Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset
» Aku Tiera, onneton uni, kirjoitelma 1901
» Aku Tiera, sureeko Suomi, vuosi 1901
» Aku Tiera, koska me niin tekisimme, vuosi 1901
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Perinnetarinoita ja runoja > Aku Tieran kirjoitukset > Aku Tiera, koska me niin tekisimme, vuosi 1901
« Edellinen | Seuraava »

Aku Tiera, koska me niin tekisimme, vuosi 1901

Aku Tiera

Koska me niin tekisimme?

1:si Että me panisimme, me miehet, kuulun Kalevan jälkeläiset, punaisen paidan housujemme päälle? –

Emme koskaan, mutta emme silti muita moiti – pitäkööt vaan – mutta me emme koskaan.

2:si Koska me niin tekisimme, että me kumartaisimme, polviamme notkistaen, jotain muuta tai muita kuin Jumalaa, oli ne sitten elollisia tai elottomia? – emme koskaan!

3:si Koska me niin tekisimme, että me sallisimme miehen paljastavan selkänsä ja toisen siihen lyödä ruoskalla, että tippuu veri, lohkee liha? – emme koskaan. Se sotisi ihmisyyskäsitettämme vastaan. Se on ollut – mutta hyljätty tapa meillä.

4:si Koska me niin tekisimme, että omaan pussiimme varastaisimme synnyinmaamme varoja, kun niitä meille uskotaan? – emme koskaan – se sotisi vastaan rehellisyyttämme. Emme tahdo, emmekä salli omalta itseltämme varastaa.

5:si Koska me niin tekisimme, että me kullan ja hopean välkkyessä unohtaisimme synnyinmaamme, möisimme sen edut, kauppaisimme itsemme Belsebubille? – emme koskaan, emme, sillä: ”Vaikk onni mikä tulkohon maa, isäinmaa se meille on!”

6:si Ja lopuksi: koska me niin tekisimme, että me omasta olennostamme luovuttaisimme, omasta Suomi äidistämme - emme koskaan, emme! Suomen kalliotkin toistavat takaisin: emme koskaan! Ja Imatran kosken tyrskyt vaahtopäät ne vihaisina, voimakkaina heittäytyvät vasten kosteita rantakalliotaan ja raudan lujasti huuhtovat yli sorjan Suomen niemen – emme koskaan, emme koskaan!

Lakit pois! Miehet ylös, neitoset myös ja yksin mielin, yksin kielin sa sointuisa

Maamme!

sillä ”laulusta me voiman saamme”

Akseli Granqvist, sittemmin vuodesta 1906 Hakosalo, kirjoitti Merikarvian Nuorisoseuran kuukausilehteen

Räiskeeseen N:o 4/31.3.1901.
Päivitetty 28.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä