Historiaa
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarviaviikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa

Kuvaskankaan koulu

Lauri Hakosalo
KUVASKANKAAN KOULU
Pöytäkirja Kuvaskankaan ja Lauttijärven koulujen yhteisestä johtokuntien kokouksesta Veikkolassa 13.7.1929. Saapuvilla olivat Juho Konkola, Wihtori Ylineva, Frans Eränen, T. J. Veikkola, Uuno Sjöstrand, myöhemmin Asmala, Valfrid Hamppula ja Väinö Mattila. Puheenjohtajana toimi T. J. Veikkola.
Avoinna ollutta Kuvaskankaan ja Lauttijärven yhteistä alakoulun opettajan virkaa haettiin ilmoituksella, joka oli jätetty painettavaksi Suomen Virallisessa lehdessä ja Alakoululehdessä seuraavan sisältöisenä: Yhteinen kahdessa paikassa toimiva alakoulun opettajan toimi julistetaan avoinna haettavaksi. Virka täytetään koevuosille 1.8.1929 alkaen. Palkkana on laissa säädetty valtion palkka ja lisäksi kunnalta tulee ohjesäännön mukainen palkka.

Sanottua virkaa olivat hakeneet saman koulun entinen opettaja Anna-Liisa Asikainen ja Anna Aleksandra Saarikko. Opettaja Asikainen valittiin ja varalle tuli Saarikko. Asikainen ei ottanut virkaa vastaan, joten virka laitettiin tarkastajan ohjeiden mukaan uudelleen haettavaksi. Mutta hakijoita ei ilmaantunut ketään. Tarkastaja määräsi opettajaksi opettajatar Katri Kytölaakson.

Johtokunta laati 2.12.1929 Veikkolassa talousarvion vuodelle 1930, joka sisälsi mm. opettajan valtion palkan 10.800mk ja opettajan puuttuvista luontaiseduista asunnon, saunan ja kellarin osalta rahana 675mk. Koulukalustoa mm. kahta pulpettia ym. varten 500mk. 16 oppilaan saattoa ja majoitusta varten yhteensä 648mk sekä kyytiä varten 15mk kyydiltä eli yhteensä 9.720mk.

Vähävaraisten oppilaiden ravinto- ja vaatetusavustus: Yksi lämmin maito, 0,5litraa oppilasta kohden 2.870mk. Koulussa oli alakoulussa 28 oppilasta ja yläkoulussa 18 oppilasta eli yhteensä 44.

Todettiin, että talousarvioon tulisi ottaa jonkinlainen menoerä koulun vastaisia rakennuksia varten, ettei rahapuoli kiusaa tekisi. Vielä luettiin tarkastajan kirjelmä koskien oppilaiden ruoka-avustusta. Oppilaat jaettiin varakkaisiin ja ei varakkaisiin taloudellisten olojen ja paikallisen tuntemuksen perusteella. Todettiin, että 21 oppilaalle tulisi antaa ruoka ilmaiseksi ja kuudella olisi varaa itse maksaa ruokansa. Keittoaterian hinnaksi arvioitiin 1mk. Keittolan vaikeudet poistuvat vasta sitten kun saadaan oma koulutalo, sillä niiden piirustuksissa on huomioitu tila keittolaa varten.

Johtokunta valitsi Veikkolassa 7.1.1930 puheenjohtajakseen maanviljelijä T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi J. J. Konkolan ja taloudenhoitajaksi maanviljelijä Wihtori Ylinevan.

Johtokunta totesi valtuuston 16.12.1929 perustaneen Kuvaskankaan koulupiiriin ylimääräisen opettajanviran. Virkaan valittiin yksimielisesti Alma Koskela.

Keskusteltiin koulun tonttiasiasta, joka kunnanhallituksessa oli vielä ratkaisematta. Johtokunta pyysi ratkaisua, koska koulutaloa varten oli jo hankittu rakennusaineita mm. hirsiä. Koulun sijaitseminen vuokrahuoneissa tulee kunnalle maksamaan 10.000mk vuodessa ja näin suhteettoman kalliiksi.

Vielä johtokunta toteaa, että 31.10.1925 kunta on muodostettu koulukomitean ehdotuksesta 14 koulupiiriin ja silloin on määrätty mm. Kuvaskankaan koulupiiriin rakennettavan koulutalon tonttipaikka juuri sille paikalle, mistä kunnanvaltuusto on 18.9.1928 ostanut tonttimaan koulua varten. Nämä päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Koulun tontista nousi pieni kiistakin. Valituskin tehtiin kouluhallitukseen. Eräät olisivat halunneet ottaa tonttiasian vielä käsittelyyn ja siirtää koulunpaikka vähän pohjoisemmaksi.
Johtokunta totesi, ettei sillä ole vähäisintäkään syytä siirtää koulutalon paikkaa sovitusta pohjoisem-
paan.

Johtokunta käsitteli 23.5.1930 Lauttijärven kylässä ja koulupiirissä asuvan talokas Frans Peltolan piirin kansakoulun tonttikysymysvalituksia ensin kouluhallitukseen ja edelleen Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle. Johtokunta totesi johtokunnan olleen yksimielinen ratkaisussaan vastoin Peltolan väitettä. Koulutalo tulee sijoittaa edelleen Pohjatalon maalta ostetulle tontille, joka on koulupiirin keskeisin koulupaikka.
Koulu oli sijoitettuna valittajan isän Oskari Peltolan vuokratiloihin, joista todetaan vuokran olevan 10.000mk ja lisäksi koulutilat ovat vajavaiset ja kylmät käsittäen luokkahuoneen ja keittiön. Johtokunta pyysi asiassa pikaista ratkaisua, jotta koulua varten hankitut rakennushirret eivät pääsisi pilaantumaan.

Johtokunta totesi Veikkolassa 11.8.1930, ettei opettaja Kaisa Järvisalo tule opettajaksi, koska on lähtenyt opettajaksi Lappiin. Laitettiin virka uudelleen hakuun. Kuvaskankaan koulu tulee kuluvasta syksystä 1930 toimimaan supistettuna kansakouluna. Johtokunta päätti pyytää asutustarkastaja agronomi J. Kallion lausunnon koulutalon tontista.

Johtokunta otti 24.8.1930 käsittelyyn opettajan viran täyttämisen. Hakemuksia oli kaikkiaan peräti 20. Valittiin yksimielisesti väliaikaiseksi opettajaksi Anni Nieminen Lohjan Saukkolasta ja varalle Aino Kyllikki Länsimäki Karijoelta.
Johtokunta valitsi 16.10.1930 käsityönopettajaksi Tyyko Uusitalon toistaiseksi.

Johtokunta laati 24.11.1930 talousarvion vuodelle 1931. Se sisälsi mm. opettajain valtionpalkat 23.350mk ja kunnanpalkan 2.827,95mk. Opettaja Anni Niemisen peruspalkka oli 15.600mk ja luontaisetujen rahallinen korvaus 232,50mk ja Tyyko Uusitalon peruspalkka 1.800mk sekä Elmi Grönlundin peruspalkka 5.950mk. Todettiin, että koulussa tulee olemaan ensi vuonna 40 oppilasta yläkansakoulussa ja 20 oppilasta alakansakoulussa, jotka ovat miltei kaikki vähävaraisia tarviten mahdollisimman runsasta vaateavustusta.

Koulu kaipaa kipeästi omia rakennuksia, koska vuokratut huoneet ovat huonot, puutteelliset ja kalliit, jotenka menoarvioon olisi otettava ensi vuodelle 150.000mk oman koulun rakentamista varten. Ostetun tontin tiet, muut järjestelyt ja aitaus kuluttaa 2.000mk. Vielä todettiin, että valtuuston päätöksellä 16.12.1929 ja kouluhallituksen vahvistuksella koulu on muuttunut yläkansakouluksi 1.8.1930 lukien. Tämä vaati muutoksia talousarvioon vuodelle 1931.

Päätettiin tilata pieni joululehti opettajan harkinnan mukaan oppilaille.

Todettiin, että kouluhuoneiston vuokra-aika päättyy 31.12.1930. Kuvaskankaalla toimi 18- viikkoinen alakansakoulu, joten molemmat vuokrahuoneistot tarvitaan kevätlukukauden ajaksi.

Johtokunta tarkisti 21.12.1930 opettaja Elmi Grönlundin laatiman opetussuunnitelman vuodelle 1931, joka sisälsi uskontoa 2 tuntia, ympärysoppia ja askartelua 4 tuntia, lukemista 5 tuntia, kirjallisia harjoituksia 5 tuntia, laskentoa 4 tuntia, ja käsitöitä 2 tuntia eli kaikkiaan 24 tuntia viikossa.
Johtokunta totesi koulutaloa varten hankittujen veistettyjen hirsien olevan huonossa korjuussa. Ne päätettiin laitattaa tontille karkkoon ja kattaa laudoilla.
Johtokunta valitsi 24.1.1931 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, taloudenhoitajaksi Heikki Ylinentalon ja sihteeriksi opettaja Anni Niemisen. Varapuheenjohtajaksi valittiin V. Lehtimäki.

Johtokunta luki valtuuston 9.2.1929 tekemän päätöksen koulun rakentamisesta Kuvaskankaan koulupiiriin. Esiteltiin koulukomitean ehdotus Kasalan ja Kuvaskankaan koulupiireihin rakennettavia koulutaloja varten hankkimia piirustusluonnoksia, jotka hyväksyttiin käytettäviksi Kuvaskankaan koulutalon rakentamisessa, mutta Kasalassa on koulun yläkertaan tehtävä yksi huone opettajia varten. Sanottujen koulujen rakennuskomiteana toimivat johtokunnat velvoitettiin hankkimaan lopulliset piirustukset kustannusarvioineen ja työselityksineen valtuuston lopullista hyväksymistä varten.

Talvikelien aikana tulee ryhtyä hankkimaan rakennushirsiä lisää. Johtokunta totesi myös koulutonttiasian valituksen päättyneen hylkäämiseen KHO:ssa, mikä sekin velvoitti asiassa nyt toimintaan koulutalon rakentamiseksi Pohjatalon koulutontille kiireesti. Päätettiin kysyä mm. Pappilan metsästä tarjolla olevista puista ja muiltakin metsänomistajilta. Myös vanhat purettavat rakennukset kiinnostivat johtokuntaa ja asiaa selvittämään oikeutettiin Veikkola ja Eränen.

Johtokunta päätti 12.4.1931 tilata lopulliset koulupiirustukset kouluhallitukselta.

Johtokunta otti 24.5.1931 käsiteltäväksi yläkoulun naisopettajan viran täyttämisen, jota virkaa oli hakenut kaikkiaan 8 hakijaa. Valittiin opettajaksi Anni Aleksandra Nieminen 1.8.1931 lukien.
Johtokunta valitsi 25.5.1931 alakansakoulun opettajaksi Elmi Elsa Mielikki Grönlundin 1.8.1931 lukien. Johtokunta luki 29.8.1931 terveydenhoitolautakunnan kirjelmän, jossa kielletään kouluun ottamasta rokottamattomia lapsia. Todettiin, että kaikki oppilaat olivat rokotettuja. Taloudenhoitajaksi valittiin Heikki Ylinentalon kuoleman johdosta Viljami Lehtimäki.

Johtokunta laati 29.10.1931 talousarvion vuodelle 1932 sisältäen mm. opettaja- ja oppilaskirjastoa varten 300mk. Johtokunta kehotti valtuustoa, koska koulutalon vuokrasopimus oli päättynyt jo 1.8.1931, ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Johtokunta valitsi 14.1.1932 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja sihteeriksi opettaja Anni Niemisen
Johtokunta päätti 23.11.1932 antaa oppilaille kuusijuhlassa joululehdet ja vehnäpullat.

Johtokunta valitsi 12.1.1933 puheenjohtajakseen T.J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja sihteeriksi A. Niemisen.
Johtokunta keskusteli 17.5.1933 vuokrasopimuksesta seuraavalle vuodelle ja pyysi tarjouksia 1.6. mennessä puheenjohtaja Veikkolalle toimitettaviksi.
Johtokunta antoi 31.8.1933 opettaja Anni Niemiselle valtakirjan virkaansa, johon hän tuli 24.5.1931. Valtakirjan virkaansa sai myös opettajatar Elmi Grönlund, joka tuli virkaansa 25.5.1931.

Johtokunta laati 20.10.1933 talousarvion vuodelle 1934, joka päätyi 33.435mk, johon sisältyi mm koulun vuokra 4.700mk.
Johtokunta valitsi 11.1.1934 puheenjohtajakseen vuodeksi 1934 T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajakseen V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja sihteeriksi A. Niemisen.
Koulu puiden pilkkominen annettiin Fanny Kuvaskankaan tehtäväksi 175 markalla vuodeksi 1934.
Johtokunta antoi yläkoululaisille viikon pituisen perunannostoloman 31.8.1934.
Johtokunta laati 16.10.1934 talousarvion vuodelle 1935, joka päätyi 47.370mk. Koulussa oli yläkoulussa 42 oppilasta ja alakansakoulussa 20 oppilasta.
Johtokunta valitsi 20.1.1935 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja sihteeriksi Anni Niemisen.

Johtokunta luki 11.8.1935 tarkastajan kirjeen, jossa hän pyysi lausuntoa opettaja Anni Laineen, entinen Nieminen, palkkavalitusasiassa ja totesi lausuntonaan, että Laine luontaisetuna on saanut keittiön sekä siihen lämmön ja valon sekä mitään muuta. Näin häneltä puuttuu kaikki muut yläkansakoulun opettajalle kuuluvat luontoisedut. Vielä lausuttiin, ettei paikkakunnalta saa kunnollista huonetta opettajalle 400mk vuosivuokralla.
Johtokunta antoi opettaja Anni Lainelle virkavapautta 1.10.1935 -31.8.1936 ja sijaiseksi tuli opettajatar Elma Tervo.
Johtokunta laati 28.10.1935 talousarvion vuodelle 1936, joka päätyi 31.878mk.

Johtokunta pyysi. että koulutalon rakentamiseen ryhdyttäisiin ensi vuonna eli siis vuonna 1937 ja talousarvioon laitettaisiin 100.000mk. Vielä johtokunta pyysi, että koulurakennus rakennettaisiin tällä rahalla vesikattoon saakka ja seuraavana vuonna valmiiksi.
Johtokunta valitsi 28.11.1935 koulutalon saamiseksi ja sitä kaikin voimin ajamaan valtuutettiin T. J. Veikkola, koska koulurakentamiseen oli pyydetty lykkäystä.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen T.J. Veikkolan, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan, sihteeriksi Niemisen ja varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäen.

Johtokunta antoi 26.6.1936 opettaja Anni Laineelle hänen pyynnöstään ero ja laittoi viran auki. Päätettiin myydä huutokaupalla koulun tontilla olevat heinät 4.7.1936 kello 19.

Johtokunta valitsi 20.7.1936 35 hakijasta opettajaksi I sijalle Impi Nuoralan Turusta ja II sijalle Kerttu Loisken Helsingistä ja III sijalle Anja Iljanko Kangasniemeltä.
Johtokunta valitsi 28.7.1936 yläkansakoulun opettajan virkaan 33 hakijasta Rauha Maria Luodon ja varalle Amanda Leppälän Nakkilasta ja Elma Ketosen Jyväskylästä.

Johtokunta teki 28.9.1936 talousarvion vuodelle 1936, joka päätyi 46.127mk.

Johtokunta luki 3.12.1936 kouluhallituksen kirjeen koskien kouluradiota.

Johtokunta valitsi 21.1.1937 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja varapuheenjohtajakseen V. Lehtimäen.

Kansakouluntarkastaja J. Järvinen suoritti Kuvaskankaan koulun tarkastuksen 28.4 1937 ja merkitsi pöytäkirjaan mm. seuraavasti: Sain selville, että opettaja Rauha Luoto opettaa selvästi, havainnollisesti ja lapsentajuisesti. Oppilaskuri on hyvä, samoin järjestys luokassa. Oppilaat seurasivat opetusta koko päivän suurella tarkkuudella. Koulun taloudellista hoidosta Järvinen lausuu, että tämän Kuvaskankaan talon rakennukset ovat vanhat ja rappeutuneet. Koulun on vaikea näissä toimia. Luokkahuone on matala, vain 2,4m korkea. Ei ole luokassa edes tuuletuslaitteita. Ilma on vaihdettava akkunoita aukaisemalla, mutta talvella akkunan pielessä istuvat lapset vilustuvat akkunain auki ollessa. Luokan lattia on hatara ja laskenut irti seinähirsistä sekä se on kallistunut pihanpuoleista seinää kohden. Lattia ei pidä lämmintä. Käymälöitä on vain kaksi ja niitä käyttävät myös talonväet, palvelusväet ynnä muut. Opettajalla on asuntona vain pienoinen keittiö ja se on hataraseinäinen, lattia ei pidä lämmintä. Ainoana lämmityslaitteena on hella, ei ole edes leivinuuni.
Keittiö on yhtä matala kuin luokkahuone. Luokkahuonetta käytetään myös eteisenä, sillä talonväen, opettajan ja luokan yhteisessä eteisessä ei ole lämmityslaitteita. Luokan ulko-ovi on kelvoton. Oppilaiden vaatenaulakkoja on riittämätön määrä. Koulun on enää mahdotonta toimia tässä Kuvaskankaan talossa.
Puutteita koulukalustossa oli runsaasti, mm. suurin osa koulupulpeteista oli epäkuntoisia. Koululla ei ole fysikaalisia eikä kemiallisia välineitä. Ne on heti hankittava eli viimeistään kesällä 1937. Veistohuone on kurjassa tilassa. Koko huone oli mitä suurimmassa määrin likainen. Koulun puhtaus oli moitittavan huono.

Johtokunta totesi 14.5.1937 tarkastajan selostuksen tarkastuksestaan koululla ja totesi sen vastaavan tilannetta koulussa. Siivouksen puutteellisuus johtuu siitä, että kunnanhallitus on tinkinyt siitä vuokrasopimusta tehdessään. Jälleen johtokunta kiirehtii kunnanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin kunnollisen kouluhuoneiston hankintaa ensi syksyksi 1.8. mennessä.
Johtokunta kävi tarkastajan kanssa 2.8.1937 tutustumassa yläkoulun huoneistoiksi kelpaavia tiloja. Tarjolla olevat Sädemaan huoneet olivat liian pienet, 5,9x6,35m, ja ne olivat huonossa kunnossa ja lisäksi syrjässä. Ne hylättiin. Kuvaskankaan huoneisto joka on ollut koulutilana, tarkastettiin ja se todettiin olevan huono, mutta se on parempi kuin Sädemaan huoneisto. Sitten tutkittiin Aallon huoneisto, joka paraiten tyydytti, kun muurit uusitaan. Aalto lupasi tilat vuokrata 6.000mk vuodessa. Vielä tutkittiin Peltomaan huoneisto, joka oli kooltaan suuri ja paras, mutta se sijaitsi piirin syrjäosassa ja se jäi sen vuoksi toiselle sijalle. Valittiin Aallon vuokrahuoneisto ja siitä tiedotettiin kunnanhallitusta ja valtuustoa heti.

Johtokunta 16.8.1937 kokoontui T. J. Veikkolan, Valtteri Vuorelan, Vihtori Ylinevan, Viljami Aallon ja Jussi Karipalon läsnä ollessa neuvottelemaan oman koulurakennuksen saamiseksi Kuvaskankaan koulupiiriin. Tarkastettiin ja tutkittiin koulun aikaisempia vaiheita ja todettiin: että Merikarvian kunnanvaltuusto on 24.7.1926 pitämässään kokouksessa hyväksynyt kuntaa varten laaditun oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman, jossa mm. mainitaan, että Kuvaskankaan koulupiirissä astuu oppivelvollisuus täyteen voimaan 1.8.1937, johonka mennessä piiriin rakennetaan oma koulu. Tämän suunnitelman on kouluhallitus ja KHO 28.3.1927 antamallaan päätöksellä muuttamattomana hyväksynyt ja vahvistanut. Valtuusto on 27.12.1928 hyväksymäänsä ja vahvistamaansa talousarvioon ottanut 100.000mk koulun rakentamiseksi Kuvaskankaan koulupiiriin. Mainitut varat koottiin kuntalaisilta verotuksella vuonna 1929. Samana vuonna ryhdyttiin koulun rakennustoimiin hankkimalla koulua varten rakennushirret ja ostettiin koulupiirin keskeisimmältä paikalta Pohjatalo - Boningin santapohjaisesta peltoaukeamasta 1,5ha suuruinen tontti ja viljelysmaa. Tämän jälkeen aloittivat muutamat rahamiehet riidan, tahtoen siirtää koulun lähemmäksi heidän talojaan eli noin 1km pohjoisemmaksi. Vasta piirilääkärin ym. antamien lausuntojen jälkeen riita ratkaistiin lopullisesti KHO:ssa. Koulu määrättiin rakennettavaksi Pohjatalo-Boningin maasta kunnan ostamalle tontille. Nyt on jouduttu pulaan, vanhaa entistä kouluhuoneistoa ei ilman uutta muuria voida kouluhuoneistoksi ajatella ja toista kouluhuoneistoksi sopivaa huoneistoa ei syksyksi ole saatavissa. Entinen huoneisto on niin hatara, ettei siellä pysy lämpö. Koulutilassa on otettu lämpölukemia seuraavasti ajalla 10.2 -25. 2.1936: kello 9 aamuisin on lämpötila ollut kahtena päivänä +6 astetta, yhtenä päivänä +10 astetta, kolmena päivänä +11 astetta, viitenä päivänä +12 astetta ja yhtenä päivänä +13 astetta.
Johtokunta on usein pyytänyt kunnanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin kouluasiassa, mutta ne sivuutettu. Nyt vasta kunnanvaltuusto on tavallaan päättänyt ryhtyä rakennustoimiin ja on valinnut kolmimiehisen komitean mm. etsimään koululle uusia tonttipaikkoja. Johtokunta pelkää, että taas alkaa uudelleen riita ja asia siirretään eteenpäin. Johtokunta oli syvästi järkyttynyt taas kouluasiaan tulleesta käännöksestä. Johtokunta päätti kääntyä kouluhallituksen puoleen, jotta se kiireellisenä tutkisi asian ja päättäisi velvoittaa kunnanvaltuuston rakennuttamaan Kuvaskankaan kansakoulun ja määräisi, milloin koulurakennus tulee olla valmis. Tätä johtokunnan pöytäkirjaa viemään ja lisäselvityksiä antamaan valtuutettiin maanviljelijä T. J. Veikkola. Vielä puolueettomaksi selostajaksi ja todistajaksi pyydettiin mukaan koulun entistä opettajaa rouva Anni Lainetta, jos hän sattuisi olemaan saatavissa tähän asiaan mukaan. Matkalle lähtevälle koottiin matkarahoiksi 60mk mieheen, joka kokouksen päätyttyä suoritettiin.

Johtokunta antoi 27.8.1937 perunaloman kaikille oppilaille, koska koulun uuni samanaikaisesti laitetaan uusiksi, 10 päivän loma annettiin ja se alkoi 20.9.
Johtokunta laati 9.9.1937 talousarvion vuodelle 1938, joka päätyi 38.292mk. Jälleen pyydettiin kunnanvaltuustoa ja kunnanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin uuden koulurakennuksen hankkimiseksi 1.8.1938 mennessä.
Johtokunta julki lausui 29.10.1937: ”Sen johdosta, että muutamat etenkin koulupiirin ulkopuolelta olevat henkilöt yhä uudelleen koettavat, että Kuvaskankaan kansakoulu rakennettaisiin Kuvaskankaalle, ja sille hankittaisiin uusi koulutontti”. Todettiin, että ostettu tontti on paras koulua varten ja että uutta tonttia ei ole aihetta ryhtyä enää hakemaan. Vastalauseensa tähän lausumaan esitti kuitenkin V. Lehtimäki.

Johtokunta ilmoitti 8.12.1937 vuokraajalle, ettei koulunhuoneiston lämpötila saa olla aamuisin alle 14 asteen.

Koska valtuusto oli päättänyt esittää kansakoulun rakennettavaksi taas uudelle tontille, johtokunta päätti siitä valittaa ja kirjelmää laatimaan valittiin V. Ylineva.

Johtokunta valitsi 23.1.1938 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajakseen V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja sihteeriksi Rauha Luodon.

Johtokunta valitsi 11.3.1938 Kuvaskankaan tonttikysymyksestä tehtyyn O. Leväsen ja V. Lehtimäen selitykseen vastaamaan johtokunnan puolesta V. Ylineva, Valtteri Vuorela ja Jussi Karipalo.

Johtokunta julisti 26.6.1938, kun opettaja Rauha Luoto muutti opettajaksi Orimattilan kunnan Mallusjoen koululle 1.8.1938 opettajan viran haettavaksi.
Johtokunta huomautti valtuustoa siitä, että koulutilat on vuokrattu vain 1.8.1938 saakka.

Johtokunta valitsi 28.7.1938 7 hakijasta väliaikaiseksi opettajaksi opettaja Greta Nallinmaan Hämeenlinnasta ja varalle opettaja Saima Lehto-Koskisen Forssasta sekä opettaja Elli Korpisen Naantalin Luonnonmaalta.

Johtokunta laati 28.8.1938 talousarvion vuodelle 1939.

Johtokunta valitsi yläkoulun opettajaksi 25.11.1938 12 hakijasta 1.8.1939 Greta Nallinmaan ja varalle opettaja Lempi Tanhuanpään Valkeakoskelta.

Johtokunta päätti vuokrata kouluhuoneiston ja opettajan asunnon maanviljelijä V. Aallolta.

Johtokunta valitsi 15.1.1939 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi V. Ylinevan ja sihteeriksi Greta Nallinmaan.

Koska Lauttijärven piiristä on oppilaita Kuvaskankaan piirissä, päätettiin tänne alakouluun tuoda 2-3 pulpettia Lauttijärven koulusta. Asian hoitaa taloudenhoitaja Ylineva.
Johtokunta laati 26.9.1939 talousarvion vuodelle 1940.
Johtokunta valitsi 28.1.1940 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajakseen V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi V. Varhilan ja sihteeriksi Greta Nallinmaan. Koska poikien käsityön ohjaaja on sodassa, päätettiin tiedustella Eelis Sädemaata sijaiseksi.

Johtokunta kokoontui 1.8.1940 koulutalon vihkiäisjuhlaa valmistelemaan. Kuvaskankaan kansakoulu oli valmistunut ja kunnanhallitus oli tänä päivänä ottanut valmiin koulun vastaan. Kunnanvaltuusto oli myöntänyt koulun vihkiäistilaisuutta varten 1.500mk. Sanotun määrärahan lisäksi päätettiin koota erinäisiä ruokatarvikkeita paikkakuntalaisilta juhlaa varten sekä pyydettiin koulupiirin tyttöjä auttamaan juhlan järjestelyissä. Koristelutoimikuntaan valittiin Väinö Peltomaa, Antti Veikkola, Anni Lounasvaara ja Hilja Lehtimäki. Tarjoilu- ja taloustoimikuntaan tulivat emäntä Lehtimäki, Hilja ja Aune Lehtimäki, jotka saavat ottaa apulaisia tarpeen mukaan. Päätettiin lähettää kutsukortit piirin tarkastajalle, oman ja Säkkijärven seurakunnan papistolle, yhteiskoulun opettajille, kansakoulunopettajille, valtuuston jäsenille, koulun entisille opettajille, kaikille puolisoineen sekä koulupiirin asukkaille, rakennusmestarille ja koulun urakoitsijalle.

Vihkiäisjuhlan kutsuvierasluettelo oli seuraavanlainen: Tarkastaja Onni J. Vainio sekä rouva, tarkastaja, filosofian maisteri J. Järvinen, kiekkoherra V. Raitala, Pastori V. Lammi, kirkkoherra H. Lahti, kanttori Sulo Saarits. Yhteiskoulun opettajat: Maisteri Eero Kaikkonen ja rouva, maisteri Rafael Helanko ja rouva, maisteri, Sylvi Pukkila ja maisteri Pirkko Rusila. Kansakoulunopettajat: Pekka Kyläkoski, Aino Kyläkoski, Ines Tommila, Ilmari Hirvonen, Irja Luomanmäki, Hilma Vaihinen, kanttori , pankinjohtaja, Heikki Vaihinen, Helmi Salo, J. Koivisto, Aino Venho, Peipun opettaja Heikki Eskola, Anna Louhi, Signe Matilainen, O. Levänen, Nelma Levänen, Rouva Vanhatalo, Hilma Elomaa, Linda Lampimäki, Milja Tommila, Lea Toivonen, Lyydi Mattila, Maire Sillankorva, Esteri Vihervuori, Alma Mattila, Lennart Appelö ja rouva, Y. Länsikallio ja rouva Elli Haunio. Koulun entiset opettajat: Anni Laine, Anna-Liisa Rantala, Elma Tervo ja Rauha Eränen. Kunnanvaltuuston jäsenet: Jussi Kalliomäki, Hanna Alho, Jussi Mäkipuro, F. Viertomaa, Herman Mäkilehto, Lauri Juhola, A. Länsitalo, V. Hamppula, Lauri Perähannu, Eino Niemi, V. Pihlajamäki, N. Syrjäsalo, Eino Siltanen, Mikko Palomäki ja A. Lännenkari. Rakennusurakoitsijat: Kalle Jokinen, Väinö Jokinen, Esko Jokinen, Erkki Jokinen, rakennusmestari Saraketo ja Hanna Norrgård.

Johtokunta valitsi 218.1940 koulun vahtimestariksi, jolle kuuluu koulun siivous, lämmitys ja puiden pilkkominen Viljami Frantsin 300mk kuukausipalkalla.
Johtokunta päätti 5.9.1940 pyytää kansanhuoltolautakunnalta öljyä koulun tarpeisiin. Korjattiin vahtimestarin kuukausipalkaksi 275mk. Kaikille oppilaille annettiin marjainpoimimis- ja perunanottolupaa 3 päiväksi eli 19. -21.9. väliseksi ajaksi.
Johtokunta laati 25.9.1940 talousarvion vuodelle 1941.

Johtokunta pyysi valtuustolta 24.10.1940, että se varaa alkavan koulun koulukeittolan kaikki tarvikkeet 64 oppilasta varten. Koululta puuttuu edelleen öljyä ja käännyttiin tarkastajan puoleen, josko hän voisi hankkia koululle öljyä.

Johtokunta luki 4.11.1940 tarkastajan kirjelmän koskien öljyä. Johtokunta päätti kääntyä kouluhallituksen puoleen. Johtokunta luki 4.11.1940 tarkastajan kirjelmän, jossa hän kehotti anomaan koulua varten kouluhallitukselta koulun opetustarkoituksiin 80litraa öljyä, koska Kuvaskankaan koulu toimi sähköttömällä seudulla ja koululla toimii ylä- ja alakansakoulu sekä jatkoluokat, yhteensä 75 oppilasta ja iltakouluna pidettiin 100 tuntia käsittävät jatkokurssit. Vielä huomautettiin, että koulu ei ole kansanhuoltolautakunnalta saanut yhtään öljyä, vaikka sitä on anottu. Koulun opettajatkaan eivät ole saaneet kuin 1,5litraa tänä syksynä. Johtokunta toivoi, että sen anomus otettaisiin huomioon, koska koulutyön jatkaminen pimeänä vuodenaikana muuten käy mahdottomaksi.

Johtokunta valitsi 16.1.1941 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi Siinto Mattilan ja sihteeriksi Greta Nallinmaan.

Johtokunta luki 7.3.1941 kunnanhallituksen kokouspäätöksen 6 §:n, josta selvisi, että kunnanhallitus moitiskeli johtokuntaa siitä, että koulun vesijohdot olivat jäätyneet ja olleet pitemmän aikaa jäässä ja siirsi asian valtuuston käsittelyyn ja vielä kehotti johtokunnan antamaan oman lausuntonsa valtuustolle, mistä tämä epäkohta johtuu. Silloisessa kunnanhallituksessa olivat puheenjohtajana J. H. Mäkipuro ja jäseninä N. Syrjäsalo, S. Vaalto, H. Salmi, J. Aitasalo, H. Meura ja V. Heikkilä ja poissaolleet jäsenet E. Niemi ja K. Kouhi. Johtokunta päätti toistaa 21.2.1941 esittämänsä puutteet: Kaivo on ollut jo pitemmän aikaa melkein tyhjä vedestä, jonka puute tuottaa varsinkin koulukeittolalle suurta haittaa, samoin keskuslämmitykselle. Johtokunta kehotti toimimaan niin, että takauksen perusteella koulun urakoitsija velvoitetaan korjaamaan puutteet.

Johtokunta antoi 1.8.1941 opettaja Nallinmaalle virkaansa vahvistuskirjan.
Johtokunta päätti pyytää kansanhuoltolautakunnalta ostolupaa marjasokerin hankintaa varten koulukeittolaan.
Johtokunta valitsi 3.9.1941 koulun vahtimestariksi, jolle kuuluu koulun siivous, lämmitys, opettajien puiden pilkkominen sekä koulun pikku korjaukset rouva Martta Rajalan.
Johtokunta laati 14.11.1941 talousarvion vuodelle 1942. Hankitaan mm. voimistelutelineitä 2.500mk, kello 800mk, eläinopillisia kuvatauluja 150mk ja varattiin palovakuutusta varten 700mk.

Johtokunta valitsi 23.1.1942 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäki, taloudenhoitajaksi U. Varhila ja sihteeriksi opettaja Nallinmaa.

Johtokunta päätti 17.5.1942 koulukeittola-asioista mm. seuraavasti: Kesän aikana hankitaan koululle silakoita ja syksyllä muita keittotarpeita. Oppilaat kutsutaan puolukkain poimintaan koulukeittolaa varten heti syksyllä.

Johtokunta ilmoitti 25.6.1942 kunnanhallitukselle, ettei koulun takuukorjauksia ole tehty ja pyysi sitä ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Johtokunta 17.8.1942 päätti kunnanhallituksen kohotuksesta lähettää kirjelmän veljekset Jokisille, että he ryhtyisivät tekemään takuuajan korjaukset kuntoon.
Johtokunta laati 26.10.1942 talousarvion vuodelle 1943.

Johtokunta luki 10.11.1942 tarkastajan kirjelmän, jossa kehotettiin johtokuntaa järjestämään jalkineitten ja vaatteiden keräyksiä puutteessa oleville koululaisille. Johtokunta päätti koettaa ompeluseuran avulla saada puutteessa oleville koululaisille vaatetarvikkeita. Päätettiin jälleen kääntyä kansanhuoltolautakunnan puoleen, jotta saataisiin koulua varten öljyä.

Johtokunta valitsi 19.1.1943 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi Siinto Mattilan sekä sihteeriksi opettaja Nallimaan. Poikien käsityönohjaajaksi valittiin Edvard Heikkilä.
Johtokunta päätti 17.2.1943 pidentää urheilulomaa kahteen viikkoon, opetusministeriön määräämällä tavalla.
Johtokunta luki 11.5.1943 kouluhallituksen kirjelmän koskien koulun ympäristön kaunistamista sekä puutarhojen istuttamista. Päätettiin talkootyönä istuttaa koulun ympäristöön koivuja ja lisäksi pyydettiin 3.000mk määräraha koulutontin tasaamiseen ja muuhun siivoamiseen. Lisäksi 2.000mk koulukasvitarhamaan ojittamiseen ja kuntoon saattamiseen Pohjatalon tontilla niitä oppilaita varten, joilla ei kotona ole mahdollisuutta oman viljelypalstan hoitamiseen. Päätettiin kouluhallituksen kirjelmän perusteella ryhtyä, mikäli maata saadaan, kasvattamaan perunaa, vähän muita juurikasveja koulukeittolaa varten. Tätä toimenpidettä varten anottiin 800mk määrärahaa.

Johtokunta laati13.19.1943 talousarvion vuodelle 1944. Se sisälsi määrärahat mm. opettajien palkkoihin yhteensä 56.100mk, oppikirjat yläkansakoulun 43 oppilaalle, 20 alakansakoulun oppilaalle ja 12 jatko-opiskelijalle, keittäjän palkkakustannukset 4.856mk polttopuut koululle ja opettajille 20.000mk ja taloudenhoitajan palkkioon 400mk sekä kuusijuhlaa varten 500mk.
Päätettiin ostaa koululle puitten kuljetusta varten kelkka.
Johtokunta luki tarkastajan kirjeen, jossa kehotettiin kiinnittämään huomio opettajien viljelysmaan
kunnon parantamiseen. Päätettiin varata sitä varten 2.000mk määräraha. Hankittiin monot monelle yläkansakoulun oppilaalle.

Johtokunta valitsi 7.2.1944 puheenjohtajakseen T.J. Veikkolan, varapuheenjohtajaksi V. Lehtimäki, taloudenhoitajaksi Siinto Mattila ja sihteeriksi Greta Nallinmaa.

Johtokunta valitsi 30.7.1944 koulun siivooja-keittäjä toimeen entisen toimen haltijan Fanni Heikkilän, jolle maksetaan palkkaa 1.000mk kuukaudessa, lukuun ottamatta ajalta 1.6 -31.7, jolloin hän on vapaa toimestaan.


Johtokunta laati 1.10.1944 talousarvio vuodelle 1945. Oppilaiden ravinto- ja vaatetusavustuksiin varattiin 22.500mk, polttopuihin 25.000mk, palovakuutukseen 900mk ja kuusijuhlaa varten 511mk.
Johtokunta valitsi 16.1.1945 puheenjohtajakseen T. J. Veikkolan, varapuheenjohtajakseen V. Lehtimäen, taloudenhoitajaksi Siinto Mattilan ja sihteeriksi opettaja Greta Nallinmaa.

Johtokunta joutui 4.3.1945 toteamaan, ettei koululla ollut polttopuita, vaikka johtokunta oli asiasta muistuttanut puiden hankkijaa Antti Krinnilää, joka oli kunnan polttopuuhankintapäällikkö.

Johtokunta päätti 25.6.1945 äänin 4-1 suostua Orimattilan Mallusjoen yläkansakoulun opettajan Rauha Eräsen ja Kuvaskankaan yläkansakoulun opettajan Greta Nallinmaan virkojen vaihtoon 1.8.1945 lukien. Äänestyksen kieltävälle kannalle jäänyt Siinto Mattila laittoi vielä erillisen vastalauseen opettajanvaihdoksesta.
Johtokunta antoi opettaja Rauha Eräselle valtakirjan virkaansa. Kouluhallitus vahvisti 24.7.1945 ja hyväksyi opettajien vaihdot. Opettajat Eränen ja Elmi Peltomaa anoivat puuttuvia luontaisetuja eli viljelysmaata, laidunta sekä navettaa.
Johtokunta valitsi 15.8.1945 keittäjä-siivoojaksi Anna Koukiaisen. Opettaja Eräselle annettiin oikeus rakentaa navetta omalla kustannuksellaan koulun tontille.
Johtokunta laati 7.10.1945 talousarvion. Opettaja Elmi Peltomaalle valittiin sijaiseksi neiti Anni Liutala. Koululle päätettiin hankkia pensasaitatarvikkeet ja koristepensaita ja talkootyöllä laittaa koulun maat kuntoon.
Johtokunta valitsi 16.1.1946 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Ilmari Pohjatalon ja taloudenhoitajaksi Eino Asunnon eli uudet virkailijat alkoivat johtaa koulun johtokuntaa. Päätettiin istuttaa perunaa koulukeittolaa varten. Siemenperunan hankkii taloudenhoitaja Asunto. Oikeutettiin opettaja Eränen tilaamaan koululle pensasaita- ja koristekasvit.
Jaettiin Lastensuojeluliiton lahjatavarat monelle oppilaalle. Moni lapsi sai 1-2 leipäpakettia, saippuaa ja hernepusseja sekä saappaat, kengät ja kalossit sekä takit ja hameet.
Johtokunta teki 28.1.1946 Puuningin maan katselmuksen ja mittaamisen, tarkemmat suoritetaan heti kevään koittaessa.

Johtokunta luki ja hyväksyi 19.3.1946 nuorten työ- ja virkistyssuunnitelman vuodelle 1946. Kuvaskankaan seudun työväenyhdistys pyysi saada käyttää koulua viikon ajaksi iltaisin alkaen kello 18 opintokerhotyötä varten. Pyyntöön suostuttiin seuraavilla ehdoilla:” Tilaisuuksissa ei saa politikoida. Siivous on järjestettävä joka kokoontumisen jälkeen. Järjestys ja kuri on säilyttävä.”

Johtokunta otti 17.7.1946 poikien veistonohjaajaksi Eino Asunnon ja vahtimestariksi Fanni Heikkilän 2.000mk kuukausipalkalla. Koulun puiden katkaisemisen ja pilkkomisen hoitaa Olavi Eränen 8.000mk palkkiolla koko lukukaudelta. Suoritettiin mittaus ja katselmus koulun luontaiseduiksi annetuilla Pohjatalon maalla ja koulun tontilla olevalla maalla. Maa jaettiin siten, että kumpainenkin opettaja saa koululla 2 aaria puutarhamaata. Opettaja Peltomaalle annetaan Pohjatalon maasta maantien suunnassa 10 aaria ja koululla puutarhamaata johtokunnan osoittamasta paikasta. Loppu maa eli 62 aaria jää opettaja Eräsen luontoiseduiksi.

Johtokunta 8.10.1946 laati talousarvion vuodelle 1947. Siinä varattiin 100.000mk koulun sähköistämiseen. Eräiden oppilaiden vanhempia muistutettiin lasten velvollisuudesta käydä koulua ja suorittaa oppivelvollisuutensa. Jopa tästä syystä jouduttiin kääntymään nimismiehen puoleen.
Johtokunta valitsi 19.1.1947 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Ilmari Pohjatalon ja taloudenhoitajaksi Eino Asunnon sekä sihteeriksi opettaja Rauha Eräsen. Myytiin koulukeittolan jätteet huutokaupalla, joista opettaja Eränen teki korkeimman tarjouksen 700mk vuodessa.

Johtokunta luki 9.3.1947 kansakoululautakunnan ohjeet koulupuutarha-asiassa. Katselmus osoitti, että koulun tontti on pinta-alaltaan 1,30ha, sen aitaus on epätyydyttävä, portit ovat hyvät ja tiet tyydyttävät sekä kaivo hyvä. Peltoa ja kasvitarhaa opettaja Eräsen hallinnassa on 5.000neliömetriä ja opettaja Elmi Peltomaan hallinnassa 1.000neliömetriä. Laidun on 10 aaria, leikkikenttä 4-5 aaria, jossa ei ole varusteita, Kaunistusistutuksina on pensasaita maantietä vastaan, 8 koristepensasta, jotka on istutettu vuonna 1946. Päärakennuksen lattiapinta-ala on 327,16neliömetriä. Rakennusaineena on käytetty sementtitiiltä, katto on tiilestä, ja se on hyvä. Lämmityslaitteet ovat hyvät. Ulkomaalaus on hyvä, mutta kellari on tyydyttävä, samoin perustus ja kivijalka on hyvä. Luokkahuoneita on kaksi ja oppilaseteisiä yksi ja yksi koulukeittola. Opettaja Eräsellä on kolme huonetta ja opettaja Peltomaalla kaksi huonetta. Opettajien käsikirjasto on tyydyttävä.
Pyydettiin valtuustolta määräraha maiden kunnostamiseen asianmukaiseksi puutarhamaaksi, yhteensä 5.000mk.
Urheiluseura Lauttijärven Lukolle annettiin oikeus harjoitella koululla Suurkisoja varten yhtenä iltana viikossa.
Johtokunta käsitteli 29.4.1947 Lauttijärven Lukon anomusta saada rakentaa koulun pihaan raivaamalla urheilukenttä. Se evättiin. Sen sijaan koulun pihamaa koulun tarpeita varten päätettiin ojittaa ja tasata lasten leikkikentäksi.
Johtokunta käsitteli 7.8.1947 asiaa, jossa oli kieltäydytty antamasta todistusta eräille jatko-opiskelijoille. Johtokunta totesi, ettei tarkastaja ollut suostunut niiden antamiseen oppilaille, jotka olivat käyneet 150 tunnin opiskelujaksosta alle 33 tuntia.
Johtokunta laati 11.9.1947 talousarvion vuodelle 1948. Se sisälsi määrärahat mm urheiluvälineitä varten. Hankittiin pesäpalloja, kiekko ja kaksi keihästä. Oppikirjoja varten varattiin 10.000mk, sillä koulussa oli yläkoulussa 40 ja alakoulussa 20 oppilasta ja vielä 25 jatko-opiskelijaa. Varattiin käsityöluokan ja vahtimestarin asunnon rakentamiseen ullakolle yhteensä 100.000mk.
Johtokunta valitsi 20.1.1948 puheenjohtajaksi Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Kalle Lounasvaaran ja taloudenhoitajaksi Jaakko Rajalan ja sihteeriksi opettaja Eräsen. Päätettiin pitää vanhempainkokous koululla 29.2.1948, johon tilaisuuteen pyydetään pastori Innola puhumaan.
Johtokunta päätti 23.5.1948 pyytää rakennusmestari Vapaatalolta lausunnon koulurakennuksesta ja sen korjaustöitä ja kustannuksista valtuustoa varten. Päätettiin aidata opettaja Peltomaan luontaisetumaa ja laittaa koululle hevospuomi.
Johtokunta päätti 7.6.1948 laittaa lisätalousarvioon 23.000mk määrärahan leivinuunin laittamiseen koulukeittolaan. Rakennusmestari Kuusijärven kustannusarvion, joka päätyi 229.200mk, mukaan pyydettiin lisärahaa koulun korjauksiin.
Johtokunta valitsi opettaja Eräsen viransijaiseksi ylioppilas, rouva Elisa Hiltusen 16.9.1948.
Laadittiin talousarvio vuodelle 1949. Koulun oppilaskirjastoa varten varattiin 70 oppilasta varten 3.500mk.
Johtokunta päätti 10.12.1948 hankkia koululle kaksi uutta öljylamppua, koska entisiin ei saada enää laseja.

Johtokunta valitsi 1.2.1949 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi T.J. Veikkolan ja taloudenhoitajaksi Jaakko Rajalan sekä sihteeriksi Rauha Eräsen. Päätettiin pitää vanhempainkokous koululla. Järjestetään sitä varten pullakahvit ja pyydetään puhujiksi seurakunnan pappeja.
Johtokunta käsitteli 10.2.1949 kansakoululautakunnan kirjelmää, joka koski koulupiirirajoja. Todettiin, että Järvenpää, jos se kuuluu Kuvaskankaan koulupiiriin, voidaan siirtää Lauttijärven koulupiiriin.

Johtokunta keskusteli 10.3.1949 sähköjohtojen asentamisesta koulurakennuksiin ja päätettiin pyytää kunnan rakennusmestari asiantuntijana tekemään urakoitsijain kanssa suunnitelma ja sopimus.
Johtokunta hyväksyi 20.7.1949 kone- ja sähkökorjaamo Armas Solan kanssa tehdyn työsopimuksen Kuvaskankaan koulun sähkövalojen asentamisesta seuraavalla lisäyksellä: Työpalkoista ja tarvikkeista pidätetään 25 prosenttia, kunnes työ on lopullisesti hyväksytty.

Johtokunta valitsi 27.7.1949 arvalla kolmesta hakijasta vahtimestariksi Anni Pajusen 3.50mk kuukausipalkalla 1.8.1949 lukien.

Johtokunta valitsi 12.10.1949 opettaja Eräsen sijaiseksi virkavapauden ajaksi ylioppilas Erkki Viertolan.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 21.1.1950 Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi T.J. Veikkolan, taloudenhoitajaksi Valtteri Vuorelan sekä sihteeriksi opettaja Eräsen.
Johtokunta valitsi 23.7.1950 koulun vahtimestariksi Anni Joutsenvirran ja poikien käsityönohjaajaksi edelleen Yrjö Erkkilän.
Johtokunta laati 8.10.1950 talousarvion vuodelle 1951, jossa varattiin mm kuusijuhlaa varten 3.000mk.
Johtokunta valitsi 16.1.1951 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Edvard Heikkilä, taloudenhoitajaksi Eelis Sädemaa sekä sihteeriksi Rauha Eränen. Todettiin koulun puiden kulutuksen olevan 190 mottia vuodessa. Päätettiin hankkia koululle sähköpumppu, niin pian kuin mahdollista.
Johtokunta päätti 28.7.1951 muuttaa opettaja Elmi Peltomaan viran yläkansakoulunopettajan viraksi, kun hän oli suorittanut virkaan vaadittavat lisäopiskelun Itä-Suomen seminaarissa, jossa hän suoritti 8-viikkoisen oppijakson. Johtokunta kuultuaan opettajien mielipiteen valitsi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi koulun johtajaksi opettaja Rauha Eräsen. Johtokunta jakoi Unicefin lahjamonot kolmelle oppilaalle.
Johtokunta jakoi 12.10.1951 kunnan vaateavustuksen 20.000mk usealle oppilaalle monoina ja kumiteräsaappaina. Samalla vahvistettiin talousarvio. Johtokuntaan tuli poismuuttaneen Kalle Lounasvaaran tilalle Pauli Peltola.
Johtokunta päätti ilmoittaa 5.12.1951 kansanhuoltolautakunnalle, että koulussa on 44 oppilasta koulukeittolan sokeriannoksen määräämistä varten.
Johtokunta valitsi 15.1.1952 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajakseen Edvard Heikkilän, taloudenhoitajaksi Eelis Sädemaan ja sihteeriksi Rauha Eräsen.
Johtokunta päätti 25.4.1952 laittaa koulutontin ympärille aidan sementtipylväillä varustettuna.
Sittemmin tämä päätös muutettiin niin, että pylväät tehdäänkin puusta.
Johtokunta valitsi 16.1.1953 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Ellen Lundgrenin ja taloudenhoitajaksi Edvard Heikkilä sekä sihteeriksi opettaja rauha Eränen.
Koululääkäri kehotti johtokuntaa hankkimaan vahtimestarille asunnon, jotta hänen ei tarvitse asua koulukeittolassa. Se ei ole terveydellisestikään suotavaa. Päätettiin pitää vanhempainkokous äitienpäivänä ja varattiin sitä varten 5.000mk.

Johtokunta valitsi 22.1.1954 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajakseen Pauli Peltolan, taloudenhoitajaksi Edvard Heikkilän sekä sihteeriksi Rauha Eräsen. Johtokunta pyysi toistamiseen koulun ulkomaalaukseen lisämäärähana 418.000mk.
Johtokunta valitsi 8.8.1954 keittäjä-vahtimestariksi Hilkka Perähannun ja poikien käsityönohjaajaksi äänestämällä 5 äänellä kahta vastaan Outi Vuorelan.
Johtokunta vuokrasi 23.8.1954 koulun vahtimestarille asunnon Merikarvan Pohjoisen Osuuskassan talosta
Johtokunta laati 6.10.1954 talousarvion vuodelle 1955.
Johtokunta valitsi 11.1.1955 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajakseen Pauli Peltolan, taloudenhoitajaksi Hilja Lehtimäen. Sihteerinä oli opettaja Elmi Peltomaa tässä kokouksessa.
Johtokunta otti 8.2.1955 radioluvan koulun radiokuuntelua varten ja otti varat siihen sekalaisista määrärahoista.

Johtokunta antoi Lauttijärven Lukko - urheiluseuralle oikeuden pitää kerran viikossa harjoitukset koululla.

Johtokunta julisti 5.5.1955 koulun opettajan viran auki. Ilmoituksessa todettiin, että Merikarvian kunnan Kuvaskankaan 2-opettajaisen kansakoulun opettajan virka velvollisuudella opettaa poikien käsitöitä julistetaan haettavaksi koevuosiksi. Asuntona opettajalla on 2 huonetta ja keittiö. Puuttuvat luontoisedut korvataan rahalla. Koulu sijaitsee Pori-Vaasa maantien varressa, hyvät kulkuyhteydet, sähkövalo, keskuslämmitys ja vesijohdot.
Johtokunta valitsi opettajaksi Heikki Juhani Mattilan.

Johtokunta piti 24.7.1955 lähtö- ja tulokatselmuksen opettaja Rauha Eräsen siirtyessä toiseen virkaan ja Heikki Mattilan tullessa koulun opettajaksi. Opettaja Mattilalle kuluvat palkalliset luontaisedut: Asuntona kaksi huonetta ja keittiö, saunakellari, aitta ja osuus puuvajaan. Viljelysmaana 50 aaria sekä puutarhamaana 0.5aaria. Puuttuvat luontoisedut maksetaan rahassa.
Johtokunta valitsi 29.8.1955 koulun johtajaopettajaksi Heikki Mattilan, kun opettaja Elmi Peltomaa pyysi siitä eroa.

Johtokunta laati 4.12.1955 asutuslautakunnan pyynnöstä luettelon koulupiirin alueen asumiseen kelvottomista asunnoista, joita oli peräti12.
Johtokunta valitsi 23.1.1956 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Pauli Peltolan, taloudenhoitajaksi Väinö Haapamäen sekä sihteeriksi opettaja Heikki Mattilan.
Johtokunta valitsi 1.8.1956 keittäjä-vahtimestariksi kolmesta hakijasta Elli Lahtisen.
Johtokunta valitsi 15.11.1956 taloudenhoitajaksi väliaikaisesti Edvard Heikkilä.

Johtokunta valitsi 15.1.1957 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Pentti Peltoniemen ja taloudenhoitajaksi Frans Kivilahden sekä sihteeriksi opettaja Mattilan.
Johtokunta antoi opettaja Heikki Mattilalle valtakirjan virkaansa 1.8.1957.

Johtokunta valitsi 13.1.1958 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Pentti Peltoniemen sekä taloudenhoitajaksi Frans Kivilahden.
Johtokunta myönsi 9.4.1958 opettaja Mattilalle virkavapautta reservin kertausharjoituksiin ja valitsi sijaiseksi ylioppilas Matti Hakunin.

Luettiin kutsu Ylikylän kansakoulun ja kantakirjaston vihkiäisiin sunnuntaiksi 20.4.1958 kello13, jonne päätettiin mahdollisimman monilukuisesti osallistua. Luettiin kunnanhallituksen kirje koskien säästäväisyyden noudattamisesta kansakoulumenoissa.

Johtokunta valitsi 6.8.1958 koulunjohtajaksi seuraaviksi 4. lukuvuodeksi opettaja Heikki Mattila uudelleen.
Johtokunta päätti 1.10.1958, koska koulun opettajat luovuttavat viljelys- ja laidunmaansa kunnan käyttöön, laittaa ne myytäväksi tai vuokrattavaksi. Koululla olevan puutarhamaan opettajat kuitenkin pitävät hallussaan.

Johtokunta valitsi 22.1.1960 puheenjohtajakseen Siinto Mattilan, varapuheenjohtajaksi Pentti Peltoniemen, taloudenhoitajaksi Frans Kivilahden ja sihteeriksi opettaja Mattilan.
Johtokunta anoi valtuustolta 16.5.1960 lisämäärärahaa 170.000mk mm voimavirran hankkimista varten koululle sekä pistorasioiden ja katkaisijoiden kunnostamiseen
Johtokunta valitsi 25.1.1961 puheenjohtajakseen Frans Kivilahden, varapuheenjohtajaksi Outi Vuorela, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran ja sihteeriksi opettaja Mattilan.
Johtokunta hankki Mauno Aliselta 28.5.1961 koululle 4 kappaletta polkupyörätelineitä, jokainen 12 pyörää varten.

Johtokunta keskusteli 29.9.1961 mm. koulun lisärakennuksen tarpeellisuudesta. Läsnä olivat Outi Vuorela, Bruuno Leppänen, Pentti Joutsenvirta ja sihteeri Mattila. Päätettiin esittää kansakoululautakunnalle ja kunnanhallitukselle mm. seuraavaa: Kuvaskankaan kansakoulu on keskuslämmitteinen, mutta vahtimestarin asuntoa ei koululla ole. Lämmityksen hoitaminen tuottaa vaikeuksia vahtimestarille, jonka asunto on 1,5km päässä koululta. Keskuslämmityspannua on käytävä talvikautena myös yöllä lämmittämässä. Keittolahuonetta ei voi käyttää vahtimestarin yöpymishuoneena koululääkärin lausunnon perusteella. Vahtimestarille on siis saatava oma huone koululta. Koulussa ei ole myöskään veistosalia, vaan poikien käsityöt joudutaan pitämään puutteellisissa oloissa koulun eteisessä. Tämä taas aiheuttaa sen, että pojat on jaettava kahteen ryhmään tilan ahtauden vuoksi. Luokkahuoneet ovat pienet, samoin keittolahuone. Opettajien asunnot huonealaltaan ovat vajaat. Johtokunta esitti mm näillä perusteilla lisärakennusta.

Johtokunta valitsi 30.1.1962 puheenjohtajakseen Outi Vuorelan, varapuheenjohtajaksi Yrjö Erkkilän, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran ja sihteeriksi opettaja Mattilan.
Johtokunta myönsi opettaja Mattilalle oikeuden lähteä reservinkertauksiin ja valitsi sijaiseksi Matti Haapamäen.
Johtokunta valitsi 13.6.1962 koulun johtajaksi seuraaviksi 4. lukuvuodeksi yksimielisesti uudelleen opettaja Heikki Mattilan.
Johtokunta valitsi 13.1.1963 puheenjohtajakseen Outi Vuorelan, varapuheenjohtajaksi Yrjö Erkkilän, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran ja sihteeriksi opettaja Mattilan. Valittiin opettaja Elmi Elsa Mielikki Peltomaan viransijaiseksi Annikki Pajamäen.

Johtokunta keskusteli jälleen 10.6.1963 koulun vahtimestarin asuntoasiasta ja lisärakennuksen tarpeellisuudesta. Kokouksessa on läsnä kunnanhallituksen edustajana Erkki Salminen. Tälläkin kertaa uudistettiin aiemmin jo lausutut asiat, mutta nyt vahtimestarin matka koululle on kasvanut 3km pituiseksi. Vielä ehdotettiin, että ainakin keskuslämmitys tulisi muuttaa öljylämmitteiseksi, jolloin vahtimestarin ei tarvitsisi käydä yöllä koululla.

Koulun vahtimestarina toimi Elli Lahtinen.
Johtokunta valitsi16.9.1963 Mattilalle viransijaiseksi Tapani Peltolan.
Johtokunta ei antanut 10.10.1963 lupaa pitää Helluntaiherätyksen kokousta koululla.
Johtokunta valitsi 29.1.1964 puheenjohtajakseen Outi Vuorelan, varapuheenjohtajakseen Yrjö Erkkilän, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran ja sihteeriksi opettaja Mattilan. Johtokunta ilmoitti kunnanhallitukselle, että koulun öljypoltin on kuluttanut ajalla 20.12. -23.1. 2200litraa polttoöljyä.
Johtokunta pitää tätä suurena määränä ja pyytää, että kunnanhallitus tarkistaa ammattimiehellä tilanteen.
Johtokunta antoi lausunnon 21.2.1964 opettajien uusista asunnonvastikkeista mm seuraavasti: Asunnot on korotettu B-ryhmästä A-ryhmään, vaikka WC puuttuu molemmista asunnoista. Johtokunta katsoi opettajien asuntojen kuuluvan edelleen B-ryhmään. Peltomaan asunnon oikea pinta-ala on 41neliömetriä eikä 45. Lisäksi Peltomaan vastikkeisiin on laskettu lämminvesi kolmelle hengelle, vaikka perheen kolmas jäsen asuu ja on hengille kirjoitettu Poriin. Lisäksi Peltomaan asunnon keittiön kautta on läpikulkua toiseen huoneeseen.

Johtokunta lausui pyynnöstä kunnanvaltuustolle 12.12.1964, ettei Honkajärven koulupiirin yhdistämistä Kuvaskankaan koulupiiriin pidetä tarkoituksenmukaisena tässä vaiheessa, kun omassa piirissä on kasvua vuosina 1957-1963 syntyneissä lapsissa. Jos Honkajärven oppilaita kuljetetaan Kuvaskankaan kouluun, koulun lisärakennusasiassa on kiirehdittävä toimenpiteitä.
Johtokunta päätti pitää koulun pihamaan sorastustalkoot keskiviikkona 1.7.1964.
Johtokunta päätti 13.11.1964 pyytää tarkastajalta lupaa saada ottaa koululle opetusharjoituksiin Heinolan seminaarin opettajaopiston 3. vuosikurssin oppilaat Ulla Vuorion ja Anna-Kaisa Hiekkarinteen ajalla 11.1. -23.1.1965.

Johtokunta valitsi 22.1.1965 puheenjohtajakseen Frans Kivilahti, varapuheenjohtajaksi Yrjö Erkkilä, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirta ja sihteeriksi opettaja Heikki Mattila. Annettiin Merikarvian Lukolle oikeus pitää koululla seuran kokouksia ja esitelmätilaisuuksia.
Päätettiin antaa maitoa koulun puolesta puuropäivinä sellaisille oppilaille, joiden kotona ei ollut lehmää.

Johtokunta päätti 3.9.1965, ettei koulu ota osaa ”Kuvaruutu Meidänkin kouluun”, mutta jätepaperia päätettiin kerätä urheilupalkintojen ostamista varten hiihtokilpailuihin.
Johtokunta valitsi 18.1.1966 puheenjohtajakseen Frans Kivilahden, varapuheenjohtajaksi Outi Vuorelan, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran ja sihteeriksi opettaja Heikki Mattilan. Päätettiin antaa lausunto kunnanhallitukselle mahdollisesti lakkautettaviksi tulevista opettajanviroista seuraavanlaisena: Kuvaskankaan kansakoulu on varsinainen kaksiopettajainen kansakoulu, jossa on oppilaita kevätlukukaudella 1966 kaikkiaan 39. Oppilasmäärä ei tilastojen mukaan myöskään lähiaikoina laske alle minimimäärän, joten lakkautettavia opettajavirkoja ei koulussa ole eikä myöskään täyttämättä olevia opettajanvirkoja.

Johtokunta antoi 26.1.1966 koulun entiselle opettajalle Rauha Eräselle eläkkeen hakua varten todistuksen tässä koulussa opettajan olosta. Johtokunta pyynnöstä laati vahtimestarin työtuntilistan niin, että keittämisestä tulee 4 tuntia, siivouksesta 3 tuntia ja muista talonmiehen töistä kuten lumenluonnista, pihan siivouksesta, pensaiden hoidosta ja liputuksesta yhteensä 0,5 tuntia eli yhteensä päivittäin 7,5 tuntia. Myöhemmin työtunnit muutettiin 71/4 tunniksi.
Johtokunta valitsi 27.1.1967 puheenjohtajakseen Frans Kivilahden, varapuheenjohtajaksi Outi Vuorelan, taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran ja sihteeriksi opettaja Heikki Mattilan.

Johtokunta päätti esittää 3.3.1967 Kuvaskankaan koulupiiriin perustettavaksi kaksi vakinaista yläkoulun opettajan virkaa, koska yhdistetyn koulupiirin oppilasmäärä viimeksi tehdyn tilaston mukaan seuraavien viiden vuoden aikana tulee olemaan yli 90 oppilaan. Jälleen johtokunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Kuvaskankaan koulun opetustilojen laajentamiseksi. Koska koululle on jo aikaisemmin kouluhallituksessa hyväksytty rakennusohjelma täydellistä 2-opettajaista koulua varten, olisi tämä rakennusohjelma muutettava uutta koulupiirijakoa eli 4-opettajaisen koulun tarpeita vastaavaksi.
Johtokunta laati selvityksen pyynnöstä 2.4.1967 koulun opetus- ja aputilojen lattiapinta-aloista ja lattiapäällysteistä: Muun muassa yläluokan maalatusta puusta tehdyn lattian pinta-ala oli 66,95neliömetriä. Alaluokan maalatusta puusta tehdyn lattian pinta-ala oli 54neliömetriä. Eteisen pinta-ala olo 36neliömetriä. Keittolan pinta-ala oli 16,56neliömetriä. Kaikkiaan harvemmin siivottava alue oli pinta-alaltaan 46neliömetriä ja koko siivottava lattiapinta-ala oli 233neliömetriä.

Johtokunta luki 7.6.1967 kunnanhallituksen pöytäkirjaotteen, josta ilmeni, että opettaja Lea Nummelin on siirretty Kuvaskankaan koulun kolmannen opettajan virkaan 1.8.1967 lukien.
Johtokunta toivotti 19.6.1967 kansakouluntarkastaja Tapani Halmeen sekä Honkajärven ja Koittankosken koulujen edustajat tervetulleiksi kokoukseen. Johtokunta päätti anoa kunnanhallitukselta 850mk ylitysoikeutta oppikirjakuluihin. Perusteluissa todetaan, että koulupiirien yhdistyessä eri kouluissa oli käytössä erilaisia oppikirjoja, joiden osittainen yhdenmukaistaminen aiheuttaa ylitystarvetta. Koulutyö päätettiin järjestää niin, että Koittankoskella ovat luokat III-IV ja Kuvaskankaalla luokat I-II ja V-VI. Kuljetukset iltapäivisin suoritetaan mahdollisimman pian koulutyön päättyessä. Kuljetukset alkavat Honkajärvellä ja Koittankoskella lääninrajalta ja Kuvakankaalla lisäksi Kallion ja Ylinevan luota. Laadittiin ajosuunnitelma.
Johtokunta keskusteli Kuvaskankaan kansakoulun tulevasta toiminnasta. Havaittiin koulutyön hankalaksi ja epätaloudelliseksi toimittaessa kahdessa paikassa. Kuvaskankaalta kuljetetaan 16 oppilasta Koittankoskelle. Päivittäin vain 33 oppilasta saa käydä omissa kouluissaan. Pisimmillään koulumatka tulee eräälle oppilaalle 20km yhteen suuntaan. Johtokunta näkee oikeaksi ratkaisuksi, että Kuvaskankaan kansakoulua laajennetaan niin paljon, että kaikki koulupiirin lapset sinne mahtuvat. Koittankosken koulun ylläpitokustannukset vuosittain ja kuljetuksien vähentymiset korvaisivat rakennuskustannukset ajan mittaan. Jälleen siis johtokunta kiirehtii lisärakennusta Kuvaskankaalle.

Johtokunta antoi kansakoululautakunnan osin kielteisistä suhtautumista johtuen kunnanhallitukselle lisäselvityksenä 5.7.1967 mm. seuraavaa: Johtokunta pysyy aiemmassa päätöksessään sijoittaa III-IV luokat Koittankoskelle. Tilajärjestelyt tulevat näin helpommiksi erikoisesti kielenopetuksen suhteen. Koittankosken kansakoulussa on rauhallinen tila ositettavissa koko kieliryhmälle, joka ei ole mahdollista Kuvaskankaan koululla. Lasten vanhemmat pitävät yleisesti johtokunnan esittämää sijoitusta parhaimpana.
Johtokunta myönsi 10.8.1967 Aune Korpuselle oikeus pitää tyttärensä häät Koittankosken koululla. Annettiin Koittankosken Metsästysseuralle oikeus pitää kokouksiaan ja kilpailujaan Koittankosken koululla, entiseen tapaan. Samoin annettiin lupa Helluntaiherätykselle pitää hartaustilaisuuksiaan Koittankosken koululla, kerran kevätkaudella ja kerran syyskaudella.

Johtokunta valitsi 3.9.1967 Kuvaskankaan kansakoulun johtajaksi seuraavaksi 4-vuotiskaudeksi opettaja Heikki Mattilan. Koulun keittäjä-siivoojalle Elli Ketolalle lisättiin 0,5 tuntia hänen työaikaansa lisääntyneen oppilasmäärän vuoksi.
Johtokunta kiinnitti 29.9.1967 huomiota opettaja Lea Nummelinin asuntoasiaan, sillä nyt joudutaan lämmittämään kahta asuntoa.
Johtokunta jakoi 10.12.1967 vaateavustukset 18 oppilaalle yhteensä 537 mk arvosta.

Johtokunta valitsi 9.2.1968 puheenjohtajakseen Frans Kivilahden, varapuheenjohtajakseen Outi Vuorelan ja taloudenhoitajaksi Pentti Joutsenvirran sekä sihteeriksi Heikki Mattilan, joka otti tehtävän 100mk vuodessa korvauksella. Johtokunta puolsi 50mk korvausta ja siirsi asian kunnanhallituksen päätettäväksi.

Johtokunta luki ja hyväksyi Honkajärven, Koittankosken ja Lauttijärven lakkautettujen koulujen vuosikertomukset vuodelta 1967.

Johtokunta valitsi 27.6.1968 sihteerikseen opettaja Heikki Mattilan, joka lupasi hoitaa johtokunnan sihteerin tehtävät korvauksesta, joka suoritetaan laskun mukaan.

Johtokunta totesi 28.8.1968, että Merikarvian kunnanhallitus oli 16.5.1967 pitämässään kokouksessa päättänyt siirtää Koittankosken kansakoulun opettajan Lea Nummelinin Kuvaskankaan kansakoulun kolmannen opettajan virkaan 1.8.1967, mutta päätöksestä oli valitettu Turun ja Porin lääninhallitukselle, joka puolestaan oli valituksen hylännyt. Johtokunta antoi opettaja Nummelinille valtakirjan tähän virkaan, jonka kouluntarkastaja oli vahvistanut.

Johtokunta päätti 25.10.1968 pystyttää koulun pihalle jääkiekkokaukalon.
Johtokunta antoi 9.12.1968 paikkakunnan nuorille oikeuden kokoontua koululle kaksi kertaa viikossa tiistaisin ja perjantaisin kello 18-21. Nuoret vastaavat itse koulun omaisuuden kunnossapidosta ja siivouksesta kokoontumistensa aikana.

Johtokunta valitsi 5.2.1969 puheenjohtajakseen Antti Kallioisen, varapuheenjohtajaksi äänestyksen jälkeen Pirkko Laineen 4 äänellä. Kerttu Korpunen sai 1 äänen ja Olli Korpunen yhden äänen. Taloudenhoitajaksi valittiin Pentti Joutsenvirta yksimielisesti ja sihteeriksi opettaja Heikki Mattila.

Koulun tilat annettiin Merikarvian Lukon kokous-, esitelmä- ja valmennustilaisuuksiin. Annettiin Koittankosken Metsästysseuralle oikeus pitää kilpailu- ja kokoustilaisuuksia Koittankosken kansakoululla entiseen tapaan, samoin Helluntaiherätykselle annettiin samat oikeudet kuin aiemmin.
Johtokunta totesi 29.9.1969 valtuuston valinneen paikkakunnalta muuttaneen Pentti Joutsenvirran tilalle jäseneksi Tauno Haukorannan.

Johtokunta luki 5.12.1969 kouluhallituksen kirjeestä koskien kouluradio- ja televisiovihkosta ja päätti tilata kullekin opettajalle kouluradion ohjelmalehden.
Johtokunta valitsi 13.2.1970 puheenjohtajakseen Antti Kallioisen, varapuheenjohtajakseen Pirkko Laineen, taloudenhoitajaksi Tauno Haukorannan ja sihteeriksi opettaja Mattilan, kaikki valinnat yksimielisesti.

Johtokunta luki 24.3.1970 kansakouluntarkastajan kirjeen, jossa todettiin tarkastajan virkojen lopettamisesta ja näiden tehtävien siirtämisestä lääninhallituksen kouluosastolle. Johtokunta ilmoitti kunnanhallitukselle, että Kuvaskankaan koulu yli 30 vuotta vanha, joka on huomioitava, kun opettajien vuokravastiketta määritellään. Kunnanhallitus pyysi opettaja Mattilan pyynnöstä saada ostaa koulun tontista omakotitontti oman lausuntonsa. Mattila halusi tontin koulun itä- ja koillisosassa sijaitsevasta metsiköstä. Alue olisi noin 27 aarin kokoinen. Johtokunta suhtautui myönteisesti ja näin saataisiin koululle vähän lisää tilaa Mattilan vuokrahuoneiston vapautuessa muuhun käyttöön.

Johtokunta esitteli 27.5.1970 opettaja Peltomaan tarjouksen, jolla hän oli valmis myymään omin varoin hankkimansa omenapuut ja marjapensaat. Myyntihinta oli 50mk, mutta johtounta oli valmis maksamaan niistä vain 30mk.
Johtokunnalle esitettiin 17.6.1970 opettaja Elmi Peltomaan eroanomus 1.8.1970 lukien, joka hänelle myönnettiin. Hän tuli hoitamaan Lauttijärven ja Kuvaskankaan koulujen yhteistä, kahdessa paikassa
toimivaa, alakansakoulun opettajan virkaa väliaikaisena 1.8.1930. Hän ehti olla pitkään tekemässä ansiokasta ja tuloksellista opettajan työtä sanotuissa kouluissa. Peltomaa siirtyi eläkkeelle sanotusta 1.8.1970 alkaen.
Johtokunta toivotti 4.9.1970 uuden opettajan Ulla Hautaluoman tervetulleeksi Kuvaskankaan kansakouluun. Luettiin lääninhallituksen kouluosaston virkamääräyskirje Ulla Vuoriolle Kuvaskankaan kansakoulun opettajan virkaan väliaikaisesti lukuvuodeksi 1970-71.
Johtokunta valitsi 27.1.1971 puheenjohtajakseen Antti Kallioisen, varapuheenjohtajaksi Pirkko Laineen, sihteeriksi opettaja Heikki Mattila ja taloudenhoitajaksi Tauno Haukoranta.


Eila Kivilahden puhe koulun vihkiäisissä 29.5.1991.

Koulurakennuksen historia alkaa 1920-luvulla. Merikarvian kunnanvaltuusto oli 24.7.1926 tehnyt päätöksen, että ”oppivelvollisuus toteutuu täyteen voimaan 1.8.1937, johon päivään mennessä piiriin rakennetaan oma kouluhuoneisto”.
Lapset saivat kyllä kouluopetusta aikaisemminkin. Sitä antoi ns. Kuvaskankaan -Lauttijärven kahdessa paikassa toimiva alakoulun opettaja ja vuodesta 1930 varsinaisesti Kuvaskankaalle valittu yläkoulun opettaja. Mutta opetus tapahtui vuokrahuoneistossa: yläkoulu toimi Kuvaskankaan talossa, nykyisessä Kivilahden talossa ja alakoulu Aallossa, nykyisin Arvi Nevalan talossa.
Helmikuun 9. pnä 1929 kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen koulutalojen rakentamisesta Kasalan ja Kuvaskankaan koulupiireihin. Vaikka koulurakennuksen piirustusluonnos on tullut johtokunnassa hyväksytyksi helmikuun 28. pnä 1931, meni vielä kahdeksan vuotta ennen kuin rakentaminen toteutui. Joulukuussa 1929 koulun johtokunta on kirjanut pöytäkirjaansa 1 §:ssä: Talousarvioon olisi myös otettava jonkinlainen menoerä koulun vastaisia rakennuksia varten, että rahapuoli ei päätöksien tultua enää kiusaa tekisi.” Myös koulukeittolan vaikeudet tulevat poistetuiksi kun saadaan piiriin oma koulu.
Tammikuussa 1930 pöytäkirjassa mainitaan: ” Koulun rakentamiseksi on jo rakennusaineita, hirsiä hankittu ja alkutoimenpiteisiin ryhdytty.” Kylällä pantiin toimeksi nopeasti, mutta koulun tonttikysymyksestä tuli isäntien kesken riitaa. Asia vietiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Vaikka koulurakennuksen piirustusluonnos oli tullut koulun johtokunnassa hyväksytyksi 28.2.1931, meni, kuten yllä on jo todettu, vielä kahdeksan vuotta, ennen kuin koulu saatiin aikaan.
Koulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1939 ja rakentajina toimivat Kalle, Väinö Esko ja Erkki Jokinen Isojoelta. Rakennus valmistui syksyn kuluessa ”viittä vaille” valmiiksi, ennen kuin rakentajat saivat käskyn lähteä sotaan. Opettaja Elmi Peltomaa muistelee: ”Kun mä muutin sinne, koulu oli muuten valmis, ainoastaan nämä maalaukset ja semmoset, ne oli kesken, koska mä muistan sen mun maalaukseni. Sitten kun ne maalarit tulivat, he sanoivat, kuka ihme on maalannu, kun on näin paksusti vetänyt. Minä maalarina olin siinä. Ja sanoin, että niin arvatkaas kuka? Se olin minä, joka maalasi. No mikä siinä muu autto, oli sota ja miehet sodassa. Eihän sitä maalia sopinu siihen jättää kuivumaan”.
Ensimmäiset koulun käyttäjät eivät kuitenkaan olleet oppilaat. Sodan suruihin kuului karjalaisten lähtö omilta kotikonnuiltaan. Kylälle tuli tieto, että koululle on tulossa evakkoja ja kyläläisten tuli kerätä keskuudestaan ruokatarpeita, että tulijoille olisi jotain tarjottavaa. Kylän naiset kokosivat voimansa ja niinpä juuri koululle muuttokuormansa tuonut opettajakin joutui kauhan varteen.
Ohrankryynivelliä keitettiin.
28.1.1940 pidetyssä johtokunnan kokouksessa päätettiin, että kevätlukukausi aloitetaan helmikuun 5. pnä 1940. Tämä päivä oli pöytäkirjan mukaan ensimmäinen koulupäivä tässä rakennuksessa.
Oppilaita Kuvaskankaan koulupiirissä oli yläkansakoulussa 38 oppilasta, alakansakoulussa 20 oppilasta ja lisäksi ns. jatkoluokat.
Seuraavana kesänä elokuun 1. pnä 1940 kunta virallisesti vastaanotti koulurakennuksen ja määräsi koulun vihkiäiset pidettäväksi 11. pnä elokuuta 1940. Juhlia varten annettiin 1.500 mk, minkä lisäksi päätettiin pyytää koulupiirissä olevia tyttöjä juhlallisuuksia järjestämään.
Lukuvuonna 1940-41 koulussa oli oppilaita peräti 75, koska siirtolaisten vuoksi määrä kasvoi.
Ajat olivat aluksi vaikeat koko maallemme. Johtokunnan pöytäkirjojen pääasiallisin sisältö koko 1940-luvun ja pitkälle 1950-luvulle oli huoli puiden saannista koululle, huoli ruokatarvikkeiden riittävyydestä ja huoli lasten vaate- ja kenkäavustusten jakamisesta oikeudenmukaisesti kipeimmin tarvitseville. Vuonna 1951 koulummekin pääsi osalliseksi Unicefin maamme lapsille antamasta avustuksesta. Kuvaskankaalaisille jaettiin kolme paria monoja.
Ajat olivat tiukat. Öljyn saamiseksi koulun lamppuihin oli käännyttävä jopa kansakouluntarkastajan puoleen. Sekään ei auttanut. Vuonna 1941 johtokunnan oli tehtävä päätös, että jatkokurssit syyslukukaudella täytyi jättää pitämättä, koska öljyä ei saatu kansanhuoltolautakunnalta. jatkokurssithan pidettiin iltaisin yläkoulun käyneille oppilaille. Tämän ikäiset lapset joutuivat olemaan kotona jo raskaissa töissä. Joku oppilaista oli saattanut olla koko päivän ”pöllimettässä” tullessaan illalla kouluun. Opettaja ei ehkä aina ymmärtänyt tilannetta.
Sähkö koululle saatiin vuonna 1949. Pöytäkirjoista käy ilmi, että johtokunnat toisensa jälkeen ovat lähettäneet kuntaan päin pyyntöjä ja anomuksia milloin leivinuunin tekemisestä keittolaan, milloin veistosalin rakentamisesta tai vuotavan vesikaton korjaamisesta.
Vuonna 1953 oli juuri lähtenyt anomus lisärakennuksen rakentamisesta, kun johtokuntaan tuli kunnanhallitukselta kirjelmä korostaen säästäväisyyden noudattamista kansakoulumenoissa.
Koulun alkuaika aina vuoteen 1955 oli kahden naisopettajan aikaa. Alaluokassa opetti koulun opettajana 40 vuotta viihtynyt Elmi Peltomaa. Alaluokassa opetti aluksi Greta Nallinmaa ja sitten harvinaisen viranvaihdon jälkeen Rauha Eränen.

Vuodesta 1955 alkoi ”Heikin”, opettaja Heikki Mattilan, aika koulun puolella ja ”Keittäjä-Ellin” eli Elli Ketolan aika keittolan puolella vuotta myöhemmin. Heikki Mattilan aika oli sekä lapsille että vanhemmille tasapainoista aikaa. Lapset saattoi lähettää turvallisin mielin kouluun, koska vastassa oli kaikille tuttu opettaja, joka luotsasi koulua johtajan varmalla kädellä.

Elli oli uskollinen mopoilija. Jopa -33 astetta oli kovimmillaan pakkasta, kun Elli uskollisesti mopoili lapsille ruokaa laittamaan. Usein oli mopon sarvessa maitohinkissä oman Mansikin maitoa lapsille ja laatikossa oman maan perunoita pataan pantavaksi.
1960-luvun alussa lähetettiin useita kirjelmiä kansakoululautakunnalle ja kunnanhallitukselle, koska lämmityksen hoitaminen tuotti todella paljon työtä vahtimestarille, jonka asunto oli 1,5km päässä koululta. Keskuslämmityspannuun oli kylmänä talvikautena käytävä lisäämässä puita öisinkin. Kirjelmät tuottivat tulosta. Koululle lähetettiin öljypoltin vuonna 1963 ja lämmintä vettä alettiin saada ”kraanasta”.
1960-luku oli kunnan pohjoispäässäkin koulupiirien yhdistämisen aikaa. Honkajärven ja Lauttijärven koulut lakkautettiin ja lapsia alettiin kuljettaa takseilla ja linja-autoilla Kuvaskankaalle ja Koittankoskelle syksystä 1967. Koittankoski sai pitää koulussaan oppilaita aina vuoteen 1983, vaikka koulupiiri yhdistettiinkin Kuvaskankaan koulupiiriin. Tämä johtui siitä, että Kuvaskankaalla ei ollut kolmea luokkahuonetta, joten Koittankosken opettaja Lea Nummelin sai jatkaa 3-4 luokkien opettamista omassa koulussaan, vaikka siirrettiinkin virallisesti Kuvaskankaan koulun opettajakunnan kolmanneksi opettajaksi. Tämä olisikin ollut ihanneratkaisu lasten kannalta. Kolme yhdistettyä vuosiluokkaa, joissa opiskelu tapahtui vuorolukuna vuorovuosittain. Oppilaita oli tuolloin peräti 97, mutta on huomattava, että ne koostuivat nyt neljän koulupiirin lapsista. Sodan jälkeen oli lapsia ollut yhtä paljon yksistään Kuvaskankaalla, mutta jatkokurssilaiset ja karjalaiset lisäsivät lukumäärää.
Mutta oltiin vääjäämättömästi menossa kohti maaseudun tyhjentämistä ja syntyvyyden alenemista koko Suomessa.

1970-luvulla siirryttiin Suomessa kansakoulusta peruskouluun. Merikarvialla tämä tapahtui lukuvuonna 1973-74. Koulu muuttui ala-asteeksi ja opetusoppaiksi tulivat ns. POPSIT.
Lapset olivat samoja koululaisia kuin ennenkin, mutta opit olivat ”hienompia”. Opetettiin mm uutta matematiikkaa, joukko-oppia ja alkioita.
Koska koulua käytiin kahdessa paikassa, se oli epätaloudellista. Koululle pyydettiin lisätiloja ja koulun remontointi otettiin kunnan työsuunnitelmaan vuosille 1974-79.
1970-luvulla oli yläluokkien oppilaiden ja opettajien keskuudessa suoritettu kysely kouluympäristön parantamisehdotuksista. Lasten suurin toive oli, että kouluun olisi saatu kunnolliset liikuntatilat ja liikuntavälineitä. Jopa surkea ulkovessa oli unohdettu näiden toiveiden taakse. Koulussa ovat opettajat ja oppilaat aina olleet innokkaita liikunnan ystäviä. On otettu mittaa jääkiekossa, jalkapallossa, yleisurheilussa ja hiihdossa. Uimahallin tultua Merikarvialle ovat oppilaamme ja opettajamme olleet innokkaita uimahallin käyttäjiä. Varsinaiset liikuntatilat ovat koulussamme kuitenkin vielä rakentamatta. Lapsia usein moititaan siitä, että he käytössä saavat kaikki rikki. Katosta vieläkin riippuvat kiipeilyköydet, jotka onneksi säästyivät jopa tässä remontissa, on hankittu koululle vuonna 1941. Kolmas- kohta jo neljäs sukupolvi kuluttaa samoja köysiä; ovat kestäneet lasten käyttöä.
1980- luvulla oppilasmäärä väheni uhkaavasti. Koulussa olivat 1970 alun lapset, jotka olivat syntyneet vuosina, jolloin syntyvyys Suomessa oli alhaisimmillaan. Kuvaskankaalla odotettiin innokkaasti Vapon suunnitteleman turvetuotantolaitoksen rakentamista. Johtokunnassakin, eli sen ajan kouluneuvostossa, uskottiin laitoksen tuovan uusia asukkaita kylälle ja lisää lapsia kouluun, jolloin kolmannen opettajan paikka olisi turvattu. Vapon hanke kuitenkin kariutui ja vaikka kouluneuvosto yritti poikkeusluvinkin saada koulua pysymään 3-opettajaisena, tuli viran lakkautuspäätös voimaan 1.8.1983.
Opettaja Lea Nummelin siirtyi opettamaan Kuvaskankaalle ja opettaja Aila Hirsimäki joutui etsimään uutta virkaa. Oppilaiden vanhemmille kolmannen opettajanviran lakkauttaminen oli vaikeasti sulatettava ratkaisu.

1980-luku oli aktiivisten opettajien ja aktiivisten vanhempien aikaa. Vanhempainiltoja, joista ensimmäinen mainita on jo vuodelta 1948, pidettiin ahkerasti. Niissä järjestettiin arpajaisia, joilla kerättiin rahaa koulun käyttöön. Lapset pääsivät kevätretkille, joille vanhemmatkin ovat olleet tervetulleita. Koulun kevätjuhlat elvytettiin. Ohjelmansuorittajissa ovat olleet yhtä hyvin aikuiset kuin lapset.
Kaikenlainen talkootoiminta, paperikeräykset ym. ovat olleet kouluväen arkipäivää koko 1980-luvun. Mitä ei ole saatu kunnan kukkarosta, se on tehty johtokunnan voimin tai talkootyönä.
Huippunsa tämä talkooapu saavutti koulun muuttojen ja saneerauksen yhteydessä. Aina kun koulu on tarvinnut apua, on sitä ollut nopeasti saatavissa.
1990-luvulla paljon paperia on tuhlattu anottaessa, vedottaessa, pyydettäessä koululle lisätilaa ja remonttia. uusi vuosikymmen toi mukanaan suunnitelmat, rahoituksen ja lopultakin remontin toteutuksen. Koulu on nyt vuonna 1993 kuin helmi: Opettajien ja oppilaiden unelma ja koko pohjoispään asukkaiden ylpeydenaihe. Katto ei enää vuoda eivätkä seinärappaukset kaipaa uusimista.

Evakkoretki päättyi
Kuvaskankaan ala-aste oli syksyn 1990 ”Koittankoksen ala-aste”, mutta tammikuussa 1991 aloitettiin vanhassa, mutta ei enää tutussa koulussa, sillä kunnaninsinööri Heikki Hakosalon johdolla kunnianarvoisa opinahjo oli saanut kokea melkoisen muodonmuutoksen. Huonejärjestys oli laitettu täysin uusiksi, keittiöön ja muuallekin oli hankittu aivan ihmeellisiä vempaimia ja koulun ulkopinta oli saanut uuden ilmeen. Avoimien ovien päivänä moni kuntalainen kävi tutustumassa uuteen peruskorjattuun koulutaloon. Kaikki tuntuivat olevan kovin tyytyväisiä. Koulutoimenjohtaja Tiina Sivusaari oli erityisen tyytyväinen remontin hyvin sujumiseen. Kuvaskankaan koululla on uusittuja tiloja käyttämässä 34 oppilasta ja kaksi opettajaa. Aili Levon opettaa kahdesta nuorimmasta vuosikerrasta ja Mauri Helpiö lopuista neljästä luokasta.

Kuvaskankaan kunnostettu kansakoulu vihittiin kesäkuussa 1991. Tilaisuus oli samalla koulun 50-vuotisjuhlapäivä. Maaherra Pirkko Työläjärvi kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja tervehdyspuheellaan. Hän totesi, että läänintasollakin on kiinnitetty koulun saneeraukseen huomiota jo vuodesta 1961 lähtien ja paikkakunnalla jo tuota aikaisemmin. Aina 1980 luvulta lähtien aina on koulun vanhempainilloissa keskusteltu koulun peruskorjaamisen tarpeellisuudesta. koulun on nyt siis saanut ajanmukaiset ja tarkoituksenmukaiset tilat. Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa totesi koulussa nyt olevan 35 oppilasta ja syksyllä jo 38 ja jatkossa ehkä jo yli 40 oppilasta. Koulunjohtaja Eila Kivilahti kertoi koulun vaiheista historiikissaan. Koulun tarina alkaa jo 1920-luvulta, jolloin valtuusto oli tehnyt päätöksen oman koulurakennuksen rakentamisesta myös Kuvaskankaan koulupiiriin. Ensimmäinen koulupäivä uudessa koulutalossa vietettiin 5.2.1940.
Maaherra kutsui Kuvaskankaan koulun oppilaat ensi keväänä Turkuun retkelle ja tapaamaan maaherraa.

Valtuusto päätti lakkauttaa Kuvaskankaan koulun syksyllä 2009 ja siirtää koulun oppilaat Ylikylä-Ahlströmin kouluun, josta tuli kunnan ainoa peruskoulu, kun myös Lammelan ja Tuorilan peruskoulut lopetettiin.

Nykyään entinen muistorikas koulu on yksityisen henkilön omistuksessa.
Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä