Ajankohtaista
Merikarvia-seura ry:n syyskokous 19.11.2018
Hallituksen kokous 8.10.2018
Merikarvia-viikon 2018 ohjelma
Vuosi 2018 tapahtumia
Krookan pooki -maankohoamismuistomerkki etenee
Kotiseutuvisa kunnanvirastolla
Kotiseututyön ystävät
Tarinallinen kuvateos suunnitteilla.
Puheenjohtaja Lauri Hakosalon palsta...
Sukujen silta -hanke...
Alakylän muistotaulu
Hanki kotiseutukirjallisuutta
Kyykkää Merikarvialla
Ajankohtaista > Kotiseutuilta 10.10.2018 on kirjallisuusilta

Kotiseutuilta 10.10.2018 on kirjallisuusilta

Julkaistu 24.9.2018, päivitetty 12.10.2018
Aleksis Kiven päivä on oiva ilta kokoontua yhdessä pohtimaan merikarvialaisia kirjailijoita valtuustosaliin klo 18-20.30. Paikka on jo varattu Merikarvia-seuralle.


ennen tilaisuuden alkua Merikarvia-seura laskee kansankirjailija Matilda Roslin-Kalliolan ja professori Arvo Salon haudoille havuseppeleet.

VIERAILEVAT KIRJAILIJAT

Kotiseutuiltaan ovat jo luvanneet tulla kertomaan omasta kirjailijaurastaan Juhani Syrjä, joka on jo pitkään asunut vakituisesti Kasabölen eli Kasalan kylässä.

Tilaisuuteen kutsuttiin Jussi Vares muistelemaan syntymäpitäjäänsä ja kertomaan dekkareistaan. Kirjailija Reijo Mäki kertoi syksynsä olevan hyvin kiireinen juhlavuodestaan johtuen, joten hän ei pääse kirjallisuusiltaamme. Mutta hän ilmoitti lahjoittavansa Jussi Vareksen syntymäkunnan kirjastoon 20 signeerattua teostaan, jotka luovutetaan sivistysjohtaja Jari Kosmalle sanotussa kotiseutuillassa. Lauri Hakosalo hakee ne Reijolta Turusta syyskuun lopulla.
Olen pyytänyt myös Jouko Ilvosen tilaisuuteen kertomaan aiheesta sopivalla tavalla.

ALUSTAVIA TIETOJA ILLAN AIHEPIIRISTÄ:

Matilda Roslin-Kalliola muistetaan täällä tänäänkin erittäin hyvin. Hänen kotiaan kutsutaan kirjailijakodiksi ja häntä itseään kansankirjailijaksi. Matilda on haudattu Merikarvian vanhalle hautausmaalle. Hän syntyi 25.5.1837 ja kuoli vuonna 1923. Matildan isän sukunimi oli alkuaan Ahlström ja hän oli syntynyt 12.12.1812. Hänen setänsä Juha Ahlström piti nykyistä Impivaaran taloa. Matildan isä Juha Ahlström otti sittemmin sukunimekseen Ahlroth.

Juha Ahlrotin syntymäpäivässä oli peräti kolme 12-numeroa. Kirkkoherra arveli sen ennustavan Juhalle hyvää: ainakin 12 lasta Juha ja vaimonsa Karoliina saivatkin, joista siis yksi oli Matilda. Matildan äiti oli kirkkoherra Bergelinin tyttärentytär Karoliina Juhontytär. Matilda Roslin -Kalliola kertoo teoksessaan Viestini menneiltä sukupolvilta itsestään mm. seuraavasti: ”Soittokallion kyljessä Merikarvian Ylikylässä oli mäkitupalaisen Juha Ahlrotin ja hänen vaimonsa Karoliina asunto. Juha oli kalastaja, mutta teki myös suutarin työtä ja oli sitä paitsi ahkera maanviljelijä. Soittokalliosta Matilda kertoo, että soittokallion korkeammassa päässä, joka viettää tuvan taakse länttä kohti, on isonlainen kuoppa eli ”kallionkrooppi”. Tässä sanotaan vanhaan aikaan kesäisin pidetyn kylärukouksia. Tapa on saanut alkunsa sodan ahdistaessa, ehkä jo ison vihan aikoina. Väkeä kutsuttiin koolle soittamalla suurta sarvea. Siitä kai Soittokallion nimi tuli. Soittokallio sijaitsi Lauri Hiekkolan omakotitalon pihassa”.

Mutta Matildan elämästä saamme lisätietoa kirjallisuusillassamme.

Kirjailija, everstiluutnantti Martti Jarli Olavi Santavuori, 1901-1972, toimi mm. kirjailijaliiton puheenjohtajana vuosina 1959-1964. Hän oli merikarvialaisen kanttori Frans Niklas Sandbergin, sittemmin Santavuoren 13. lapsi. Santavuori on kirjoittanut mm. sota-aiheisia novelleja, yhteispainos ”Kirkkaina kiiltävät säilät” 1963 ja historiallisia romaaneja mm. ”Petrus, kirjuri”, 3 osaa, 1945-1948. Muita teoksia:” Suomen sotahistoria”, 2 osaa, 1941-1943, ”Suomen kuningas”, 1965 jne.

Martti Santavuori käytti kirjailijanimeä Olavi Uoma. Martti Santavuori kirjoitti Merikarvian historiateoksen vuonna 1961.

Kirjailija, everstiluutnantti, Merikarvian kunnallislehden päätoimittaja Lahja Valakivi toimi Merikarvian yhteiskoulussa luonnonhistorian opettajana. Hän kirjoitti nuorisokirjoja mm. Tarsa teoksia, mm. Tarsa Hyrsylän mutkassa.

Professori, entinen opetusministeri, kansanedustaja Arvo Salosta totta kai kuulemme illan aikana. Salo piti itseään lähinnä runoilijana. Hänen limerikkinsä ovat hienoja, joista muutaman saatamme kuulla esitettynä illan aikana. Merikarvialainen lausuja Simo Ruoho oli etevä Salon runojen esittäjä. Arvo Salon kirjoittama Oura Ooppera sai monen vuoden ajan olla esitettynä ulkoteatterissamme meren äärellä. Ehkäpä kuulemme illan aikana Pekka Salmen laulavan otteita pääroolistaan, ehkäpä Reijo Iisakkalankin kuulemme laulavan jykevistä Ouran kivistä...

Kehen muuhun kirjailijaamme tutustuisimme 10.10.2018 esim. Ville Lindgren on vaikuttanut Merikarvialla.

KOTISEUTULEHDET

Illan aikana tutustumme myös eri yhdistystemme omiin tuotoksiin eli kotiseutulehtiin. Merikarvia-seura toivoo saavansa kirjallisuusiltaamme mahdollisimman monta kotiseutulehteä nähtäväkseen. Sellaisia ovat ainakin nämä lehdet:

- Partiolaisten eli Merenpoikain julkaisema Pärske-lehti, jota päätoimitti Martti Santavuori. Lauri Hakosalon hallussa on kaksi lehden numerokappaletta.

- Nuorisoseuran ylikyläläisten lehdet Räiske ja Toiwe sekä alakyläläisten Kevätsäde ja monet 1900 luvun eri yhdistysten lehdet olisivat todella arvokkaita löytöjä, jotka Merikarvia-seuraa kiinnostavat. Tuokaa niitä kotienne kätköistä esiin ja kotiseutuiltaamme. Seura ottaa niiden kappaleita lahjaksi itselleen.

- Vuoden 1901 13 Räiske-lehdet löytyivät Itäkylän ullakolta puruista muutama vuosi sitten. Nyt ne ovat Pirjo Itäkylän luovuttamana Lauri Hakosalon hallussa. Niistä on ollut seuramme tilaisuuksissa muutamia kuvia jo esillä. Upeiden kuvien ohella lehdissä on hienoja juttuja.

NIMIMERKEISTÄ

Muutamat merikarvialaiset kirjailijamme käyttivät nimimerkkiä tuotoksiaan julkaistessa.

Merikarvian kunnan ensimmäisen historiateoksen julkaisi kirkkoherra G.A. Heman, joka teos ilmestyi Merikarvian nykyisen kirkon vihkiäistilaisuudessa. Teos oli 96 -sivuinen ja siis laatuaan ensimmäinen. Heman oli Merikarvian 12. kirkkoherra. Hän oli syntynyt 18.8.1855 Vesilahdella. Heman tuli Merikarvialle papiksi 1892 ja hänet valittiin 1.5.1905 Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherraksi. Heman käytti nimimerkkiä Kah.

Heman oli toimen mies ja lahjakas saarnaaja. Mutta hän oli myös kiivasluontoinen pappismies. Heman myös kirjoitti ja julkaisi kirjasen ”84 silakanvalmistusohjetta”.

Kansakoulunopettaja Akseli Granqvist, myöhemmin Hakosalo, kirjoitti 1900 alkuvuosikymmeninä kaunokirjallisia teoksiaan mm. näytelmiä nimimerkillä Aku Tiera. Näitä näytelmiä esitettiin sekä nuorisoseuran että Innon voimistelu- ja urheiluseuran iltamissa. Akseli Hakosalo oli innokas sanomalehtikirjoittaja ja näytelmäkirjoittaja. Hänen näytelmistä tunnetaan Uni, Koskelan Impi, Kaikessa sitä ollaan ja Tohtori ottaa potilaita vastaan, joka esitettiin ensi kerran Merikarvialla iltamissa vuonna 1901. Hän toimi kaunokirjallisena avustajana aikakautensa sanoma- ja aikakauslehdissä.

Matilda Roslin-Kalliola käytti useita nimimerkkejä tuotoksia laatiessaan. Nimimerkkejä olivat Tyyne Alho, Rikka, Tapani Tarkka, En kvinna af folket.

Merikarvia-seura

Lauri Hakosalo, pj
Virpolassa Maurin päivänä 22.10.2018

Päivitetty 12.10.2018 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä