Peipun koulu

Lauri Hakosalo

PEIPUN KANSAKOULU

Reijo Ostamo on kirjoittanut Peipun koulun historiasta kattavan teoksen: ”Peipun koulu 75 vuotta”, joten haluan viitata sen antamaan monipuoliseen antiin. Teos ilmestyi vuonna 2002. Teosta on saatavissa tänäänkin kunnanvirastosta, asiasta tietää Seija Väre. Teos käsittää 121 sivua tekstiä ja kuvia. Teokseen on koulun oppilas Kalevi Österman kirjoittanut koulumuistojaan Härkelin koulun ajoilta. Muista kouluistamme ei ole kirjoitettu vastaavanlaista teosta.

Reijo Ostamo kertoo Merikarvian Joulu-lehdessä 2002, että Merikarvialla perustettiin 1900-luvun alussa sivukyliin kilvan kansakouluja, joista vuonna 2002 vielä oli toiminnassa Tuorilan ja Lammelan koulut. Harvalan väki kävi oppia saamassa Alakylässä ja peippulaiset Köörtilässä. Koulumatkat saattoivat olla pitkiäkin eikä koulunkäynti ollut ihan ilmaistakaan. Oli sisään kirjoitusmaksu ja lukukausimaksu, eikä ruuasta tai avustuksista ollut puhettakaan. Kun Köörtilässä oppilasmäärä lisääntyi, alettiin keskustella koulun laajentamisesta ja lisärakentamisesta. Tällöin Peipun edustajat johtokunnassa Kalle Kantola ja Laaksonen sanoivat, että koulua laajennetaan siten, että Peippuun perustetaan oma kansakoulu.
Syntysanat oli näin lausuttu. Johtokunta nimitettiin. Se piti ensimmäisen kokouksensa Kantolassa syksyllä 1926. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kokoonkutsuja Kalle Kantola, joka toimi myös kirjurina. Muut jäsenet olivat Juho Merimaa, Erkki Koivisto, Juho Lähteenmäki, Jalmari Alinen ja Selma Mahlamäki.

Ensimmäinen asia oli tietenkin, missä aletaan koulua pitää ja arvio tulevan koulun taloudesta. Pyydettiin pikaisia tarjouksia koulun paikasta kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.
Sopivaa paikkaa ei kylästä löytynyt. Jouduttiin Alakylän puolelle Härkelin taloon, jonka omisti Juho Merimaa. Taloa vähän kunnostettiin koulua varten ja koulu aloitti aluksi toimintansa Mahlamäessä eli Kantolassa syksyllä 1927. Myös alakoulu aloitti toimintansa siellä siten, että opettaja oli Lammelan koulupiirin kanssa yhteinen. Kevätkausi ja syyskausi opetettiin Härkkelissä ja opettaja siirtyi sitten Lammelaan seuraavaksi vuodeksi. Tämä oli pohjana varsinaiselle kansakoululle, joka oli 4-luokkainen. Tällaista alakoulua kesti kymmenen vuotta. Sitten alakoulutoiminta muutettiin kokovuotiseksi ja koulu 2-opettajaiseksi.

Uusi koulurakennus sai odottaa tuloaan. Paikka katsastettiin, mutta rakennusta ei saatu alulle. Samoihin aikoihin suunniteltiin rakennettaviksi koulut Kuvaskankaalle ja Lankoskelle. Sitten tulivat raskaat sotavuodet. Jopa kunnan päättäjissä ja lehtien palstoilla oli rakentamisen vastustajia. Uusi koulu saatiin, mutta tiloiltaan paljon typistettynä siitä, mitä alun perin oli kaavailtu. Lapsimäärä lisääntyi ja tilat olivat käytännössä ahtaat. Enimmillään Peipun koulussa oli 1960-luvun alkupuolella kolme opettajaa., 7 luokkaa ja yli 80 oppilasta. Jatkokoulu siirrettiin Ylikylään ja pian sinne siirrettiin 7. luokkakin, kun perustettiin 2-vuotinen kansalaiskoulu.

Oppilasmäärä alkoi kuitenkin hiljalleen vähentyä. Merikarvia kuului niihin muuttotappiokuntiin, jotka kasvattivat ja kouluttivat lapsensa kaupunkien työmarkkinoille. Koulun oppilasmäärä väheni hiljalleen myös senkin vuoksi, että yhä useampi oppilas siirtyi oppikouluun. Merikarvialla jouduttiin lopettamaan monta koulua ja koulupiirejä yhdistelemään juuri oppilasmäärien vähentymisen takia. Peipun koulu ei kuulunut vielä tällöin vuonna 2002 tähän joukkoon.
Tänään Merikarvialla on vain yksi koulu Ylikylässä, Ahlströmin koulu