Historiaa
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarvia-viikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa

Alakylän kansakoulu

Lauri Hakosalo
Alakylän kansakoulu, pöytäkirjojen kertomana

Alakylän kansakoulun ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin Ylikylän vanhalla koululla 27.7.1899, jolloin viidestä jäsenestä oli paikalla talolliset Israel Bäckström, Juho Salmela ja F.V. Tommila, joista jälkimmäinen oli puheenjohtaja ja kokoonkutsuja. Kuntakokous oli määrännyt pastori Tommilan johtokunnan puheenjohtajaksi eli esimieheksi ja sihteeriksi. Taloudenhoitajaksi valittiin Juho Salmela.
Kuntakokous oli 26.6.1899 myöntänyt yleisistä varoista opettajattaren palkka-avustuksen. Päätettiin Alakylän alkavassa kansakoulussa opetuksessa, työssä ja järjestyksessä noudattaa kulloinkin voimassa olevia asetuksia sekä koulutoimen ylihallituksen antamia mallikursseja ja ohjesääntöjä sovitettuina Merikarvian paikallisiin olosuhteisiin. Päätettiin julistaa koulun opettajattaren virka avoimeksi. Hyväksyttiin puuseppä Juho Wihtori Santasen antama tarjous, jonka mukaan mm. koululle tulee valmistaa 15.9.1899 mennessä 25 pulpettia 11 markan kappalehinnalla, opettajan- pöytä alustoineen ja istuimineen 25 markalla ja luokkataulu 8 markalla, jonka tuli olla samanlainen kuin oli Ylikylän Uudessa kansakoulussa. Päätettiin jatkaa tätä ensimmäistä kokousta 24.7.1899 kello 8 illalla Alakylässä Uudenkankun talossa, jolloin johtokunta käsittelee kuntakokouksen antaman vallan ja määräyksen mukaan talon omistajan kanssa vuokrasopimusta koululle vuokrattavista huoneista. Mikä ja missä oli Uudenkankun talo?
Uuskankun talossa 24.7.1899 jatkettiin sitten kokousta. F. Uusikankku ilmoitti, ettei hän ole luovuttanut opettajattaren asunnoksi muuta kuin salin perällä olevan pihanpuoleisen kamarin ja salin, porstuan perällä olevan kyökin sekä oikeuden kulkea niihin saliin vievän kuistin, porstuan ja salin kautta. Johtokunta ei voinut tähän tyytyä, sillä asetuksen mukaan opettajattaren tulee saada 2 huonetta ja kyökin asunnokseen. Vihdoin isäntä lupasi antaa 20 markan vuotuisella lisävuokralla myös salin opettajattarelle. Nyt tehtiin kirjallinen vuokrasopimus 24.7.1899 220 markan vuosivuokralla. ”Pikku aitan”, riittävän puuvajan, tarvittavat makkihuoneet ja oikeuden käyttää kaivoa ja kellaria koulun ja opettajattaren tarpeisiin saatiin. Koulutuvaksi tulevan ”Alisen tuvan” lattian, ikkunat ja muurin otti vuokranantaja laittaakseen ja lupasi korottaa kattoakin puolella metrillä ja kaikin puolin kuntoon saattamaan omalla kustannuksellaan. Vuokra-ajaksi sovittiin kolme vuotta alkaen 1.10.1899.
Johtokunta kokoontui Salmelassa ja nyt virallisesti laitettiin opettajattaren virka auki, vaikka edelleenkin oli epätietoisuutta valtionavun saamisesta palkkaukseen. Virka laitettiin 21.8.1899 Uudessa Suomettaressa tiedoksi ja lisäksi ”Satakunnassa”. Huutokaupalla hankittiin koululle ja opettajattarelle kuivia halkoja. J. Mankooli myi 5 kyynärää halkoja 2 markalla kyynärä, F. Haanpää 10 kyynärää halkoja samalla hinnalla kuin Mankooli. Myös Juho Salmelalta hankittiin halkoja 15 kyynärää sekä F. Uusi Kankulta vielä 10 kyynärää halkoja. Koululle päätettiin hankkia Suomenmaan, Palestiinan, Euroopan ja Maapallon seinäkartat. Johtokunta esitti, että koululle hankitaan koulutarvikevarasto, josta oppilaat voivat ostaa edullisesti koulutarpeet. Pitkien matkojen vuoksi niitä voisi muutoin olla vaikea saada. Mutta velaksi ei saanut niistä kenellekään antaa.
Johtokunnan puheenjohtaja Tommila sai 29.8.1899 koulutarkastaja J. Reinin kirjeen Tyrväältä, jossa tarkastaja pyysi lisäselvityksiä vuokrasopimuksen sisältöön ja tietoa, miten poikien käsityöt aiotaan hoitaa. Myöskään opettajattaren virkaa ei saa asettaa ainoastaan määräajaksi. Johtokunta sanoikin heti vuokrasopimuksen irti. Opettajatar on tarkoitus ottaa aluksi väliaikaisena, kunnes piirijako valmistuu ja katsotaan sitten, onko miesopettaja sopivampi piiriin. Kuntakokous sitten päättikin, että väliaikainen opettajatar otetaan kolmeksi vuodeksi eikä vain yhdeksi vuodeksi. Opettajatar otetaan vakinaisena, mutta tätä tointa hoidetaan aluksi kolme vuotta väliaikaisella opettajattarella. Taloudenhoitajalle annettiin tehtäväksi hankkia opettajan käyttöön viljelysmaata 0,5 ha palkan ylennykseksi.

Johtokunta valitsi 28 hakijasta, joista kukaan ei ollut käynyt säädettyä seminaaria, neiti Olga Maria Elfvingin Hämeenlinnasta. Hän oli syntynyt 10.4.1870, oli puhdasmaineinen, läpikäynyt Hämeenlinnan 6-luokkaisen tyttökoulun ja Tampereen kauppa-opiston ja ollut opettajana muutamissa kansakouluissa. Johtokunta sai vuokrasopimuksen ehdot sopiviksi F. Uusikankun kanssa, kun hän luovutti toisenkin salin perällä olevan kamarin ja koulusaliksi nykyisen asuinhuoneistonsa 300 markan vuokralla. Hankittiin neljä kattolamppua koululle.
Alakylän kansakoulu saattoi alkaa 16.10.1899 toimintansa. Todettiin, että kaikki sisään kirjoittautuneet oppilaat olivat käyneet kiertokoulua ja useat heistä pienten lasten kouluakin muissa kansakouluissa. Johtokunta arveli oppilaiden selviytyvän säädetyistä kursseista, vaikka koulun työaika on lyhentynyt 4-viikkoa. Koulu on näin toimessaan vain 32 viikkoa. Myös koulun tarkastaja hyväksyi tämän näkemyksen. Vahvistettiin koulua varten seuraavat oppikirjat: Uusi katekismus, Sundvallin kokoama Biblian historia, Topeliuksen kirjoittama Luonnonkirja ja Genegin maantiedon oppikirja. Opetusta annettiin 32 tuntia viikossa: Uskontoa 6 tuntia, sisälukua ja äidinkieltä 6 tuntia, maantietoa 3 tuntia, laskentaa 4 tuntia, laulantaa 3 tuntia, voimistelua 2 tuntia ja käsityötä 4 tuntia sekä kirjoitusta 4 tuntia. Pulpettien ynnä muiden opetusvälineiden ajamisesta Virtasen tehtaalta Ylikylästä koulunpaikalle maksettiin 10 kuormasta yhteensä 12mk 50 p. Tehtiin 20.11.1899 vuodelle 1900 koulun kustannusarvio, joka päättyi 915 markkaan. Opettajan palkkaan tarvittiin 200 mk, opettajan puuttuva peltomaa maksettiin rahassa 75 mk, kouluhuoneiston hyyrystä maksettiin 250 mk, koulun tarpeisiin ostettaviin 75 kyynärän kasahalkoihin varattiin 150 mk, valoon 15 mk, oppilaskirjastoa varten laitettiin 25 mk. Vielä koululle ostettiin 20 mk:lla kello.

Johtokunta totesi, että Salmelan kohdalla olevan joen yli viepä lauttasilta kylmän tultua oli käynyt kaljamaiseksi ja liukkaaksi eikä sitä sannoittamallakaan voinut pitää sellaisessa kunnossa, että koululapset, varsinkin tytöt, tuulisena aikana turvallisesti saattaisivat siitä yli kulkea. Vesi huuhtelee usein sannan pois sillalta, taikka peittää sen uudella jääkerroksella. Kun toisin paikoin sillalla on vettä jalan päälle asti, niin lasten huonoilla kengillään siitä yli kulkiessaan oli oltava aina märillä jaloilla, päätettiin teettää ohi- eli käsipuut ja erillinen lautakäytävä.
Johtokunnassa oli läsnä 3.4.1900 F.V. Tommila, J. Salmela, J, Bäckström ja J. Wanhatalo, kun päätettiin, että opettaja Olga Maria Elfving jatkaa seuraavankin lukukauden opettajana. Todettiin koulussa olevan ensi syksynä toiminnassa kolme osastoa, joten hankittiin yksi uusi luokkataulu.
Puuhuutokaupassa 17.4.1900 ostettiin koulua varten 90 kyynärää 5 korttelia pitkiä yhden kesän kuivuneita kasahalkoja. Niitä ostettiin 2,40 markan kyynärältä hinnalla mm Edvard Strömbäkkiltä, Vihtori Rikalaiselta, Vihtori Kuggilta ja Juho Salmelalta.
Johtokunta esitti 17.9.1900, että johtokunnasta eroaisi nyt tänä vuonna kaksi ja seuraavana vuonna 3 jäsentä. Koska yksi jäsen torppari Frans Stenbakka ei ole kertaakaan kokouksessa ollut ja on luultavaa, ettei hän vastedeskään kokouksiin tulisi, ehdotettiin hänen tilalleen valittavaksi joku muu. Toinen erovuorossa oleva jäsen arvalla oli Juho Vanhatalo.
Johtokunta totesi 5.12.1900, että Senaatin kirkollisasian Toimituskunta on koululle myöntämänsä valtionavun saamisen ehdoksi asettanut mm, että koululle rakennetaan oma huoneisto syksyksi 1902, katsoi johtokunta ajan olevan ryhtyä toimenpiteisiin kouluhuoneiston hankkimiseksi ja tehdä asiasta kuntakokoukselle ehdotus. Talollinen Juho Salmela, jolta nykyinen huoneisto on vuokrattu, lupasi edelleen syksystä 1902 alkaen vuokrata sanotut koulun tilat. Vuokra-ajaksi tuli 7 vuotta ja vuosivuokraksi 300 mk. Johtokunta päättikin esittää kuntakokoukselle, että jos uusi koulurakennus rakennetaan syksyksi 1902, niin silloin rakennuskomitean tulisi hankkia rakennuspiirustukset koulua varten. Tehtiin vuotta 1901 varten kustannusarvio, jossa mm. varattiin koulurakentamiseen 5.000 mk, koulupalstan hintaa varten Uusikankulle varattiin 1.000 mk ja samasta syystä varattiin Haanpäälle maan ostoa varten 275 mk.. Tuloina koulu sai oppilaiden sisäänkirjoittautumismaksuina 35 mk.
Johtokunta valitsi esimiehekseen 25.1.1901 V.H. Holmströmin ja varaesimieheksi Israel Bäckströmin ja pöytäkirjuriksi opettaja Olga Elfvingin sekä taloudenhoitajaksi J.V. Salmelan.
Johtokunta päätti hankkia koululle 15.5.1901 voimistelutelineitä mm. nojapuut ja ”kiekkaustangon”.
Valittiin edelleen opettajattareksi lukukaudeksi 1901-1902 Olga Elfving.
Johtokunta päätti 24.8.1901 esittää kuntakokoukselle, että heti ryhdyttäisiin koulun rakennustoimiin, jotta koulu olisi valmis syksyllä 1902. Samalla ehdotettiin rakennuskomitean pikaista nimittämistä.
Johtokunta teki 13.12.1901 koulua varten kustannusarvion, joka päättyi 775 mk. Opettajan palkkaan varattiin 200 mk, kouluhuoneiden hyyryyn 220 mk, valoon 30 mk, oppilaskirjastoa varten 25 mk ja opettajan kirjastoa varten 50 mk. Päätettiin pitää koulussa kuusijuhla 20.12.1901.
Johtokunta totesi 9.4.1902, että koulussa tulevat tänä keväänä ensimmäiset oppilaat saamaan päästötodistukset, joten hankittiin tarvittavat päästötodistuspaketit. Johtokunta päätti erottaa yhden oppilaan koulusta täksi lukukaudeksi sentähden, että hän oli juovuksissa koulussa.
Valtioneuvos Harald Furuhjelmin testamenttivaroista tulleet 20 mk varat annettiin kolmannen osaston oppilaalle Kalle Frigårdille.
Johtokunta 16.6.1902, jossa läsnä olivat puheenjohtaja V.H. Holmström ja jäsenet J.W. Salmela, J. Bäckström, Anton Malmgård ja räätäli Franssi Lehti, ottivat käsittelyyn opettajan viran täyttämisen. Virka oli julistettu haettavaksi ja ilmoituksessa mm. mainittiin, että Alakylän kansakoulu saa syksyksi oman muhkean koulurakennuksen, joka on tehty mallipiirustuksen N:o 9 mukaan. Virkaa olivat hakeneet kansakoulunopettaja Herra Juho Julius Pahkala ja opettajakokelas Wiktor Evertti Kouhi. Valittiin virkaan Juho Julius Pahkala 1.8.1902 lukien 2 vuoden koevuosiksi. Tyttöjen käsitöiden opettajaksi valittiin opettajan rouva Rauha Elin Pahkala.
Johtokunta tarkasti koulun irtaimiston 29.6.1902. Koululle hankittiin helmitaulu 19.8.1902.
Koulutyö alkoi 8.9.1902 kello 10 a.p. Koululle tilattiin lisää käsityökalustoa.
Koska uusi koulurakennus on kohdakkoin valmistumaisimmillaan, päätettiin jo ennen tehdyn päätöksen perusteella hankkia tarpeellisimpia voimistelutelineitä.
Johtokunta totesi 6.9.1902 koulutarkastaja J. Reinin läsnä ollessa, ettei koulurakennus ole valmistunut ajallaan, joten koulutoimintaa jatketaan entisissä tiloissa. Koska Isak Nikolai Uusitalo on kieltäytynyt edelleenkin osallistumasta johtokunnan kokouksiin, pyysi johtokunta kuntakokouksen nimittämään uuden jäsenen hänen tilalleen.
Johtokunta laati 24.11.1902 kustannusarvionsa vuodelle 1903, joka päättyi 950 mk. Lukukausi päättyi 17.12.1902 ja alkoi jälleen 12.1.1903.
Salmela pyysi 12.5.1903 eroa taloudenhoitajan työstään kiiruisiinsa vedoten ja johtokunta esitti hänen tilalleen kauppias F.O. Rosnellia ja Uusitalon tilalle jäseneksi talokas J. Rikalaista.
Koska kiviaita koulun ympärille ei ole täydelleen valmistunut päätettiin sen tilalle laittaa väliaikaisesti aita, jotta karja ei pääse vahingoittamaan koulun pihassa olevaa viljelysalaa.
Johtokunta valitsi 16.10.1903 puheenjohtajakseen J. Bäckströmin, taloudenhoitajaksi A. Malmgårdin ja kirjuriksi opettaja Pahkalan.
Talousarvio vuodelle 1904 päättyi 1.112,11 mk.
Kolmannen osaston oppilas Herman Stenbacka sai 20 mk valtioneuvos H. Furuhjelmin testamentti varoista.
Johtokunta päätti 5.6.1904 tervata koulun katon ja hankki sitä varten 2 tynnyriä kattotervaa kauppias F.O. Rosnellilta. Johtokunta totesi koulun ulkohuoneiden olevan epäsiistejä. Siksi hankittiin poikien käymälään vesikouru. Siisteyttä yritettiin parantaa myös laittamalla ulkohuoneeseen peltinen pesuastia ja muutama pyyheliina.
Johtokunta totesi opettaja J.J. Pahkalan olleen koulun opettajana kaksi koevuotta ja niinpä hänelle päätettiin antaa nyt tarkastaja J. Reininkin läsnä ollessa lupa antaa johtokunnan edessä säädetty virkavala.
Johtokunta päätti 6.12.1904 vielä tänä syksynä pyytää maanmittaria erottamaan koulun maa-alue Haanpään ja Uusikankun tiloista erityiseksi omaksi palstaksi. Tehtiin vuotta 1905 varten kustannusarvio, joka päättyi 975 mk. Opettajan palkka oli 300 mk, käsityönopettajan palkka 100 mk ja koulun halkoja varten varattiin 255 mk.. Johtokunta antoi Alakylän ompeluseuralle oikeuden kokoontua koululla ilman minkäänlaista korvausta.
Johtokunta valitsi 12.2.1905 puheenjohtajakseen J. Bäckströmin, taloudenhoitajaksi A. Malmgårdin, varaesimieheksi kauppias F.O. Rosnellin ja sihteeriksi opettaja Pahkalan.
Johtokunta keskusteli 28.2.1905 puutarhan perustamisesta koulun alueelle, jota myös tarkastaja J. Reino kovin kannatti. Bäckström ja Haanpää lupasivat lahjoittaa puutarhaan muutaman marjapensaan.
Johtokunta laati 14.12.1905 976,04 mk päättyvän koulun kustannusarvion. Vuodelle 1906 valittiin esimieheksi Israel Bäckström, taloudenhoitajaksi V. Haanpää ja sihteeriksi opettaja J. Pahkala.
Johtokunta päätti 14.5.1906 tehdä koululla korjaustöitä mm. tilkitä päärakennusta ja laittaa täytetä kolmen asuinrakennuksen lattioihin sekä tehdä asuinhuoneissa sisämaalausta ja paperointia.
Johtokunta valitsi esimieheksi 11.1.1907 J. Kalevalan, taloudenhoitajaksi V. Haanpään ja sihteeriksi opettaja Pahkalan.
Koska kunnallislautakunta on ehdottanut kansakoulun luokkahuoneustoa käytettäväksi tämän äänestysalueen vaalihuoneistona 15.-16.3.1907 toimitettavissa eduskuntavaaleissa johtokunta päätti 28.2. 1907 antaa siihen luvan ilman minkäänlaista vastahuomautusta.
Kun opettaja J. Pahkala on valittu Merikarvian nuorsuomalaisen valitsijayhdistyksen asiamieheksi, ja hän mahdollisesti vaalien jälkeen valitsijayhdistyksen edustajana joutuu olemaan keskusvaalilautakunnan kokouksissa, johtokunta myönsi hänelle siksi ajaksi, jos haluaa virkavapautta.
Kun opettaja Pahkala on 1.8.1907 ollut viisi vuotta virassaan, johtokunta puolsi hänelle palkankorotusta. Samalla hankittiin koululle lisää palokalustoa.
Johtokunta antoi 12.12.1907 koulun kustannusarvion, joka päättyi 885 mk. Kuusijuhla koulussa pidettiin 20.12.1907 heti aamulla.
Koulun palovakuutusta nostettiin 9.8.1908 15.000 mk itse päärakennuksen osalta ja ulkorivien ja saunan osalta 1200 mk.
Johtokunta antoi 30.8.1909 IV osaston oppilaalle Aali Nygårdille 20 mk valtioneuvos Furuhjelmin testamenttivaroista.
Johtokunta antoi 20.11.1909 kustannusarvion, joka päättyi 926,60 mk ja jossa opettajan palkkakulut olivat 400 mk.
Koulun käsityökalustoa lisättiin 4.9.1910. Nuorisoseuran kirjasto siirrettiin Alakylän kouluun.
Johtokunta antoi Furuhjelmin testamenttivaroista 20 mk I osaston oppilaalle Akseli Sundgvistille.
Johtokunta totesi 26.10.1912, että opettaja Pahkala oli ilmoittanut, että häntä on tiedusteltu viransijaiseksi Koivulan kasvatuslaitokseen. Pahkalalle annettiin virkavapautta huhtikuuhun 1913 saakka. Pahkala sai virkavapauden, mutta hänen tuli omalla kustannuksellaan hankkia viransijainen. Viransijaiseksi hyväksyttiin Olga Virtapuro. Poikien käsitöitä ryhtyi opettamaan Frans Frigård.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Antton Malmilan, taloudenhoitajaksi Wiktori Haanpään.
Opettaja Pahkala pyysi lisää virkavapautta ajalle 15.9.1913-15.5.1914 ja viransijaiseksi johtokunta hyväksyi neiti Vieno Maria Pohjanlehdon ja poikien käsityönopettajaksi edelleen Frans Frigårdin.
Kun koulutarkastaja ei hyväksynyt opettajavalintaan, niin hänen tilalleen valittiin opettajatar Aino Kyläkoski.
Johtokunta päätti 1.12.1913 kattaa päärakennuksen päreillä, jota varten pyydettiin valtuustolta 400 mk. Koulun kustannusarvio laadittiin vuodelle 1914 ja se päättyi 857,50 mk.
Johtokunta valitsi esimiehekseen A. Malmilan, taloudenhoitajaksi F.V. Haanpään ja kirjuriksi opettaja J.J. Pahkalan.
Johtokunta antoi valtioneuvos Furuhjelmin testamenttivaroista 20 mk I osaston oppilaalle Helmi Vuoriselle.
Kansakouluntarkastaja J. Järvinen totesi 11.9.1915, että koululla on tehtävä korjauksia, mm. poikien käymälään on laitettava puinen, sinkkipellillä vuorattu vedenheittokouru. Opettaja Pahkala sai ottaa 29.10.1915 luokseen asumaan vanhempansa. Opettaja Pahkala anoi johtokunnalta, että hän ja Porin maalaiskunnan Pihlavan kansakoulunopettaja Kustaa Ville Koski saisivat keskenään vaihtaa vakinaisesti opettajan paikkansa joko ensi lukukauden alusta tai sen kuluessa. Pahkala perusteli anomustaan sillä, että hän halusi lastensa kouluttamisen vuoksi kaupungin läheisyyteen ja että hänen omaisensa asuvat sekä Pihlavassa että Reposaarella. Tähän suostuttiin ja opettaja Koski otettiin Alakylän koulun opettajaksi 2-vuoden koetusajalle ja sen myös koulutarkastaja hyväksyi 12.12.1916, ensin väliaikaisesti kevätkaudeksi 1917 ja sitten 1.8.1917 2-vuoden koetusajalle. Tyttöjen käsityönopettajaksi valittiin rouva Koski.
Opettaja Pahkalan lähtökatselmus pidettiin koululla 10.1.1917. Pahkala lahjoitti koulun hyväksi mm. koulun puutarhassa olevat marjapensaat.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 18.1.1917 Antton Malmilan, taloudenhoitajaksi V. Haanpään ja kirjuriksi opettaja K. V. Kosken. Johtokunta suostui lainaamaan yhden pulpetin Köörtilän koululle. Opettaja Koski pyysi 8.2.1917, että hänen vaimonsa Aino Koski voisi toimia opettajana niinä kertoina kun hän joutuu olemaan väliaikaisesti poissa matkojen ja tilapäisten esteiden vuoksi. Siihen suostuttiin. Johtokunta hankki 15.4.1917 viinanvoittovaroilla 97,22 markalla oppikirjoja varattomille oppilaille. Päätettiin 13.8.1917 aloittaa pienten lasten koulu Alakylän kansakoulussa 20.8.1917. Kansakoulun tarkastaja J. Järvinen moittii 8.5.1918 johtokuntaa, kun koulun korjaustöihin ei ole vieläkään ryhdytty. Johtokunta antoi viranhakua varten opettaja Kustaa Ville Koskelle 3.6.1918 lausuman. Johtokunta luki kauppias rouva Alma Rosnellin lähettämän kirjallisen lahjoitusasiakirjan, päiväyksellä 3.8.1918. Alma Rosnell lahjoitti koululle 5.000 markkaa Ilmari Rosnellin nimellä olevalla rahastolla, jonka korot tuli vuosittain käyttää koulun varattomien oppilaiden vaatetusavustuksiin. Johtokunta valitsi opettaja Kosken sijaiseksi virkavapausajaksi opettaja Arvo Santavuoren Sidebyn Skaftungista. Johtokunta totesi 2.10.1918 opettaja Kosken tulleen valituksi Kristiinankaupungin kansakoulun opettajaksi 2-vuoden koetusajaksi, otettiin väliaikaiseksi opettajaksi lukukaudeksi 1918-1919 opettaja Arvo Santavuori ja tyttöjen opettajaksi Suoma Santavuori. Johtokunta keskusteli 26.11.1918 koulukeiton perustamisesta koululle. Johtokunta valitsi 12.3.1919 esimieheksi F.V. Haanpään, taloudenhoitajaksi A. Malmila, kirjuriksi opettaja A. Santavuori ja jäseniksi J.O. Rikalainen, Isak Kuggi, Frans Vesterlund ja Aron Laine.
Kouluntarkastaja J. Järvinen moittii jälleen johtokuntaa, kun se ei näytä monista ja aikaisemmin hänen tekemiinsä muistutuksiin vastaamatta ole ryhtynyt tekemään Alakylän koulussa tarpeellisia korjaustöitä, niin Järvinen ilmoitti olevansa pakotettu niin toimimaan, että Merikarvian kunta uhkasakolla velvoitetaan tekemään edellisen muistutuksen lisäksi mm. navetan lattian korjauksen ja hankkimaan lisää käsityökalustoa. Johtokunta otti käsittelyyn 20.5.1919 miesopettajan viran täyttämisen. Virkaa hakivat opettajat Antti Myllyoja ja K.E. Esko sekä Arvo Santavuori, joka viimeksi mainittu valittiin ja tyttöjen käsityönopettajaksi valittiin Lyyli Esteri Santavuori. Johtokunta ehdotti talousarvioon vuodelle 1920 varattavaksi 8.475 markkaa. Puita 30 syltä 1.800 markalla ja köökin muurin laittoon 2. 000 markkaa. Ilmari Rosnellin korkovaroista jaettiin 300 mk 13 oppilaalle. Johtokunta totesi 17.7.1920 koulussa olevan 60 oppilasta, joten keskusteltiin apuopettajan tarpeesta.
Opettaja Tommilan virkavapauden ajaksi 20.11.1920- 31.12.1920 valittiin Hanna Norrgård. Johtokunta jakoi 1.12.1920 Rosnellin rahastosta 250 mk ja Koulu tuleekin 24.9.1920 2–opettajaiseksi ja väliaikaiseksi opettajaksi valitaan rouva Ines Tommila lukuvuodeksi 1920-21. Furuhjelmin testamenttivaroista annettiin palkinto Lempi Nummelinille käsityön harrastamisesta. Ryhdyttiin tutkimaan mahdollisuutta saada koulun vintille käsityö- ja voimisteluhuone. Johtokunta totesi 28.4.1921 koulussa olevan 59 oppilasta, joista vain 6 oppilasta on viimeisellä osastolla.
Johtokunta valitsi 31.5.1921 Ines Charlotta Tommilan apuopettajaksi 2-vuoden koetusajalla. Johtokunta antoi virkavahvistuskirjeen opettaja Arvo Santavuorelle. Johtokunta laati luettelon kouluun tulevista oppilaista. Koulu on 4-osastoinen. koulupiirissä on 10-14 -vuotiaita lapsia yhteensä 134. Johtokunnassa keskusteltiin, miten koulua olisi laajennettava, kun koulussa on nyt 80 oppilasta. Olisiko jo syytä olla 3-opettajainen koulu? Velvoitettiin opettajat Santavuori ja Tommila hankkimaan piirustukset lisärakennusta varten. Johtokunta 12.12.1922 laati talousarvion vuodelle 1923, jossa se ehdotti 65.000 markkaa lisärakennusta varten.
Johtokunta valitsi 23.1.1923 puheenjohtajakseen Alma Rosnell-Juholan, varapuheenjohtajakseen A. Malmilan, taloudenhoitajaksi F.V. Haanpään ja kirjuriksi A. Santavuoren. Samalla johtokunta esitti valtuustolle, että Alakylän kansakoulun lisärakennus otettaisiin heti käsittelyyn tositeoin. Lisärakennus tulee olla valmis syyskuussa 1923. Sitä varten oli jo myönnetty 35.000 mk ja nyt pyydettiin 65.000 mk. Päätettiin 9.8.1923 koulun pihalle pystyttää punnerruspuu ja potkupalloportit. Opettajalle annettiin oikeus tilata kaunistuskasveja koulupihalle. Päätettiin asettaa ulkolamppu koulun nurkalle tienpuolelle noin metrinpituisella rautaisella kaarivarrella ja katkaisijalla varustettuna. Johtokunta antoi 27.8.1923 myöhäisen kesän vuoksi sadonkorjuun viivästymisen vuoksi 3. ja 4. osaston oppilaille 2 viikon kestävän loman kiireelliseen sadonkorjuuseen avuksi kotiin 17.9.-31.9.1923. Opettaja Ines Tommilalle annettiin vahvistuskirja virkaansa.
Johtokunta laati talousarvion vuodelle 1924, joka päättyi 201.000 mk. Se sisälsi koulurakennukseen 150.000 markan rahan. Opettaja Tommila pyysi hänelle kuuluvan kunnanpalkan 12 hl rukiita viljassa eikä rahassa, johon suostuttiin.
Johtokunta totesi koulussa olevan sekä poikia että tyttöjä yli 30 oppilasta, joten käsityötunnit aloitettiin kahdessa vuorossa. Opettajan huoneistoasiassa kyseltiin 26.8.1924 vapaita huoneistoja. Todettiin, että ainoa vapaa huoneisto oli Mäenpään torpan huoneet kilometrin päässä koululta.
Huoneistot omistaa A. Malmila ja hän tarjosi ne koulun käyttöön. Johtokunta totesi 14.10.1924, että 6.10.1924 tapahtuneessa oppilasten ja koulun opettajattaren Tommilan siirrossa Sataman koululle Alakylän koulu jäi ilman tyttöjen käsitöiden opettajaa. Valittiin rouva Sandra Santavuori opettajaksi. Koululle tilattiin 50 litran vetoinen tuhkasäiliö. Poikaoppilaille, joita on liki 30, hankittiin lisää käsityökalustoa, joita oli aiemmin vain 12 oppilaalle. Vaateavustusta jaettiin 18.11.1924 30 oppilaalle.
Johtokunta keskusteli 12.2.1925 koulun opettajattaren virasta, jonka haltija on syksystä asti toiminut Sataman koulussa. Pitäisikö virka lakkauttaa?
Koulutarkastaja J. Järvinen merkitsi pöytäkirjaan mm, että oppilaspulpetit täytyy tehdä niin mataliksi, että ne soveltuvat oppilaille, fysikaalista kalustoa on lisättävä, ompelukoneet on korjattava.
Johtokunta laati talousarvion vuodelle 1926, joka päättyi 36.400 mk. Se sisälsi säästöjä vuodelta 1924 7.700 mk ja vuodelta 1925 2.000 mk. Kuusijuhlakulut korvattiin koulun rahastovaroista.
Päätettiin alkaa koulukeitto 26.1.1926. Sen rahastonhoitajana toimii A. Santavuori. Rouva Rosnell toimi ruokatavaroiden hankkijana. Keittomaksuksi päätettiin 3 mk viikossa. Koulukeitto, joka aloitettiin 3.3.1926, päätettiin lopettaa. Sitä jatketaan vasta kun vanhemmat sitä haluavat. Vanhempien mielipidettä vielä kuullaan.
Päätettiin pitää 18.7.1926 sisäänkirjoitus siltä varalta, että kouluun ilmoittautuisi yli 50 oppilasta, jotta asia voidaan ajoissa esittää valtuustolle. Tervataan lattia yhdesti ohuella tervalla ja Flurit öljyllä. Muutettiin päätös ja lattia maalattiin.
Johtokunta valitsi 16.11.1926 puheenjohtajakseen Alma Rosnell-Juholan, varapuheenjohtajakseen Antton Malmilan ja taloudenhoitajaksi Oskari Pitkärannan sekä kirjuriksi opettaja Arvo Santavuoren. Johtokunta arvioi koulupalstan arvoksi 2.500 mk, koulurakennuksen arvoksi 160.000 mk ja irtaimiston arvoksi 22.000 mk. Johtokunta päätti laittaa toimeen koulukeiton. Ruokatarvikkeet päätettiin hankkia osuusliike Kansasta. Keittomaksu on 3 mk viikolta. Alakoulunopettajan virkaa oli hakenut 25.6.1927 Aino Maria Timonen ja Annie Vieno Räty, joista valittiin Aino Timonen Pudasjärveltä 1.8.1927 lukien 2-vuoden koetusvuodeksi ja varalle Räty.
Johtokunta kävi oppivelvollisten luettelon lävitse ja totesi, että vain kaksi oppilasta oli poissa. Puuttuvia oppilaita kehotettiin saapumaan aloittamaan koulunkäyntinsä. Tosin 7-vuotiaat voivat saada yhden vuoden lykkäystä koulunkäyntiinsä. Pyydettiin valtuustolta 500 mk jatkokoulun oppilaiden kirjojen ostoon. Johtokunnan ehdotus vuoden 1928 talousarvioksi päätyi 24,148 mk..
Johtokunnan sihteeriksi valittiin 14.1.1928 Jalmari Viertomaa. Johtokunta katsoi, ettei koulun pikkukouluhuoneistoon voitu ottaa vuokralaista. Päätettiin 30.5.1928 rakentaa alakoulunopettajalle asunto koulun vintille. Piirustukset laati Frans Frigård. Valtuustolta pyydettiin varat ja piirustukset tätä varten. Johtokunta joutui 14.9.1928 kehottamaan koulusta poissa olevia jatkamaan koulunkäyntiään. Johtokunta valitsi 3.1.1929 puheenjohtajakseen F.J. Viertomaan, varapuheenjohtajakseen Alma Rosnell-Juholan ja taloudenhoitajaksi Oskari Pitkärannan sekä kirjuriksi opettaja Arvo Santavuoren. Koulutarkastaja J. Järvinen lausui 14.3.1929 pöytäkirjaan seuraavaa koulusta ja sen opettajista: Koulun puhtaus ja järjestys olivat mallikelpoiset. Oppilaskuri oli kiitettävää. Oppilaat seurasivat opetusta suurella harrastuksella. Opetus oli selvää, havainnollista ja lasten kehityskannalta soveltuvaa. Tulokset olivat kaikin puolin kiitettävät, historiaa taidettiin, jopa loistavasti. Yleensä näkyi, että opettaja Santavuori on tehnyt tehtävänsä erikoisella ahkeruudella ja tunnollisuudella. Hän on kaikki voimansa omistanut koululle. Opettaja Aino Timosen opetus esitys oli reipasta ja sujuvaa. Opettajalla näyttää olevan luontaisia opettajan lahjoja. Tulokset ovat kiitettävät ja järjestys oli hyvä. Kouluntaloudesta Järvinen toteaa, että koululle on hankittava uusi Singer ompelukone ja uusi urkuharmoni yläkoulua varten. Fysikaalista kalustoa on runsaasti hankittava lisää. Lipputanko on hankittava, samoin palokalustoa.
Jälleen johtokunta joutui toteamaan 28.4.1929, että koulukeitto lopetetaan. Päätettiin hankkia 27.4.1929 oppilaille voimistelupuvut ensi syksyksi Rosnellin testamenttirahaston korkovaroista 1.000 mk:lla. Koulu päätettiin alkaa kaikilla luokilla yhtä aikaa 19.8.1929 ja annettiin opettaja Aino Timoselle virkavahvistuskirja 1.8.1929. Opettaja Santavuori sai 16 virkavuoden perusteella 4. ikälisän. Johtokunta ehdotti talousarviossaan vuodelle 1930 koulun lisärakennusta varten 21.000 mk. Johtokunta kehotti 15.10.1929 jatkokoulun oppilaita tulemaan kouluun. Taas johtokunta keskusteli 17.11.1929 keittomaksuista. Keittoateria maksaisi 60 penniä oppilasta kohden, jolloin varakkaat maksavat sen. Kevätkaudella 1930 lämmin ateria annetaan 49 oppilaalle, joista vähävaraisia ovat 26. Alakoulussa ateria annetaan 42 oppilaalle, joista vähävaraisia on 20 oppilasta..
Johtokunta valitsi 2.1.1930 puheenjohtajaksi F. J. Wiertomaan, varapuheenjohtajaksi Alma Rosnell-Juholan, taloudenhoitajaksi Oskari Pitkärannan ja kirjuriksi Arvo Santavuoren. Koska jatkokoulussa on käynyt vain kolme oppilasta, se lakkautetaan kevätkaudella 1930. Johtokunta salli kokouksia pidettäväksi koululla 20 mk korvausta vastaan, joista 15 mk menee siivoojalle ja 5 markkaa varattomien oppilaiden avustamiseen.
Johtokunta toteaa 30.1.1930, että Alakylän kansakoulun lisärakennustyö tarjotaan lauantaina 15.2.1930 kello 14 urakalla tehtäväksi. Koulukeitto aloitetaan ja keittäjän toimi julistetaan auki ja palkaksi maksetaan 24 mk viikossa.

Johtokunta päätti laskea seppeleen monivuotisen johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenen sekä lahjoittajan Alma Rosnell-Juholan haudalle.

Urakkahuutokaupassa 15.2.1930 todettiin, että koululle rakennetaan alakoulun opettajan huoneisto ja veistosali 13.4.1929 hyväksyttyjen piirustusten ja työselityksen mukaan tehtynä. Työn tulee olla valmis 1.8.1930. Urakka annettiin 19.2.1930 Frans Frigårdille 48.950 mk.. Yhtymä Valfrid Salmi, Kustaa Salomaa ja Juho Ehrlund oli tarjonnut 48.850 mk ja A. Kivekäs 48.800 mk.
Johtokunta valitsi varapuheenjohtajaksi A.N. Malmilan ja jäseneksi Jussi Grönbäckin. Todettiin, että opettaja Timonen oli sanoutunut irti virastaan, kun hänet oli valittu Sievin kirkonkylään opettajaksi. Virkaa hakivat 30.6.1930 Aino Maria Ruohomäki ja Helmi Tanttari, joista valittiin Aino Maria Ruohomäki, myöhemmin Venho 1.8.1930 2-vuoden koetusajaksi opettajaksi Alakylän kansakouluun.
Johtokunta tarkasti koulun lisärakennuksen tilat 31.8.1930, jotka olivat lopullisesti tulleet valmiiksi.
Johtokunta päätti 14.1.1931 alkaa koulukeiton 20.1.1930 lukien ja aterian hinta on nyt 50 p aterialta. Keittäjälle maksetaan 25 mk viikolta. Koulurakennuksen arvo nostettiin 50.000 mk..
Johtokunta valitsi 28.1.1931 puheenjohtajakseen A. Malmilan, varapuheenjohtajakseen Juho Slutbäckin ja taloudenhoitajaksi Oskari Pitkärannan ja kirjuriksi opettaja Santavuoren. Hankittiin päreitä koulun ulkorakennuksen kattamista varten.
Kansakouluntarkastaja J. Järvinen totesi koulun tarkastuksen yhteydessä, että opettaja A. Ruohomäki on ahkera ja tunnollinen opettaja, joka opettaa havainnollisesti ja reippaasti huomioiden lasten kehityksen opetusta soveltaessaan.
Keskusteltiin koulun päärakennuksen maalauksesta 25.6.1931.
Johtokunta antoi 26.6.1931 Uuno Mäkitalon tehtäväksi 245 mk korjata keittiön kuistin uudelleen laudoituksella. Artturi Tammisto sai ulkohuonerakennuksen kattamistyön paikalle jo ajetuista päreistä nauloineen 200 mk. Paavo Haanpäälle annettiin ulkorakennuksen ja saunan portaiden laitto sementistä. Johtokunta antoi 6.7.1931 koulun rakennusten ulkomaalauksen A. Kivekkäälle.
Johtokunta päätti muuttaa jatkokoulun 5.8.1931 koetteeksi päiväkouluksi. Kaikki 4 viikkotuntia pidetään yhtenä päivänä, jotta jatkokoululaiset voivat auttaa kodeissaan vanhempiaan.
Johtokunta totesi 25.10.1931, että valtuusto oli 17.10.1931 myöntänyt koululle 600 mk koulukeittiön muuttamiseksi koulun saunan eteisestä. Koulun alueella oleva Korhollin laskuoja päätettiin kaivaa. Vuoden 1932 talousarvioehdotus päättyi 47.014 mk. Johtokunta totesi, että 40 oppilasta tarvitsee vaateavustusta.
Johtokunta valitsi 14.1.1932 puheenjohtajakseen A.N. Malmilan, varapuheenjohtajakseen Juho Slutbäckin, taloudenhoitajaksi Oskari Pitkärannan, kirjuriksi opettaja A.W. Santavuoren ja varakirjuriksi F. J. Viertomaan. Koulukeittolan keittäjäksi valittiin Kaisa Heinonen 100 mk kuukausipalkalla. Keittola alkaa 20.1.1932. Annos maksaa 50 penniä. Keittolan maito hankitaan Oskari Pitkärannalta 1,50 mk litralta.
Johtokunta antoi 19.8.1932 Aino Maria Ruohomäelle virkavahvistuskirjan. Koulun kaivon ympärille päätettiin ajaa savea ja soraa, jotteivät pintavedet pääse kaivoon.
Vt. kansakoulutarkastaja Akseli Viikeri teki 29.9.1952 koulutarkastuksen. Hän totesi kurin olevan kiitettävä ja järjestys erinomaista. Lapset seurasivat koko päivän sangen tarkasti opetusta ja he olivat reippaita sekä kohteliaita. Opettajien ja oppilaiden välinen suhde oli sydämellisen lämmin. Oppiaineet osattiin varsin kiitettävästi. Opetus on koulussa varmoissa ja taitavissa käsissä.
Johtokunta totesi 8.11.1932 vuoden 1933 talousarviossa, että päärakennuksen katto on uusittava ja varasivat sitä varten 25.000 mk. Rosnellin testamenttivaroista käytettiin 600 mk oppilaiden vaatetusmenoihin, joita tarvitsivat 25 oppilasta.
Johtokunta valitsi 11.1.1933 puheenjohtajaksi A.N. Malmilan, varapuheenjohtajaksi J. Slutbäckin, taloudenhoitajaksi Oskari Pitkärannan ja kirjuriksi opettaja A.V. Santavuoren ja varakirjuriksi F.J. Viertomaan. Koulun puidenpilkkojaksi otettiin edelleen Iisak Kuggi 550 mk palkalla. Samoin siivoojana jatkoi Miina Mikkelsson 850 mk vuosipalkalla. Johtokunta totesi 28.11.1933 koululla olevan 78 oppilasta, joista on 39 varatonta. Näin 50 %:lle oppilaista oli jaettava vaatteita.

Johtokunta joutui murheella toteamaan, että opettaja Arvo Santavuori oli kuollut 26.2.1934.

Viransijaiseksi Arvo Santavuoren kuolinpesä palkkasi sijaiseksi Sandra Santavuoren kevätkaudelle 1934. Sitten sijaiseksi tuli 7.3.1934 Maire Vepsäläinen. Johtokunta totesi 30.7.1934, että opettajan virkaa oli hakenut kaikkiaan peräti 20 hakijaa. Valittiin Jaakko Rintamäki Kuortaneelta ja varalle Arvi Rajaniemi Simosta ja hänen varalleen vielä Hilja Torkkeli Kuhmoisista. Sandra Santavuori ilmoitti eroavansa tyttöjen käsityön opettajan toimesta ja hänen tilalleen valittiin Aino Ruohomäki.
Jaakko Rintamäki ei ottanut virkaa vastaan ja Arvi Rajaniemi tuli opettajaksi lukukaudeksi 1934-35 ja johtokunnan sihteeriksi. Koulutarkastajalle vastattiin, että ulkohuoneen katto on katettu päreillä keväällä 1931 ja koulun päärakennuksen katto on katettu vuonna 1917. Suostuttiin, että opettaja Rajaniemi opettaa Merikarvian yhteiskoulussa piirustusta. Sandra Santavuori luovutti 22.10.1934 kunnalle hallussaan olleen koulun viljelysmaan ns. Korhollin, joka oli aiemmin ollut opettaja A. Santavuorella. Todettiin, että koululla on nyt puutarhassa 2 omenapuuta, 14 karviaispensasta, 13 mustaa ja 5 punaista viinimarjapensasta sekä 15metriä pitkä ja 1,5met-riä leveä kasvipenkki, jossa oli viljeltyjä vattuja ja koristekasveja, sireenejä ja ruusuja. Niistä korvattiin Sandra Santavuorelle 300 mk. Koulun talousarvio laadittiin vuodelle 1935 ja varattiin koulun tarpeisiin 76.336 mk, jossa oli koulurakennusten kunnossapitoon 29.330 mk.. Koulussa päätettiin pitää lasten raittiusillanvietto raittiusviikolla marraskuun alussa.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin A. Malmila, varapuheenjohtajaksi J. Slutbäck, taloudenhoitajaksi F.J. Viertomaa ja kirjuriksi opettaja A. Rajaniemi ja varakirjuriksi J. Mäkipuro.
Johtokunta valitsi opettaja Rajaniemen sijaiseksi Margit Hietakankaan Lappeenrannasta. Opettaja Fabian Lampinen opettaa poikien käsityötunnit. Hietakankaalle annettiin oikeus opettaa voimistelua myös Merikarvian yhteiskoulussa.
Johtokunta totesi, että 30 haki johtajaopettajan virkaa ja valitsi yksimielisesti virkaan Mauno Johannes Hurmeen. Hakuilmoituksessa todettiin, että koulu sijaitsi 3km päässä kirkolta. Mutta koulutarkastaja ei hyväksynyt valintaa, koska hänen mielestään oli parempi hakija papereiden perusteella olemassa. Kuitenkin johtokunta valitsi uudelleenkin opettajaksi Hurmeen ja perusteli valintaansa sillä, että Hurme oli taitava nuorison ohjaaja mm. kirkkoherra K. Kallion lausunnon perusteella. Johtokunta totesi 27.6.1935, että kouluhallitus oli 6.6.1935 päättänyt kumota vaalin ja laittaa se uudelleen hakuun. Virkaa haki sitten 38 opettajaa 19.7.1935. Johtokunta valitsi nytkin opettajaksi Mauno Johannes Hurmeen Turusta ja varalle Aarne Rantalan Ikaalisista ja vielä tämän varalle Pekka Kiisselin Valkjärveltä. Koulupiirin tarkastaja kumosi jälleen vaalin. Sen jälkeen johtokunta totesi, että opettajan vaalin tekeminen on sille milteinpä ylivoimainen tehtävä. Virka laitettiin jälleen auki. Nytkin virkaan valittiin 38 hakijasta Mauno Johannes Hurme Turusta 2-vuoden koetusajalle 1935-36 ja 1936-37. Johtokunta perusteli jälleen valintaansa ja nyt siteeraten lakitekstiä ” joka taitavimmaksi ja soveliaimmaksi katsotaan”. Ei siis sanota, että olisi valittava parhaimmat paperit omaava. Johtokunta vielä toisti, että se valitsee koulun kannalta parhaan opettajan. Mutta kouluhallitus kumosi tämänkin vaalin 21.8.1935 ja ilmoitti valinneensa koulun opettajaksi Toivo Johannes Laineen 1.8.1936 lukien. Melkoisen mielenkiintoisa juttu oli tämäkin!
Johtokunta valitsi yksimielisesti opettaja Lilli Lemmetty Lampisen Merikarvialta väliaikaiseksi yläkoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1935-36. ja poikien käsityön opettajaksi Fabian Lampisen.
Johtokunnan sihteeriksi tuli Lilli Lampinen.
Johtokunta ilmoitti 27.10.1935 niille oppilaille, jotka ovat laiminlyöneet oppivelvollisuutensa sekä suullisesti että kirjallisesti saapumaan kouluun suorittamaan oppivelvollisuutensa.
Johtokunta valitsi 3.1.1936 puheenjohtajaksi A. Malmilan, varapuheenjohtajaksi Juho Puronmäen, taloudenhoitajaksi F. J. Viertomaan, varakirjuriksi J. Mäkipuron ja jäseniksi Jaakko Kotirannan ja Oskari Pitkärannan ja kirjuriksi opettaja Lilli Lampisen.
Päätettiin 17.2.1936 antaa oppilaille lomaa sinä päivänä, kun kansakoulujen hiihtokisat pidettiin Alakylän koululla. Kilpailuissa annetaan lapsille kuumaa maitoa, vehnästä ja hernesoppaa. Hiihtolomaa annettiin koko koululle 26.2.-1.3.1936.
Koska kouluhallituksen määräämä opettaja Toivo Laine ei ottanut virkaa vastaan, julistettiin virka jälleen auki. Johtokunta totesi virkaa hakeneen 37 hakijaa. Johtokunta asetti I sijalle Frans Wilhelm Kiviharjun Karviasta, II sijalle Heimo Risteli Niemen ja III sijalle Juho Vihtori Koiviston. Taas vaali kumottiin 3.7.1936. Valittiin jälleen kuitenkin Frans Kiviharju. Jälleen todettiin 20.7.1936, että vaali oli kumottu. Kumottua päätöstä perusteltiin taas ”taitavin ja soveliain” on valittava virkaan, mutta ei kuitenkaan saa valita opettaja Frans Vilhelm Kiviharjua. Johtokunta valitsi nyt Arvid Halisen Ihantalasta ja varalle Martti Henrikki Honka-Hallilan ja tämän varalle vielä Mauri Adrian Järän.
Johtokunta valitsi 7.12.1936 koulun siivoojaksi ja keittäjäksi vuodelle 1937 Hanna Kosken, jolle maksettiin siivouksesta 950 mk vuosi ja keittäjän palkkana 25 mk/viikko. Koulun puiden pilkkojaksi valittiin Isak Kitelä 700 mk vuosipalkalla.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 7.1.1937 Oskari Pitkärannan, varapuheenjohtajaksi Juho Puronmäen, taloudenhoitajaksi F. J. Viertomaan ja sihteeriksi opettaja J.V. Koiviston, joka näyttää nyt tulleen opettajaksi. Samassa kokouksessa Koivisto pyysi johtokunnalta suositusta 4. ikälisän saamiseksi, jonka myös sai.
Koulutarkastaja J. Järvinen lausui, että koulun yläkoulun opettajan asunnon lattiat on ylösotettava ja pantava runsaasti täyteainetta, jotta permannot tulevat lämpimän pitäviksi. Samoin tulee tehdä alakoulun opettajan asunnossa. Kouluun on hankittava Itäisen pallonpuoliskon kartta ja Suomen kartta sekä fysikaalista kalustoa. Koulun tarpeita varten on tehtävä vähintään 50 metriä pitkä ja 20 metriä leveä leikkikenttä. Johtokunta päätti laittaa 16.5.1937 koulun päärakennukseen peltisen katon. Sen hinnaksi arvioitiin 22.292 mk.
Johtokunta valitsi tyttöjen vakinaiseksi käsityön opettajaksi Aino Ruohomäen Merikarvialta 1.8.1937 lukien. Koulun talousarvioksi 24.8.1937 vuodelle 1938 vahvistettiin 68.575,50 mk.
Kaikille luokille annettiin perunalupa 20-22-9. 1937.
Johtokunta valitsi 12.1.1938 puheenjohtajakseen Jussi Mäkipuron, varapuheenjohtajakseen Juho Puronmäen, taloudenhoitajaksi Lauri Malmilan ja sihteeriksi opettaja J.V. Koiviston.
Johtokunta käsitteli opettaja Aino Maria Venhon, joka näyttää avioituneen, anomuksen saada ikälisää 8 palveluvuoden perusteella. Venhon peruspalkka oli 10.200 mk.
Johtokunta totesi 22.8.1938, että koulussa on 59 oppilasta. Päätettiin siirtää Sataman kansakouluun ja Ahlströmin kansakouluun oppilaita mm. Olavi Österman, Jorma ja Irma Kallioinen, Pentti ja Kaisa Vuorela ja Aili Etelä. Vielä johtokunta 20.10.1938 joutui siirtämään muihin kouluihin 4 oppilasta, jotta koulun oppilasluku olisi 50.
Johtokunta totesi 15.1.1939, että Peipun koulupiirin oppilas Erkki Kuuskeri on tullut Alakylän kouluun, mutta johtokunta päätti siirtää hänet takaisin omaan koulupiiriinsä, sillä oppilaan koulumatka merijään sulettua tulee Alakylän kouluun niin pitkäksi, että hänen koulunkäyntinsä silloin todennäköisesti keskeytyy. Lisäksi Peipun koululla on tilaa häntä varten.
Johtokunta antoi opettaja Koivistolle valtakirjan virkaansa.
Johtokunta päätti 7.1.1940 aloittaa tavalliseen aikaan koulun jatkokurssit, mutta kansakoulun suhteen päätettiin, että koulu aloitetaan siinä tapauksessa, että Ylikylän koulutkin alkavat toimintansa.
Koulutyö päätettiin aloittaa torstaina 9.5.1940 ja lopettaa se 15.6.1940. Syyslukukausi päätettiin aloittaa 20.8.1940 kello 10 ja jatkokurssit 9.9.1940. Annettiin ns. puolukkalomaa 3 päivää opettajan määräämänä aikana. Opettaja J. V. Koivisto oli laittanut pöytäkirjaan 9.8.1940 jyrkän vastalauseensa johtokunnan puheenjohtaja J.H. Mäkipuron ja F.J. Viertomaan käyttäytymistä vastaan. Mainitut henkilöt alkoivat heti kokouksen alussa parjata minua mitä räikeimmin sekä uhkasivat lisäksi, että he ”puhuvat käsin”, siis väkivallalla. Hyvänä säestäjänä tässä parjaustulvassa esiintyi Lauri Malmila. Mitä asia koski, se ei käy selville.
Opettaja Koivisto oli esittänyt, että hän menisi Peipun koululle käsityön opettajaksi ja koulu alkaisi niinä päivinä Alakylän koululla kello 8. Johtokunta päätti 18.9.1940, ettei lupaa anneta, kun koulutyö tästä kärsisi, varsinkin talviaikaan, kun lapset joutuisivat tulemaan kouluun pimeänä aikana.
Johtokunta valitsi 7.1.1941 puheenjohtajaksi Juho Puronmäen, varapuheenjohtajaksi J. Mäkipuron, taloudenhoitajaksi H. Mäkilehdon ja sihteeriksi J.V. Koiviston. Johtokunta keskusteli kalastaja Juho Rantasen lasten koulunkäynnistä Alakylän koulussa. Heitä ei voitu ottaa kouluun, koska Alakylän koulussa oli jo lakimääräinen määrä oppilaita. Peipun koulussa sitä vastoin oli tilaa. Rantasen lapset ovat jo aiemmin olleet Peipun koulussa, mutta Rantanen oli riitautunut opettaja Fabian Lampisen kanssa.
Lisäksi todettiin, että Rantaselta on vain 1.5km Peipun kouluun ja Alakylän kouluun 2,5km. Johtokunta myönsi opettaja Venholle virkavapautta 22.3.1941 ja valitsi sijaiseksi Alma Aleksandra Koskelan Merikarvialta.
Johtokunta otti käsittelyyn 22.3.1941 opettaja J.V. Koiviston laajan valituskirjelmän, jonka Koivisto oli laittanut suoraan kunnanvaltuustolle kuulematta johtokuntaa. Asia koski opettajan oikeutta viljelys- ja laidunmaihin palkkaetuina. Koivisto mainitsee, että Merikarvialla yleensäkin vain harvalla koululla on näitä luontaisetuja se määrä, mitä laki määrää ja millään koululla maita ei ole laitettu siihen kuntoon kuin maiden pitäisi olla. Niinpä Alakylän koululla on viljelysmaa kuivaa kivikkomäkeä ja sitä on vain 14-15 aaria. Se on niin huonoa kuin vain pelto voi olla. Puuttuvasta pellosta kunta on aikaisemmin maksanut opettajalle korvausta 800 mk/ha periaatteella. mutta sen jälkeen, kun valtioneuvosto ns. pula-aikana vuonna 1932 laati korvaustaulukon, taulukkoa ei ole muutettu. Merikarvia siis sovelsi tätä halvempaa eli 500 mk/ha perustetta. Koivisto totesi, että Alakylän koululta puuttui viljelysmaata yläkoulun opettajalta 35,35 aaria ja alakoulun opettajalta viljelysmaa puuttui kokonaan, samoin puuttui oppilasten kasvitarha. Korvausta maksettiin yläkoulun opettajalle 180 mk ja alakoulunopettajalle 50 mk vuodessa, joita Koivisto piti vähäisenä.
Koivisto totesi, ettei sellaisella korvauksella tee nykyaikana suorastaan mitään. Koivisto toteaa, että pellon hinta tuolloin olisi ollut 20.000 mk/ha. Pellon puuttumisella on vielä toinenkin tärkeä merkitys, koska lehmänpito pelkästään ostorehun varassa tulee kalliiksi ja hankalaksi. Lehmättömäksi ei perheellisen opettajan ole terveellistä jättäytyä. Jos lehmää ei voi pitää, niin silloin myös koululla oleva navetta, joka kuuluu myös opettajan luontaisetuihin käy hyödyttömäksi.
Koivisto viittasi tuekseen viranhakuilmoituksessa mainittuihin etuihin. Lain mukaan kuuluu viljelysmaa luonnossa maksettavaksi. Koivisto pyysi, että kunnanvaltuusto ensi kevääseen mennessä hankkii Alakylän koululle yläkoulun opettajalle puuttuvan viljelysmaan 35,36 aaria ja lisäksi laidunmaata noin 15 aaria eli yhteensä puoli hehtaaria ja maksaa puuttuvasta viljelysmaasta 500 mk vuodessa.
Koivisto mainitsee, että Haanpään talosta saataisiin ostaa sopivan kokoinen ja hyvätasoinen maa-ala. Merikarvian kunnanvaltuusto 27.12.1940 Pekka Kyläkosken johtaessa puhetta ja Hemminki Hakasalon pitäessä kokouspöytäkirjaa luki ja keskusteli Koiviston kirjelmästä, mutta ei ottanut asiaa käsittelyyn, koska sitä ei ollut ensin käsitellyt koulun johtokunta. Koivisto valitti siitä edelleen Turun ja Porin lääninhallitukseen. Valtuusto totesi, että kunta oli vuonna 1929 hakenut kouluhallitukselta lupaa saada korvata opettajalle puuttuvat luontaisedut rahassa. Kunta oli maksanut rahakorvausta aluksi 800 mk/ha periaatteella, mutta sitten vuoden 1932 jälkeen 500 mk/ha perusteella.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 2.1.1942 Vieno Lindströmin, varapuheenjohtajaksi Jalmari Koskelan, taloudenhoitajaksi Heimo Vuorelan ja sihteeriksi opettaja J.V. Koiviston.
Merikarvian valtuuston kokous käsitteli 15.2.1941 jälleen opettaja Koiviston jutun lääninhallituksen välipäätöstä, jossa Koivisto muun muassa lausuu 27.2.1941 omassa selityksessään:” Valtuusto puolustelee suoraan sanoen juonitteluaan ja kielteistä päätöstään sillä, että en ole kyseisen asiaan ottanut johtokunnan kantaa”. Koiviston mielestä asia kuuluu juuri valtuustolle, jolle opettajien palkka-asiat kuuluvat. Anomukseeni puuttuvasta viljelysmaasta olisin kyllä esittänyt ensin koulun johtokunnalle, jos samainen johtokunta olisi osoittautunut minulle ystäväksi eikä vihamieheksi, jollainen se on minulle näyttäytynyt siitä hetkestä lähtien kun olen Merikarvialle vuonna 1936 tullut. Syy tähän vihamielisyyteen on se, että opettajanvaalin, jolle Merikarvian Alakylän koulun opettajaksi tulin, kumosi ensin koulutarkastaja ja sitten kahdesti kouluhallitus, joka määräsi minut Alakylän koulun opettajaksi. Niinpä ensimmäinen vastaanotto ja tervehdys, jonka johtokunnan puheenjohtajan taholta sain Merikarvialle tultuani oli silloisen puheenjohtajan kysymys hänen talonsa portilla: ”Mitäs tänne tulit?” Moinen kysymys ei suinkaan osoittanut mitään ystävällisyyttä eikä myöskään sitä sivistystä ja valistuneisuutta, jollaista kansakoulun johtokunnan puheenjohtajalta on oikeus odottaa. Juonittelutaito - ja halu Merikarvian kunnanvaltuustolla on kiitettävä, mutta äly on heikko - Aika kovin sanottu, ajattelee tämän jutun kirjoittaja-
Alakylän kansakoulun johtokunta antoi asiasta lausuntonsa koulutarkastaja O.J. Vainion pyynnöstä. Sen mukaan johtokunta on täysin tietoinen, että yläasteen opettajalta puuttuu 36 aaria ja alakoulun opettajalta 10 aaria viljelysmaata. Opettajat ovat kuitenkin tyytynet rahakorvaukseen, koska peltoa ei ole ollut mahdollista saada läheltä koulua. Haanpään talosta ei ole peltoa myytävänä, se on opettaja Koiviston mielikuvitusta. Me emme ole opettaja Koivistoa valinneet, vaan on kouluhallitus hänet tänne valinnut. Emme katsoneet häntä soveliaimmaksi ja olemme sillä kannalla edelleenkin, sillä opettaja Koivisto, melkeinpä joka päivä varoittaa lapsia, että ei vaan saa kertoa kotona, mitä koulussa puhutaan, ei ole sovelias lasten opettajaksi.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Vieno Lindströmin, varapuheenjohtajaksi Jalmari Koskelan, taloudenhoitajaksi Heimo Vuorelan ja sihteeriksi opettaja J.V. Koiviston.
Johtokunta antoi 6.3.1942 opettaja Koivistolle oikeuden alkaa koulunkäynnin jo kello 8 muina aamuina paitsi keskiviikkona ja lauantaina. Koivisto oli nimittäin verolautakunnan puheenjohtaja.
Maanmittausinsinööri Ture Lindströmin lausunto opettaja Koiviston toimesta luettiin ja käsiteltiin 25.5.1942. Lausunnon mukaan koululla on peltoa kasvitarhassa 0,065ha ja tonttipellossa 0,095ha eli yhteensä 0.160ha. Viljelemättä jätettyä suopeltoa ns. Korholin laidunmaassa, jossa oli niittyä 0,440ha ja kivistä piennarta 0,040ha eli yhteensä 0,480ha. Alueen rehuyksikkötuotto oli heikko. Lausunto oli annettu 24.5.1942.
Johtokunta totesi 31.8.1942 Jalmari Koskelan pyytäneen eroa virkakiireisiinsä vedoten. Hänen tilalleen tuli Yrjö Haanpää. Heimo Vuorelan tilalle tuli Arvid Salmi. Taloudenhoitajaksi valittiin Yrjö Haanpää. Koulun kaivo aiheutti usean vuoden ajan päänvaivaa johtokunnalle. Sitä kaivettiin ja syvennettiin, mutta usein oltiin ilman vettä kuitenkin.
Paavo Juhola valittiin Joonas Varjolammin tilalle.
4.1.1943 puheenjohtajaksi tuli Hanna Vuorela, varapuheenjohtajaksi Lauri Anttila, taloudenhoitajaksi Jalmari Viljanen ja sihteeriksi opettaja Koivisto. Taloudenhoitajaksi valittiin Lauri Anttila 8.3.1943. Anttilan pyytäessä eroa hänen tilalleen valittiin Veini Pontela 20.4.1943. Veini Pontela tuli jäseneksi vasta 1.5.1943 lukien.
Koska valtuusto oli vapauttanut jäsenyydestä Pontelan, hänen tilalleen valittiin Selim Kylvö. Frans Purosalosta tehtiin varapuheenjohtaja ja taloudenhoitaja 1.11.1943.
Päätettiin, että oppilaat viljelevät keittolan hyväksi perunaa kotonaan yhden nelikon eli 30 kg oppilasta kohden tai vastaavasti vähemmän porkkanaa.
Johtokunta totesi 1.8.1944, että kolme johtokunnan jäsentä on sotahommissa, joten väliaikaiseksi jäseneksi valittiin Paavo Juhola, jotta kokous saataisiin päätösvaltaiseksi. Keskusteltiin jälleen kunnanvaltuuston 15.7.1944 tekemästä päätöksestä, joka koski KHO 14.4.1944 antaman päätöksen toimenpiteitä koskien opettaja Koiviston valistusta puuttuvasta viljelysmaasta. Koivistolle oli hankittava puuttuva viljelysmaa ja kunnostettava karjalaidun. Valtuustolle ehdotettiin seuraavaa: Viljelysmaan osalta, että sellainen annetaan kunnan omistamasta pellosta nykyisen kulkutautisairaalan luota. Maa laitetaan opettajaa varten kuntoon lannoittamalla se, kyntämällä ja ojittamalla. KHO:n päätöksen mukaan puuttui 0,34ha ja lisäksi puuttui oppilaiden kerhomaa 5-6 aaria ja koulukeittolaa varten varattiin myös 10 aaria peltoa. Laidunmaata annetaan myös kulkutautisairaalan luota opettajaa varten. Lisäksi myös opettaja Aino Venholle annetaan maata 0,10ha samalta alueelta. Väliaikaiseksi taloudenhoitajaksi valittiin Matti Aivelo, kun vakinainen taloudenhoitaja oli sotahommissa.
Johtokunta valitsi 4.1.1945 puheenjohtajaksi Suoma Haanpään, varapuheenjohtajaksi Frans Purosalon, taloudenhoitajaksi myös Purosalon ja sihteeriksi Koiviston. Taloudenhoitajalle esitettiin palkkioksi 1.000 mk vuodessa.

Valtuusto velvoitti 26.5.1945 Alakylän kansakoulun johtokunnan kiireellisesti vuokraamaan opettaja J.V. Koivistolle kuluvan kesän ajaksi häneltä puuttuva viljelysmaa ja laidunmaa. Samalla johtokuntaa kehotettiin tiedustelemaan, mistä saataisiin puuttuva viljelysmaa Koivistolle. Koska opettaja Koivisto koko täällä oloaikansa on kuntaa vastaan riidellyt ja aiheuuttanut toimenpiteillään, että johtokunnan jäsenet alituisesti eroavat, valtuusto päätti opetusministeriöön lähettää lähetystön anomaan opettaja Koivistolle siirtoa johonkin muuhun pitäjään opettajaksi. Lähetystöön valittiin J.H. Mäkipuro ja F.J. Viertomaa. Valtuustossa hyväksyttiin, että Peipun koulu rakennetaan valmiiksi vasta 18.6.1946 mennessä. Valtuusto päätti jättää ilmoittamatta Merikarvia-Siikainen lehdessä kunnalliset ilmoitukset siitä syystä, että sanottu lehti oli julkaissut opettaja Koiviston kirjoituksen. Eri mieltä paikallislehden suhteen olivat valtuustossa kuitenkin puheenjohtaja Pekka Kyläkoski ja opettaja L. Appelö.
Opettaja Koiviston ja Merikarvian kunnanvaltuuston skismaa ratkaistiin Ylikylän kansakoululla, jossa puhetta johti Porin piirin kansakoulutarkastaja. Todettiin, ettei opettaja Koivisto ollut tehnyt minkäänlaista virkavirhettä.

Johtokunta kielsi 18.3.1945 vaalipuhujaa käyttämästä kouluhuonetta kokouksiinsa. Kaikille puolue-edustajille tämä kielto annettiin samalla.
Luettiin 18.3.1945 valtuuston kirje koskien omenapuita ja marjapensaita ja niiden istuttamista koulun maalle. Johtokunta totesi 11.6.1945, ettei se ole kyennyt vuokraamaan opettaja Koivistolle lehmän laidunmaata.
Johtokunta valitsi opettaja Venhon virkavapausajaksi opettajaksi neiti Alma Koskelan.
Sataman koulupiiriin kuuluva Vihtori Kotoharju pyysi, että hänen kaksi lastaan pääsisivät edelleen käymään koulua Alakylän koulussa. Johtokunta keskusteli asiasta myös opettaja Koiviston kanssa. Hän ilmoitti, että kouluun on jo otettu naapuripiiristä 7 oppilasta sekä ylä- että alakouluun, joten nykyisen lain mukaan oppilasmäärä on täynnä. Koivisto lupautua opettamaan, jos hänelle maksetaan lisäkorvausta 500 mk oppilasta kohden. Siihen suostuttiin. Koulupiiriraja Sataman koulun kanssa ei ollut oikeudenmukainen.
Johtokunta käsitteli opettaja Koiviston ilmoitusta, että hän luopuu vaatimasta viljelysmaata, jos hänelle annetaan 3.000kg kunnollisesti tehtyä heinää, joista puolet tulee olla helmikuussa koululla ja puolet syyskuussa. Heinät eivät saa olla juuriheinää eivätkä karkeata ensi tai toiskertaista timoteiheinää. Valittiin taloudenhoitajaksi 31.3.1946 Olavi Penttilä. Pidettiin 17.5.1946 tulokatselmus Suvantolan palstalla opettajien viljelysmaiden osalta. 12.6.1947 päätettiin kaivaa Korhollin laskuoja.
Sen johdosta, että Merikarvian Yhteiskoulun puolesta pyydetään 6.10.1946 saada antaa yhteiskoulun pojille käsityöopetusta Alakylän koululla 6 tuntia viikossa, suostuttiin 1.000 mk /vuosi käsityökalujen kulumisesta. Opettaja Koivisto opettaa käsityötä.
Johtokunta valitsi 12.1.1947 puheenjohtajakseen Viljo Sainen, varapuheenjohtajakseen Jalmari Viljasen, taloudenhoitajaksi Reino Salmen ja sihteeriksi opettaja J.V. Koiviston. Päätettiin tilata koululle, jos valtuusto myöntää siihen varat, 3 omenapuuta, 20 kpl mansikantaimia ja 4 kpl mustaviinimarjapensaita.
Päätettiin tehdä 4.5.1947 koululautakunnalle esitys toisen yläkoulunopettajan viran perustamisesta Alakylän koululle ensi lukukauden alusta lukien, koska yläkouluun tulee 53 oppilasta ja seuraavana syksynä jo 63 oppilasta. Opetus järjestetään vuorolukuna tilojen puutteen vuoksi.
Johtokunta keskusteli 21.5.1947 koulun kasvitarhan kuntoon laittamisesta.
Johtokunta totesi, että opettaja Koivisto on valittu Rauman piiriin opettajaksi. Julistettiin virka auki. Ilmoituksessa mm todettiin, että koulu sijaitsee noin 3km päässä kirkonkylästä ja 2km päässä yhteiskoulusta. Johtokunta valitsi 25.7.1947 opettajaksi Eino Ilmari Kanervan Töysästä 1.8.1947 lukien 2-vuoden koevuosiksi. Toisena hakijana oli Emil Suikkanen Laviasta. Johtokunta totesi 25.7.1947, että opettaja Koivistolla on yksityisomaisuutta mm. puutarhassa 5 karviaispensasta, 3 mustaviinimarjapensasta ja 3 kappaletta jalostamattomia omenapuita. Koivistolle maksettiin niistä 2.000 mk.
Johtokunta teki 3.8.1947 opettajien Koiviston ja Kanervan välisen lähtö- ja tulokatselmuksen. Todettiin koululla olevan omia mm. 18 mustaviinimarjapensasta, 2 punaista viinimarjapensasta, 12 karviaispensasta ja yksi omenapuu. Maksettiin Koivistolle 2.500 mk pellon hoidosta ja maan kalkituksesta 1.200 mk sekä maan lannoituskuluista 1.700 mk. Todettiin pellot olevan hyvässä kunnossa.
Johtokunta totesi 3.9.1947 koulun oppilasmäärän olevan 47, ja että se ylittää 7 oppilaalla lain salliman määrän, joten muihin kouluihin oli siirrettävä heidät tai sitten oli perustettava toinen opettajan väliaikainen virka. Niinpä 8.9.1947 otettiin väliaikainen opettaja neiti Alma Koskela lukukaudeksi 1947-48.
Johtokunta otti 13.11.1947 neiti Milja Koskelan sijaiseksi vähäksi aikaa Sylvi Kanervan, joka oli käynyt keskikoulun ja toiminut Töysän kirkonkylän kansakoulussa viransijaisena 1939-40 ja 1940-41.
Johtokunta laittoi 6.8.1948 viran auki ja toiseen yläkoulunopettajan virkaan valittiin neiti Soile Haanpää Merikarvialta lukukaudeksi 1948-49.
Johtokunta totesi 30.8.1948 koulun oppilasmäärän olevan syyslukukaudella 1948 seuraavanlaisen:
I lk 13 oppilasta, II lk 14 oppilasta, III lk 11 oppilasta ja IV lk 20 oppilasta, V lk 14 oppilasta, VI lk 5 oppilasta, VII lk 5 ja VIII lk 8 oppilasta. Lain mukaan 1.8.1948 lukien VII oppilaat käyvät VII luokan päiväkouluna. Tähän johtokunta pyysi vuoden lykkäystä.
Johtokunnan esitys koulun vuoden 1949 talousarvioksi päättyi 643.000 mk, joista opettajien palkat olivat 453.000 mk. Johtokunta totesi 4.7.1949, että koulun yläkoulun oppilaita on ensi syksynä 58 ja päätti julistaa haettavaksi 1949-50 toisen yläasteen opettajan viran auki.
Virkaa hakivat 29.7.1949 Alli Rajala Parkanosta, Vieno Lindström Merikarvialta ja Airi Honkonen Karstulasta. Viranhakuajan jälkeen virkaa haki vielä Raili Salmela. Lindström valittiin lukukaudeksi 1949-50. Johtokunta antoi opettaja Eino Kanervalle valtakirjan opettajan virkaansa.
Johtokunta päätti 6.9.1949, että VIII luokan 3 oppilasta saavat suorittaa kurssin Ahlströmin koululla. Vuoden 1950 talousarvioesitys päätyi 852.480 mk.
Vieno Lindströmille ei annettu virkavapautta osallistua 22.11-3.12.1949 välisenä aikana Hämeenlinnan seminaarin ja Helsingin kansakoulujen opetusohjelmiin, vaikka hän oli hoitanut sijaisekseen Leila Sipilän. Asiaa käsiteltiin uudelleen koulutarkastaja O. Vainion pyynnöstä, mutta päätös ei muuttunut, ei edes suullisella äänestyksellä.
Johtokunta totesi 19.5.1950 yläkoulun oppilasmäärän nousevan ensi syksynä 65 oppilaaseen ja julisti toisen opettajan viran auki 1950-51. Opettaja Vieno Lindström valittiin 16.6.1950 väliaikaiseksi yläkoulun toiseksi opettajaksi.
Opettaja Lindström oli anonut virkavapautta 21.8.-23.9.1950 Neuvostoliittoon tehtävää opintomatkaa ja edustustehtävää varten. Annettiin ja sijaiseksi tuli opettaja Ines Tommila.
Alakylän koulupiirin rajat määriteltiin kansakoululautakunnassa 14.9.1951seuraavasti:
Eteläinen raja kulkee Peipun koulupiirin pohjoisrajaa Kenkinevalle niin, että Revellin luodosta Rantasen asunto jää Alakylän koulupiiriin. Itäinen raja lähtee Kenkinevalta kulkien Strikan sillan länsipuolitse jokeen ja sitä myöten Frikoskelle, josta pohjoinen raja kulkee Merikarvian jokeen niin, että Kallioisen, Vapaatalon ja Salmisen asunnot jäävät Alakylän koulupiiriin. Läntinen raja kulkee aluksi Merikarvian jokea ns. Meritiehen saakka, jota pitkin kulkee sitten Salmela-Apteekin eli Kränintien ja Meritien yhtymäkohtaan Jokisalon, Rikalaisen ja Viljasen talojen jäädessä Sataman koulupiiriin. Siitä raja menee suoraan eteläsuuntaan mereen saakka Östermanin tilan itäpuolitse niin, että Blomter eli Fager, Lanne, Etelä ja Kotoharju jäävät Sataman koulupiiriin. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamilla ”Kuoppamäki” ja ”Kivipelto”-nimisillä tonteilla. Alakouluikäisiä lapsia piirissä on 32. Yläkoululaisia piirissä on 34. Koulumatkat: 0-3km 66 lasta. Pisin koulumatka 5,5km.
Johtokunta esitti vuodelle 1951 koulun talousarvio, joka pääty 1.277.380 markkaan. ja lisäksi vielä esitettiin koulun rakennusten korjauksiin 190.000 mk, palovakuutukseen 12.000 mk ja kalustoon 15.000 mk.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Frans Purosalon, varapuheenjohtajaksi Aili Lammin, taloudenhoitajaksi Viljo Sainen ja sihteeriksi Eino Kanervan. Todettiin koulun vuotuisen puuntarpeen olevan vuonna 1951 noin 125 mottia koivuhalkoja. Johtokunta totesi 12.4.1951, että koulu on kaksiopettajainen koulu. Lisäksi vuodesta 1947 lähtien koulussa on ollut toinen yläkoulun opettajan väliaikainen virka. Kunnanvaltuusto ei ole hyväksynyt kolmannen viran vakinaistamista, koska koululla ei riittävästi tilaa eikä opettajalle asuntoa. Esitettiin tilasto vuodesta 1951 lukien seuraavanlaisena:
1951-52 I-III lk tulee olemaan 31 oppilasta ja IV-V lk 46 oppilasta, joista oppikouluun menee arviolta kaksi oppilasta, vaikka heitä on mennyt oppikouluun vuonna 1946 4, 1947 5, 1948 1, 1949 6 ja 1950 8 oppilasta. 1952-53 tulee olemaan 36 oppilasta I-III lk ja IV-VII 38. Vastaavat luvut ovat 1953-54 31 ja 44. 1954-55 vastaavat luvut ovat 29 ja 43. 1955-56 vastaavat luvut ovat 31 ja 44. 1956-57 vastaavat luvut ovat 41 ja 40 sekä 1957-58 vastaavat luvut ovat 40 ja 39.
Vuosina 1951-52 tarvitaan toinen yläkoulun opettaja.
Johtokunta valitsi 4.2.1954 puheenjohtajaksi Frans Purosalon, varapuheenjohtajaksi Paavo Lammin, taloudenhoitajaksi Viljo Sainen ja sihteeriksi opettaja Eino Kanervan.
Johtokunta keskusteli 8.5.1954 uudesta koulun talousrakennuksesta. Johtokunta, koska Alakylän kansakoulun alakoulun opettajan virka oli muutettu toiseksi yläasteen opettajan viraksi, muutti opettaja Venhon valtakirjan tähän tehtävään.
Johtokunta 25.10.1955 totesi, että kun oppilasmäärä kasvaa ja tarvitaan kolmas opettaja, niin koululle tulee suunnitella lisää tilaa yksi luokkahuone ja yksi opettajan asunto. Todettiin, että koululle tulee 20.8.1955 oppilaita lisää kaikkiaan 35, jotka opettaja Venho suostui opettamaan.
Johtokunta valitsi 7.9.1956 koululle kolmanneksi opettajaksi ylioppilas Timo Rahin Raumalta lukuvuodeksi 1956-57.
Johtokunta valitsi 29.1.1957 puheenjohtajaksi Paavo Lammin, varapuheenjohtajaksi Lennart Viertomaan, taloudenhoitajaksi Viljo Sainen ja sihteeriksi opettaja Eino Kanervan.
Johtokunta julisti 26.7.1957 haettavaksi väliaikaisen opettajan viran auki lukuvuodeksi 1957-58, koska III-VII oppilaita tulee olemaan 58.
Johtokunta valitsi 16.8.1957 opettajaksi opettaja Erkki Näsin Merikarvialta kaudeksi 1957-58.
Johtokunta totesi 6.8.1958 lukuvuoden 1958-59 oppilasmäärän tulevan olemaan 81, joten kouluun tarvitaan kolmas opettaja tai oppilaita on siirrettävä toisiin kouluihin. Johtokunta päätti siirtää koulun 13 oppilasta V- VI luokilta Ylikylä-Ahlströmin kansakouluun.
Johtokunta vuokrasi koulun vahtimestarille Maija Sumialle kulkutautisairaalan luona olevat koulun viljelys- ja laidunmaat sekä Korhollin laidunmaat.
Johtokunta valitsi 14.1.1959 puheenjohtajaksi Paavo Lammin, varapuheenjohtajaksi Anni Penttilän,
taloudenhoitajaksi Lennart Viertomaan ja sihteeriksi opettaja Eino Kanervan.
Johtokunta valitsi 1.2.1961 puheenjohtajaksi Anni Penttilän, varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkipuron, taloudenhoitajaksi Lennart Viertomaan ja sihteeriksi opettaja Eino Kanervan.
Johtokunta luki 12.3.1961 kansakoululautakunnan kirjelmää, joka koski mm. uuden koulun rakentamista Alakylään. Uusi koulurakennus on tarpeen rakentaa. Päätettiin rakentaa Alakylän koulu Siikaisten kunnan Leppijärven koulupiirustusten mukaisena.
Johtokunta 1.6.1961 totesi, että IV-VII luokilla on tällä hetkellä oppilaita 47 ja oppilasmäärä tulee olemaan 1961-62 yli 40. Koulun VII lk tulee kokonaisuudessaan siirtymään Ylikylä-Ahlströmin kouluun. Mutta sitten 6.9.1961 todetaankin, ettei oppilaiden tarvitse muuttaa toiseen kouluun, koska oppilasmäärä on laskenut jo 36.
Johtokunta valitsi taloudenhoitajaksi 26.1.1962 Kalle Salon. Koska Alakylän koulun uuden koulurakennuksen rakentaminen siirtyy ainakin vuodella, päätettiin tehdä koulussa eräitä korjauksia.
Johtokunta hyväksyi 5.9.1962, että opettaja Kanerva saa sivutoimena hoitaa yhteiskoulun poikien käsityön opetuksen eli 2 t viikossa.
Johtokunta päätti yksimielisesti kannattaa 11.5.1964 kansakoululautakunnan tekemää esitystä koulupiirien vähentämisestä, koska Alakylän koulupiirin pohjoinen raja voidaan helposti siirtää Ylikylän suuntaan noin puoli kilometriä ja Kränin suuntaan 1,5 km. Oppilasmäärä säilyy koulussa silti riittävänä.
Johtokunta valitsi 28.1.1965 puheenjohtajaksi Juhani Mäkipuron, varapuheenjohtajaksi Valma Pontelan, taloudenhoitajaksi Kalle Salon ja sihteeriksi opettaja Eino Kanervan. Alakylän kansakoulun viimeinen johtokunnan kokous pidettiin 31.7.1967. Koulun lakkauttamisen vuoksi annettiin opettajille ja keittäjä- vahtimestarille todistukset. Läsnä olivat Juhani Mäkipuro, Valma Pontela, Valtteri Niemi, Kalle Salo, Lennart Viertomaa, Matti Venho ja opettaja Eino Kanerva.

Kunnallislehdessä merikarvialainen miettii 4.1.1962: ”Järkiintymistä todistaa sekin, että valtuuston päätös Alakylän koulun rakentamisesta siirrettiin. Eiköhän sittenkin olisi terveellistä vielä kerran miettiä, onko väistämätöntä pitää noin 2,5km matkalla kolme koulua kunnossa. Jonkun koulun ehkä voisi vähentää. Mutta minkä? Tuskinpa siihen ainakaan oppilasluku pakottaa, että on kolme koulua näin lähekkäin”.

Kuuskerin valimo laajentaa Alakylässä, otsikoi paikallislehti: Alakylän koulu vuokrattiin vuonna 1969 25vuodeksi Kuuskerin metallituotteelle.

Tarmo Salo muistelee:

Tarmo Salo syntyi Harvalassa vuonna 1938. Ensimmäinen kosketus koulunkäyntiin tapahtui Härkkelin koulussa, joka toimi maalaistalossa Peipun ja Harvalan rajalla. Muutaman vuoden kuluttua koulu jatkui Peipussa. Härkkelin koulun opettajista jäi mieleen opettaja Martta Kukko. Peipun koulussa opettanut Heikki Eskola oli tuima opettaja, jämpti ja säntillinen. Hän piti kurin.
Harvalassa urheiltiin. Pesäpalloa ja korkeushyppyä harrastettiin. Yhteiskouluun Tarmo tuli. Hän asui kirkonkylässä kahdessakin eri paikassa koulukortteerissa. Yrittäjä ja lautamies. Kotitila edelleen Harvalassa.
Opettaja Reijo Ostamo on kirjoittanut Peipun kansakoulun historian.


Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä