Historiaa
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarvia-viikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa

Riispyyn kansakoulu

Lauri Hakosalo
Riispyyn kansakoulu
Vuokravälikirja

Tämän kautta annan minä alla nimitetty Riisbyyn koulupiiriin perustettavalle kansakoululle tarpeelliset huoneet yhdeksi vuodeksi ilman vuokraa ja yhden 150 Suomen markan vuokrasummaa vastaan vuodelta, kolmen vuoden ajaksi, samoja ehtoja seuraa myös pulpetit ynnä musta seinätaulu. Mikä vakuutetaan Merikarvialla Riisbyyn kylässä 6.6.1902 W.E. Norrgård. Huoneista seuraa eri luettelo. Todistaa johtokunnan puolesta J. Welviiki, Johan Amttöö ja Isakki Luuki.

Riispyyn koulupiirin kansakoulun johtokunnan kokous 24.5.1902, joka pidettiin kauppias W.E. Norrgårdin luona, selviää mm. että kuntakokous oli 30.4.1902 määrännyt olemaan perustettavan Riispyyn kansakoulun johtokunnan jäseniksi kauppias W.E. Norrgårdin, talolliset Juhan Ämttön, Juhan Holmin ja I. Wellvikin sekä torpparit Iisakki Luukin ja Frans Stenbackan. Johtokunta valitsi esimiehekseen ja sihteerikseen talollinen J. Wellvikin ja varaesimieheksi I. Luukin sekä rahaston- ja taloudenhoitajaksi kauppias W.E. Norrgårdin. Tässä Riispyyn kansakoulun johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa pyydettäessä piti pöytäkirjaa opettaja Akseli Grangvist, myöhemmin Hakosalo. Koska ensi pidettävään kuntakokoukseen johtokunnan oli määrä tuoda ehdotuksia siitä, mistä koululle olisi saatavissa huoneet, opettaja ja opettajan palkka, johtokunta ryhtyi niitä asioita yhdessä pohtimaan. Kauppias W. Norrgård lupasi, että siinä tapauksessa, jos kansakoulu ensi syksynä alkaa Riispyyssä, hän antaa koululle opetussalin ja tarpeelliset ulkohuoneet opettajalle ainakin kaksi kamaria ja kyökin ensi vuoden ajaksi ja sitten edelleen hyyrata kolmeksi vuodeksi kohtuullista hyyryä vastaan. Yllä on jo mainittu vuokrasopimuksen sisältö ja kirjallinen sopimus.
Mainitut huoneet ovat lähellä kauppias Norrgårdin taloa.
Kunnioittaen Riispyyn kansakoulun johtokunta pyytää, että opettajaksi kouluun otetaan miesopettaja, ja että hänelle maksetaan palkaksi paitsi valtionapua samat muutkin palkkaedut kuin muillekin kunnan omistamien koulujen miesopettajille. Johtokunta pyysi, ettei vielä opetettaisi käsitöitä, ei tytöille eikä pojille, koska se aiheuttaisi tänä vuonna lisää menoja kunnalle. Pöytäkirjan on allekirjoittanut A. Grangvist.

Riispyyn kylän ylemmän kansakoulun johtokunta kokoontui 16.6.1903 ja paikalla olivat puheenjohtaja Iisakki Velviiki sekä jäsenistä kauppias Norrgård, talollinen J. Holm ja torppari I. Luuki. Otettiin käsiteltäväksi opettajattaren viran täyttäminen, joka virka oli ollut haettavana kaksi kertaa Suomalaisessa virallisessa lehdessä ja Uudessa Suomettaressa 15.3. ja 1.6.1903. Ilmoituksessa mainitaan mm. että palkkana on, paitsi valtionapua 600mk, 200 markkaa kunnalta, puoli hehtaaria peltoa ja puolet oppilasten sisäänkirjoitusrahoista ynnä vapaat huoneet, öljyvalo ja lämpö. Hakemuksensa olivat lähettäneet Sortavalan seminaarista päästötodistuksella uloslaskettu opettajatar Aino Leineberg, sittemmin Kyläkoski ja v. t. opettajatar HuldaVinberg. Johtokunta valitsi koulun opettajattareksi 1.8.1903 kahdeksi koevuodeksi Aino Leinebergin.
Johtokunta kokoontui 3.12.1902 Riispyyn Norrgårdiin. Päätettiin antaa lasku Riispyyn kansakoulun menoista vuodelta 1902, kartat ynnä koululle ostetut kirjat 93,13 penniä, polttopuita 2 syltä 6,50 mk syleltä ja 3 syltä 7mk syleltä. Öljyä 16 litraa 20 pennillä litra, opettajan palkkana 100mk sekä palkkioksi opettajalle kuuluvasta pellosta 51mk sekä vuodelle 1903 polttopuita 17 syltä 7mk syleltä, noin 30 litraa öljyä 20 penniä litralta.

Johtokunta päätti tilata 17.9.1903 koululle opettaja Leinebergin ehdotuksesta mm. Nordmanin Suomen historiallisen kartan sekä eläintieteellisiä seinätauluja. Tilattiin 6 oppilaalle käsityökalustoa
ja poikien käsityön ohjaajaksi valittiin puuseppä Viitanen. Keskusteltiin harmonin ostamisesta ja pyydettiin hintaluettelo E. Mäkisen harmoneista. Hankittiin 20 syltä polttopuita.
Johtokunta päätti 27.10.1903 vapauttaa 9 oppilasta koulun sisäänkirjoitusmaksuista. Poikien käsitöiden opetus päätettiin alkaa 3.11.1903 lukien.

Johtokunta osti 24.11.1903 koulun käyttöön liituharpin. Koululle hankitaan joulukuusi ja sen lupasivat maksaa johtokunnan jäsenet omilla varoillaan.

Johtokunta totesi 21.12.1903 koulun menoiksi 993,50mk. Polttopuista aiheutui 127,50mk, öljystä 20mk, maanvuokrasta 51mk, opettajattaren palkasta 200mk, oppilaiden kirjoista 30mk, harmonista 200mk, mustataulusta 10mk, huoneiden vuokrasta Norrgårdille 150mk, poikien käsityökalustosta 130mk ja poikien käsitöiden ohjaajan palkasta 75 mk.

Johtokunta totesi 25.5.1904, että valtionapu on annettu Riispyyn kansakoululle sillä ehdolla, että koulurakennukset ovat valmiita viimeistään 1.8.1905. Päätettiin asia laittaa yleiseen kuntakokoukseen. Johtokunta päätti, että rakentaminen on heti aloitettava. Opettajan valitettua pulpeteista, niin asia siirrettiin yleiselle kuntakokoukselle toivomuksella, että uudet pulpetit saadaan koululle kesän aikana. Kauppias Norrgård lupasi kesän aikana vähän tiivistää kylmyyden vuoksi koulun rakennusta. Kouluun saatiin 12 uutta pulpettia 12 mk kappalehinnalla. Ne teki Ahlsten.
Johtokunta päätti 15.11.1904 ostaa koululle 15 syltä puita 5 korttelia pitkiä sekahalkoja. Puheenjohtaja Iisakki Welviiki ehdotti hankittavaksi koululle höyläpenkki ja sorvi. Sorvi ostettiin Sortavalasta Mäkisen tehtaalta hintaan 160mk. Koska tarkastaja J. Reini pyysi koulun pohjapiirrosta, pyydettiin rakennusmestari Beckströmiä piirtämään perustettavan koulun piirustukset. Koululle tulisi hankkia opettajan mielestä lämmittäjä, koska koulu on kylmä. Velviiki lupasi maksaa 1% osan lämmittäjän palkasta, mutta kuka maksaisi loput, se ei vielä selvinnyt. Kunta ei ilmeisesti kyennyt lämmittäjän palkkaa maksamaan.
Johtokunta päätti 25.11.1904 ostaa koululle pallokartan, uuden koraalikirjan ja anatomiset seinäkartat. Tilattiin 6 kpl höyläpenkkejä Filppulasta Bärlundilta. Esitettiin kuntakokoukselle, että se ottaisi Riispyyn kansakoulun rakentamisen keskusteltavakseen ja ehdotettiin, että ainakin 2.000mk koottaisiin vuonna 1905 Riispyyn koulun tonttimaan ja rakennustarpeiden ostoa varten.
Kauppias Norrgård ilmoitti, että hänellä on myydä koulua varten palstamaa, Santasen tontti huoneineen ja Dahlsgäälyn palsta 4.600mk. Tonttimaa Norrgårdin omasta Kuvaskankaalle vievän tien varressa 600mk ja Dahlsgäälyn pelto 1,500mk sekä Frankkilaksi kutsuttu Rantalan palstatila huoneineen 2.300mk. Johtokunta laati vuodelle 1905 talousarvion, joka päätyi 3.220,72mk. Se sisälsi velan vuodelta 1904 188,32mk, opettajan palkan 200mk, käsityönohjaajan palkan 75mk, maanvuokra opettajalle kuuluvasta pellosta 51mk, huoneiden vuokra 150mk, puita 15 syltä 105mk, öljyä 20mk, kaappi koululle 30mk, 6kpl höyläpenkkejä 78mk, sorvi 160mk, anatomiset seinätaulut 8,40mk, pallokartta 15mk, päiväkirja 5mk, kirjat oppilaille 25mk, koraalikirja 12mk, koulupiirustuksista 8mk, koulun lämmityksestä 15mk, koulun tonttimaan ostoa ja rakennusaineiden hankkimista varten 2.000mk ja satunnaisia menoja varten 100mk.
Johtokunta antoi 12.5.1905 valtioneuvos Harald Furuhjelmin testamenttivaroista 20mk Uuno Selinille.
Johtokunta päätti 11.10.1905 jo tänä syksynä ostaa koulurakennuksen rakentamista varten sammalia noin viisi kuormaa tai enemmänkin, jos saadaan halvalla. Velviik hoitaa niiden ostamisen. Tilattiin kouluun pöytä, joka malli otetaan Ylikylän Uudesta koulusta.

Johtokunta tarkasteli 11.11.1905 Hämeenkyrön Heinjärven kansakoulun piirustuksia, joita tarkastaja Reini oli ehdottanut mallipiirustuksiksi. Ne katsottiin epämukaviksi paikan asemaan nähden. Velviiki ehdotti, että otettaisiin Alakylän kansakoulun pohjapiirustukset malliksi. Pitemmän keskustelun jälkeen päätettiin ehdottaa kuntakokoukselle hyväksyttäväksi Alakylän koulun piirustukset joko sellaisenaan tai pienempänä. Pienempiä opettajan huoneita kannattivat 4 jäsentä. Tämänvuotiset sisäänkirjoitusmaksut päätettiin käyttää kirjojen hankintaan oppilaskirjastoon. Ostettiin koululle raamattu. Opettaja pyysi koululle 12 markan arvoista kelloa ja sen hankki rahastonhoitaja Norrgård. Vuoden 1906 talousarvio laadittiin ja se päätyi 10.634mk., joka sisälsi koulutalon rakentamiseen 10.000mk.
Johtokunta päätti 30.11.1905 ilmoittaa kunnalle, että jos Alakylän koulun piirustukset eivät kelpaa, niin silloin tulee hyväksyä ne piirustukset, jotka talokas Bäckströn viime keväänä laati Riispyyn koulua varten yhdessä johtokunnan kanssa. Hankittiin koululle nojapuut, jotka Velviiki lupasi tehdä 8mk.
Johtokunta kokoontui 13.1.1906, jossa läsnä olivat I. Velvik, I. Luukki, J. Ämtö, A. Grangvist, A. Leineberg ja V.E. Norrgård. Esimieheksi valittiin talollinen I. Velvik, varaesimieheksi opettaja A. Grangvist, rahastonhoitajaksi ja samalla taloudenhoitajaksi kauppias W.E. Norrgård ja sihteeriksi opettaja Aino Leineberg. Johtokunnan esimiehen tehtäväksi jäi pitää huolta, että koulun tonttimaan kauppakirjaan tulee merkityksi, että kauppasumma on kunnan puolesta maksettu. Riispyyn kansakoulun koulupiirustukselle Ylihallitukselta vahvistusta hakemaan valittiin johtokunnan jäsen opettaja Akseli Grangvist ja hänelle annettiin valtakirjaksi ote tästä pöytäkirjasta. Siinä tapauksessa, ettei Ylihallitus koulusalien nykyistä pinta-alan suuruutta hyväksyisi, ehdotettiin, että leveyttä niin paljon suurennetaan, että vaadittava pinta-ala tulisi koulusaleissa täytetyksi. Koulun piirustusten tekijän kysymykseen, minkälaiset muurit kouluun laaditaan, päätti johtokunta että koulusaleihin ja koulun eteiseen laitetaan peltimuurit, jotka sitten maalataan. Opettajan työhuoneeseen laitetaan peltimuuri galvanoidusta pellistä. Saliin tulee valkoisista kaakeleista muuri ja kyökin muuri sivuista ruskeista kaakeleista. Erotettiin koulusta yksi oppilas käyttäytymisensä vuoksi, ollut pahennuksena ja häiriönä muille oppilaille. Johtokunta antoi opettaja A. Leinebergille valtakirjan virkaansa.
Johtokunta päätti 20.3.1906 oletuksella, että kuntakokous 30.3.1906 hyväksyy Riispyyn koulun korjatut piirustukset Ylihallituksen määräyksen mukaan, että koulun rakennustyöt kuulutetaan urakalla myytäviksi 2.4.1906 kello 12. Ilmoituksen kahteen porilaiseen lehteen laittaa opettaja Grangvist.
Pöytäkirja koulun urakkahuutokaupassa piirustusten ja työkertomuksen mukaa 2.4.1906 työt päätettiin myydä seuraavassa järjestyksessä: I Kivijalka ja kellari perusmuureineen, ovineen ja karmineen, joiden tulee olla valmiina 15.5.1906. Tarjoukset jättivät: 1. Talokas Erkki Österbyy 1.500mk. 2. talokas Vihtori Multisilta Kankaanpään Alahonkajoen kylästä 1.575mk ja 3. muurari Frans Virta Tuorilasta 1.100mk. II. Salvostyöt, vesikatto ja tilkitseminen, joiden tulee olla valmiina 1.7.1906. Tarjous 1. Muurari Frans Virta 3.600mk ja 2. tarjous talokas Evert Morssi 3.650mk.
III Lattiat, välikatot, säiliöt, vinninraput ja käytävät, joiden tulee olla valmiit 25.7.1906. 1. tarjous tuli talokas Evert Morssilta 2.200mk ja 2. tarjous muurari Frans Virralta 2.225k. IV Ovet ja ikkunat maalattuna, joiden tulee olla valmiit elokuun alussa. 1. tarjous talokas Evert Morssi 1.700mk ja 2. tarjous torppari Iisakki Luuki 1.800mk. V Savupiiput ja uunit täyteen kuntoon, joiden tulee olla valmiit samaan aikaan kuin ovet ja ikkunat. Tarjous tuli muurari Frans Virralta 1.500mk.
VI Maalaus, paitsi ikkunain ja ovien, valmiit 31.8.1906. Tarjouksen jätti talokas Bexström 150mk.
VII Ulkohuonerakennus kokonaisuudessaan täyteen kuntoon saatettuna, oltava valmis 1.9.1906. Tarjous 1. talokas Evert Morssi 1.050mk ja 2. tarjous torppari Iisakki Luuki 1.100mk.

Myytiin asuin- ja ulkohuonerakennus kaikkineen täyteen asuttavaan kuntoon. 1. tarjous Evert Morssi 10.490mk ja 2. tarjous talokas Vihtori Multisilta 10.495mk. Johtokunta edellä olevista urakkatarjouksista hyväksyy rakennuskomitea puoltolauseella talokas Vihtori Multisillalle kokonaishuudolla.
Johtokunnan kokous päätti 19.6.1906 koulun ulkohuonerakennuksen tehdä vinkkeliin vastapäätä päärakennusta. Lyötiin maahan paalu, johon yksi nurkka tulee panna. Urakoitsija Multisillalle annettiin 23.4.1906 1.000mk ja 19.6.1906 500mk.
Johtokunta päätti 30.7.1906 muistuttaa kuntakokousta siitä, että koulun vuokrasopimus päättyy 1.8.1906. Taloudenhoitaja Norrgård oikeutettiin hankkimaan koululle kahdet tikapuut, 2 palohakaa, 2 saavia, 2 ämpäriä. Opettajan työhuoneen ja koulun eteisessä olevat muurit päätettiin tehdä samankokoisina kuin Ylikylän Uudessa koulussa olevat muurit ovat.
Johtokunta kokoontui 7.9.1906 seuraavassa kokoonpanossa: Iisakki Syrjäsalo, V.E. Norrgård, Juha Holmi, I. Luuki, Johan Ämttöö ja Aino Kyläkoski. Luuki päätettiin pysyttää rakennuksen työnvalvojana kunnes kuntakokouksessa toisin päätettään.
Johtokunta laati vuodelle 1907 talousarvion, joka päätyi 1.075mk. Opettajan kunnanpalkka nostettiin 225mk. Palovakuutusta varten 30mk, havaintovälineitä 35mk. Nuorsuomalaisten pyyntöön saada käyttää kouluhuonetta puolueensa kokouksiin vastattiin myöntävästi. Paikalla oli myös Akseli Hakosalo.
Johtokunta valitsi 22.1.1907 esimieheksi talokas Iisakki Syrjäsalon, varaesimieheksi opettaja Akseli Hakosalon, rahastonhoitajaksi ja taloudenhoitajaksi kauppias V.E. Norrgårdin ja sihteeriksi opettajatar Aino Kyläkosken, entinen Leineberg. Uusin kouluhuoneisiin päätettiin muuttaa heti kun urakoitsija luvan muuttoon antaa.
Johtokunta valtuutti esimiehensä Iisakki Syrjäsalon käymään Porissa lakimiehen luona, jos urakoitsija Multisilta nostaa kanteen johtokuntaa vastaan. Mistä oikein oli kysymys, ei selviä?
Johtokunta päätti 28.3.1907 laittaa tavallisen pinta-aidan koulun ympärille. Päätettiin ensi kesänä laittaa koulun pihalle tavallinen vinttikaivo kivikehyksellä. Koulun pihassa oleva asumus tulee poistaa 1.8.1907 mennessä. Marjapensaiden hankkimiseksi koululle annettiin 5mk.
Johtokunta päätti 23.5.1907 laittaa tien pitkin kiviraunion syrjää ja oja laitetaan pellonpuoleiselle syrjälle. Tie tehdään 2 metriä leveänä. Kaivo tehdään sopivaan paikkaan kyökin rappusesta etelään päin. Ensi syksynä vältätään kaikki ketona olevat peltosarat ja seuraavana kesänä laitetaan kesannoksi. Taloudenhoitaja saa vuokrata Santasen huoneet ja sopia vuokrasta. Kouluhuoneissa saa Riispyyn raittiusseura pitää kokouksiaan. O.E. Alinen kielsi jyrkästi antamasta kouluhuoneita ehdotettuun tarkoitukseen. Raittiusseuran esimiehen tulee pitää huolta siitä, että kokouksissa ollaan siivosti ja heidän tulee korvata vahingot, mikäli sellaisia tapahtuu.
Johtokunta keskusteli 21.8.1907 siitä, mitä on tehtävä, kun koulussa ei ole oppilaita. Päätettiin odottaa vielä tämä viikko ja kehottamalla kehottaa vanhempia panemaan lapsensa kouluun. Ellei lapsia tule on opettajan kirjoitettava tarkastajalle ja häneltä kysyttävä, mitä tulee sitten tehdä asian suhteen. Johtokunnan keskusteltavaksi esitti opettaja, annetaanko koululla pitää kokous, jossa keskustellaan osuuskaupan haaraosaston perustamisesta Riispyyhyn. V.E. Norrgård ja Ämttöö ilmoittivat tahtovansa pysyä siitä erillään asiasta päätettäessä. Luuki vastusti, mutta muut myöntyivät ja se tuli päätökseksi.
Johtokunta päätti 28.9.1907 ottaa vastaan kauppias Mellinin tarjoama lainakirjasto ja sijoittaa sen kansakoululle, koska opettaja Kyläkoski lupasi ruveta kirjastonhoitajaksi.
Johtokunta teki 27.11.1907 talousarvion vuodelle 1908, joka päätyi 719mk. Ompelukonetta varten varattiin 80mk ja palovakuutukseen 30mk.
Johtokunta valitsi 5.2.1908 esimieheksi I. Syrjäsalon, varaesimieheksi opettaja Akseli Hakosalon, rahastonhoitajaksi ja taloudenhoitajaksi kauppias Norrgårdin ja sihteeriksi opettaja Aino Kyläkosken.
Johtokunnan kokous 9.2.1908, kun keskusteltiin sen johdosta, että koulun oppilasluku on alle 16. Saapuvilla olivat I. Syrjäsalo, Johan Ämttöö, Norrgård, O.E. Alinen, A. Heikkilä, ja kansakouluntarkastaja J. Reini. Tarkastajan kysymykseen, mitkä syyt ovat vaikuttaneet siihen, että oppilasmäärä koulussa on nykyään 13, vastasi johtokunta seuraavasti: Oppilaiden vähyyteen koulussa on syynä kansan ymmärtämättömyys, kun ei ole vielä valistuttu, että käsitetäisiin koulussa käynti lapsille tarpeelliseksi. Useat vanhemmat valittavat syyksi lasten poissa jättämiseen varattomuutta, etteivät voi heitä sinne kustantaa. Tarkastaja tiedusteli johtokunnalta, millä keinoilla tätä epäkohtaa voitaisiin korjata. johtokunta päätti, että jokainen johtokunnan jäsen koettaa kehottaa lasten vanhempia panemaan lapsiaan kouluun ja kunnalle päätettiin tehdä ehdotus, että kaikille oppilaille annettaisiin koulukirjat ja koulutarpeet ilmaiseksi ja valtiolta pyydetään sen verran kuin on mahdollista saada.
Johtokunta otti 15.3.1908 käsiteltäväksi 3.3.1908 pidetyn kuntakokouksen päätöksen koskien koulun rakennuskorjauksia, jotka urakoitsija Multisillan tulee vielä tehdä. Multisillan tuli tehdä korjaukset viimeistään 20.5.1908 – 10.7.1908 välisenä aikana. Kunnan valitsemat tarkastusmiehet olivat Kalevala, Munck ja Rosnell.
Johtokunta totesi 27.7.1908, ettei urakoitsija Multisilta ollut tehnyt koulun korjauksia, johtokunta päätti heti ryhtyä toimenpiteisiin.
Johtokunta valitsi esimieheksi 22.1.1909 talokas Vilhelm Uusitalo, varaesimieheksi talokas O.E. Alinen, taloudenhoitajaksi ja rahastonhoitajaksi Norrgård ja sihteeriksi Aino Kyläkoski.
Johtokunta myönsi 12.2.1909 köyhille oppilaille vaateavustukset, jotka annettiin kolmelle yhteensä 10mk.
Johtokunta laati 29.11.1909 talousarvion vuodelle 1910, joka päätyi 802,50mk. Päätettiin hankkia koululle kasvitaulut ja maantieteellisiä kuvia.
Johtokunta valitsi 27.4.1910 esimiehekseen talokas V. Uusitalo, varaesimieheksi talokas A. Heikkilä, taloudenhoitajaksi ja rahastonhoitajaksi talokas Norrgård ja sihteeriksi Aino Kyläkoski. Furuhjelmin testamenttivaroista annettiin 20mk Juho Viitaselle.
Johtokunta antaa 20.6.1910 urakoitsija Multisillalle kihlakunnanoikeuden päätöksen mukaan ryhtyä mainitun koulun tarkastukseen 20.7.1910.
Johtokunta teki 25.11.1910 talousarvion vuodelle 1911, joka päätyi 943 markkaan.
Johtokunta valitsi 15.1.1911 esimieheksi Vilhelm Uusitalon, varaesimieheksi J.A. Heikkilän, taloudenhoitajaksi ja rahastonhoitajaksi V.E. Norrgård ja sihteeriksi Aino Kyläkoski. Otettiin mieskäsitöiden ohjaajaksi vakinaisesti puuseppä Frans Viitanen, koska hän oli pätevöitynyt siihen tutkinnolla.
Johtokunta valitsi 12.1.1912 esimiehekseen V. Uusitalon, varaesimieheksi J.A. Heikkilän, taloudenhoitajaksi ja rahastonhoitajaksi V.E. Norrgårdin ja sihteeriksi Aino Kyläkosken.
Johtokunta päätti 19.5.1912 maalata koulun eteisen lattian ruskeaksi kahteen kertaan.
Johtokunta keskusteli 1.9.1912 siitä, kun palovakuutustarkastaja Syrjäsalo ei hyväksynyt Riispyyn koulun luokan uuneja. Toinen muuri on sisältä rikki. Kouluun päätettiin ottaa lämmittäjä. Päätettiin, ettei kouluhuoneita anneta Riispyyn ja Trolssin voimistelu- ja urheiluyhdistyksen käytettäväksi.
Johtokunta päätti 15.9.1912 sen jälkeen kun kunnanhallitus oli 14.9.1912 päättänyt antaa muurien hoidon johtokunnalle, urakalla hajottaa muurit ja ne uudelleen laittaa kuntoon. Muurit laittoi kuntoon Juho Erkkilä 65mk hintaan uunilta. Kumpaankin uuniin on laitettava 100kpl tulitiiliä ja 20 kg tulenkestävää savea.
Johtokunta laati talousarvion vuodelle 1913, joka päätyi 701,25mk. Varattiin koulun luokan pohjoispään seinän tilkitsemiseen 50mk. Johtokunta valitsi 10.8.1913 opettaja Aino Kyläkosken virkavapausajalle sijaiseksi neiti Aino Lyyli Pihlgrenin, joka kuitenkin kieltäytyi ja tilalle valittiin opettajatar Augusta Vigelius. Päätettiin laittaa koululle kelkka.
Johtokunta päätti nyt korjata eteisen uunin ja antoi työn urakalla Juho Erkkilälle 50mk ja uunin tuli laittaa 75 tulitiiltä ja 10 kg tulenkestävää savea. Uuni tulee olla valmis viimeistään 10.12.1913.
Johtokunta laati 2.12.1913 talousarvion vuodelle 1914, joka päätyi 746,25mk. Koulun tilkitsemiseen varattiin 125mk. Koulurakennus päätettiin laudoittaa ensi kesänä.
Johtokunta ei katsonut 23.8.1914 olevan syytä keskeyttää jo alkanutta koulutyötä. Mikä oli syynä asian käsittelyyn, se ei selviä?
Johtokunta päätti laittaa valtaojan salaojaksi ja koulun lämmitys ja siivoaminen annettiin Iida Westerbackalle 35 mk vuosimaksusta.
Johtokunta myönsi taloudenhoitaja V.E. Norrgårdille vapautuksen taloudenhoitaja-rahastonhoitajan toimesta, jota ansiokkaasti Norrgård oli hoitanut 13 vuotta. Uudeksi rahastonhoitajaksi valittiin Oskar Nygård.
Johtokunta laati vuodelle 1915 talousarvion, joka päätyi 2.117mk, jossa koulutalon laudoitusta varten oli varattu 900mk ja sisä- ja ulkomaalausta varten 500mk sekä polttopuihin 242mk ja öljyyn 25mk.
Johtokunta valitsi 13.1.1915 esimieheksi Wilhelmiina Uusitalo ja varaesimieheksi Matti Nylund sekä taloudenhoitaja ja rahastonhoitajaksi Hilma Vanhatalo ja sihteeriksi opettaja Aino Kyläkoski.
24.3.1915 johtokunnan kokouksessa valittiin puuseppä Juhan Frigård koulun laudoituksen tekijäksi 399,50mk tarjouksella. Tehtailija Salmen tarjous oli 400mk.
Johtokunta antoi 15.5.1915 sisälähetyksen puhujalle J. Varskille luvan pitää raamatun selitystilaisuus koululla. Furuhjelmin testamenttivaroista annettiin 20mk Antton Ekstrandille.

Johtokunta totesi 22.5.1915 tarkastaja J. Järvisen koulutarkastuksen lausunnon: Riispyyn kouluun on laitettava uusi seinään kiinnitettävä mustataulu ja sen eteen niin pitkä koroke, että myös opettajan pöytä sen päälle mahtuu, koska nykyaikaisen opetustyön ensimmäisiä vaatimuksia on, että opetuksen tulee olla havainnollista. Opettajan sauna on käyttöön kelpaamaton ja se on kunnostettava.
Johtokunta vapautti jälleen joukon oppilaita sisäänkirjoitusmaksuista. Laadittiin talousarvio vuodelle 1916, joka päätyi 909 mk, jossa koulun korjaustöihin varattiin 135mk.
Johtokunta valitsi 25.6.1916 esimieheksi V. Uusitalo, varaesimieheksi M. Nylund, taloudenhoitajaksi ja rahastonhoitajaksi A. Juhala sekä kirjuriksi A. Kyläkoski. Päätettiin urakalla tarjota koulun lattian maalaus ja mustan taulun ja sen eteen asetettavan korokkeen teko urakalla. Huutokauppa pidetään 10.7.1916 kello10 a.p., josta halukkaille kirkon kuulutuksella tieto annetaan.
Työt annettiin 10.7. H. Salmen tehtäväksi 80mk.

Johtokunta päätti laittaa opettajan viran hakuun ilmoituksella: väliaikaisena yhdeksi vuodeksi.
Johtokunta valitsi 9.8.1916 opettajaksi 14 hakijasta Helga Karoliina Groundströmin ja varalle Ilma Ester Polvianderin.

Johtokunta päätti ostaa koululle öljytynnyrin 17.9.1916.
Johtokunta laati 3.12.1916 talousarvion vuodelle 1917, joka päätyi 1.145mk.
Johtokunta päätti 1.4.1917 julistaa opettajan opettajattaren viran haettavaksi kahdeksi koevuodeksi. Valittiin esimieheksi Vilhelmiina Uusitalo, varapuheenjohtajaksi Matti Nylund, taloudenhoitajaksi ja samalla rahastonhoitajaksi A. Juhala ja sihteeriksi Helga Groundström.
Johtokunta valitsi 2.5.1917 opettajaksi useasta hakijasta opettajakasi Helga Groundströmin.
Tarkastaja J. Järvinen kirjoittaa 8.5.1917, että koulun opettajan asuinhuoneiden lattiat on ylösotettava ja saatettava lämpimäksi.
Johtokunta luki 7.10.1917 ylihallituksen kiertokirjeet, jotka koskivat Venäjän maantieteen ja historian opetusta ja lokakuun 31 päivän viettoa. Annettiin kotiopintojen pito koululla, jos opintoihin osallistuvat kustantavat öljyn ja pesevät aina käytön jälkeen koulun huoneiden lattiat. Samalla perusteella annettiin Trolssin voimisteluseuralle oikeus kerran viikossa siellä kokoontua.
Johtokunta laati 1.12.1917 koulun menoarvio vuodeksi 1918, joka päätyi 1.765mk. Polttopuihin varattiin 1.050mk ja öljyyn 75mk sekä opettajan huoneiden seinäpapereihin 50mk.
Johtokunta valitsi 5.5.1918 esimieheksi F. Erkkilän, varaesimieheksi H. Salmi, taloudenhoitajaksi A. Juhala ja sihteeriksi Helga Groundström.

Johtokunta keskusteli siitä, mitä olisi tehtävä, kun lasten koulunkäynti on säännötöntä ja asiasta päätettiin piakkoin pitää uusi kokous.
Johtokunta päätti 21.5.1918 lopettaa koulunkäynnin 1.6.1918, vaikka silloin ei vielä tulekaan 200 työpäivää pidetyksi, koska elintarvikkeiden niukka saatavuus ja kalleus vaikeuttaa monen lapsen koulunkäyntiä. Päätettiin seuraa lasten koulunkäyntiä käymällä kuuntelemassa opetusta kukin kerrallaan.
Tarkastaja J. Järvinen tarkasti koulun 27.5.1918 ja teki seuraavia havaintoja pöytäkirjaan merkiten: Saunan muuri on perin pohjin korjattava, keittiön lattia on ylösotettava ja leivinuuni korjattava. Juomalaitos on tehtävä oppilaille.
Johtokunta antoi 21.7.1918 muurarin myös tutkia koulun luokkahuoneen uunin, jonka Merikarvian ja Siikaisten paloapuyhdistys oli määrännyt korjattavaksi.
Johtokunta tilasi 18.8.1918 muurari F. Virran korjaamaan luokkahuoneen muurin 23.9.1918 jälkeen. Otettiin keskusteltavaksi, miten varmistetaan öljyn saanti koululle ensitalveksi.
Johtokunta laati 8.12.1918 vuodelle 1919 koulun menoarvion, joka päätyi 2.630 mk ja se sisälsi mm opettajan työhuoneen ja saunan muurin korjauksiin 500mk ja polttopuihin 1.125mk sekä valoon 200mk.
Johtokunta valitsi 12.1.1919 esimiehekseen F.O. Erkkilä, varaesimieheksi H. Salmi, taloudenhoitajaksi A. Kotiranta ja sihteeriksi Helga Grounströmin. Kun koululle ei saatu lämmittäjää, päätettiin, että lapset kantavat puut ja siistivät ja opettaja lämmittää.
Iltamista, jotka pidettiin 28.12.1918, tulleet varat päätettiin panna säästöön ensi vuodeksi, jolloin perustettaisiin koululle koulukeittola.
Johtokunta totesi 3.3.1919, että uuden kunnallislain mukaan valittu valtuusto on valinnut uudet johtokunnan jäsenet. Toimitettiin virkailijoiden valinnat uudelleen. Puheenjohtajaksi valittiin Hilma Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Heikki Salmi, taloudenhoitajaksi H. Sievers ja sihteeriksi Helga Grounström. Kokouksessa olivat läsnä valittujen lisäksi Kangas, O. Haapala ja A. Heikkilä.
Johtokunta antoi 24.8.1919 opettaja Helga Groundströmille valtakirjan virkaansa. Opettaja lupasi ottaa koulun lämmityksen, siivouksen ja pesemisen vuodeksi 1920 hoitaakseen 250mk hinnalla. Päätettiin perustaa koulukeittiö ja jätettiin sen hommaaminen erityisen komitean huoleksi, johon tulivat valituiksi Hanna Aaka, Esteri Juhala Kasalasta, Alma Salmi Timberheidistä, Alma Erkkilä Trolssista sekä Helga Groundströn ja Hilma Vanhatalo Riispyystä. Kokoonkutsujaksi valittiin H. Vanhatalo.
Johtokunta antoi 10.11.1919 opettajalle kahden viikon virkavapauden ja sijaiseksi valittiin kiertokoulunopettaja neiti Laina Rauhanen.
Johtokunta laati 11.12.1919 menoarvion vuodelle 1920, joka päätyi 7.738,45mk. Polttopuihin varattiin 1.575mk ja koulurakennuksen ulkomaalaukseen 3.000mk ja kyökin, saunan ja kamarin korjauksiin 1.500mk.
Johtokunta valitsi 6.4.1920 puheenjohtajakseen Hilma Vanhatalon, taloudenhoitajaksi H. Sieversin, varapuheenjohtajaksi H. Salmi ja sihteeriksi H. Groundström. Päätettiin palovakuuttaa koulun päärakennus 40.000mk, ulkohuonerakennus 8.000mk Merikarvia-Siikainen palovakuutusyhtiössä.
Johtokunta ilmoitti 7.9.1920 kunnallislautakunnalle, että opettajalle maksetaan luontaisetuina 0,50 ha peltoala, koulun kokonaispeltoala oli 0,85ha ja kaksi asuinhuonetta ja keittiö sekä tarpeelliset ulkohuoneet ja vielä valo ja lämpö.
Johtokunta totesi 5.12.1920, että valtuusto oli ilmoittanut, että opettajalle annetaan ilmaiseksi 0,20 aaria peltopuutarhamaata. Jos maata on enemmän, opettajan tulee siitä maksaa 15mk aarilta. Opettajalle jää verollista maata 0,16 aaria. Laadittiin menoarvio vuodelle 1921, joka päätyi 9.400mk. Se sisälsi mm. opettajan palkkana luontoisedut huomioiden 2.260mk ja palovakuutusmaksut 190mk sekä polttopuihin 5.000mk.
Johtokunta valitsi 4.4.1921 entiset virkailijat tehtäviinsä.
Johtokunta osti 27.8.1921 kaikkiaan 9 uutta pulpettia 1.160mk hinnasta.
Johtokunta pyysi 26.10.1921 lisää määrärahaa 2.000mk mm. juuri pulpettien teosta.
Johtokunta laati 4.12.1921 koulun menoarvion vuodelle 1922, joka päätyi 24.001,80mk.
Johtokunta valitsi 13.1.1922 puheenjohtajaksi Hilma Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Heikki Salmi, taloudenhoitajaksi A. Heikkilä ja sihteeriksi Helga Groundström. Keittiön toiminta päätettiin taas aloittaa. Toimikuntaan valittiin Alma Salmi, Helga Groundström, Agnes Sievers, Hulda Aalto, emäntä Heikintalo ja emäntä Ylinen. Päätettiin laittaa lisää naulakkoja niin paljon, että 50 oppilaalle on naulat. Keittiön keittäjäksi ja samalla koulun siivoojaksi valittiin Agnes Sievers. Hän saa tältä kevätlukukaudelta 700mk ja lämmittämisestä 250mk ja keittämisestä 450mk.

Johtokunta päätti 31.5.1922 julistaa opettajattaren viran haettavaksi kahden koetusvuoden ajaksi.
Johtokunta otti 30.6.1922 käsiteltäväksi naisopettajan viran täyttämisen. Johtokunta totesi virkaa hakeneen kaikkiaan kaksi hakijaa, joista valittiin Lempi Emilia Lunden ja varalle toisen hakijan Aina Maria Kahosen.
Johtokunta totesi, ettei kumpikaan valittu ottanut opettajan virkaa vastaan. Virka uudelleen avoimeksi.
Johtokunta totesi 13.8.1922, ettei yhtään hakemusta opettajan virkaan ollut tullut.

Johtokunta valitsi 27.8.1922 useasta hakijasta Edit Engelberta Holmbergin ja hänen kieltäytymisensä varalle Kaino Ilona Wihersalon ja Helinä Lappalaisen.

Johtokunta laati 26.11.1922 menoarvion vuodelle 1923. Koulukeittiötä varten varattiin 1.500mk ja lehmänlaidunta varten 175k.
Johtokunta valitsi 21.12.1923 entiset virkailijat vuodelle 1924. Päätettiin, että koulukeittiö alkaa helmikuun alusta ja todettiin kunnan myöntäneen sitä varten 1.000mk. Keittiöstä huolehtimaan valittiin toimikunta: Emännät Erkkilä, Ylinen, Aalto ja Kotiranta sekä Ilona Vihersalo.
Johtokunta päätti ottaa väliaikaisen lainan koulukeittiötä varten ja lainanottajaksi valittiin emäntä Hilma Vanhatalo.
Johtokunta päätti 16.4.1923 järjestää ”Kodin päivät” koululla 23.4.1923 ja kutsua esitelmöitsijäksi opettaja O. Frilanderin, joka on kotikasvatusyhdistyksen puhuja.

Johtokunta päätti 21.1.1923 julistaa opettajan viran haettavaksi kahdeksi vuodeksi koevuosiksi.
Johtokunta piti 9.6.1923 urakkahuutokaupan koululla kello 12 päivällä. Myytiin urakalla suoritettavaksi seuraavat työt, joiden tuli olla valmiina 15.8..1923 mennessä urakoitsijan tarvikkeista. Luokan ja eteisen sisälaudoitus, koulun kattojen, lattioiden, ovien ja ikkunoiden sekä ulkoikkunoiden sisämaalaus valkoiseksi paitsi ei käsityöhuoneen jne. Luokalle ja eteiseen pahvi alle ja tapetti päälle jne. Työt annettiin Frans Niemiselle maalauksen ja paperoimisen osalta 1.045mk hinnasta ja Juho Nybackalle 4.755 mk hinnasta.

Johtokunta otti 22.6.1923 käsiteltäväkseen koulun naisopettajan viran täyttämisen, joka oli julistettu haettavaksi. Johtokunta valitsi yksimielisesti ainoan hakijan Kaino Ilona Wihersalon väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1923-24.

Johtokunta päätti 9.9.1923 aloittaa koulukeittiön vasta kevätlukukaudella varojen puutteen vuoksi. Koulun lämmityksestä ja jokapäiväisestä siivouksesta vastaavat oppilaat opettajan johdolla.
Johtokunta jakoi 9.12.1923 kunnalta tulleen köyhien lasten vaateavun 666,25 mk 13 oppilaalle. Laadittiin menoarvio vuodelle 1924.
Johtokunta valitsi 8.1.1924 virkailijat, samat kuin aikaisemminkin. Päätettiin pyytää valtuustolta 500mk suurunen rahaerä koulukeittiön velan suorittamiseksi.
Johtokunta antoi 13.2.1924 veistonopettajalle Frans Viitaselle, joka on ollut ylemmän kansakoulun poikien käsitöiden opettajaa lukuvuoden 1922-23, todistuksen tästä toimesta. Samoin annettiin opettaja Kaino Ilona Vihersalolle todistus, että hän on ollut Riispyyn ylemmän kansakoulun opettajana viran väliaikaisena hoitajana 12.9.1922 lähtien ja hoitaa sanottua virkaa edelleen.
Johtokunta totesi kunnan antaneen koulukeittiötä varten 1.000mk, joten koulukeittiö alkaa mitä pikimmin. Ilmaista ruokaa annetaan melko monelle oppilaalle.
Johtokunta keskusteli 10.4.1924 koulukeittiöstä ja se päätettiin siirtää syksyyn, koska elintarvikkeistakin on pulaa. Kasalan ja Riispyyn koulujen yhteinen puuhuutokauppa päätettiin pitää 19.4.1924 kello 3 Riispyyn koululla.

Johtokunta otti 26.6.1924 käsiteltäväksi naisopettajan viran täyttämisen ja valitsi opettajaksi 1.8.1924 lukien opettaja Lyyli Kyläkosken ja varalle toisen hakijan Aili Linnea Alaknuussin.
Johtokunta laati 6.12.1924 koulun menoarvion vuodelle 1925. Opettajien valtion palkkoihin varattiin 11.740mk ja opettajien kunnanpalkka ja rahallinen korvaus puuttuvista luontoiseduista 2.670mk. Oppikirjoihin 1.200mk vähävaraisten oppilaiden vaatetukseen 1.000mk. Polttopuihin 4.500mk.
Johtokunta valtuutti 13.5.1925 Artturi Heikkilän tekemään kiinnitys Merikarvian kunnan omistamaan Riispyyn kansakoulun tonttimaahan. Päätettiin korottaa koulun palovakuutusta. Annettiin oikeus pitää koululla osuuskassan ja tielautakunnan kokoukset käsityöluokassa.
Johtokunta päätti 19.1.1925 aloittaa koulukeittiön 1.2.1925. Valittiin koulukeittiötoimikunta: Emännät Erkkilä ja Salmi sekä Lyyli Kyläkoski ja varalle neiti Sievers.11 oppilaalle annettiin ilmainen ruoka. 50 pennin maksulla sai10 oppilasta kouluaterian. Laitettiin opettajalle tuoli.
Johtokunta osti 27.4.1925 koululle 30 syltä polttopuita. Ne ostettiin Emil Laineelta, Paul Ingströmiltä, Frans Pihlajamäeltä, Juho Hietasalolta 118-120mk syleltä hinnalla. Koululle laitettiin käsikärryt.

Johtokunta palkitsi Frans Sandbackan ja Paavo Postitalon yhteensä 100mk sammutuspalkkiolla tänään koululla sattuneen tulipalon johdosta.

Johtokunta totesi 2.8.1925 Oskari Kankaan tehneen hyvin koulun käsityöluokan urakkatyöt ja maksettiin hänelle urakkasumma 1.365mk.

Johtokunta totesi 1.8.1925, että oppilaat kantavat puut ja tuovat luudat sekä sulkevat pellit, elleivät ne ole suljettu ennen koulun alkua. Lämmittäminen ja siivous toimitetaan aamulla.

Johtokunta laati 18.11.1925 koulun menoarvion, joka päätyi 30.523,12mk. Varattiin ompelukonetta varten 2.400mk ja palovakuutusta varten 450mk.
Johtokunta antoi 10.12.1925 koulun siivouksen ja lämmityksen huutokaupalla opettaja Lyyli Kyläkoskelle 299mk hinnalla.
Johtokunta hankki 27.1.1926 Singer 66 K2 ompelukoneen 1880mk. Koululla saatiin järjestää raittiusiltamat.
Johtokunta osti 1.3.1926 puheenjohtaja Hilma Vanhatalolta koulun ulkorakennuksen kattamista varten päreitä 12 kyynärän verran 89 mk kyynärältä hintaan. Ulkorakennukseen laitettiin tikapuut, myös katolle. H. Salmi tekee ne 125mk hinnalla.
Johtokunta osti 8.5.1926 koululle vuodeksi 1927 polttopuut 30 syltä, joista haapapuuta 10 syltä ja 20 syltä sekahalkoja. Ne ostettiin Heikki Ylinentalolta, J. Hietasalolta, Emil Laineelta ja Oskar Aliselta.
Johtokunta antoi opettaja Lyyli Kyläkoskelle valtakirjan virkaansa 19.7.1926. Annettiin ulkohuonerivin kattaminen Emil Laineelle 400mk urakkahinnasta. Päreet oli naulattava joka syrjältä kiinni ja työ huolellisesti tehtävä ja oltava valmis 20.8.1926.
Johtokunta anoi 18.8.1926 valtuustolta 1.500mk määrärahaa uuden kaivon tekemistä varten, sillä vanhasta kaivosta ei saatu riittävästi vettä.
Johtokunta myönsi 2.12.1926 oppilaiden namusrahoiksi kuusijuhlassa 3mk oppilasta kohden.
Johtokunta valitsi 18.1.1927 puheenjohtajakseen Hilma Vanhatalon varapuheenjohtajaksi H. Salmen, taloudenhoitajaksi Emil Laineen 400mk vuosipalkalla ja sihteeriksi Lyyli Kyläkoski.
Koulutarkastaja J. Järvinen suoritti 5.4.1927 tarkastuksen Riispyyn koululla ja merkitsi kertomuksensa pöytäkirjaan. Siitä ilmenee mm, että Opetusvälineet ja koulun kalusto on hoidettu suurella huolella ja tarkkuudella. Koulun puhtaus oli kiitettävä. Kuri ja järjestys olivat erittäin kiitettävät. Opettaja oli ahkeruudella valmistautunut päivän tehtäviin. Opetus oli havainnollista ja lasten kehitystä vastaavaa. Lasten taito oli kaikin puolin kiitettävä. Ainoa moite oli, että koulun pulpettien kannet oli paklattava ja maalattava. Voimistelu- ja urheiluvälineitä on hankittava lisää.

Johtokunta otti 23.6.1927 käsittelyynsä alakansakoulun opettajan viran täyttämisen Riispyyn kansakoulussa. Riispyyn koulu toimii kahdessa paikassa 5km etäisyydellä toisistaan, ilmeni hakuilmoituksessa. Valittiin opettajaksi Anni Pura Paavolasta.

Johtokunta päätti 30.6.1927 ostaa Riispyyn ja Trolssin alakansakouluille 7 kahden istuttavia pulpetteja, pöytä opettajalle, seinätaulu, helmitaulu, 17 raamatullisia kuvia ja 25 eläinkuvia, hiekkalaatikko, aakkoslaatikko, joiden tilaukset hoitaa opettaja A. Hakosalo. Käsityövälineiden ostot hoitavat opettajat Lyyli Kyläkoski ja Anni Pura.
Johtokunta myönsi 23.8.1927 opettaja Lyyli Kyläkoskelle 8 vuoden palveluksesta ikälisä 1.6.1927 lukien.
Johtokunta hyväksyi opetussuunnitelman lukuvuodeksi 1927-28 8.9.1927. Johtokunta hyväksyi 22.9.1927 lukujärjestyksen lukuvuodeksi 1927-28.
Johtokunta laati 15.11.1927 talousarvion vuodelle 1928 Riispyyn yläkansakoulun sekä Trolssin ja Timmerheidin alakansakouluille. Läsnä olivat Hilma Vanhatalo, E. Laino, F.V. Pihlajamäki, F.O. Erkkilä, J.A. Heikkilä, O. Haapala ja Lyyli Kyläkoski. Menoarvio päätyi 85.821mk. Opettajien valtionpalkat yhteensä 39.000mk. Lyyli Kyläkosken puuttuvat luontoisedut rahallisesti korvattuna 215mk. Viljelymaa ja laidun puuttuivat. Anni Puralle 1.330mk. Asunnosta 1.000mk ja puuvajasta sekä kellarista 150mk, saunasta 100mk. Viljelysmaan puutteesta 80mk. Impi Henrikssonille 1.330mk.
Yläkansakoululle punnerruspuut pihamaalle 85mk, korkeushyppytelineet 145mk, 5 käsipalloa, 3,6 kg kuula 30mk, 2 voimistelupenkkiä 360mk, potkupallo 120mk, 2 kpl kiipeämisköysiä 470mk Harmoni 1.000mk, vanha siirretty alakansakouluun.
Alakansakoululle Riispyy-Trolssi: kaksiosainen puolapuu 300mk, 2 voimistelupenkkiä 360mk, opettajan tuoli 80mk.
Alakansakoulu Kasala-Timmerhed: kaksiosaiset puolapuut 300mk, kaksi voimistelupenkkiä 360mk, seinäkello 300mk.
Alakoulun vuokraa varten vuodelta 1928 Trolssissa 2.250mk, Alakansakoulun vuokraa varten vuodelta 1928 Timmerhedissä 2.250mk.
Johtokunta päätti puoltaa valtuustolle Riispyyn piirin alakansakoulujen huoneustoja varten F.O. Erkkilän 2.250mk tarjousta vuonna 1928 ja F.V. Pihlajamäen tarjousta 2.250mk. Niihin ei sisälly opettajan huoneita.

Johtokunta valitsi 9.1.1928 puheenjohtajaksi Hilma Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Heikki Salmen, taloudenhoitajaksi Emil Laineen ja sihteeriksi Lyyli Kyläkosken. Johtokunta kävi mittaamassa ja tarkastamassa Trolssin Erkkilässä ja Timmerhedin Hietasalossa ne huoneet ja leikkialueet, jotka valtuusto oli päättänyt vuokrata alakansakouluja varten.

Johtokunta päätti31.1.1928 vapauttaa oppilaat luokkahuoneisiin tarvittavien puiden kannosta.
Johtokunta käsitteli 26.8.1928, miten Trolssin ja Timmerhedin alakansakoululaisten koulunkäynti voitaisiin tehdä mahdolliseksi Riispyyn kansakoulussa. Koska alakouluikäiset ovat liian nuoria kulkemaan jalan pitkiä koulumatkoja, niin päätettiin, että Trolssista ja Timmerheidistä tulevat lapset kyyditettäisiin 3 kilometrin matkan verran kummastakin paikasta ja kyyditys järjestetään nyt aluksi kerran päivässä tapahtuvaksi. Myytiin huutokaupalla noin 2 viikon ajaksi alakansakoulun oppilaiden kyyditys kummastakin paikasta. Oppilaiden on oltava kello 07.30 Timmerhedin lähtöpisteessä ja 08.30 Trolssissa lähtöpaikalla. Alimman tarjouksen tehnyt Hietasalo sai kyyditykset hoitaakseen 20mk kertamaksusta.

Riispyyn ja Kasalan koulupiirien johtokuntain yhteisessä neuvonpidossa 26.8.1928 Riispyyn koululla olivat läsnä Riispyyn johtokunnan jäsenistä Hilma Vanhatalo, H. Salmi, F. Erkkilä, A. Heikkilä, V Pihlajamäki ja opettaja Lyyli Kyläkoski ja Kasalan johtokunnan jäsenet O. Haapala, Agnes Vuorenmaa, O. Isotalo, A. Juhala ja opettaja Akseli Hakosalo, joka valmisti kokouspöytäkirjan. Kokoonnuttiin sen vuoksi, kun kansakoulujen tarkastaja J. Järvinen oli sekä Kasalan että Riispyyn koulujen johtajille ilmoittanut, koska Timmerheidin ja Trolssin alakouluijin oli kumpaankin ilmoittautunut alle 10 oppilasta, on toiminta näissä kouluissa lopetettava ja Trolssin oppilaat siirrettävä Riispyyn koululle ja Timmerheidin oppilaat myös Riispyyn koululle, jossa heti tulee alkaa alakansakoulu ja Kasalan koululla alkaa myös 36 viikkoinen alakansakoulu, johon voi ajatella myös Timmerheidin koulun oppilaat siirrettäväksi, jos se näyttäisi olevan edullisempaa. Johtokunnat keskustelivat asiasta. Kun tarkastajan kehotus oli velvoittava, niin päätettiin ryhtyä toimimaan niin, että koulut voisivat aloittaa uudella tavalla toimintansa. Päätettiin, että Trolssin ja Timmerheidin koulujen oppilaat siirretään Riispyyn kouluun ja siellä olevaan käsityöluokkaan
alkamaan alakansakoulun. Kasalan kansakoulussa alkaa myös alakansakoulu myös heti. Timmerhedin opettaja siirtyy sinne opettamaan.

Johtokunta myi 12.9.1928 huutokaupalla Timmerheidin ja Trolssin alakansakoulujen oppilaiden kyyditys 3 kilometrin päästä kummastakin paikasta alimman tarjouksen tehneelle Heikki Salmelle 17,50 mk hinnalla.
Johtokunta laati 16.11.1928 menoarvion, joka päätyi 56.269mk. Opettajain valtionpalkat olivat 29.400mk ja luontaisetujen rahallinen korvaus 1.545mk. Opettaja Lyyli Kyläkosken palkka oli 17.400mk, A.Puran 10.200mk ja käsityönohjaaja F. Rantasen 1.800mk. Johtokunnan taloudenhoitajalle maksettiin 400mk ja sihteerille 300mk. Käsityöhuoneen vuokraa varten varattiin 1.200mk, koska koulun veistosalissa nyt toimii alakansakoulu.
Johtokunta valitsi 9.1.1929 puheenjohtajakseen V. Pihlajamäen, varapuheenjohtajaksi A. Heikkilän, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi Lyyli Kyläkosken. Kouluhuoneiston siivous ja lämmitys annettiin Hilda kotirannalle 670mk.
Johtokunta laittoi 18.1.1929 alakansakoulun opettajan viran haettavaksi.

Tarkastaja J. Järvinen merkitsi tarkastuskertomuksensa pöytäkirjaan 15.3.1929. Siinä todettiin mm. että opettaja Lyyli Kyläkosken opetus oli selvää ja havainnollista. Hän sai opetustyöstä parhaat kiitokset ahkerasti tehdystä työstä. Näkyi olevan koulun oppilaiden kunnia-asiana osata kurssinsa. Lämmin suhde opettajan ja oppilaiden välillä oli olemassa. Alakoulunopettaja Anna Puran luokassa oli kiitettävä kuri ja järjestys. Opetus oli reipasta, vilkasta ja tarmokasta. Puralla on luontaiset opettajan lahjat, myös esityskyky ja vilkas mielikuvitus, joten työn tulokset olivat kiitettäviä.
Koululla oli vanha ja kelvoton urkuharmoni, joka oli muinaisina aikoina maksanut 125mk, joka tulee heti vaihtaa uuteen. Järvinen myös kehotti korjaamaan opettaja Puran asunnon vuokra-asian, koska tämä maksoi vuokraa 125mk ja sai luontoisetujen korvauksena asunnosta vain 83,35mk. Epäkohta on heti korjattava, jotta opettajan ei tarvitse omasta opettajanpalkastaan maksaa asunnosta. Alakansakoulun käytössä oleva koulun veistosali on vain 4 metriä leveä ja 9,5 m pitkä on tehtävä uusi veistosali esimerkiksi koulutalon ullakolle ja jätettävä kokonaan nykyinen veistosali alakoulun luokaksi. Koulun vesikatto on kiireesti korjattava, sillä se on kelvoton.

Johtokunta myönsi 26.4.1929 Furuhjelmin testamenttirahaston varoista saadun 100mk apurahan Helvi Rosenholmille. Pyydettiin valtuustolta 4.500mk uutta urkuharmonia varten sekä opettaja Puralle lisävuokrarahana 41.65mk kuukaudessa 1.9.1928 lukien.
Johtokunta antoi 16.5.1929 opettaja Anni Puralle valtakirjan virkaansa.

Johtokunta otti 25.7.1929 käsiteltäväksi alakansakoulun opettajan viran täyttämisen. Hakemuksia oli tullut yksi ja valittiin opettajaksi Meetta Elina Ahlgren Lahdesta 1.8.1929 lukien. Valtuuston vaatimuksesta kävi johtokunnan puheenjohtaja Pihlajamäki kysymässä Herra P. Ingströmiltä, mistä johtuu opettaja Puran korkea huoneenvuokra. Asian johdosta johtokunta ei voinut valtuustolle antaa hyvää selitystä asian johdosta. Johtokunnan jäsen F.O. Erkkilä oli muuttanut Filppulan kylään, joten hänen tilalleen valtuuston tuli valita uusi jäsen.
Johtokunta totesi, ettei opettaja Ahlgren ottanut virkaa vastaan ja virka laitettiin uudelleen auki 29.7.1929. johtokunta valitsi opettajaksi 11.8.1929 lukuvuodeksi 1929-30 Elsa Siiri Hahlin s. Nykäsen ja varalle Elviira Helena Raikkaan.

Johtokunta päätti 6.11.1929 ottaa koulun lisärakennusta varten menoarvioon 50.000mk. Rakennusmestari F. Frigård pyydettiin valmistamaan yksinkertainen piirustus- ja kustannusarvio lisärakennuksesta, mistä valtuusto näkee, miten johtokunta on ajatellut toteuttaa lisäosan rakentamisen.

Laadittiin menoarvio vuodelle 1930, joka päätyi 103.551,50mk.
Johtokunta jakoi 20.11.1929 oppilaat varakkaisiin, jotka voivat maksaa koulukeittolaruoasta. Heitä oli 25. Vähävaraisia oli 23, joille annetaan ilmainen kouluateria. Jako toimitettiin huomioon ottaen veroäyrien lukumäärä ja perheiden muu toimeentulo. Varakkailta tuli periä 1,75mk aterialta. Koko lukuvuoden ateriamaksu oli 100mk. Koululla ei ollut erityistä koulukeittolahuonetta. Ruoka keitettiin saunassa, oppilaat söivät luokassa.
Johtokunta valitsi 2.1.1930 puheenjohtajaksi Filemon Elovaara, varapuheenjohtajaksi Artturi Heikkilä, taloudenhoitajaksi Artturi Lähteenmäki, ja sihteeriksi Lyyli Kyläkoski.
Johtokunta antoi 10.1.1930 koulun puhdistajan ja lämmittäjän toimen Emil Laineelle 500mk hinnalla. Myytiin huutokaupalla toistaiseksi Timmerheidin ja Trolssin alakoululaisten kyyditys Riispyyn koululle Paanasen tyköä Trolssista ja Pihlajamäen tyköä Timmeheidistä ja kyydit alkavat 16.1.1930. Alimman tarjouksen teki L. Virtanen. Tuotiin 10 kuormaa santaa koulun tontille. Edullisimman huudon antoi Frans Sandback 76 mk.

Johtokunta käsitteli14.4.1930 rusakka-asiaa, kun johtokunnan tietoon oli tullut, että eräässä talossa, josta käy lapsia koulussa, on russakoita. Terveyslautakunnan puheenjohtaja F. Kouhi oli ilmoittanut puheenjohtaja Filemon Elovaaralle, ettei russakka-asia kuulu terveyslautakunnalle, jolloin päätettiin, että lautamies Haapala hoitaa asian viemällä tiedon asianomaiselle, jotta hän hävittää russakat mahdollisimman pian kodistaan.

Johtokunta valitsi 25.4.1930 opettajaksi Elviira Helena Raikkaan Lahdesta lukuvuosiksi 1930-31 ja 1931-32.
Johtokunta pyysi 27.8.1930 valtuustolta 500mk pitkämatkalaisten eli trolssilaisten ja timmerheidiläisten alakansakoululaisten kyyditsemiseen Riispyyn kansakoululle syyslukukautta varten.
Johtokunta laati 18.11.1930 talousarvion vuodelle 1931 opettajien palkkoihin 31.200mk ja luontaisetujen rahallisena korvauksena 2.380,50mk. Kyläkoskelle 17.400mk, Elvi Raikkaalle 10.200mk ja käsityönohjaajalle Frans Viitaselle 1.800mk sekä jatkokurssien opettajille 1.800mk.
Käsityöhuoneen vuokraa varten otettiin 1.804mk. Oppilaiden saattoon ja majoitukseen 2.000mk ja vähävaraisten oppilaiden ravintoon ja vaatetukseen 2.000mk. Lisäksi erillisellä pyynnöllä valtuustolta pyydettiin lisärakennusta varten aiemmin jo vaadittu 50.000mk sekä pyynnöllä, että tämä asia otettaisiin käsittelyyn jo ensi valtuustossa.

Johtokunta hyväksyi 12.1.1931 emäntä Hilma Vanhatalon vuokratarjouksen poikien käsityöhuoneeksi Norrbackan huoneistosta 1.200mk vuosimaksulla, joka hyväksyttiin.

Johtokunta valitsi 20.1.1931 puheenjohtajaksi Niilo Syrjäsalon, varapuheenjohtajaksi A. Heikkilän, taloudenhoitajaksi Artturi Lähteenmäen ja sihteeriksi Lyyli Kyläkosken. Koulukeittiö päätettiin aloittaa helmikuun alusta ja siitä huolehtivat Hilma Vanhatalo, Elvi Raikas ja Lyyli Kyläkoski.
Kun johtokunta totesi 11.2.1931 Frans Viitasen sairastuneen, niin jouduttiin veistonohjaajaksi valitsemaan maanviljelijän poika Aapeli Holmi. Käsityönopettajan virka laitettiin hakuun. Sitä hakivat Aapeli Holmi, Matti Johannes Aalto Riispyystä ja Matti Kortesniemi Ulvilasta. Valittiin Holmi.
Johtokunta valitsi kouluvaliokunnan kokoukseen 1.5.1931 Artturi Lähteenmäki.
Johtokunta kokoontui Riispyyn ja Kasalan koulujen yhteiseen halkohuutokauppatilaisuuteen 4.5.1931, jossa läsnä olivat H. Vanhatalo, A. Heikkilä, H. Salmi, V. Pihlajamäki, A. Lähteenmäki, N. Syrjäsalo ja Kasalan koulusta O. Haapala ja opettaja Anna-Liisa Hakosalo, joka jatkoi edesmenneen isänsä Akseli Hakosalon virkaa.
Johtokunta otti 17.8.1931 käsittelyyn terveyslautakunnan asian koskien rokottamattomia lapsia. Asia lykättiin siksi, kunnes koulussa on toimitettu ylimääräinen rokotus.
Johtokunta laati 22.10.1931vuodelle 1932 talousarvion ja antoi käsityönopettaja Aapeli Holmille kouluhallituksen hyväksymän kaavan mukainen toimikirja. Johtokunta jätti tarkastajan jo vuosia sitten määräämän uuden harmonin hankinnan ”pula-ajan” tähden.
Johtokunta valitsi 12.1.1932 puheenjohtajaksi A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi Lyyli Kyläkosken. Oppilaat, jotka haluavat ostaa ruokaa, maksavat siitä 50 penniä aterialta. Ilmaiset ateriat annettiin 22 oppilaalle.
Johtokunta antoi opettaja neiti Elviira Helena Raikkaalle vahvistuskirjan virkaansa 9.5.1932.
Johtokunta totesi 8.7.1932 koulun päärakennuksen katon ja kuistin katon vesikaton valmistuneen hyvin ja maksoi siitä Oskar Aliselle 430mk.
Johtokunta laati marraskuussa 1932 talousarvion vuodelle 1933, oppilaiden terveydenhuoltoon varattiin 800mk ja saattoon ja majoitukseen 2.000mk sekä vaatetus- ja ravintoapuun 2.000 mk.
Poikien käsityöhuone päätettiin vaihtaa kevätkauden alusta 1933 lukien emäntä Vanhatalon kotona olevan huoneeseen 1.200mk vuokralla.
Johtokunta valitsi 20.1.1933 puheenjohtajakseen A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi Lyyli Kyläkosken. Koulukeittäjäksi valittiin Elli Pihlajamäki.

Johtokunta sai 26.5.1933 nuohoojalta, joka ilmoitti olevansa myös muurari, tiedon, että koulun muuri on tulenvaarallinen. Asiasta päätettiin tiedottaa valtuustolle heti.

Johtokunta hyväksyi Viktor Svanviikin tekemän urakkatarjouksen kahden peltimuurin ja keittiömuurin hajotukset ja uudelleen muuraukset 650mk urakalla, kunta laittaa aineet.

Johtokunta laati 27.10.1933 talousarvion vuodelle 1934. Sen yhteydessä selvisi, että koulussa oli alakansakoulussa 21 oppilasta ja yläkansakoulussa 34 oppilasta eli yhteensä koulussa oli 55 oppilasta ja kaksi opettajaa Lyyli Kyläkoski ja Elvi Raikas sekä käsityönohjaajana Aapeli Holmi.
Johtokunta valitsi 9.4.1934 viransijaiseksi opettaja Kyläkoskelle opettajatar neiti Aino Kalliomäen.
Johtokunta valitsi 27.7.1934 opettaja Lyyli Kyläkoskelle virkavapautta 1.9.1934-31.5.1935 väliseksi ajaksi ja sijaiseksi valittiin opettajatar Elli Paananen.
Johtokunta laati 7.10.1934 talousarvion vuodelle 1935. Todettiin 10.10.1934, että koulun oppilasluku oli 62 oppilasta, joista alakoulussa oli 16, yläkoulussa 30 ja jatkokurssilla 16 oppilasta. Todettiin myös, että koulupiirissä on useita kouluikäisiä lapsia, jotka eivät ole koulussa. Koulun oppilaista johtokunta arvio olevan varattomia 27 oppilasta. oppilaiden ravinto- ja vaatetusavustuksia varten varattiin 1.500mk.

Johtokunta antoi 1.11.1934 suulliset kehotukset eräille vanhemmille saattaa kouluikäiset lapsensa koulunkäyntiin. 8.11.1934 johtokunta totesi, että vieläkään kaikki lapset eivät ole tulleet kouluun, joten päätettiin lähettää kirjalliset kehotukset tulla kouluun. Elleivät lapset saavu kouluun, niin sitten asia siirtyy virallisen syyttäjän haltuun.
Johtokunta päätti kääntyä 20.11.1934 yleisen syyttäjän puoleen koulunkäyntiasiassa.
Johtokunta valitsi 10.1.1935 puheenjohtajakseen A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi H. Vanhatalon ja sihteeriksi E. Paanasen.
Johtokunta toimitti 14.1.1935 oppilaiden kyyditsemisen huutokaupalla Trolssin ja Timmerheidin oppilaiden osalta ja otti kyydityksen hoitoonsa Martti Vastamäki 10mk maksusta kyydityskerralta.
Johtokunta päätti antaa hiihtoloman 1-5.3.1935, joista kahtena ensimmäisenä päivänä oppilaat tekevät hiihtoretken opettajiensa johdolla ja sitten omatoimisesti sen jälkeen urheilevat.

Johtokunta totesi 10.4.1935, että opettaja Lyyli Kyläkoski oli pyytänyt todistusta saada jäädä eläkkeelle. Johtokunta totesi 26.4.1935, että Kyläkoski oli kirjallisella anomuksella pyytänyt eroa koulun yläkansakoulun opettajan virasta sairautensa vuoksi 1.8.1935 lukien, joka hänelle myönnettiin. Johtokunta antoi hänelle todistuksen elinkautista apurahan hakua varten kouluhallitukselta. Opettajan virka laitettiin hakuun.
Johtokunta otti 27.5.1935 käsittelyynsä yläkansakoulun opettajan viran täyttämisen. Hakijoita saatiin erittäin runsaasti. Hakijoita oli kaikkiaan 29 eri puolelta Suomea Helsingistä, Muhoksesta, Suursaaresta, Kajaanista, Lietosta ja Enosta saakka. Valittiin 1.8.1935 alkaen Elli Matilda Paanasen, joka oli Helsingistä ja varalle Aino Annikki Kalliomäen Ikaalisista.

Johtokunta antoi 12.9.1935 yläkoululaisille 3. ja 4. osaston lapsille 2 viikkoa kiireisimpänä aikana perunainnostoon.
Johtokunta laati 18.10.1935 talousarvion vuodelle 1936. Todettiin koulussa olevan 82 oppilasta, joista alakansakoulussa on 27 ja yläkansakoulussa 38 sekä jatkokoulussa 17 oppilasta.
Johtokunta päätti 21.11.1935 pitää kuusijuhlan 20.12.1935 kello 4 iltapäivällä.
Johtokunta valitsi 22.1.1036 puheenjohtajakseen Artturi Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäki, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalo ja sihteeriksi Elli Haunion.

Johtokunta laati 28.9.1936 talousarvion vuodelle 1937. Opettajina koulussa olivat Haunio ja Raikas.
Johtokunta valitsi 15.1.1937 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi Viljami Pihlajamäen ja taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon sekä sihteeriksi Elli Haunion.

Johtokunta totesi tarkastaja J. Järvisen tarkastuskertomuksen 1.6.1937. Siitä ilmeni mm seuraavaa: Koulun taloudellisessa puolessa on suuri joukko puutteellisuuksia. Opettajan kulmakamarin lattia ei pidä lämpöä ja on maalaamisen tarpeessa. Yläkoulun luokkahuoneen, alakoulun luokkahuoneen ja oppilaseteisen muurit ovat kehnot, mm. palotarkastaja on ne määrännyt korjattaviksi. Päärakennuksesta on poiskulunut ikivanha punamultamaalaus. Päärakennuksesta puuttuu vesikouru. Koulun leikkikenttää ei ole laitettu, vaikka pihamaata on hyvin. Halkovarasto on mitättömän pieni. Koulukeittolaa varten ei ole riittävää huonetilaa. Veistokalusto on rappiolla. Useat pulpetit ovat rikkinäisiä. Korjauksia on siis tehtävä. Ennen vuotta 1940 on tehtävä koulukeittolahuone.
Johtokunta antoi 20.8.1937 opettaja Elli Hauniolle valtakirjan virkaansa.
Johtokunta valitsi 18.1.1938 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi H. Vanhatalon ja sihteeriksi E. Haunion. Koulukeitto päätettiin aloittaa 1.2.1938 ja keittäjäksi valittiin Jenny Heikintalo saaden koko keittoajalta 400mk.
Johtokunta hankki koululle 3.6.1938 uuden lipputangon.
Johtokunta valitsi 13.1.1939 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi Elli Haunion.
Johtokunta toimitti 7.6.1939 koulurakennusten ulkomaalausten huutokaupan ja työt annettiin Viljami Haanpäälle 850mk hinnasta kunnan tarveaineilla. Hankittiin uusi lippu kooltaan 294x180cm.

Johtokunta laati 12.9.1939 talousarvion vuodelle 1940. Oppilaita koulussa oli yläkoulussa 38 ja alakoulussa 25 sekä jatkokurssilla 15. Opettajia oli kaksi Haunio ja Länsikallio sekä käsityönohjaaja Raiske.

Johtokunta valitsi 11.1.1940 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi Elli Haunion. Koska koulun tulisi toimia johtokunnan ja opettajien vastuulla, niin päätettiin nykyisten poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi lopettaa koulun toiminta toistaiseksi.
Johtokunnan kokous 30.1.1940 ja päätettiin alkaa jatkokurssin kevätkausi iltaisin.
Johtokunta vastasi 6.2.1940 kouluhallituksen kiertokirjeen N:o 724 johdosta, että koulutyö ala- ja yläkansakoulussa on pysähdyksessä, ainoastaan jatkokurssityö on toiminnassa. koulu on ollut suljettuna 12.12.1939 alkaen nykyisen tilanteen vuoksi. Koska vihollisen pommikoneita jatkuvasti on leijaillut koulun läheisyydessä, niin pidetään koulutyön jatkaminen vaarallisena.
Koulun opettajina ovat Elli Haunio. Hän pitää iltaisin jatkokurssia. on ottanut osaa vapaahuoltoon. Koululla ei ole radiota, jota voitaisiin käyttää opetukseen.
Johtokunta päätti aloittaa koulutyön 4.4.1940 tehdyllä johtokunnan päätöksellä 8.4.1940 kello 10. Siirtolaisten lapsia otettiin myös oppilaiksi.
Johtokunta teki siirtolaisista 22.5.1940 tilaston, jonka mukaan heillä on kouluikäisiä alakansakouluun pyrkiviä vuonna 1933 syntyneitä 5 lasta ja vuonna 1932 syntyneitä 2 lasta. Yläkouluun tulevia lapsia on: v 1929 syntyneitä 2, vuonna 1930 2, ja 1931 syntyneitä yksi oppilas eli siis yhteensä 5 oppilasta yläkanakouluun. Kouluun ei silti tarvitse hankkia lisää opettajia.
Johtokunta totesi 28.8.1940, että koulukeittola alkaa toimintansa, mikäli kansanhuoltolautakunnalta saadaan elintarvikekortit.
Johtokunta valitsi 16.1.1941 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi H. vanhatalon ja sihteeriksi Elli Haunion.
Johtokunta antoi 17.3.1941 6m pitkän ja 5,27 m leveän puuliiterin teon J.A. Heikkilälle omista aineistaan 4.500mk hinnalla.
Johtokunta totesi 11.6.1941, ettei alakansakoulussa ole opettajaa, vaikka kouluun on ilmoittautunut 21 oppilasta ja yläkansakouluun 37 oppilasta. Johtokunta päätti asiaa harkittuaan paikkakunnan oloja silmällä pitäen lopettaa alakoulun toiminnan siksi kunnes opettaja saapuu toimeensa.
Johtokunta päätti 25.9.1941 ostaa koululle karbiidilampun.
Johtokunta laati 26.10.1941 talousarvion vuodelle 1942. Polttopuita varten varattiin 10.000mk.
Johtokunta luki Herra tarkastajan kirjeen ja sen perusteella ehdotti, että opettaja Elviira Länsikallio opettaisi Riispyyn alakansakoulussa 3 päivää viikon alkupuolella ja Kasalan koulussa 3 päivää viikon loppupuolella.. Tällainen menettely hyväksyttiin vain jouluun saakka 24.11.1941 alkaen.
Johtokunta valitsi 12.1.1942 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi opettaja Elli Haunion. V. Pihlajamäki lupautui kyyditsemään koululaiset Timmerheidistä 30 mk maksusta kerralta.
Johtokunta päätti 31.7.1942 rakentaa koululle uuden kellarin. Sen tekee Heikki Salmi.
Johtokunta päätti 6.9.1942, että koulun oppilaat siivoavat omat luokkansa opettajien valvonnan alaisena. Hilda malmi hoitaa 5mk päiväpalkalla koulun lämmittämisen ja koulukeiton keittämisen.
Johtokunta laati 25.10.1942 talousarvion vuodelle 1943.
Johtokunta valitsi 3.1.1943 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi V. Pihlajamäen, taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon ja sihteeriksi Elli Haunion.

Koulun vahtimestariksi ja koulukeiton keittäjäksi lupautui Saimi Mäntylä 10mk hinnalla keittokerralta ja siivoamisesta ja lämmittämisestä 5mk koulupäivältä.
Johtokunta antoi 12.2.1943 opettaja Elviira Helena Länsikalliolle os. Raikas tämän pyytämän todistuksen, josta selvisi, että hän oli tullut Riispyyn alakansakoulun opettajaksi 1.8.1930.
Johtokunta päätti 26.5.1943 kerätä kesätyönä oppilaiden ja opettajain avulla perunoita, marjoja ja sieniä.
Johtokunta merkitsi tietoonsa 28.7.1943, että opettaja Elviira Helena Länsikallio on jättänyt paikkansa johtokunnan täytettäväksi, Virka laitettiin auki haettavaksi. Elviira Länsikallio siirtyi Multian kunnan Peuralan piiriin alakansakoulun opettajaksi 1.8.1943 lukien
Johtokunta otti 3.9.1943 käsiteltäväkseen opettajan viran täyttämisen ja valitsi pätevien hakijoiden puuttuessa 1.9.1943 lukuvuodeksi 1943-44 Jenny Irene Vuorenmaan Merikarvialta ja varalle Salme Anna-Liisa Pohjolan Laihialta.

Johtokunta laati 3.11.1943 oppilasluettelon jalkineiden hankkimiseksi oppilaille kansanhuoltoministeriön välityksellä.
Johtokunta muisteli 22.3.1944 ensimmäisessä tämän vuoden kokouksessaan kuoleman kautta pois siirtyneitä jäseniään F.V. Pihlajamäkeä ja Heikki Salmea, jotka molemmat ovat toimineet pitkäaikaisesti koulun johtokunnassa. Valittiin puheenjohtajaksi J.A. Heikkilä, varapuheenjohtajaksi Heikki Viitala ja taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalo.
Johtokunta valitsi 19.5.1944 alakansakoulun opettajan virkaan koevuosille lukukaudelle 1944-46
Elma Augusta Mäkisen.
Johtokunta päätti 17.9.1944 hankkia koululle 4 omenapuuta, 6 mustaa herukkapensasta ja 1 karviaismarjapensaan.
Johtokunta antoi 5.10.1944 opettaja Mäkiselle virkavapautta ja valisti sijaiseksi kuudesta hakijasta alakansakoulunopettajatar Virpi Eila Uotila Orimattilasta ja varalle opettajatar Eeva Valpuri Keräsen Viipurin tuomiokirkkoseurakunnasta.
Johtokunta valitsi 10.1.1945 puheenjohtajakseen J.A. Heikkilän, varapuheenjohtajaksi Heikki Viitalan ja taloudenhoitajaksi Hilma Vanhatalon.

Koska kenkätilanne Riispyyn koulun oppilailla on ylen huono ja viime vuonna luvattiin 14 paria, mutta annettiin ainoastaan 8 paria, päätettiin pyytää 15 paria kansanhuollolta.

Johtokunta kehotti 6.4.1945 oppilaita viljelemään kotonaan perunoita koulukeittolan hyväksi.
Johtokunta lähetti tarkastajalle 14.5.1945 hyväksyttäväksi talkootoiminnan kesäsuunnitelman.
Johtokunta tutustui tarkastajan kirjeeseen koskien perunamaan hankkimista koulukeittolaa varten. Koska ei ole saatavissa perunamaata eikä siemenperunaa, johtokunta pysyi entisessä päätöksessään, että oppilaat tuovat kukin syksyllä yhden nelikon perunoita keittolaan.

Johtokunta valitsi 4.1.1946 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Martti Aalto, taloudenhoitajaksi Leo Salokanta. Eemil Vallin ja Reino Jääskeläinen olivat anoneet kirjallisesti lupaa saada käyttää koulusalia voimistelu- ja nyrkkeilyharjoituksiin, mutta johtokunta kieltäytyi koulusalia luovuttamasta mainittuun tarkoitukseen. Päätettiin hankkia koululle 60 mottia halkoja. Nuorten työ- ja virkistyssuunnitelma lähetettiin tarkastajan hyväksyttäväksi.
Johtokunta keskusteli 28.3.1946 perunoiden hankkimisesta koulukeittolaan. Johtokunta päätti syksyllä ostaa keittolaan perunoita tarvittavan määrän, koska koulun oman pellon hankkiminen perunapelloksi ei ole mahdollista eikä peltoa ole vuokrattavissa. Opettajatar Elma Mäkinen pyysi todistusta paikanhakua varten.
Johtokunta keskusteli 12.8.1946 poikien käsityöhuoneen vuokraamista ja valtuutettiin Aapeli Raiske vuokraamaan J.A. Heikkilältä työtupa sitä varten, jonne käsityökalusto siirretään koululta.
Johtokunta laati 29.9.1946 talousarvion vuodelle 1947, jossa pyydettiin koulusalien ja opettajan asunnon korjausta varten anoa varoja 33.000mk ja koulun pihassa olevan salaojan korjaamiseen 25.000mk.
Johtokunta, jossa olivat läsnä E. Vanhatalo, Leo Salokanta, V. Mustapää, H. Laine, A. Luotokari ja Elli Haunio, ei 15.12.1946 antanut opettaja Elma Mäkiselle virkavaputta toiseen opettajantoimeen kesken lukukautta. Mäkinen perusteli anomustaan sillä, että hänellä ei ole tyydyttävää asuntoa Riispyyssä. Johtokunta päätti ryhtyä hankkimaan kiireellisesi paremman asunnon opettaja Mäkiselle seuraavaa lukukautta varten.
Johtokunta valitsi 2.1.1947 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Antton Luotokari ja taloudenhoitajaksi Martti Aalto sekä sihteeriksi opettaja Elli Haunio.
Johtokunta lähetti 7.3.1947 koululautakunnalle selostuksen koulun puutarhasta ja rakennuksista.
Johtokunta antoi opettaja Mäkiselle valtakirjan virkaansa. Johtokunta puolsi opettaja Mäkisen ikälisähakemusta 19 palveluvuoden perusteella.
Johtokunta valitsi 19.1.1948 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Leo Salokanta, taloudenhoitajaksi Martti A alto ja sihteeriksi Elli Haunio.
Johtokunta otti käsiteltäväksi opettajanviran täyttämisen 31.7.1948. Paikalla oli opettajien edustajana opettaja Haunio. Valittiin Jenny Irene Vuorenmaa. Väliaikaiseksi poikien käsitöiden opettajaksi valittiin Martti Aalto.
Johtokunta päätti 20.8.1948 pyytää valtuustolta 557.000mk määrärahan koulun kunnostamista varten perustuen rakennusmestari Martti Kuusjärven asiantuntija lausuntoon.
Johtokunta valitsi 7.1.1949 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Leo Salokanta sekä taloudenhoitajaksi Martti Aalto. Koulukeiton keittämisen ja koulun siivoamisen sekä lämmittämisen otti tehtäväkseen Hilma Viitanen 3.500mk kuukausipalkalla.
Johtokunta päätti 8.4.1949 valtuuston myönnettyä 150.000mk kattaa katon aspestilevyistä. Toteuttaminen jätettiin Martti Aallon huoleksi.
Johtokunta valitsi 27.7.1949 väliaikaiseksi opettajaksi 1.8.1949 alkaen Jenny Irene Vuorenmaan.
Johtokunta valitsi 20.1.1950 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajakseen Leo Salokannan ja taloudenhoitajaksi Martti Aallon.
Johtokunta valitsi 15.1.1951 entiset virkailijat jatkamaan toimissaan.

Johtokunta otti käsiteltäväksi 9.12.1957 Kasalan-Riispyyn kylien sähköistyshankkeen, joka Riispyyn koulun osalta merkitsi arviolta 300.000mk, mikä määräraha anottiin valtuustolta.

Johtokunta valitsi 25.1.1952 entiset virkailijat jatkamaan työssään.
Johtokunta ilmoitti 9.6.1952 tarkastajalle, ettei yhtään hakijaa ole ilmoittautunut opettajan virkaan ja pyysi tarkastajan määräämään opettajaksi Jenny Vuorenmaan.

Johtokunta päätti ehdottaa29.8.1952 valtuustolle kunnan liittymistä Riispyyn koulun osalta 30 tariffiyksiköllä paikkakunnalle perustettavaan Luoteisen sähköosuuskunnan jäseneksi. Toivottiin myös, että kunta lahjoittaisi sähköpylväitä luontaissuorituksena.
Johtokunta keskusteli 21.11.1952 sähköjohtojen laittamisesta ja valopisteiden järjestämisestä Riispyyn kouluun. Suunnitelma lähetettiin kunnanhallitukselle.

Johtokunta valitsi 30.1.1953 edelleen vanhat virkailijat jatkamaan tehtävissään.
Johtokunta pyysi 23.2.1953 kunnanhallitusta kiirehtimään Riispyyn koulun sähköistämistä.
Johtokunta valitsi 15.6.1953 opettajaksi pätevien opettajien puuttuessa opettajaksi Jenny Vuorenmaan 1.8.1953.
Johtokunta hyväksyi 16.11.1953 koulun lisä- ja talousrakennuksen piirustukset ja ne hyväksyttiin. Johtokunta valitsi 22.1.1954 muut jatkamaan paitsi taloudenhoitajan, joksi nyt valittiin Heikki Laine.
Johtokunta jakoi 1.2.1954 1.500mk vaateavustukset vähävaraisille oppilaille. Samoin jaettiin 20.000mk saatto- ja majoitusrahat 25 oppilaan kesken kenkärahoina.
Johtokunta päätti tilata 7.5.1954 ”Vaahtoturva sammuttimen” 10 litran suuruisena koulutarvikeliikkeestä.

Johtokunta valitsi opettajaksi Jenny Vuorenmaan eikä valinnut Paavo Syrjöä Helsingistä.
Tarkastajan kysymykseen, miksei Syrjöä johtokunta vastasi 3.8.1954, ettei Syrjön asiakirjoitsa puuttui mainetodistus, opintotodistus ja todistukset edellisten virkojen hoidosta.
Johtokunta päätti 30.9.1954 vuokrata alakansakoulun opettajalle asunnoksi keittiöhuoneen Eeva Aallolta 2.000mk kuukausivuokralla sähkönkäyttöoikeuksineen. opettajalla on oikeus käyttää kellaria, kaivoa, puuvajaa ja saunaa.

Johtokunta valitsi 14.1.1955 entiset virkailijat jatkamaan tehtävissään. Oikeutettiin 25 oppilasta hankkimaan koulun 25.000mk saatto- ja majoitusvaroilla hankkimaan Osuusliike Kansasta jalkineita tai kulkuvälineitä kukin 1.000mk arvosta.
Johtokunta antoi väliaikaiselle opettaja Annikki Tommilalle todistuksen. Siitä ilmeni mm, että hänet oli otettu alaluokkien opettajaksi väliaikaisesti 1.9.1954 heinäkuun loppuun asti 1955.

Laitettiin jälleen ilmoitus opettajan virasta. Ilmoituksessa mm mainittiin, että koulu sijaitsee vilkasliikenteisen linja-autotien varrella kauniilla paikalla meren läheisyydessä.
Johtokunta otti 19.7.1955 viran haun käsittelyynsä, mutta koska yhtään pätevää hakijaa ei ollut tullut johtokunta päätti yksimielisesti väliaikaiseksi opettajaksi 1.8.1955 lukuvuodeksi 1955-1956 valita Jenny Vuorenmaan, joka on 9 vuotta erittäin hyvällä menestyksellä opettajan virkaa hoitanut, vaikkei olekaan pätevöitynyt opettajan virkaan.

Johtokunta valitsi 31.1.1956 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Leo Salokankaan ja taloudenhoitajaksi Frans Mäntymäen.

Johtokunta antoi 12.3.1956 yläkansakoulun Elli Matilda Hauniolle os. Paanaselle eläkkeen siirtymisen vuoksi eron virastaan 1.8.1956 ja suositti hänelle elinkautisen vuotuisen eläkkeen myönnettäväksi. Hän oli tullut Riispyyn kansakoulun opettajan virkaan viransijaiseksi 27.7.1934 ja oli siis koulun opettajana 1.8.1956 saakka.

Johtokunta valitsi 7.5.1956 4 henkilöstä yksimielisesti 1.8.1956 lukien opettajiksi Leo August Veromaan ja Pirkko Annikki Veromaan ja heidän kieltäytymisensä varalle Kaleva Jalmari Sievi-Korten ja Edit Helena Sievi-Korten. Leo Veromaa oli ylioppilas ja suorittanut Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun. Samoin Pirkko Veromaa oli ylioppilas ja suorittanut Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun.

Johtokunta anoi 3.8.1956 valtuustolta koululle 7 höyläpenkkiä, kun aiemmat ovat loppuun käytetyt.
Annettiin 21.9.1956 koulun talonmies-siivoojan ja keittäjän yhdistetty toimi Hilma Viitaselle.

Johtokunta totesi 12.10.1956 uuden koulurakennuksen luokkapuolen olevan käytäntöön otettavassa kunnossa ja pyysi kunnanhallitusta kiirehtimään koulun tämän osan kiireellistä vastaanottamista. Samalla todettiin maanmiesseuran talon soveltumattomuus koulutyöhön kylmyyden ja huonon kunnon vuoksi.
Johtokunta päätti 28.10.1956 ostaa koulun radiota varten antenni.
Johtokunta valitsi 7.1.1957 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Martti Aallon ja taloudenhoitajaksi Frans Mäntymäen. Päätettiin lähettää koulun vedestä näyte Valtion teknilliseen tutkimuslaitokseen.
Johtokunta päätti 18.1.1957 ostaa yläluokan ikkunoihin kierrekaihtimet. Tilattiin 7 kappaletta Kalle-pulpetteja N:o 1, suurempaa kokoa.
Johtokunta päätti 5.4.1957 ostaa koululle käsikärryt ja maitopystön.

Pyydettiin 50.000mk lisämääräraha koulun 50-vuotisjuhlaa sekä koulurakennuksen vihkiäisjuhlaa varten.

Johtokunta päätti 6.9.1957 laittaa koulun pihalle pyörätelineen.
Johtokunta päätti 12.11.1957 antaa oppilaille luvan olla sadesäällä ja 15 asteen pakkasella koulun eteisessä
Johtokunta antoi 8.8.1958 Veromaan opettajille valtakirjat virkoihinsa.
Johtokunta päätti 5.9.1958 ostaa luokkien ikkunoihin tiivistenauhaa ja käsikärryihin 2 sisärengasta.
Johtokunta valitsi 14.1.1958 puheenjohtajakseen Frans Mäntymäen, varapuheenjohtajaksi Martti Aallon ja taloudenhoitajaksi Esko Vanhatalon, joka jyrkästi kieltäytyi tehtävästä ja sihteeriksi opettaja Leo Veromaa. Jaettiin 12.900mk vaateavustus 16 oppilaan kesken.
Johtokunta antoi 5.10.1959 naisten ompeluseuralle luvan pitää ompeluiltojaan koulun suojissa. Mutta tuottajailtoja ei annettu siellä pitää.

Johtokunta laittoi 18.12.1959 hakuilmoituksen vahtimestari-keittäjä toimesta. koulu on keskuslämmitteinen. Asuntona on yksi huone, josta kunta perii vuokravastikkeen.

Johtokunta valitsi 5.1.1960 puheenjohtajakseen Frans Mäntymäen, varapuheenjohtajaksi Esko Vanhatalo, taloudenhoitajaksi Martti Aalto ja sihteeriksi opettaja Leo Veromaa. Valittiin vahtimestari-keittäjän toimeen Suoma Nieminen.
Johtokunta osti 30.5.1960 koululle ulkorekin ja anoi määrärahaa koulun pellon tasoittamiseksi urheilukentäksi.
Johtokunta keskusteli 2.9.1960 koulupiirijaosta kansakoululautakunnan sihteerin alustuksen pohjalta. Koulun johtajaksi valittiin edelleen Leo Veromaa. Päätettiin ostaa koulun tarvikkeet Salokankaan kaupasta.
Johtokunta päätti valita 3.12.1960 keittäjä-vahtimestariksi Sisko Rantalan 15.12.1960 alkaen.
Johtokunta valitsi 27.1.1961 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon ja varapuheenjohtajaksi Kauko Grahnin sekä taloudenhoitajaksi Reino Aittamäki. Sihteeriksi tuli Leo Veromaa.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi 10.1.1962 Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Kauko Grahnin sekä taloudenhoitajaksi Pentti Elorannan. Sihteeriksi tuli Leo Veromaa.
Johtokunta valitsi keittäjä-siivoojaksi 17.9.1962 Maria Tuomisen 1.10.1962 lukien.
Johtokunta valitsi 10.1.1963 Esko Vanhatalon, Kauko Grahnin, Pentti Elorannan, Lauri Mäntylän, Reino Aittamäen ja Leo Veromaan läsnä ollessa puheenjohtajakseen Kauko Grahnin, varapuheenjohtajakseen Reino Aittamäen, taloudenhoitajaksi Lauri Mäntylän ja sihteeriksi Leo Veromaan. Päätettiin antaa kouluaterioiden yhteydessä näkkileipää ja kolme kertaa viikossa juustoa.
Ostettiin koululle veitset ja haarukat sekä pölyimuri.
Johtokunta pyysi 10.6.1963 kunnanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin koulun vesitilanteen parantamiseksi ja viittasi VTT:n tutkimusselostukseen.
Johtokunta valitsi 14.1.1964 puheenjohtajaksi Esko Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Heimo Hietasalo, taloudenhoitajaksi Lauri Mäntylä ja sihteeriksi Leo Veromaa. Päätettiin lähettää koulun vesiasiasta valitus kouluhallitukselle. Ostettiin koulun tarpeita varten kolme paria suksia, sauvoja ja siteitä.
Johtokunta antoi 19.8.1964 opettaja Leo Veromaalle virkavapautta opiskelua varten ajalle 1.9.1964-31.5.1965 ja hänen sijaisekseen valittiin Aulis Laksio ja koulun johtajaksi valittiin Pirkko Veromaa.
Johtokunta päätti 2.9.1964 ostaa koulun ostokset Riispyyn Kansan kaupasta.
Johtokunta valitsi 18.1.1965 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalo, varapuheenjohtajaksi Heimo Hietasalon, taloudenhoitajaksi Lauri Mäntylän ja sihteeriksi Leo Veromaan.

Johtokunta vastasi 10.3.1965 kunnanhallituksen tiedusteluun koskien koulun opettajan viran lakkauttamista seuraavasti: Viitaten kansakoululain 16.3 §:ään ”Älköön kansakoulupiiriä ilman riittävää syytä muodostettako niin pieneksi, että varsinainen kansakoulu niin pieneksi tulisi, että varsinainen kansakoulu sen tähden tulisi yksiopettajaiseksi, eikä kansalaiskoulun piiriä niin pieneksi, ettei siinä olisi asetuksella säädettävää määrää kouluun pantavia lapsia”, johtokunta ilmoittaa, että kouluamme ei voida muodostaa yksiopettajaiseksi, joten toisen opettajanviran lakkauttaminen on lainvastaista. Oppilastilasto, johon kunnanhallitus vetoaa, ei ole totuudenmukainen, oheisena seuraa todellisuuteen perustava oppilastilasto, joka osoittaa, että koulumme oppilasmäärä laskee vasta lukuvuoden 1968-69 alussa alle 25 oppilaan, joka on valtionosuuden alaraja 2-opettajaisen koulun kohdalla.

Johtokunta valitsi 18.1.1966 puheenjohtajaksi Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Heimo Hietasalon, taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi Leo Veromaan. Johtokunta vastasi kunnanhallitukselle, ettei Riispyyn koulussa ole nyt eikä ole ollut koskaan alle 25 oppilasta, joten koulussa ei ole sellaisia opettajanvirkoja, johon ei saada valtionavustusta.
Johtokunta esitti 5.5.1966 valtuustolle, että se nimeää edesmenneen jäsenen Lauri Mattilan tilalle uuden jäsenen ja ehdotti siksi myymälänhoitaja Esa Laakson. Seppeleen Lauri Mäntylän haudalle johtokunnan puolesta laskevat Esko Vanhatalo ja Leo Veromaa.

Johtokunta lausui 6.10.1966 kunnanhallitukselle koulun toisen opettajan viran lakkauttamiseen, että tilaston mukaan koulun oppilasmäärä ei pysyvästi laske alle 25 oppilaan, vaan ylittää jälleen lukuvuonna 1968-69 tämän määrän, Ensin koulun viroista tulee lakkautettavaksi Leo Veomaan virka hänen omalla suostumuksellaan. Päätettiin alkaa tuoda koululle käyttövesi Soramäen kaivosta korvausta vastaan.

Johtokunta valitsi 31.1.1967 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Heimo Hietasalon, taloudenhoitajaksi Leo Veromaan ja sihteeriksi Leo Veromaan. Päätettiin jälleen valittaa tarkastajalle koulun vesiasiasta.
Johtokunta merkitsi tiedokseen opettaja Pirkko Veromaan todistuksen opiskelustaan virkavapausajalta 1.9.1966 -31.5.1967.

Pöytäkirja Riispyyn johtokunnan kokouksesta 30.6.1967, jossa läsnä olivat puheenjohtaja Esko Vanhatalo, Kauko Grahn, Eino Salmi, Esa Laakso, Heimo Hietasalo, Toini Mattila ja Kasalan johtokunnasta puheenjohtaja Aulis Österlund, Eelis Isotalo, Leo Aaka, Eino Heikintalo, Martti Silverberg, Aune Tuominen sekä Ylikylän pohjoisen piirin johtokunnasta ei ollut ketään paikalla.
Kasalan johtokunnan esityksestä todettiin Kasalassa olevan yksi oppilas, jonka koulumatka ylittää 5km. Esitetään, että hänet kuljetetaan taksiautolla. Timmerheidistä kuljetus edelleen kansalaiskouluautolla. Myös taksiautolla kuljetetaan Trolssista tulevat 4 oppilasta Syrjäsalon tienhaarasta.

Johtokunta antoi opettaja Pirkko Veromaalle puoltavan lausunnon virkavapausajalle 1.8.1967-31.7.1968. Valitettiin jälleen tarkastajalle koulun laittomasta vesitilanteesta.
Johtokunnalta 5.9.1967 pyysi eroa Esa Laakso paikkakunnalta muuton vuoksi ja tilalle ehdotettiin Leo Aaka Kasalasta. Jos kunnanhallitus kirjallisesti vaatii johtokuntaa ottamaan vastaan Kasalan kansakoulun irtaimiston, valtuutettiin puheenjohtaja ja sihteeri ottamaan sen johtokunnan puolesta vastaan.
Johtokunta valitsi 1.2.1968 puheenjohtajaksi Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Heimo Hietasalon ja taloudenhoitajaksi Leo Veromaan. Entinen sihteeri Leo Veromaa kieltäytyi sihteerin tehtävistä, ellei hänelle makseta siitä palkkiona 100mk vuodessa 1.1.1968 alkaen.
Johtokunta päätti 25.6.1968, että Veromaa hoitaa sihteerin tehtävät laskua vastaan, jonka hyväksyy puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Jälleen johtokunta 5.9.1968 kääntyi tarkastajan puoleen koulun huono vesitilanteen vuoksi.
Johtokunta päätti sorastaa jääkiekkokentän pohjan 27.9.1968.

Johtokunta antoi 14.11.1968 lausuntonaan kunnanhallitukselle koskien Riispyyn koulupiirin liittämistä Ylikylä-Ahlströmin piiriin, että se vastustaa jyrkästi esitystä, koska tilastojen mukaan koulun oppilasmäärä, ei niin pitkälle kuin voidaan laskea, tule putoamaan alle sen rajan, joka vaaditaan kahden opettajan palkkaamiseen.

Johtokunta valitsi 13.2.1969 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Leo Aakan ja taloudenhoitajaksi Leo Veromaan, joka lupautui myös hoitamaan sihteerin tehtävät laskun mukaan. Esitettiin, että johtokunnan jäsenille tulisi maksaa kokousmatkat.
Johtokunta esitti 11.4.1969 mielipiteenään kyydityksistä, että Piirin pohjoisosasta kyyditetään oppilaat Aulis Österlundilta saakka, eteläpäästä Paavo Paasikoskelta ja itäosasta Jalmari Mattilasta asti. Kaikki nämä ovat teiden varressa, joilla ei ole yleistä liikennettä ja kaikki ovat yli 5km matkan päässä koululta.
Timmerhedistä tarvitsee 16 oppilasta kyydityksen, Kasalasta 15 oppilasta ja Syrjäsalosta 6 oppilasta.
Johtokunta valitsi 4.9.1969 sihteeriksi opettaja Leo Korpelan 1.9. 20.12.1969 väliseksi ajaksi.
Jälleen 20.10.1969 pyydettiin kunnanhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin koulun vesiasiassa ja annettiin tiedoksi koululääkärin toimintakertomus, jonka mukaan vesi on jo kelvotonta pesuvedeksikin.
Johtokunta totesi 22.12.1969, ettei opettaja Leo Veromaan sijainen opettaja Leo Korpela liikenneonnettomuuden vammojen vuoksi voi jatkaa tehtävässään. Valittiin ajalle 7.12. -20.12 1969 ylioppilas rouva Aura Nojomaa.
Johtokunta valitsi 9.1.1970 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajakseen Leo Aakan, taloudenhoitajaksi Frans Mäntymäen, ja sihteeriksi opettaja Alma Männistön.
Johtokunta myönsi Leo Veromaalle toisen viran hoitoa varten virkavapautta 12.1-.30.5.1970 saakka. Sijaiseksi valittiin ylioppilas Aura Annikki Nojomaa. Koulun johtajaksi valittiin opettaja Veromaan virkavapauden ajaksi opettaja Alma Männistö.

Johtokunta esitti 11.12.1970 kunnanhallitukselle pyynnöstä keskustelun jälkeen äänestämällä, ettei koulua toistaiseksi lakkauteta. Tätä kannattivat Esko Vanhatalo ja Leo Aaka ja lisäksi kolmas johtokunnan jäsen. Koulun lakkauttamista kannattivat Leo Veromaa ja Pirkko Hietasalo. Kaksi johtokunnan jäsentä pidättäytyi äänestämästä. Tätä paremmin ei äänestys selviä. Opettaja Leo Veromaalle myönnettiin virkavapautta osallistuakseen hän kouluhallituksen järjestämälle erikoistumiskurssille ajalla 13.1.1971 -31.5.1971.

Johtokunta valitsi 11.1.1971 puheenjohtajaksi Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Leo Aakan, taloudenhoitajaksi opettaja Alma Männistön ja sihteeriksi opettaja Männistön. Männistö valittiin myös koulun johtajaksi Leo Veromaan viransijaisuuden ajaksi. Lääninhallitus määräsi Leo Veromaan sijaiseksi 13.1 -29.5.1971 matematiikan ylioppilas Jukka Pitkon.
Johtokunta myönsi opettaja Leo Veromaalle virkavapautta ajalle 1.6. -31.7.1972 ja sijaiseksi siksi ajaksi opettaja Reima Sirviön ja samalla koulun johtajaksi.
Johtokunta valitsi 10.1.1972 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajakseen Leo Aakan, taloudenhoitajaksi opettaja Alma Männistön ja sihteeriksi 31.7.1972 saakka opettaja Reima Sirniön.
Johtokunta totesi 6.3.1972, että kunnanhallituksen edustajana johtokunnassa on Eelis Isotalo.

Johtokunta valitsi 31.7.1972 keittäjä-vahtimestarin toimeen Paula Nygårdin. Johtokunta katsoi, että valitun on asuttava koululla lämmityksen ym. vuoksi. Opettaja Leo Veromaa anoi virkavapautta ajalle 1.8.1972 -31.7.1973. Johtokunta asiaa harkittuaan ei myöntänyt enää virkavapautta Veromaalle. Veromaa ilmoitti kirjallisesti jättävänsä virkansa Riispyyn kansakoulussa täytettäväksi 1.8.1972 lukien ja johtokunta myönsi opettaja Veromaalle eron sanotusta päivästä lukien.
Johtokunta hyväksyi 18.8.1972 lääninhallituksen määräämän opettaja Alpo Juhani Ahtolan Riispyyn koulun väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1972-1973 ja samalla määrättiin hänet koulun johtajaksi.

Päätettiin ostaa keittolan tarvikkeet Kasalan Talouskaupasta ja keittolanmaito suoraan meijeristä. Johtokunta julisti 28.9.1972 koulun toisen opettajan viran haettavaksi velvollisuudella opettaa poikien käsitöitä.
Johtokunta antoi 31.10.1972 terveystarkastaja Pentti Vettenrannan tehtäväksi poistaa koulun kaivovedestä rauta. Sihteeriksi valittiin opettaja Alma Männistö. Valittiin viidestä hakijasta opettajaksi Alpo Juhani Ahtola.
Johtokunta valitsi 13.2.1973 Esko Vanhatalon, Simo Alisen, Toini Mattilan, Niilo Vesterbackan, Kalevi Purosalon ja sihteeri Alpo Ahtolan läsnä ollessa puheenjohtajaksi Esko Vanhatalon. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kalevi Purosalo ja taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi Alpo Ahtola.
Johtokunta päätti hankkia 16.4.1973 koulutarvikkeet SOK:n kautta sekä ajauttaa soraa kaksi kuormaa koulutielle poistamaan kuoppaisuuden. Järjesteltiin oppilaiden koulukyyditykset.
Johtokunta totesi 29.5.1973, että koulu siirtyy peruskoulun opetussuunnitelmaan lukuvuonna 1973-74 I ja II luokilla ja seuraavana vuonna I-III luokilla.
Johtokunta päätti 27.9.1973 ostaa opettaja Männistölle eläkkeelle siirtyessä muistolahjan.
Johtokunta valitsi koulun toiseksi opettajaksi väliaikaisesti ylioppilas Anu Pirkko Pohjanoksa Perniöstä ajaksi 1.11.1973.31.7.1974.
Johtokunta valitsi 21.2.1974 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajaksi Kalevi purosalon, sihteeriksi Alpo Ahtolan ja taloudenhoitajaksi myös Alpo Ahtola.
Johtokunta laittoi 22.4.1974 lehtiin ilmoituksen Riispyyn kaksiopettajaisen koulun varsinaisen kansakoulunopettajan viran, johon liittyy velvollisuus opettaa tyttöjen käsityötä, haettavaksi 1.8.1974 alkavaksi koeajaksi. Asunto on koululla.
Johtokunta valitsi 23.5.1974 opettajaksi Sirkka-Liisa Kärkkäisen 1.8.1974 alkaen..
Johtokunta valitsi 5.7.1974 koulukeittolan hoitajan Paula Nygårdin sijaiseksi Margeriitta Vanhatalon 12.8. -31.12.1974 väliseksi ajaksi.
Johtokunta valitsi 12.8.1974 opettaja Ahtolan viransijaiseksi yo-merkonomi Rauno Ruoholan. Koulunjohtajan tehtävät hoitaa 12.8.1974 alkaen opettaja Sirpa Kärkkäinen 31.7.1975 saakka.
Johtokunta valitsi 18.1.1975 puheenjohtajakseen Esko Vanhatalon, varapuheenjohtajakseen Kalevi Purosalon, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Sirpa Kärkkäisen.
Johtokunta laati 17.2.1975 kyytisuunnitelman kaksivuotiskaudeksi 1975-1977, joka koski 16 oppilasta.
Johtokunta laittoi 28.6.1975 koulun molemmat avoimeksi tulevat opettajan virat haettaviksi. Koululla on yksi perheasunto.
Johtokunta valitsi 30.7.1975 virkaa hoitamaan neljästä hakijasta Senja Orvokki Mäntysen. Toiseen virkaan valittiin Arto Jarmo Alfred Korvenkangas. Väliaikaiseksi koulun johtajaksi valittiin Senja Mäntynen. Senja Mäntynen anoi vapautusta 18.8.1975 toisen viran hoitamisen vuoksi. Se myönnettiin ja hyväksyttiin lääninhallituksen määräämä opiskelija Kaija Viitasaari ja hänet myös valittiin koulun johtajaopettajaksi ja sihteeriksi sekä taloudenhoitajaksi.
Johtokunta hyväksyi 29.9.1975 talousarvion vuodelle 1976 ja siihen päättyy johtokunnan pöytäkirjan merkinnät.

Frans Mäntymäki 25.4.1965 lausui eriävänä mielipiteenään viitaten valtuuston 23.4.1965 pidettyyn kokoukseen, jossa käsiteltiin kansakoulun ohjesääntöä, joka mm. lakkautti Riispyyn koulupiirin: Riispyyn koulupiiri perustettiin v. 1902, jolloin siihen kuuluivat Kasalan, Riispyyn ja Trolssin kylät. Koulurakennus laajennettiin v. 1956 niin, että opettajien asuntopuoli rakennettiin kokonaan uusiksi, luokat peruskorjattiin, talousrakennus rakennettiin kokonaan uusiksi. Koululla on keskuslämmitys, vesijohdot, viemäri, WC:t, laaja piha urheilukenttineen. Koulupiiri on ja se pysyy tilastojen mukaan elinvoimaisena. Mitä sitten tulee Kasalan kansakouluun, niin se on rakennettu v. 1930, sen jälkeen siellä ei ole tehty peruskorjauksia, ainoastaan tapetointi ja maalaustöitä. Koulu on uunilämmitteinen ja koulussa ei ole vesijohtoja eikä viemäröintiä. Opettajien asunnot eivät ole kansakoululain mukaiset, koska yläkansakoulun opettajalle ei ole tarjottavana kuin kaksi huonetta ja keittiö, alakansakoulun opettajalle yksi huone ja keittiö sekä vahtimestari-keittäjällä ei ole asuntoa lainkaan. Koululla ei ole omaa urheilukenttää. Se sijaitsee vain 2km lääninrajasta. Mäntymäki kysyy, onko perusteltua kunnan pitää elinkelvotonta, vanhaa koulua yllä aivan pitäjän pohjoiskolkassa? joka toimii lisäksi jo neljättä vuotta vajaaoppilaisena eikä tilastojen mukaan saavuta 25 oppilaan määrää. Nämä näkökohdat esiintuoden Mäntymäki katsoo, että Kasalan koulupiiri tulee lakkauttaa ja yhdistää Riispyyn piiriin, koska näin saataisiin sellainen koulupiiri, ettei mm. synny ylipitkiä koulumatkoja nyt koulua käyville kuin yhdelle oppilaalle.

Kansakoululautakunnan sihteeri Leo Veromaa lausuu 17.5.1965 kunnanhallitukselle osoittamassaan kirjelmässä hakien valituksellaan muutosta valtuuston 23.4.1965 päätökseen, joka käsitteli kansakoulun ohjesäännön muutosta piirijakoon. Veromaa toteaa, ettei piirirajoja valtuustossa määritelty selvästi. Sellaiset sanonnat kuin Saarisenkulma ym. eivät Veromaan mielestä ole rajan tarkkaa määrittelyä. Köörtilän koulupiirin rajan siirto ei Veromaan mukaan ole kansakoululain hengen mukainen. Piiriä näin tekohengittämälläkään ei saada elinvoimaiseksi. Myös raja, jolla Riispyyn piiri päätettiin jakaa, tuli valtuustossa hyvin epämääräisesti määriteltyä. Riispyyn piirin jakamista Kasalan ja Ylikylän Pohjoisen piirin kesken Veromaa piti täysin harkitsemattomana ja epätarkoituksenmukaisena seuraavista syistä: Riispyyn piiri on elinvoimainen. Kasala sen sijaan toimii jo neljättä vuotta alle 25 oppilaan oppilasmäärällä. Ylikylän Pohjoisen piirin oppilasmäärä putoaa tilastojen mukaan ensi syksynä alle 25 oppilaan kouluksi. Riispyyn koulu on 8 vuotta vanha ja nykyajan mukavuuksilla varustettu koulu. Kasalan koulu on lähes 35 vuotta vanha ja täysin vanhanaikainen koulu. Riispyyn koulu on sijaintinsa puolesta keskeisellä paikalla. Kasalan koulu sijaitsee aivan pitäjän pohjoisella rajalla, joten sen paikka on erittäin epätarkoituksenmukainen. Ylikylän Pohjoinen koulu on myös syrjäisellä paikalla täysin eristettynä kyläyhteisöistä. Jos valtuuston päättämä jako toteutuu, tulee suurimmalle osalle Riispyyn piirin oppilaista yli 19km koulumatka. Tällöin kyyditys tulee mahdottomaksi järjestää sekä taloudelliselta että tarkoituksenmukaisella tavalla. Jakamalla Riispyyn piiri em. kahden piirin kesken, ei Kasalan piiristä saada sittenkään elinvoimaista koulupiiriä, jossa oppilaita olisi niin paljon, että se edellyttäisi valtionavun saamista kahden opettajan palkkaukseen. Veromaa ehdotti, ettei valtuuston päätöstä kunnan kansakoulun ohjesäännön osalta hyväksytä.

Mielenkiintoisaa luettavaa tämänkin koulun osalta ja laajemminkin Merikarvian kouluoloista.
Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä