Historiaa
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarvia-viikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
Historiaa > Merikarvian kansakoulujen historia > Honkajärven kansakoulu

Honkajärven kansakoulu

Lauri Hakosalo
Honkajärven kansakoulun historiaa
Väestön lukutaidon ja muun sivistyksen opettaminen oli alkuaan lähes yksinomaan seurakunnan tehtävänä. Seurakuntalaisten näitä taitoja mitattiin kylästä kylään kiertävillä kinkereillä. Kansakoululaitoksen perustamisen jälkeen Suomen senaatti antoi tämän velvollisuuden kunnan tehtäväksi ja myös kustannettavaksi. Taloudellisilla syillä kunnat viivyttelivät koulujen perustamista. Merikarviallakin toimeen ensimmäisenä tarttui yksityinen henkilö, merikarvialaissyntyinen tuleva kauppaneuvos Antti Ahlström, joka omalla kustannuksellaan perusti kansakoulun Ylikylään vuonna 1873 ja vielä toisen koulun Haminaholmaan omistamansa sahan yhteyteen.
Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin kunnanisät uskalsivat tarttua tähän tärkeään toimeen, kun kuntakokoukselle vuonna 1899 esitettiin kouluja varten piirijakoa kyläkunnittain omien koulujen perustamiseksi Merikarvian kyliin.
Kylät alkoivat herätä aktiivisten koulusta innostuneiden henkilöiden toimilla. Vuonna 1901 aloitti Honkajärven koulu toimintansa.
Koulun johtokuntaan kuuluivat Oskari Erkkilä, Juho Mattila, Leander Vanhatalo, Juho Hannukoski ja Juho Aitasalo.
Honkajärven kansakoulun matrikkelikirjasta vuosilta 1904-1933 selviää mm. seuraavaa:
Johtokunnan esimies Oskar Erkkilä lähetti kouluasiasta kirjeen Porin piirin kansakoulujen tarkastaja J. Reinille ja sai tältä 2.9.1901 kirjeen Karkusta: ” Jos koululle soveliaat huoneet ovat saatavana, koulu voi aloittaa.”
Koulun aloituspäivä oli 28.10.1901 ja opettajaksi saatiin Hilja Pesonen, joka olikin opettajana vuosina 1901-1902. Toiminta alkoi Tommilan talossa vuokrahuoneissa. Koulussa oli kaksi osastoa, joiksi luokkia tuolloin kutsuttiin. Heti kouluun tuli 34 oppilasta.

31.12.1902 Honkajärven-Pensastolan piirin kansakoulun johtokunnan kokouksessa olivat läsnä puheenjohtaja Oskari Erkkilä ja Juho Mattila sekä Leander Vanhatalo. Kokouksessa tarkastettiin ja hyväksyttiin vuoden 1901 tilit ja lähetettiin ne kuntakokouksen käsittelyyn. Juho Mattila allekirjoitti pöytäkirjaan puumerkillä nimensä.

Johtokunta 26.6.1902 otti käsiteltäväksi opettajattaren vetäytymisen Honkajärven - Pensastolan piirin kansakoulusta, joka virka oli avoimeksi julistettu Uuden Suomettaren 24.5. ja 1.6. numeroissa. Virkaan ei ollut tullut hakemuksia, joten virka laitettiin uudelleen hakuun samassa lehdessä 30 päivän ajaksi. Palkkaetuina olivat valtion palkka 600 mk, kunnalta 150 mk, 1ha viljelysmaa, laidun 1 lehmälle, puolet oppilaiden sisään kirjoitusrahoista, vapaa asunto eli kaksi kamaria ja keittiö, lämpö ja valo. Virkaa saattoi hakea muutkin kuin seminaarin käyneet. Samoin julistettiin haettavaksi poikain käsitöiden opettajan toimi 150 mk palkkaa vastaan.
Johtokunta sai 13 hakemusta. Valittiin yksi täysin pätevä hakija virkaan. Hän oli Alina Lovisa Heikkilä, joka oli opettajana 1902-1903. Käsityönopettajan virkaa ei ollut hakijoita, joten se jätettiin Herra Tarkastajan päätettäväksi.

Johtokunta valitsi 24.8.1902 sihteerikseen opettaja Alina Heikkilän ja puheenjohtajakseen Oskari Erkkilän ja taloudenhoitajaksi Leander Vanhatalon. Käsityönopettajaksi päätettiin ottaa talollisen poika Arthur Mattila sillä ehdolla, että hänen kotoaan saadaan lämmin huone ja käsityökalut ja ainespuuta. Päätettiin ostaa urkuharmoni Oy Valistuksen kautta Manborgin amerikkalainen urkuharmoni N:o 2, jonka hinta oli 240 mk.

Johtokunta 8.6.1903 Otettiin käsiteltäväksi koulun uuden huoneuston rakentaminen. Tultiin siihen yksimieliseen näkemykseen, että koulu rakennetaan sitä varten jo ennen ostetulle maalle. Koulu rakennettaisiin mallipiirustuksen Nro 7 mukaan eräin muutoksin. Sokkeli tehtäisiin kiilatuista kivi. Kustannusarvio pyydettiin talollinen J. Bäckströmiltä. Ulkohuonerivi päätettiin rakentaa mallipiirroksen N:o 31 ja 2 kuvauksen mukaisena, kivijalka tehtäisiin kiilatuista kivistä. Sauna ja pesutupa päätettiin rakentaa N:o 36 mukaisena, kuitenkin 2metriä lyhyempänä ja 1m soukempana. Ulkokatot päätettiin rakentaa päärakennuksessa huovalla. Ulkorakennuksiin ja saunaan katot tehdään päreistä. Kellari päätettiin rakentaa, jos mahdollista päärakennuksen alle.

Johtokunta 27.6.1903 Oskari Erkkilän, Juho Mattilan, Leander Vanhatalon ja Valfrid Uusitalon läsnä ollessa valitsi opettajaksi viran ainoan hakijan kansakoulunopettajakokelas Jenny Wilhelmiina Waldemanin, joka oli opettajana 1903-1904.

Johtokunta 30.6.1904 valitsi kahdesta hakijasta opettajaksi neiti Hilma Näsin syystä, että hän oli paikkakuntalaisille persoonallisesti tuttu ja hänestä toivottiin saatavan pitkäaikainen opettajatar.

Johtokunta 15.9.1904 valitsi sihteerikseen opettaja Hilma Näsin.
Johtokunta keskusteli piiritarkastajan määräyksestä kouluhuoneiden rappiotilasta sekä sisä- että ulkohuoneissa. Päätettiin määrätä talokas Eril Tommila vuokrakontrahdissa mainitun määräyksen mukaan varustamaan kouluhuoneiden trossilattia tarkoittanee krossilattia, välikatot ja ikkunat sekä ulko- että sisäikkunat lämpimän pitäviksi. Lisäksi Tommila velvoitettiin rakentamaan yksi ulkohuone koululle lisää ja tulee yhden olla lukolla varustettu. Kaikki tuli olla korjattuna ennen ensi Mikkeliä.
Suostuttiin myöntämään varattomille oppilaille vapaa sisäänpääsy kouluun. Heille annetaan myös koulun puolesta kirjat ja muut kouluvälineet.
Kaikilta maksavilta oppilailta päätettiin ottaa 1 markka lukukausimaksua ilman erotusta. Tilattiin koululle eläintieteelliset kuvat.

Johtokunta 22.2.1905 kokoontui piiritarkasta J. Reinin pyynnöstä. Läsnä hänen lisäkseen olivat Oskari Erkkilä, Leander Vanhatalo, Viktor Hannukoski, Juho Mattila ja kirjurina opettaja H. Näsi.
Todettiin, että koulun oppilasmäärä on vain 12, josta syystä tarkastaja Reini halusi tietää syyn tähän. Johtokunta vastasi tarkastajalle, että suurimpana syynä tähän on kova katovuosi, joka on vienyt leivän niin, etteivät vanhemmat ole voineet lähettää lapsiaan kouluun. Varakkaimpien lapset ovat vielä alaikäisiä, mutta muutamat heistä alkavat ensi syksynä koulunkäyntinsä. Vaikuttavana syynä on myös ymmärtämättömyys, kansakoulun ja opinharrastuksen puute toisilla. Johtokunta piti välttämättömänä koulupakon saamista aikaan niin pian kuin mahdollista, sillä vain siten voidaan kaikki lapset kouluun saada tässä piirissä.

Johtokunta 26.9.1905 päätti hankkia koululle kasvitaulut ja uudenaikainen koraalikirja. Koulun oppilasmäärä on lisääntynyt ja johtokunta kiirehti tarkastajan kautta uuden koulurakennuksen saamista.

Johtokunta 13.2.1906 kokoontui niin, että paikalla oli myös opettaja Aksel Grangvist ( vuodesta 1904 Hakosalo). Johtokunnan esimieheksi valittiin talollinen Oskari Erkkilä, varaesimieheksi Aksel Grangvist, taloudenhoitajaksi Viktori Mattila ja kirjuriksi opettaja Hilma Näsi. Senaatin päätöksen mukaan Honkajärven kansakoulurakennus tulee olla valmis 1.8.1906, josta useinkin on kuntakokouksen entiselle esimiehelle ilmoitettu toimenpidettä varten. Johtokunta toivoi, että ensi talvena jo ryhdyttäisiin koulurakennuksen hommiin.

Johtokunta 9.4.1906 kokoontui. Läsnä olivat talokkaan poika Vihtori Mattila, kauppias Oskari Erkkilä, Juho Ollila ja Hilma Näsi. Opettajalle päätettiin antaa oikeus 85 mk korvauksella tuoda koululle tarvitsemansa juomavesi,

Johtokunta 2.7.1906 päätti hankkia koulurakennusta varten samanlaiset piirustukset kuin kunta oli hyväksynyt Riispyyn koulua varten. Johtokunta pyysi kuntakokousta nimeämään rakennuskomitean koulurakennusta varten sekä edustajan katsomaan koululle sopivan tontin yhdessä rakennuskomitean ja johtokunnan kanssa. Kun koulurakennusta ei ehditä saada valmiiksi Senaatin asettamassa määräajassa, johtokunta muistutti kuntakokousta hoitamaan lisämääräaikaa rakentamiseen. Samalla johtokunta katsoi, ettei viivästyminen johdu suinkaan johtokunnasta.

Johtokunta 3.8.1906 keskusteli kauppias Erik Mellinin kirjalahjoituksen tulevasta käytöstä, jonka Mellin oli antanut Honkajärven kyläkirjastoa varten. Vielä Mellin lausui, voisiko kirjoista osan antaa Riispyyn kyläkirjaston perustamista varten.

Johtokunta 16.2.1907 käsitteli kuntakokouksen 31.12.1906 antamaa päätöstä, jolla kuntakokous oli velvoittanut johtokunnan hoitamaan Koulu Ylihallitukselle koulun piirustusehdotus Riispyyn koulun piirustusten mukaisena. Johtokunta oikeutti ja valtuutti opettaja Akseli Hakosalon hoitamaan koulun piirustukset ylihallitukselle velvoituksella lähettää hyväksytyt piirustukset suoraan johtokunnalle eikä tarkastajalle. Vielä johtokunta halusi tehdä pieniä muutoksia Riispyyn koulun hyväksyttyihin piirustuksiin, esim. opettajan keittiöön tulisi laittaa kaksi ikkunaa yhden sijasta. Hakosalo oikeutettiin tekemään pieniä ylihallituksen mahdollisesti vaatimia muutoksia, jotta asia etenisi pikaisesti. Sihteerinä toimi Hilma Kotikoivu e. Näsi, joka siis oli avioitunut.

Johtokunta 4.3.1907 esitti paikkakunnalta muuttaneen Juho Ollilan sijaan jäseneksi Vihtori Tommilaa. Esimieheksi valittiin Oskari Erkkilä ja varaesimieheksi A. Hakosalo, taloudenhoitajaksi Vihtori Mattila ja kirjuriksi Hilma Kotikoivu. Koulun omistaman talon isännöitsijäksi valittiin Hermanni Mattila.

Johtokunta 20.5.1907 luki ja tutustui kuntakokouksen päätöksiin, jotka koskivat Honkajärven kansakoulutalon rakennusasiaa. Kuntakokous pyytää johtokuntaa kiireesti ryhtymään toimiin mainitun koulurakennuksen rakentamiseksi. Koulurakennustyöt kaikkineen päätettiin myydä urakkahuutokaupalla torstaina 27 päivänä kesäkuuta 1907 kello 10 e. pp. Koulutalo tulee olla täysin valmiina1.7.1908. Samana päivänä myydään koulutalon vanhat huoneet eli asuinrakennus kaksi aittaa, sauna, riihi ja ulkohuonerakennus.
Huutokaupasta päätettiin ilmoittaa Satakunnassa, Satakunnan Sanomissa, Etelä-Pohjanmaassa ja Suupohjan Kaiussa kussakin 8 kertaa peräkkäin ja kerran vielä edellisellä viikolla ennen huutokauppatilaisuutta. Sanomalehti-ilmoitukset laatimaan velvoitettiin opettaja Herra Akseli Hakosalo.

Johtokunta 10.8.1907 valitsi yksimielisesti kahdeksasta hakijasta opettajaksi Honkajärven kouluun neiti Edla Amanda Vinnarin, joka oli opettajana 1907-1908.

Johtokunta 6.9.1907 valitsi sihteerikseen opettaja Vinnarin. Valittiin koulun työmaan valvojaksi tilallinen Herman Mattila ja hänen varamiehikseen tilalliset Viktor Tommila ja Viktor Mattila.

Johtokunta 28.2.1908 valitsi esimiehekseen talollinen Oskari Erkkilän, sihteeriksi opettaja E. Vinnarin, taloudenhoitajaksi talollinen Leander Vanhatalo ja sihteerin pyynnöstä tällä kertaa pöytäkirjaa piti opettaja A. Hakosalo.
Valittiin siihen sovintolautakuntaan, jonka kuntakokous oli asettanut ratkaisemaan vedenkantopalkkaa käsittelevää asiaa Honkajärven koulun osalta, valittiin maanviljelijä Vihtori Mattila ja torppari Juha Ollila ja varalle talollinen Juha Mattila.
Johtokunta esitti kuntakokoukselle, että koulun työmaan työnvalvojaksi määrättäisiin tilallinen Herman Mattila. Opettaja Hakosalo valtuutettiin antamaan urakoitsijalle J. Kalevalalle rahaa siihen määrään kun hän sitä tarvitsee ja välisopimus häntä siihen oikeuttaa. Vielä johtokunta merkitsi pöytäkirjaan, ettei sen mielestä koulun rakennuksen kivijalka ja muurien perustukset eikä ”krundi” ole työselityksen mukaan tehdyt.

Johtokunta valitsi 27.6.1908 opettajaksi neiti Edla Josefina Aerilan.
Aerila pyysi heti vuoden virkavapautta. Opettajaksi valittiin Hilda Kauhanen, joka oli opettajana 1908-1911.

Johtokunta 18.1.1909 valitsi esimiehekseen talollinen Oskari Erkkilän, varaesimieheksi torppari Juho Ollilan, sihteeriksi opettajatar Hilda Kauhasen ja taloudenhoitajaksi Oskari Erkkilän.

Johtokunta otti 21.5.1909 käsiteltäväkseen opettaja Aerilan erotodistuksen, joka myönnettiin. Valittiin väliaikaiseksi opettajattareksi kahdeksi koevuodeksi neiti Hilda Kauhanen.

Johtokunta 25.6.1909 valitsi seitsemästä hakijasta opettajaksi 1.8.1909 lukien Hilda Johanna Kauhasen.

Johtokunta valitsi 2.3.1910 esimiehekseen Oskari Erkkilän, varaesimieheksi Juho Ollilan, kirjuriksi opettajatar Hilda Kauhasen ja taloudenhoitajaksi Wihtori Mattilan.

Johtokunta 29.1.1911 valitsi esimiehekseen talollinen Oskari Erkkilän, varaesimieheksi torppari Juho Ollilan, kirjuriksi opettajatar Hilda Kauhasen ja taloudenhoitajaksi Wihtori Mattilan.
Päätettiin koulun maalla sijaitsevasta Kalliomäen torpasta vaatia veroa 20 mk vuodessa. Torpalle kuuluu ainoastaan piha-aitauksessa oleva maapalsta.

Johtokunta 17.2.1911 totesi, että koulun oppilasmäärä on 17. Päätettiin ostaa hyvä ompelukone koululle.

Johtokunta 21.5.1911 vahvisti opettaja Hilda Kauhasen julkisella kirjalla sanottuun virkaan säädetyin palkka- ja muine etuineen.

Valtioneuvos Harald Furuhjelmin testamenttivaroista annettiin koulun ahkerimmalle varattomista oppilaista, joka on etevä käsitöissä ja puutarhanhoidossa ja terveysopissa lahjaksi 20 mk. Sen sai Erkki Ollila.

Johtokunta valitsi 15.7.1911 koulun väliaikaiseksi opettajaksi lukukaudelle 1911-12 ylioppilas neiti Hilja Kirsti Airolan ja varalle neiti Maria Inkeri Suomion ja neiti Katariina Johanna Uotilan.

Johtokunta 15.1.1912 valitsi esimieheksi talollinen Oskari Erkkilän ja varaesimieheksi torppari Juho Ollilan, kirjuriksi opettajatar Kirsti Airolan ja taloudenhoitajaksi Vihtori Mattilan. Päätettiin antaa viinanvoittovaroista vaatetusavustusta neljälle varattomalle oppilaalle. kuntakokousta informoitiin siitä, ettei Kalliomäen torpasta ole maksettu vaadittua vuokraa.

Johtokunta 21.6.1912 valitsi koulun opettajaksi 1.8.1912 alkaen neiti Alma Leivon Tyrväältä.

Johtokunta valitsi 12.1.1913 esimieheksi Oskari Erkkilän, varaesimieheksi Juho Ollilan kirjuriksi opettajatar Alma Leivon ja taloudenhoitajaksi Frans Heikkilän.

Johtokunta esitti 2.12.1913 koulun kustannusarvion vuodelle 1914 seuraavanlaisena, joka päättyi 617,50 mk. Opettajan palkat 221 mk, koulun lämmitys 30 mk, valo 35 mk, koulun peso 15 mk, koulun palovakuutukset 40 mk jne.

Johtokunta 3.4.1914 valitsi esimieheksi Oskari Erkkilän, varaesimieheksi talollisen Juho Ollilan, taloudenhoitajaksi talollinen Wihtori Tommila ja kirjuriksi Alma Mattilan e. Leivo, joka oli opettajana varsin pitkään 1912-1929..

Johtokunta 19.10.1914 antoi virkavahvistuskirjan Alma Raakkel Mattilalle os. Leivo, joka 21.6.1912 otettiin koulun opettajaksi.

Johtokunta 9.12.1914 laati kustannusarvion vuodelle 1915, joka päättyi 875 mk. Opettajain palkat rahassa 225 mk ja luonnossa 75 mk koulun sekä eläkeläisen polttopuut 215 mk, koulun lämmitys 30 mk, valo 35 mk, koulun peso 15 mk, vakuutukset 40 mk, satunnaiset menot 50 mk, raittiusopetusvälineet 40 mk eläkeläisen eläke 90 mk.

Johtokunta valitsi 4.2.1915 esimieheksi Oskari Erkkilän, varaesimieheksi Leander Vanhatalon, taloudenhoitajaksi Juho Ollilan ja kirjuriksi Alma Mattilan.

Johtokunta 10.12.1915 esitti koulun menoarvion vuodelle 1916, joka päättyi 1245 mk. Opettajain palkat rahassa 225 mk. koulun ja eläkeläisen poltinpuut 35 syltä 350 mk. Koulun lämmitys 30 mk, valo 35 mk, koulun peso 15 mk ja vakuutukset 45 mk. Koulun kuokkahuoneeseen kuvataulujen säilyttämiskoppi 25 mk. maantieteelliset kuvataulut 59 mk. Eläkeläisen eläke 125 mk ja eläkeläisen tuvan vesikattoon 50 mk.

Johtokunta 1.2.1916 valitsi esimieheksi Oskari Erkkilän, varaesimieheksi Leander Vanhatalon, taloudenhoitaja Juho Ollilan ja kirjuriksi opettajatar Alma Mattilan.

Johtokunnan 17.8.1916 kokouksessa oli läsnä myös kansakoulujentarkastaja J. Järvinen. Järvinen merkitsi pöytäkirjaan, että hän on tehnyt koulun osalta tarkastuksen juuri 17.8.1916. Hän totesi koululla tärkeäksi tehdä korjauksia, mm. opettajan kellarin ovet on korjattava, luokan ulkorappujen kaide ka seinälaudat on korjattava. Heinävajan halkovajan puoleista seinää on korotettava noin1,5 metriä.

Johtokunta 12.12.1916 esitti koulun menoarvion, joka päättyi 1.450 mk

Johtokunta 17.12.1917 esitti koulun menoarvion, joka nyt päättyi 3.990 mk. Eläkeläisen eläke oli noussut 570 mk.

Johtokunta 22.12.1918 esitti koulun talousarvioksi 1.105 markkaa, josta määrästä taksoituksella oli koottava 300 mk.

Johtokunta 26.3.1919 valitsi puheenjohtajaksi Oskari Erkkilän, varaesimieheksi Leander Vanhatalo ja taloudenhoitajaksi Juho Ollilan.

Kansakoulujentarkastaja J. Järvinen on kirjallisesti merkinnyt koulun pöytäkirjaan, että hän on suureksi ihmeekseen tarkastuksessaan todennut, ettei johtokunta ole läheskään suorittanut niitä koulun korjauksia, joita hän useiden vuosien ajan on koulun osalta vaatinut. Järvinen vaatii johtokunnalta tiukkaa selvitystä.

Johtokunta pyysi 7.7.1921 taloudenhoitaja J. Ollilan selvittämään kaikkien 7-16 -vuotiaiden oppilaiden määrät koulupiirissä.

Johtokunta 18.10.1921 valitsi poikien käsityön opettajan toimeen talollisen pojan Erkki Ollilan.

Johtokunta valitsi 11.1.1926 puheenjohtajakseen Juho Ollilan, varapuheenjohtajakseen Leander Vanhatalon ja taloudenhoitajaksi Vihtori Tommila. Johtokunta myönsi luvan vastaperustetulle opintokerholle pitää kokouksiaan koululla joka sunnuntai - iltapäivisin.

Johtokunta 2.12.1926 päätti antaa Furuhjelmin testamenttivaroista saadun 20 mk III luokan oppilaalle Eva Pajuselle.

Johtokunta valitsi 3.1.1927 puheenjohtajaksi Juho Ollilan, varalle Leander Vanhatalon ja taloudenhoitajaksi V. Tommilan ja sihteeriksi Alma Mattilan.

Johtokunta piti koulutarkastaja J. Järvisen ollessa läsnä kokouksen 6.5.1927
Järvinen merkitsi pöytäkirjaan, että hänen suureksi ilokseen opettaja on koko tarkastuspäivän ajan mitä suurimmalla taidolla ja tarmolla täyttänyt tehtävänsä. kuri oli kiitettävää ja järjestys ja puhtaus kiitettävää. Opettaja oli huolella valmistautunut päivän tehtäviin. Opetus oli havainnollista ja lasten tajuista. Lasten tiedot ja taidot olivat loistavat. Opettaja on etevällä taidollaan ja lahjoillaan saanut arvokkaat tulokset.

Johtokunta valtuutti 19.8.1928 taloudenhoitaja Vihtori Tommilan puolestaan insinööri Poijärven kanssa erottamaan allekirjoittamaan Frans Karlssonille Honkajärven koulutalosta Karlssonille myydyn palsta-alueen opettajan laidunmaan yhteydestä.
Johtokunta esitti 28.11.1928 koulun menoarvioksi 43.646 mk.

Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 2.1.1929 maanviljelijä Juho Ollilan, varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Leander Vanhatalon ja taloudenhoitajaksi maanviljelijä Väinö Kallio. Sihteerinä jatkoi opettaja Alma Mattila. Ostettiin O. Niemeltä tilattu höyläpenkki 550 mk hinnalla.

Johtokunta päätti 28.10.1929 asettaa koulun pihalle punnerruspuut voimistelua ja urheilua varten. Siitä tuli5 m pitkä ja1,25 cm korkea.

Johtokunta koulutarkastaja J. Järvisen läsnä ollessa 7.6.1930 totesi Järvisen merkinneen pöytäkirjaan mm seuraavasti: Koulun puhtaus oli mallikelpoista. Koulukalustoa ja opetusvälineitä on hyvin hoidettu. Opettaja hallitsee perusteellisesti opetettavat aineet. Opetus on havainnollista, selvää ja lasten omatoimisuudelle perustuvaa. Lasten taidot olivat kaikin puolin erittäin kiitettävät. Opettaja Alma Mattila on lahjakas, tarmokas ja ahkera opettaja. Todettiin, että talousrakennus on ränsistynyt, katto on sammaloitunut, suureksi osaksi lahonnut. Päärakennuksen katto on sammaloitunut, osittain jo lahonnut. Leikkikenttää koululla ei ole ja koulun piha on pieni.
Alma Mattila pyysi saada ottaa viransijaisen lukukaudeksi 1930-31 siirtyäkseen toiseen paikkaan viransijaisuutta hoitamaan. Johtokunta myönsi kolmella äänellä vain V Tommilan tätä vastustaessa hänelle oikeuden viransijaisen ottamiseen. Mattila oli viransijaisena Kankaanpään kunnan Venesjärven kyläkoulussa. Viransijaisena toimi 1929-1930 Hertta Vilen.

Johtokunta valitsi Mattilan sijaiseksi 11.8.1931 Hertta Vilenin Lahdesta.

Johtokunta päätti 11.9.1931 järjestää koulussa lukuvuonna 1931-32 jatkokurssit. jatkokurssilaisten tuli saapua kouluun 15.10.

Johtokunta valitsi 15.1.1932 puheenjohtajaksi Juho Ollilan, varapuheenjohtajaksi Leander vanhatalon, sihteeriksi Alma Mattilan ja taloudenhoitajaksi maanviljelijä Herman Sillanpään.

Johtokunta valitsi 11.1.1933 puheenjohtajakseen Juho Ollilan, varapuheenjohtajaksi Leander Vanhatalon, taloudenhoitajaksi Herman Sillanpää ja sihteeriksi Alma Mattila.

Johtokunta päätti hankkia 20.3.1933 päreet päärakennuksen ja saunarakennuksen kattamista varten huutokaupalla.
Johtokunta kokoontui 22.3.1933 päättämään päreasian. Päreet tulivat leveydeltään olla vähintään noin kolme tuumaa. Päreet ostettiin Sillanpäältä ja V. Mattilalta.

Honkajärven kansakoulun johtokunnan kokouksessa 7.11.1933 olivat läsnä Juho Ollila, H. Sillanpää, O. Ahola, V. Tommila ja L. Vanhatalo.
Johtokunta laati menoarvion koululle vuodeksi 1933: Opettajien valtionpalkat 30.726 mk, koulurakennuksen kunnossapitoon 3 000 mk, koulukalustoon 100 mk, oppikirjoihin 1 200 mk, oppilaiden muihin koulutarpeisiin 800 mk, oppilaiden terveydenhoitoon 400 mk ja vähävaraisten oppilaiden ravinto- ja vaateavustuksiin 800 mk.
Polttopuut kouluhuoneistoon 1 000 mk, opettajien polttopuut 1 000 mk. Valo kouluhuoneistoon 150 mk opettajan valo 150 mk ja kouluhuoneiston siivoukseen 800 mk.
Taloudenhoitajan palkkioihin 200 mk, poikien käsityötarpeisiin 300 mk, kansliatarvikkeisiin 100 mk, palovakuutukseen 400 mk, vuokraiin 50 mk ja arvaamattomiin menoihin 500 mk eli yhteensä 41.676 mk.

Johtokunta valitsi 11.1.1934 puheenjohtajakseen Juho Ollilan, varalle Leander Vanhatalon ja taloudenhoitajaksi Herman Sillanpään sekä sihteeriksi opettaja Alma Mattilan.

Päätettiin 19.2.1935 aloittaa kouluhallituksen määräämä hiihtoloma perjantaina 1.3. Perjantaina ja lauantaina urheillaan opettajan johdolla tekemällä retki 4km päähän koululta. Lauantaina on kilpahiihtoa jne.

Johtokunta myi huutokaupalla koulun ulkomaalauksen 19.6.1935: Koulurakennuksen seinät maalataan punaiseksi, ikkuna- ja oviraamit valkoisiksi titaaninvalkoisella. ulkorakennukset myös punaisiksi, samoin piha-aita. Portit maalataan valkoisiksi. Työt tulee olla valmis15.8.1935. Maalausurakan sai Erkki Salminen 2 000 mk:n hinnasta tehdäkseen. Koulun keittiön lattian kunnostuksen sai Vihtori Rinnekivi 695 mk hinnasta. Ne muutettiin kuitenkin tuntipalkalla tehtäviksi.

Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi 15.1.1936 Juho Ollilan ja varalle L. Vanhatalon, taloudenhoitajaksi H. Sillanpään ja sihteeriksi Alma Mattilan.

Johtokunta kokoontui 25.4.1936. Saapuvilla olivat Juho Ollila, V. Tommila, L. Vanhatalo ja opettaja Alma Mattila sekä tarkastaja J. Järvinen. Tarkastaja Järvinen merkitsi pöytäkirjaan seuraavan lausuman: ” Tarkastuksen perusteella totean opettaja Alma Mattilan opetuksesta ja koulun hoitamisesta mm oppilaskurin olevan kiitettävää. Lapset olivat erittäin opinhaluisia. He seurasivat opetusta suurella tarkkuudella. Opetus oli selvää, johdonmukaista ja lasten voimille soveltuvaa. Opetuksen tulokset olivat kaikin puolin kiitettävät. Oli ilo tarkastaa tätä Honkajärven koulua. Tämä Honkajärven koulu on koulukalustonsa ja opetusvälineistönsä sekä rakennusten kunnossapitoon nähden jätetty rappeutumaan. Niinpä koulu on kunnostettava nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Luokkahuone, veistohuone, oppilaseteinen, oppilasten ulkoeteinen on sisäpuolelta maalattava. Seinät on paperoitava. Oppilaseteisen uunin on laitettava suupellit. Koska koulun pihamaa on vain 22metriä pitkä ja 22metriä leveä ja kun lasten urheilukenttä tulisi olla 60 metriä pitkä, niin tulee lasten pihamaaksi saada riittävän suuri leikkikenttä kunnan maasta. Sopivaa tasausmaata on tuotava kentän kunnostamiseksi. Uudet höyläpenkit tulee koululle hankkia. Oppilaspulpetit on kunnostettava. Koululle on hankittavat uusia karttoja, koska käytössä olevat kartat ovat ainakin 30 vuotta vanhat ja repaleiset. Samoin fysikaalista opetusvälineistöä on hankittava vanhanaikaisen tilalle. Koululle on hankittavat uudet tikapuut lahonneiden tilalle ja paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityishuomiota. Tarkastaja Järvinen kehotti johtokuntaa lähettämään tämän tarkastuskertomuksen kunnanvaltuustolle toimenpiteitä varten.

Johtokunta 13.5.1936 päätti pyytää tarkastajalta, että hänen toimenpiteittensä toteuttaminen jätettäisiin vuoden 1937 talousarviossa toteutettavaksi.

Johtokunta esitti 21.9.1936 koulun menoarvion vuodelle 1937 mm seuraavanlaisesti: Opettajien palkkoihin 28.385 mk. Koulurakennusten korjauksiin 6. 000 mk ja koulukalustoihin 2. 000 mk. sekä fysikaaliseen kalustoon 3. 000 mk sekä karttoihin 1. 000 mk.

Johtokunta jakoi 7.12.1936 vaateavustuksiin myönnetyt 672 mk. Avustukset annettiin rahassa.

Johtokunta valitsi 13.1.1937 puheenjohtajakseen maanviljelijä Vihtori Mattilan ja varalle Vihtori Tommilan sekä taloudenhoitajaksi maanviljelijä Jalmari Uusitalon ja sihteeriksi opettaja Alma Mattilan.

Johtokunta valitsi koululle siivoojan vuodeksi 1937. Äänten enemmistöllä tuli valituksi Martti Ollila sekä hänen tuleva vaimonsa Aili Rosendahl.

Johtokunta valitsi 13.1.1938 puheenjohtajaksi edelleen Vihtori Mattilan ja varalle Vihtori Tommilan ja taloudenhoitajaksi Jalmari Uusitalon.

Johtokunta esitti 24.8.1938 vuoden 1939 talousarvion, joka päättyi 51.276 mk, josta opettajien palkat olivat 30. 126 mk.

Johtokunta päätti 24.9.1939 aloittaa koulukeittolatoiminnan yläkansakoulun alkaessa.

Johtokunta valitsi 12.1.1940 puheenjohtajakseen herrastuomari Vihtori Mattilan ja varapuheenjohtajaksi H. Sillanpään ja taloudenhoitajaksi J. Uusitalon ja kirjuriksi edelleen opettaja Alma Mattilan. Päätettiin asettaa koululle pimennysverhot luokkiin.

Johtokunta 19.9.1940 valitsi koululle siivoojan ja keittäjän lukuvuodeksi 1940-41. Valittiin keittäjä-siivoojaksi Lempi Savela Isojoelta. Koulun puiden pilkkominen päätettiin antaa siirtolaisille tehtäväksi.

Johtokunta valitsi 13.1.1941 puheenjohtajakseen Vihtori Mattilan ja varalle Arvo Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi J. Uusitalon sekä sihteeriksi opettaja Alma Mattilan. kokouksessa olivat läsnä edellä mainittujen lisäksi O. Mäkinen ja H. Sillanpää. Koulukeittolan maksuksi johtokunta päätti 50 penniä oppilasta ja ateriaa kohden.

Johtokunta päätti 9.6.1941 hankkia koululle vuosien 1939-40 sodassa kaatuneiden koulun entisten oppilaiden muistotaulun.
Johtokunta valitsi 11.1.1942 puheenjohtajakseen edelleen Vihtori Mattilan ja varalle Onni Mäkisen. Taloudenhoitajaksi valittiin Jalmari Uusitalo.

Johtokunta esitti 10.6.1942 tarkastajalle, että koulun kesäloma pidennettäisiin 1.9. saakka, jotta oppilaille jäisi aikaa kerätä marjoja koulukeittolaa varten.

Johtokunta valitsi 30.8.1942 opettaja Alma Mattilan sairausajaksi sijaiseksi neiti Helly Eräsen Lauttijärveltä.

Johtokunta valitsi 13.1.1943 yksimielisesti puheenjohtajakseen maanviljelijä Jalmari Uusitalon ja varalle Onni Mäkisen. Taloudenhoitajaksi valittiin maanviljelijä Heimo Meura.

Johtokunta valitsi 3.11.1944 käsityönopettajaksi puuseppä Onni Mäkisen.

Johtokunta valitsi 189.1.1945 puheenjohtajakseen edelleen J. Uusitalon, varalle Erkki Ollila ja taloudenhoitajaksi tuli edelleen Heimo Meura.

Johtokunta luki 16.10.1945 tarkastajan kirjeen, jonka mukaan koululle saatiin valita alakoulun opettaja. Virkaa ei laitettu auki, sillä koululla ei ollut riittävästi tilaa uutta luokkaa eikä opettajaa varten. Asia siirrettiin valtuuston päätettäväksi.

Johtokunta valitsi 10.1.1946 puheenjohtajakseen Arvo Pihlajamäki ja varalle L. Rantatalo sekä taloudenhoitajaksi Onni Mäkinen.

Johtokunta päätti 15.1.1946 erottaa veistoluokasta pienen osaston keittäjän asunnoksi.

Johtokunta päätti 30.1.1947 pyytää valtuustolta lupaa ottaa koulun metsästä 100m tolppapuiksi sopivia puita koulun piha-aidan tekoa varten.

Johtokunta antoi 5.3.1947 lausuntonaan valtuustolle koulun puutarha-asiassa, että Honkajärven koulun lähin ympäristö on karua, kallioperäistä maata, johon on mahdotonta saada puutarhaa. Alue on lisäksi liian pieni edes pihamaaksi ja leikkikentäksi. Opettajan peltomaa on niin kaukana koulun läheisyydestä, ettei se voi tulla kysymykseen. Sitä paitsi se on pohjoiseen viettävä ja kylmäpohjaista ja siis tarkoitukseen kokonaan sopimatonta. Näin ollen koululla ei johtokunnan mielestä ole mitään mahdollisuutta puutarhan perustamiseen.

Johtokunta keskusteli 13.3.1947 kotitalousopettajan ottamista koululle. Asuntoa ryhdyttiin hänelle hankkimaan.

Johtokunta päätti 21.5.1947 vuokrata Helmi Mattilalta koulukeittolaa varten aari maata.

Johtokunta valitsi 19.1.1948 puheenjohtajakseen Heimo Meuran ja varalle Arvo Kalliovuo sekä taloudenhoitajaksi Onni Mäkisen.

Johtokunta 17.8.1949 kokoontui kansakouluntarkastaja Onni Vainion olleessa myös läsnä ja keskusteltiin koulun talousrakennuksen korjaamisesta. todettiin, ettei korjaaminen ollut enää järkevää, vaan tilalle tulee rakentaa uusi talousrakennus. Tämä annettiin myös tiedoksi valtuustolle, jota pyydettiin varaamaan hankkeeseen varat ensi talousarvioon.
Vuoden 1950 talousarvioon koulun johtokunta esitti talousrakennusta varten 3.000.000 mk.

Johtokunta valitsi 15.1.1950 puheenjohtajakseen Heimo Meuran ja varalle emäntä Helmi Mattilan. Taloudenhoitajaksi valittiin Arvo Kalliovuo.

Johtokunta valitsi 19.1.1950 viidestä hakijasta emäntä Aino Ruonelan keittäjä-siivoojaksi 40 000 mk.

Johtokunta totesi 23.3.1950, että opettaja Alma Rakel Mattila os. Leivo on toiminut koulun opettajana 1.8.1912 alkaen ja hän on nyt hakenut eroa virastaan eläkkeelle siirtyäkseen. Johtokunta myönsi Mattilalle eron virastaan.

Johtokunta 4.4.1950 julisti opettajan viran auki.

Johtokunta 10.5.1950 totesi opettajan viran hakuilmoituksessa, että koulu sijaitsi vilkkaasti liikennöidyn Pori-Kristiina maantien varrella, josta linja-auto kulkee neljä kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Koulu toimii omassa talossa, jossa opettajalla on kaksi huonetta ja keittiö. Muut luontaisedut ovat täydelliset. Hakijoita oli seitsemän. Kaksi hakijaa eivät olleet jättäneet hakemukseensa lainkaan ansioluetteloitaan, joten heidän hakemuksensa jäivät käsittelemättä.
Epäpätevinä sivuutettiin kaksi hakijaa. Valintaan jäivät Senja Ojantakanen, Aune Simojoki ja Johanna Levänen. Johanna Levänen valittiin lähinnä parhaiden papereiden perusteella.

Mutta Levänen kieltäytyi virkaa vastaanottamasta. Virka laitettiin uudelleen hakuun.

Johtokunta 5.7.1950 valitsi nyt yksimielisesti kahdesta hakijasta opettajaksi Lea Maria Haanpään os. Erkkilä, joka oli virassa 1950-1967. Hän tuli olemaan koulun viimeinen opettaja. Kaikkiaan koulussa ehti siis opettajina olla kaikkiaan 11 opettajaa.

Johtokunta 11.8.1950 päätti aloittaa alakoulun 16.8.1950 kello 10. Pidettiin opettaja Lea Haanpään tulokatselmus. Todettiin koulun irtaimistoluettelon olevan paikkansapitävä.

Valtuusto päätti 28.12.1950 osallistua Honkajärven koulun sähköistämiseen lunastaen n. 30 tariffiyksikköä, minkä täyttämiseksi kunta luovuttaa 80 pylvästä.

Johtokunta valitsi 11.1.1951 puheenjohtajakseen edelleen Heimo Meuran, varapuheenjohtajaksi Heikki Myllykarin ja taloudenhoitajaksi Arvo Kalliovuon sekä sihteeriksi opettaja Lea Haanpään.

Kansakoululautakunnan 14.9.1951 selvityksestä ilmenee koulupiirin rajat seuraavasti: Raja kulkee lännessä Saunajärveltä Vaasan läänin rajalle, pohjoisessa Vaasan läänin rajaa pitkin Lauttijärven kylän kohdalle, tästä suoraan Kalliojärvelle, täältä Kotosuon poikki Riispyyn, Ylikylän Pohjoisen ja Kuvaskankaan koulupiirien rajojen yhtymäkohtaan, Perälän asumuksen jäädessä Kuvaskankaan piiriin. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Ahjola”-nimisellä tontilla RN:o 4:6. Alakouluikäisiä lapsia on piirissä 6 ja yläkouluikäisiä lapsia 12. Koulumatkat: 0-3km on 18 lapsella ja pisin koulumatka on 5,5km.

Johtokunta 15.1.1951 valitsi keittäjä-vahtimestariksi Aino Ruonelan kahdesta hakijasta.

Johtokunta esitti rakennusmestarille näkemyksensä talousrakennuksen huoneitten sijoittelusta kuten käymälöistä, aitoista ja saunasta sekä keittolasta ja vahtimestarinasunnosta sekä ruokailuhuoneesta eli kerhohuoneesta.

Johtokunta jakoi 25.5.1951 Suomen Huollon toimittamat Unicefin lahjoittamat nahasta valmistetut monokengät neljälle oppilaalle. Koulu täyttää 50 vuotta syksyllä, joten johtokunta päätti järjestää juhlatilaisuuden sen kunniaksi. Siihen kutsutaan mm entisiä opettajia ja oppilaita sekä kansakoululautakunnan, valtuuston ja seurakunnan edustajat.

Juhlaa varten pyydettiin kunnanvaltuustolta 15. 000 mk. Juhla pidetään 26.8.1951. Pyydetään koulutarkastaja Vainio pitämään juhlapuheen.

Johtokunta esitti vuoden 1952 talousarvioon koulurakennusta varten 3.000.000 mk.

Johtokunta 15.8.1952 antoi opettaja Lea Haanpäälle valtakirjan virkaansa. Keittäjä-siivoojaksi valittiin Maiju Pihlajamäki.

Johtokunta valitsi veistonohjaajan toimeen edelleen Eelis Emil Haanpään.

Johtokunta pyysi 22.9.1952 lisärahaa kellarin rakentamista varten, kun se oli jouduttu purkamaan uuden talousrakennuksen tieltä. Samoin toivottiin uuden kaivon saantia, kun kaivo sijaitsi liian kaukana.

Johtokunta jakoi flanellia 21.12.1952 7 oppilaalle.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Heimo Meuran, varapuheenjohtajaksi Heikki Myllykarin ja taloudenhoitajaksi Arvo Kalliovuon.

Johtokunta keskusteli 6.2.1953 oppilaiden osallistumisesta koulujen välisiin hiihtokilpailuihin Sataman koululla 14.2.1953. Kyyditys päätettiin järjestää.

Johtokunta esitti kunnanhallitukselle viemäri- ja vesijohtojen vetämistä koululle.

Johtokunta päätti 18.8.1953, että oppilaiden marjojen poimiminen koulukeittolaan toteutetaan marjaretkiä mahdollisuuksien mukaan tekemällä.

Johtokunta anoi kunnanhallitukselta 12.10.1953 voimavirran saamista koulun talousrakennukseen mm puiden pilkkomista varten.

Johtokunta valitsi 12.1.1954 puheenjohtajakseen edelleen Heimo Meuran, varapuheenjohtajaksi Erkki Mattilan ja taloudenhoitajaksi Arvo Kalliovuon. sekä sihteeriksi opettaja Lea Haanpään.

Johtokunta esitti 16.8.1954 kunnanhallitukselle, että se ryhtyisi hankkimaan koulua varten liikuntaharrastuskentän.

Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Erkki Mattilan, varapuheenjohtajaksi Heikki Myllykarin ja taloudenhoitajaksi Arvo Kalliovuon. Annettiin kylän kerhon kokoontua koulun kerhohuoneessa yhtenä iltana viikossa.

Johtokunta valitsi 15.8.1955 keittäjä-siivoojaksi Lea Mattilan.

Johtokunta pyysi kunnanhallitusta hankkimaan kunnan rajalta tuleville oppilaille polkupyörät, jotta koulu voisi aloittaa työnsä kello 9.

Kunnanedustaja Erkki Salminen ilmoitti 6.9.1955 johtokunnalle, että kunnanhallitus oli päättänyt hankkia koulun pitkämatkaisille oppilaille kolme polkupyörää.

Johtokunta valitsi 29.1.1956 puheenjohtajakseen Erkki Mattilan, varapuheenjohtajakseen Heikki Myllykarin ja taloudenhoitajaksi Toivo Teuramon.

Johtokunta päätti, että pakkasaikoina oppilaat saavat opetusta tilapäisesti talousrakennuksen kerhohuoneessa, joka on luokkahuonetta lämpimämpi.

Erkki Mattila pyysi johtokunnalta 13.3.1956 eroa puheenjohtajan tehtävästä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Kalliovuo. Johtokunnan jäsen Toivo Teuramo erosi johtokunnan jäsenyydestä ja taloudenhoitajan tehtävästä ja hänen tilalleen taloudenhoitajaksi valittiin Erkki Mattila.

Johtokunta valitsi 15.8.1956 keittäjä-siivoojaksi emäntä Aili Myllykarin.

Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 11.1.1957 Arvo Kalliovuon, varapuheenjohtajaksi Jonne Mattilan ja taloudenhoitajaksi Erkki Mattilan.

Arvo Kalliovuon erotessa 1.3.1957 johtokunnasta ja puheenjohtajan tehtävästä hänen tilalleen valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Jonne Mattila ja varapuheenjohtajaksi Pentti Ahola.
Johtokunta valitsi 14.1.1958 puheenjohtajaksi Erkki Mattilan ja varapuheenjohtajaksi Pentti Aholan sekä taloudenhoitajaksi Onni Pihlajamäen.
Johtokunta valitsi 29.1.1960 puheenjohtajakseen Jonne Mattilan ja varapuheenjohtajaksi Pentti Aholan ja taloudenhoitajaksi Lempi Ollilan.

Johtokunta myönsi 27.3.1960 eron Jonne Mattilalle puheenjohtajan tehtävästä, samoin Lempi Ollilalle myönnettiin ero taloudenhoitajan tehtävästä. Puheenjohtajaksi valittiin Erkki Mattila ja taloudenhoitajaksi Pentti Ahola.
Johtokunta valitsi 24.1.1961 puheenjohtajakseen Ahti Känän ja varapuheenjohtajakseen Heikki Myllykarin sekä taloudenhoitajaksi Olli Tommilan.

Johtokunta esitti 13.6.1961 kunnanhallitukselle, että se teettäisi koulun korjaussuunnitelman ja kustannusarvion ja varaisi määrärahan, koska kaksi opettajan asuntoa ja luokkahuone pitäisi kiireellisesti korjata.

Johtokunta jakoi 21.10.1961 vaateavustusta 8.400 mk kaikkiaan 13 oppilaalle.

Johtokunta valitsi 26.1.1962 puheenjohtajaksi edelleen Ahti Känän ja varapuheenhohtajaksi Arvo Pihlajamäen sekä taloudenhoitajaksi Olli Tommilan ja sihteeriksi opettaja Lea Haanpään.

Johtokunta esitti talousarvion vuodelle 1964 vain mainiten, että se laadittiin mahdollisimman tarkasti. Mitä käytännössä esitettiin, siitä ei mainita mitään. Tällainen esitystapa on ollut jo kauan sanotulla koululla. Näin ei saa kuvaa, mitä koululle itse asiassa haluttiin hankkia.

Johtokunta luki ja keskusteli kansakoululautakunnan kirjelmästä, joka koski koulupiirijakoon mahdollisesti tulevista muutoksista. Kunnanhallitukselle tuli antaa lausunto.
Johtokunta lausui Honkajärven koulupiirin yhdistämisestä Kuvaskankaan koulupiiriin siten, että oma koulupiiri säilytettäisiin. Honkajärvellä säilyisi alakoulu ja yläkoulu siirrettäisiin Kuvaskankaan koululle. Lisäksi esitettiin, että Kuvaskankaan koulupiiristä, jos mahdollista, siirrettäisiin osa Honkajärven kouluun, jotta saataisiin tänne täydellinen koulu.

Johtokunta 11.8.1964 käsitteli Päiviö Tommilan oppilaiden kuljetustarjousta, jossa Tommila tarjosi oppilaiden kuljetusta lääninrajalta kouluun ja takaisin lukuvuonna 1964-65 hintaan 7 mk koulupäivältä. Tarjous hyväksyttiin.
Poikien käsityönohjaajana jatkoi kolmattatoista vuotta Eelis Emil Haanpää.

Johtokunta jakoi vaateavustusta seitsemälle vähävaraiselle oppilaalle.

Johtokunta valitsi 27.1.1965 puheenjohtajakseen Ahti Känän ja varapuheenjohtajaksi Helena Kallioisen sekä taloudenhoitajaksi Arvo Pihlajamäen.

Johtokunta 24.2.1965 käsitteli Ahti Känän, Aili Mattilan, Helena Kallioisen, Arvo Pihlajamäen sekä kunnanhallituksen edustaja Antti Karipalon ja sihteeri Lea Haanpään läsnä ollessa kunnanhallituksen lähettämää kirjettä koskien Honkajärven ja Kuvaskankaan kansakoulujen yhdistämistä. Johtokunta lausui liitetyn oppilasluettelon johdosta, ettei se Honkajärven koulun osalta pidä paikkaansa, sillä oppilasmäärät ovat suuremmat kuin luettelossa on mainittu. Honkajärven koulu tulee edelleen säilyttää, koska lasten lähettäminen lisäisi Kuvaskankaan koulun tilanahtautta, kun sinne ohjataan myös Lauttijärven koulun oppilaat.

Johtokunta valitsi 28.9.1965 Arvo Pihlajamäen tilalle taloudenhoitajaksi Jonne Mattilan.

Johtokunta totesi kunnanhallitukselle, että koulussa on 21 oppilasta, joten opettajan virkaa varten koulussa on riittävästi oppilaita.

Johtokunta 17.8.1966 käsitteli koulun 5- ja 6-luokan oppilaiden siirtämistä Kuvaskankaan kouluun, johon johtokunta suostui sillä edellytyksellä, että oppilaiden kuljetus järjestetään niin, ettei odotusaikaa jää oppilaille tuntimäärin.

Johtokunta päätti 12.9.1966 hankkia uudet naulakot koulun eteiseen.

Johtokunta jakoi 14.12.1966 vaateavustusta viidelle oppilaalle.

Johtokunta 23.1.1967 valitsi puheenjohtajakseen vuodelle 1967 Ahti Känän ja varapuheenjohtajakseen Helena Kallioisen ja taloudenhoitajaksi Aili Myllykarin.

Johtokunta 27.7.1967 totesi kunnantarkkailijoiden Matti Koskenkorvan ja Heikki Ala-Knuussin läsnä ollessa tehdyn opettaja Lea Haanpään lähtökatselmuksen ja opettaja Heikki Mattilan vastaanottokatselmuksen. Kaikki oli asianmukaisessa kunnossa.

Alma Mattila on laatinut koulusta oman historiikkinsa:

Merikarvian Honkajärven kansakoulun historiikki vuosilta 1901-1951

Alma Mattila kirjoittaa vuonna 1951, että vähän enemmän kuin puolivuosisataa taaksepäin toteutui täällä Honkajärven kylässä se toive, joka jo vuosia oli haluna asunut silloisten isien ja äitien sydämissä - koulun saanti kylään, lapsia opintielle saattamaan.
Merikarvian kunta suhtautui myönteisesti honkajärveläisten kouluasiaan ja suostui tulevaa koulua varten ostamaan maakappaleen kylästä.
Maanviljelijä Erkki Tommila tarjosi omistamastaan Tommilan tilasta, kylän pohjoispäästä, maantien varresta palstan koulua varten. Se oli kuitenkin useampien mielestä liiaksi sivulla kylän keskustasta. Kun sitten maanviljelijä Erkki Paulakangas lupautui myymään talostaan puolet, ja kun Paulakankaan pellot ja tonttimaakin olivat lähellä silloisen koulupiirin keskustaa, Merikarvian kunta osti Paulakankaan tilasta puolet metsineen ja maineen. Näin oli lausuttu Honkajärven koulun syntysanat.
Koulun perustaviin voimiin kuuluivat ensi sijassa maanviljelijä Oskari Erkkilä, maanviljelijä Juho Ollila ja maanviljelijä Leander Vanhatalo. He myös muodostivat koulun ensimmäisen johtokunnan.
Näiden miesten osuus oppilaiden hankkimiseksi kouluun oli merkillepantavaa. Oppivelvollisuutta ei ollut, ja monen mielestä koulu oli vain laiskottelua ja sen oppimista varten. Tarvittiin sen vuoksi innoittajia ja asian valistajia. Mainitut miehet olivat koulutyön esiraivaajia Honkajärvellä. Erikoisesti Mattilan mielestä ansaitsee maininnan maanviljelijä Juho Ollila ja hänen vaimonsa Ida Ollila. He kulkivat jalan talo talolta, mökki mökiltä monien kilometrien matkat innoittamassa vanhempia lastensa kouluun lähettämään. Polkupyöriä ei vielä silloin monella ollut. Tällaiset matkat vaativat aikaa ja väsymätöntä halua asian puolesta toimimiseen.
Koulun perustamisen edellytyksenä vaadittiin silloisen lain mukaan mm, että kouluikäisiä lapsia oli vähintään 30 kouluun pyrkimässä. Oppilaita saatiinkin riittävästi. Honkajärven koulu aloitti syksyllä vuonna 1901 aluksi vuokrahuoneistossa Tommilan talossa.
Koulupiiri käsitti silloin paitsi Honkajärven kyläalueen myös osan nykyistä Koittankosken koulupiiriä ns. Pensastolan kylän. Kuvaskankaan koulupiiri kuului silloin melkein kokonaan Honkajärven silloiseen koulupiiriin. Lapsia tuli kouluun 7-8km päästä. Monet oppilaista lähentelivät jo rippikouluikää, eivätkä he suorittaneet koko koulukurssia, mutta he halusivat kuitenkin saada alkeisopastusta laskennossa ja muissakin aineissa.
Honkajärven ensimmäiseksi opettajaksi valittiin ylioppilas Hilja Pesonen. Toisena kouluvuotena toimi opettajana opettaja Aliina Heikkilä. Tällöin jo opettajalle oli järjestetty luontaisetuina paitsi asunto myös 1ha peltoa. Kunnalta opettaja sai rahakorvausta 159 markkaa. Valtion vuosipalkka oli 600 markkaa.
Koulutaloon ostettu palsta erotettiin Paulakankaan tilasta ja sille annettiin nimeksi Ahjola, mitä nimeä koulutalostakin aluksi käytettiin.
Opettaja Aliina Heikkilä antoi ensimmäisille oppilaille tästä kansakoulusta päästötodistukset keväällä 1903. Nämä oppilaat olivat: Frans Henrik Alarik Mattila ja Hilda Ellida Ahola.
Seuraavaksi lukukaudeksi opettajaksi valittiin opettaja Jenny Valdeman. Hänen aikanaan siis kolmen kouluvuoden jälkeen saivat päästötodistuksen tästä koulusta: Hilma Kallio, Saima Josefiina Kuvaskangas, Hilda Josefiina Ollila, Heikki Ollila, Vihtori Jalmari Svanström ja Jalmari Villehard Uusitalo.
Koulu toimi edelleen vuokrahuoneistossa.
Vuosina 1904-1907 opettajana toimi merikarvialainen Hilma Näsi sittemmin Kotikoivu, joka oli päässyt keväällä seminaarista ja valittiin syksyllä 1904 Honkajärven koulun opettajaksi. Hänen aikanaan ja hänen toimestaan järjestettiin jo koulukeittola vuosina 1905 ja 1906. Varat siihen kerättiin kyläläisiltä sekä rahana että luonnontuotteina. Keittolassa toimi keittäjänä opettaja Hilma Kotikoivun sisar.
Koulun johtokuntaan kuuluivat edelleen sen perustavat jäsenet ja lisäksi maanviljelijä Juho Mattila ja Valfrid Uusitalo.
Koulun oppilasluku oli varmaan ensi innostuksen jälkeen huvennut arveluttavasti, koska kouluhallitus kansakouluntarkastajan kautta pyysi selitystä niistä syistä, miksi oppilasmäärä oli alentunut alle 15 oppilaan.
Johtokunnan selitys puhuu puolestaan siitä asiantilasta, mikä koulupiirissä vallitsi. Siinä sanottiin, että suurimpana syynä tähän olivat kova katovuosi, joka on vienyt leivän niin, etteivät köyhimmät ole voineet lapsiaan kouluun toimittaa. Vaikuttavana syynä oli myös ymmärtämättömyys ja opin harrastuksen puute eräillä. Näin kerrotaan helmikuun 1905 pöytäkirjassa.
Oppilasluku lisääntyi koulussa seuraavaan syksyyn mennessä ja ajankohtaiseksi muodostui koulutalon rakentaminen omalle tontille. Vuosien 1906 ja 1907 pöytäkirjat kertovat johtokunnan toimenpiteistä piirustusten hankkimisesta ja rakennusluvan saamisesta. Koulutalon piti valmistua 1.7.1908. Opettaja Akseli Hakosalo Merikarvian kirkonkylästä velvoitettiin ja valtuutettiin lähettämään koulun piirustukset kouluhallituksen hyväksyttäviksi. Hän toimitti asian ja niin oli johtokunnalla kaikki valmiina koulun rakentamista varten. Koulun rakennustyöt myytiin urakkahuutokaupalla 27.6.1907. Koulun otti rakentaakseen rakennusmestari S. Kalevala Merikarvialta.
Kouluun oli jälleen vaihtunut opettaja. 1.8.1907 tuli virkaa hoitamaan opettaja Edla Vinnari. Omassa koulussa alkoi elokuussa 1908 uusi lukukausi ja jälleen uuden opettajan johtamana. Opettaja Hilja Kauranen hoiti opettajan tehtävää kolme vuotta.
Lukuvuodeksi 1911-12 valittiin opettajaksi opettaja Hilja Kristiina Airola. Hänen jälkeensä opettajaksi tuli Alma Mattila syksyllä 1912.
Koulun johtokunnissa ovat pisimpään olleet: Oskari Erkkilä 1901-1926, Juho Ollila 1901-1936, Leander Vanhatalo 1901-1936, V. Tommila 1907-1939, V. Mattila 1906-1943, H. Sillanpää 1926-1943, J. Uusitalo 1927-1945 ja V. Kallio 1929-1936.
Lisäksi johtokuntaan ovat kuuluneet: Juho Mattila, V. Hannukoski, Herman Mattila, Heikki Stenback, Frans Heikkilä, Oskari Ahde, V. Vuorela, Jenny Kallio, Hulda Lindholm, F. Ahola, V, Viitala, Onni Vanhatalo, Erkki Ollila, Onni Mäkinen, Arvo Pihlajamäki, Heimo Meura 1943-1956, Aune Niemi, Seemi Rantatalo, Unto Sillanpää, Helmi Mattila, Toivo Teuramo, Arvo Kalliovuo 1950-1956, Lempi Ollila 1954-1960 Vihtori Rinnekivi ja Heikki Myllykari. Vuoden 1951 johtokunta koostui puheenjohtaja Heimo Meurasta, taloudenhoitajana Arvo Kalliovuo ja jäseninä Helmi Mattila, Toivo Teuramo, Vihtori Rinnekivi ja Heikki Myllykari 1951-1964. Jonne Mattila 1956-1967, Helena Kallioinen 1961-1967 ja Ahti Känä 1961-1967..
Honkajärven oppilasmäärä on ollut aina pieni. Yli 30 oppilasta koulussa on ollut paitsi ensi lukuvuotena ainoastaan ns. talvisodan jälkeisenä talvena, jolloin siirtolaisia oli kylään sijoitettuna.
Vuonna 1926 alkoi oppivelvollisuus Honkajärven koulussa ja koulu muutettiin supistetuksi kouluksi. 2-vuotinen jatkokoulutus seurasi oppivelvollisuutta. Koulupiiri pieneni kun koulut saatiin Koittankoskelle ja Kuvaskankaalle. Sidebyn Kallträskin koulu vaikutti myös koulun oppilasmäärään, kun kylän pohjoispään oppilaat siirtyivät tähän kouluun.
Oppilaita, jotka ovat saaneet päästötodistuksen Honkajärven koulusta, oli vuonna 1951 jo 192.
Vuonna 1926 saatiin koulukeittola kouluun.
Ainoastaan talvisodan aikana vuonna 1940 oli koulutyö keskeytyneenä helmikuusta huhtikuuhun. Koululla oli silloin sijoitettuna siirtolaisia.

Vuonna 1947 koulu aloitti 7-luokkaisena kouluna, jollin jatko-opetus oli yksivuotinen.
Alma Mattila on ollut 1.8.1950 saakka koulun opettajana lukuun ottamatta lukuvuotta 1930-31, jolloin hänellä oli sijaisena opettaja Hertta Vilen.
Koulun opettajaksi Mattilan jälkeen tuli Lea Haanpää 1.8.1950 lukien.
Honkajärven koulun oppilaista on sodissa kuollut seuraavat: Elis Haukoranta, Väinö Haukoranta, Martti Haukoranta, Arvo Kuvaskangas, Heikki Metsäkari, Eino Niemi, Heikki Pihlajamäki, Heikki Pohjatalo, Eino Pajunen, Reino Ruonela, Olavi Ruonela, Jalmari Rajala, Vilho Sädemaa, Mauno Tommila ja Onni Vanhatalo.

Alma Mattila kirjoitti Honkajärven kansakoulun 50 –vuotispäivänä:

Ajan virta purttamme paisuvin purjein vie.
Vuodet vuosihin vaihtuu, suku sukua jatkaa.
Vain silmäys taaksemme näyttää meille taattojen tien.
He ovat uskoen, toivoen, uhraten tehneet kallista matkaa.
Tää koulumme puolivuosisatainen
tänä päivänä juhlii kunniaks menneiden.

Ja kunniaks, niiden joill oli tiedon kaipuu syvä
ja polttava halu valo tarjota lapsilleen.
Olivat kylväjät kaukana, ei pudonnut tiedon jyvä
kylän syrjäisen lapsen pieneen sydämeen -
Oma koulu on saatava ohjaamaan.
Oman seudun lapset oppimaan.
Se tunnus sytytti soihtuna sydämet.
Joka ainoa halusi nähdä päivän sen
jona hänen lapsensa astuu koulutietä.
Ja herkkänä sieluunsa kerää aartehen,
min antavat koulukirjat, kuvat, leikit ja sadut.
Oma ope kun aukoo lapsille tiedon ladut.

Tuli toimen miehien tuumista täysi tosi.
Kylän tutuissa vaiheissa alkoi uusi luku.
Salotorppa ja mökki ja talo nyt toistaan kosi,
kun koulun suojissa kirjoin tarttui uusi suku.
Ja hedelmät kalliit tiedon ja taidon puun,
sai silmihin loisteen ja hymyhyn pienen suun.

Ne ajat on aikoja jääneet vuosien taa.
On pieni poika ja tyttö jo iäkäs nainen ja mies.
Nyt lapsienlapset kouluhun taivaltaa.
vaan koulu on sama, sama tuttu on koulutie.

Tänään juhlimme sinua, koulumme kultainen oma.
Karulla kunnaallas seisoen meille oot sittenkin soma.

Kattosi alla kuunneltu monta on ohjetta hyvää.
Monta tietoa kytketty, sydämen peltoon syvään.

Kovia kokenut koulumme sotien kauhut kantoi.
Raskaat olivat lunnaat ne, mitkä poikasi antoi.

Itku ja ilo, ihmisten, kukin vuorossa kulki.
Koulumme kallis, kultainen, molemmat syliinsä sulki.

Vielä sun kattosi alla, yhä, riemu lapsien elää.
Ovesi sisällä lapsuus ja pyhä, herkintä säveltä helää.

Armias Jumala siunatkoon, opin ahjoa tätä.
Hengellänsä hän ohjatkoon, siemenen kylväjätä.

Hengen kylvöstä antakoon, Luoja kauniin sadon,
itse hän nuoria ohjatkoon, häätäen hallan kadon.

Vanhat ja nuoret lapsesi, kiittävät tänään suo.
Tänään on juhlapäiväsi. Jatkoa siunattua.

Lopullinen valtuustopäätös yhdisti Honkajärven, Lauttijärven ja Koittankosken Kuvaskankaan koulupiiriin. Koulu toimi 3.opettajaisena kuvaskankaalla, mutta tilanpuutteen vuoksi luokat 3-4 olivat Koittankosken koulussa, jossa opettajana oli Lea Nummelin ja 1-2 luokat opettajana Elmi Peltomaa ja 5-6-luokat, opettajan Heikki Mattila Kuvaskankaan koulussa.

Viimeinen johtokunnan kokous pidettiin 27.7.1967 Ahti Känän ollessa puheenjohtajana ja muina jäseninä olivat tuolloin Helena Kallioinen, Ali Myllykari, Jonne Mattila ja sihteerinä Lea Haanpää.

Koulu jäi elämään, kun Honkajärven kylätoimikunta, Martat ja Metsästysseura vuokrasivat koulun kunnalta käyttöönsä.

Kauko Varhila teki koulua muistellen runon, joka esitettiin Honkajärven koululla 9.12.1983. tämä runo löytyy

Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä