Historiaa
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarvia-viikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
Historiaa > Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista

Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista

Pentti Kuusinen ja Krookka 19.10.2016.pdf (PDF-dokumentti, 1 527 kt)
Toivo Kuusinen
Pentti Kuusinen ja Krookka
Sataman poikien itseoikeutettu jäsen merikapteeni Pentti Kuusinen havitteli jäätyään eläkkeelle kesämökin rakentamista ydinkrookan alueelle aivan Krookanlahden rannalle entisen syntymäkotinsa paikalle. Mutta se ei ollutkaan läpihuutojuttu, sillä rakentamispäätös piti lopulta hakea hallinto-oikeusteitse.

Kuusinen vaatii asianajajansa avustuksella Turun hallinto-oikeudelta, että hänelle myönnetään anomansa poikkeuslupa voidakseen alkaa lomarakennuksen rakentamisen omistamalleen sukunsa vanhalle rakennuspaikalle.

Pentti Kuusisen isä Toivo Kuusinen ja äiti Suoma asuivat lähellä Krookan rantaa ja OTK:n suolaamoa. Hän oli suolaamonhoitaja ja arvostettu pitkäaikainen kunnallisvaikuttaja. Talo on nykyään jo purettu. Toivo omisti myös sataman risteellä olleen Kansan kaupan, joka nyttemmin on yksityisasuntona. Toivon poika merikapteeni Pentti Kuusinen rakensi kesämökkinsä entisen syntymäkotinsa paikalle. Pentti Kuusinen urheili nuoruusvuosinaan Merikarvian Pallon MePA:n jalkapallojoukkueessa, joka voitti Satakunnan piirin mestaruudenkin.
Toivo Kuusinen

Toivo Kuusisen mietteitä kunnan asioista
Uusi aika 3.12.1954

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Kuusinen, sataman äärellä asuva mies, kertoili Merikarvian päivänpolttavista kysymyksistä seuraavaa:
Tämä vajaan kahdeksantuhannen asukkaan kunta, joka aikaisempina aikoina on nojannut mereen ja sen antimiin, kuuluu nyttemmin 1954 niiden kuntien joukkoon, missä väestöllä ei ole tarjolla riittävästi työtilaisuuksia. Muuttoliike on nyt kunnassamme varsin laajaa. Vuosi vuodelta väkiluku on pienentynyt. Sotien jälkeen houkutteli Ruotsin mahdollisuudet monia kuntamme jäseniä. Samoin ovat kotimaan kaupungit nielleet asukkaitamme.
Ne työt, joita kunnassamme etupäässä esiintyy, vaativat suurelta osaltaan riskiä, nuoria miehiä suorittajikseen. Vanhemmat miehet eivät tule kysymykseen ankarassa kalastustyössä, eivätkä metsätyötkään kuulu niihin töihin, joissa vanhemmilla miehillä tulisi riittävä toimeentulo. Teollisuus ei ole paikkakunnalle muodostunut kuin suhteellisen pienessä mittakaavassa.
Tämänhetkinen työllisyystilanne on kuitenkin hyvä, sillä työttömyyttä ei varsinaisesti esiinny. Metsätöitä näyttää kuluvana kautena olevan riittävästi, ainakin leimauksia on suoritettu runsaasti. Kalastusrintamalla on sitä vastoin jokseenkin hiljaista. Syyskalastus on melkein lopussa. Lohenpyyntiä tosin on harjoitettu, mutta tulokset lienevät jääneen laihanlaisiksi.
Mietittäessä niitä mahdollisuuksia, joilla voitaisiin työllisyystilannetta pitkälläkin tähtäimellä ajatellen parantaa, on huomiota kiinnitetty ennen muuta satamaan. Meillä on täällä luonnon satama, jonka merkitystä voitaisiin tuntuvasti lisätä ruoppaamalla ns. Halluskerin väylä. Viime aikoina on kunnan taholta usealla eri tavalla kiinnitetty asianomaisten huomiota satamakysymykseemme. Kevätkesällä, kuten varmaan muistetaankin, kävi suuri eduskunnan ja viranomaisten retkikunta itse paikan päällä tutustumassa satamakysymykseen. Eduskunnassa ovat satakunnan kansanedustajat tehneet raha-asia-aloitteita, jotka sikäli kuin tulevat hyväksytyiksi, tekisivät mahdolliseksi väylän ruoppaamisen, Niinikään kuntamme edustajia on käynyt valtiovarainvaliokunnassa antamassa lausuntonsa satamakysymyksen johdosta. Me voimme vain toivoa, että asia saisi eduskunnassa myönteisen ratkaisun.
Käsittääksemme sataman parantamisella olisi huomattavaa merkitystä kunnan talouselämälle. parantuneiden liikenneolojen mukana versoisi uutta teollisuutta ja siten sataman vaikutukset ulottuisivat jokaisen kuntalaisen elämään. Eikä vain yksinomaan Merikarvian vaan koko Pohjois Satakunnan alueella vireyttäisi tuotannollista ja teollista toimintaa. Meillä on työvoimaa, työläisillä on valmiina asunnot, tarvitaan vain teollisuutta.
Merikarvian Krookka silloin ennen kun vielä purjealuksilla vietiin ”Ruotsin halkoja! Tukholmaan. Hieno rantaelämän kuva tämä on kerta kaikkiaan. Tämä kuva on monessa yhteydessä nähty, tässä Pentti Kuusisen arkistosta.
Toivo Kuusisesta vielä muutama tieto:
Lauri Hakosalo kertoo Hanna kirjassaan vuonna 2006 Toivo Kuusisesta mm. seuraavasti:
Toivo Kuusiselle myönnettiin vuoden 1968 viimeisessä valtuustossa Maalaiskuntien hopeinen kunniamerkki tunnustuksena vuonna 1923 alkaneesta työstä Merikarvian kunnan hyväksi. Näin Toivo Kuusiselle tuli 45 vuotta kuntamme hyväksi tehtyä työntäyteistä vuotta. 5.12.1922 kunnallisvaalien keskuslautakunnan pöytäkirjoista selviää, että työmies Toivo Kuusinen sai 249 ääntä ja tuli valituksi valtuuston jäseneksi. Tuolloin puolueet eivät vielä olleet tulleet vaaleihin mukaan vaan tuolloin suoritettiin vaalit ns. listavaalilla, joita listoja vuonna 1923 oli kaikkiaan kahdeksan. Tästä siis alkoi Toivo Kuusisen pitkä kunnalliselämään vaikuttaminen. Kun puolueet tulivat vaaleihin, edusti Toivo Kuusinen Sosialidemokraattista puoluetta.

OTK:n Krookan suolaamon työväkeä 1920-luvulla. Kuva Franckin suvun arkistosta
Silakkaa 1920 luvulla oli todella paljon OTK:n suolaamossa. Suolaamonhoitajana toimi Toivo Kuusinen. Kuva on Pentti Kuusisen kotiarkistossa
Dernjatinin savusto toimi alkuaan nykyisen Savugallerian, tunnetaan myös Vanhana Savuna, tiloissa. Mäkeä kutsuttiin tuolloin Varvinmäeksi.
OTK:n suolaamo, nykyinen Villiruusu ja Satakunnan Osuuskaupan Sataman kauppa ja suolaamo sijaitsivat heti sen jälkeen, nykyisin Elias ja Sirkka Sannan savustamo.
Pentti Kuusisen kuvassa näkyy Kansa uusi suolaamo nykyisen Savugallerian puolelta kuvattuna. Takana näkyy Satakunnan Osuuskaupan suolaamon korkein osa, nykyisin Elias ja Sirkka Sannan koti.
Krookan rannassa
Suolaamon henkilökuntaa
Terttu Heikkilän os. Aromaa kuvassa uuden Kansan suolaamon rakentajia vasemmalla maalarimestari Tuomo Fagerroos, Vihtori Sarjonen, sitten tuntematon henkilö, Vihtori Salo. Nainen äärioikealla on Suoma Salmi Jaakko Salmen sisar. Mies oikealla takana on Juho Aromaa. Keitä muita on kuvassa?
Työväki tauolla
Päivitetty 21.10.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä