Historiaa
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarviaviikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa

Trolssin kansakoulu

Lauri Hakosalo
Trolssin kansakoulu
Pohjarannan - Trolssin piirin ensimmäinen kansakoulun johtokunnan kokous pidettiin A. Peltosen luona Santalan tilalla 17.6.1941. Läsnä olivat Artturi A. Peltonen, A. Lähteenmäki, Erkki Erkkilä, Eero Rantala, Eino Alinen ja Hilja Koivutalo. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin A. Peltonen, pöytäkirjan pitäjäksi A. Lähteenmäki ja taloudenhoitajaksi Erkki Erkkilä.

Keskusteltiin tulevalle kansakoululle vuokrattavista huoneistoista. Tarjolla olevia kouluhuoneistoja oli: V. Strangordin vuokravaatimus oli 5.000mk vuodelta, E. Erkkilän vaatimus oli 8.000mk vuodelta, E. Alisen 5.000mk vuodelta sekä H. Koivutalon tarjous 3.000mk, Johtokunta hyväksyi yksimielisesti Vilhelmiina Strangordin vaatimuksen 5.000mk. Päätettiin siis vuokrata mainittu huoneusto koulua varten häneltä. Opettajan huoneusto vuokrataan E. Erkkilältä 4.000mk vuosivuokralla. Edellä mainitut huoneustot ovat vuokratut ilman valoa ja lämpöä.

Johtokunta kokoontui A.A. Peltosella Santalan tilalla 30.8.1941. Päätettiin kutsua kouluntarkastajan valitsemaan ja hyväksymään tarjolla olevista huoneistoista sopivimman koulutilaksi.

Tarkastaja Vainio kävi puheenjohtaja A.A. Peltosen kanssa 2.9.1941 katsomassa tarjolla olevia huoneita ja hyväksyi kouluhuoneeksi Vilhelmiina Strangordin tarjoamat huoneet sekä opettajan asunnoksi E. Erkkilän tarjoamat kaksi huonetta.

Johtokunnan kokous 5.9.1941 A. Peltosella. Päätettiin julistaa opettajan paikka avoimeksi kiireellisesti haettavaksi. Ilmoitus laitetaan Opettajain lehteen ja paikkakunnan lehteen.
Johtokunta 20.9.1941 A. Peltosella valitsi 15 hakijasta yksimielisesti opettajatar Irja Koivukosken Jokioisilta opettajan virkaan ja koulun ensimmäiseksi opettajaksi.

Johtokunta 30.9.1941 A.A. Peltosella, jossa paikalla olivat luotsi Artturi A. Peltonen, emäntä Hilja Koivutalo, maanviljelijä Artturi Lähteenmäki ja maanviljelijä Erkki Erkkilä sekä pöytäkirjan pitäjänä opettaja Irja Koivukoski, joka samalla valittiin johtokunnan sihteeriksi.

Kansakoulun todettiin avanneen ensi kerran ovensa 30.9.1941, jolloin oli oppilaiden sisäänkirjoitus oppilasmäärän tarkastamista varten. Oppilaita oli yläkansakoulussa 25 ja alakansakoulussa 20. Alakoulua pidetään ensin muutamia viikkoja, kunnes aloitetaan yläkansakoulu, jonka rinnalla alakansakouluakin ohjataan vielä harkinnan mukaan. Jatkokursseja ei oppilaiden puuttuessa vielä aloiteta lainkaan.

Hankittiin toistaiseksi vanhat pulpetit. Kouluhuoneeseen ostettiin kaappi, urkuharmoni, juoma-astia pesulaitteineen sekä lääkekaappi. Opettajan harkinnan mukaan hankittaviksi jätettiin kartta- ja kirjatilaukset. Otettiin käyttöön öljyvalaistus ja sitä varten ostettiin yksi messinkipohjainen kattolamppu ja pari pienempää lamppua. Hankittiin pari syltä polttopuita. Koululle rakennetaan lasten käymälät. Koulukeittolaa ei tilojen puutteessa voida saada toimimaan.
Pöytäkirja 19.10.1941 A. Peltosella: Ostettiin ompelukone sekä käsityövälineitä tytöille. Hankittiin helmitaulu ja voimisteluvälineitä: Voimistelumatto, kumilaatta ponnistuslautaa varten, keihäs, työntökuula, jalkapallo, pari pesäpalloa ja pari pesäpallokäsinettä sekä 3 pallomailaa. Päätettiin teettää korkeushyppytelineet, ponnistuslauta, faneerilevyt oppilaille ja puutaulu. Hankittiin käsi- ja tomupyyhkeitä sekä saippuaa. Opettajalle hankittiin luontoisetuina kuuluvat keittiökalusto. Päätettiin pitää puuhuutokauppa 30.10.1941.

Puuhuutokauppapöytäkirjasta 30.10.1941 Trolssin koululla selviää, että A. Raiskelta ostettiin 20 mottia koivuhalkoja koululle ajettuina 2.000mk ja E. Erkkilältä saman verran ja samalla kokonaishinnalla.
Johtokunta 2.12.1941 Trolssin kansakoululla hyväksyi talousarvion vuodelle 1942, mutta sen sisällöstä ei mainita mitään johtokunnan pöytäkirjassa. Syyslukukausi päättyi 20.12.1941. Keskusteltiin oppilaiden avustamisesta mutta vaatetavaran hankintavaikeuksien vuoksi asia siirrettiin edelleen keskusteltavaksi.
Pöytäkirja Trolssin kansakoululla 15.12.1941, läsnä nyt myös kalastaja E. Rantala. Kuusijuhlassa jaetaan oppilaille joululehdet kunnan varoilla, koska oppilaat eivät ole muutoin saaneet mitään avustusta. Päätettiin kerätä vehnäjauhoja, joista tehdään lapsille kuusijuhlaan leivonnainen. Koulukeittola koetetaan saada vuoden alussa toimimaan, Terttu Rantala pyydetään koulun keittäjäksi ja hänelle maksetaan 15 mk kultakin keittämispäivältä. Hankittiin koululle 4 paria suksia.
Pyydettiin käsityönopettaja A. Raiske tekemään oppilaiden pituuden mittaamista varten mittateline.
Johtokunta 14.1.1942 puheenjohtaja A. Peltonen toivotti onnea alkavalle vuodelle sekä ilolla totesi sodasta huolimatta kaikkien johtokunnan jäsenten olevan kokouksessa paikalla täysilukuisena. Johtokunnan virkailijat valittiin jatkamaan toimissaan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Hilja Koivutalo. Keskusteltiin koulukeittolasta. Perunoita saadaan riittävä määrä Erkkilästä ja silakoita Yliseltä ja maitoa Lähteenmäestä sekä myös puolukoita. Taloudenhoitaja E. Erkkilä hankkii luvan viljan ostoon. Anottiin kunnalta 3.500mk keittolan kalustoa varten.

Johtokunta 1.2.1942 valitsi maanpuolustustehtäviin siirtyvän taloudenhoitaja E. Erkkilän tilalle toimeen kalastaja E. Rantala. Koetetaan hankkia Mannerheimin ja presidenttien kuvat koululle. Puheenjohtaja valittiin edustamaan koulua sähköasioissa.

Johtokunta 14.4.1942 päätti pitää polttopuiden hankintaa varten huutokaupan 21.4.1941 kello 20 koululla. Päätettiin ostaa 60 mottia puita koululle ajettuina viimeistään heinäkuussa. Keskusteltiin alakansakoulun sijoittamisesta ja sen viran perustamisesta. Päätettiin tiedustella E. Erkkilän ja Viertolan huoneita sitä varten.

Johtokunta 21.4.1942 päätti anoa valtuustolta alakansakoulun opettajan viran perustamista. Selvitetään piirin oppivelvolliset. Yläkansakoulun varsinainen työ päättyi 7.5.1942 ja alakansakoulu 15.6.1942. Ostettiin opettajan huoneistoon kotiliesi.
Johtokunta 20.5.1942 antoi opettaja Irja Koivukoskelle kiittävän lausunnon viranhakua varten. Päätettiin tarkastajan kirjeen perusteella muodostaa omavaraisena. Taloudenhoitaja vastaa sen toiminnasta.

Johtokunta 15.5.1942 päätti vuokrata seuraavaksi vuodeksi opettajalle asunnoksi kaksi huonetta luotsi A. Peltosen rakennuksista. Puheenjohtaja luotsi A. Peltonen puhui ensimmäisen lukuvuoden onnellisesta päättymisestä tänä vaikeana aikana tuoden esille oman ja johtokunnan kiitoksen opettajalle, jolla osaltaan oli ainoastaan kiitoksen aihetta johtokunnalle ja sen innostuneelle, aina koulun parasta ajattelevalle puheenjohtajalle.

Johtokunta 6.10.1942, jossa läsnä nyt oli myös Akseli Uusimäki, valitsi koulun väliaikaiseksi opettajaksi opettaja Alma Koskelan Merikarvialta lukuvuodeksi 1942-1943. Koulukeittola alkoi marraskuussa 1942. Päätettiin tiedustella Turun kansanhuoltopiiriltä, jos saataisiin kenkiä lapsille ja myös kangasta vaatetusta varten, samoin pyydettiin petroleumin ostolupa 80 litralle. Ostettiin koululle Suomen kartta ja Sainion piirustussalkut. Taloudenhoitaja Eero Rantala hankkii koulukeittolaan ruokatarpeet.
Johtokunta 22.10.1942 antoi koulun puiden pilkkomisen Paavo Kotipihlajalle. Keittäjäksi valittiin Terttu Rantala 400mk kuukausipalkalla. Keittola alkoi 2.11.1942.
Johtokunta 2.11.1942 laati talousarvion vuodelle 1943, mutta sitä ei ole liitetty pöytäkirjaan liitteeksi. Puhdistettiin kaivo ja laitettiin siihen uusi kansi. Opettajalle laitettiin luokkaan pöytä ja tuoli.
Johtokunta 2.2.1943 valitsi puheenjohtajaksi edelleen Artturi Peltosen, varapuheenjohtajaksi Hilja Koivutalon, taloudenhoitajaksi Erkki Erkkilän ja varalle E. Rantalan. Siivoojaksi valittiin Terttu Rantala koulun vakinaisen siivoojan sairauden ajaksi. Helmikuun ajalla pidettäväksi määrättyä hiihtolomaa ei johtokunnan ja tarkastajan toivomuksesta päätetty pitää, koska supistetussa koulussa on kurssi läpikäytävä lyhyessä ajassa.
Johtokunta 8.4.1943 keskusteli opettajan viran haettavaksi julistamisesta ja se päätettiin julistaa haettavaksi ennen 10.5.1943 Opettajain lehdessä ja Virallisessa lehdessä.

Johtokunta valitsi 11.5.1943 opettajaksi 17 hakijasta Aune Ilta Rauha Pitkäranta Karijoelta, joka valittiin koevuosille 1943-44 ja 1944-45.

Johtokunta 27.9.1943 A. Peltosen kotona valitsi sihteerikseen opettaja Aune Pitkärannan. Koulukeittolan Kotilieden ostamista varten valtuustolta pyydettiin 6.000mk. Valittiin koulun vahtimestariksi ja koulukeittolan keittäjäksi Terttu Rantala 600mk:n kuukausipalkalla. Laadittiin talousarvio vuodelle 1944.
Trolssin kansakoulun johtokunta 28.1.1944 valitsi puheenjohtajakseen Artturi Peltosen kolmella äänellä yhtä vastaan. Varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Hilja Koivutalo, taloudenhoitajaksi E. Erkkilä ja hänelle varataloudenhoitajaksi E. Rantala. Jaettiin kansanhuollon myöntämät kenkäluvat usealle oppilaalle.

Pohjarannan kansakoulun johtokunta 16.6.1944 Pohjarannan koululla päätettiin, että Eero Rantala korjaa koulun kaivon kannen.
Pohjarannan - Trolssin kansakoulun johtokunta 5.9.1944 päätti aloittaa koulukeittolan jo alakansakoulun aikana. Oppilaat keräävät läheisiltä pelloilta tähkäpäitä. 15.10.1944 myydään vapaaehtoisella huutokaupalla osa Viikilän tilasta Trolssin kylässä. Pohjarannan koulun johtokunta tekee anomuksen valtuustolle, että kunta lähettäisi edustajansa mainittuun huutokauppaan, koska osa johtokunnan jäsenistä kannattaa mainittua tilaa koulun tontiksi.

Johtokunta 15.9.1944 valitsi koulun vahtimestariksi ja keittäjäksi Aune Lähteenmäen 600mk kuukausipalkalla. Päätettiin, että alakansakoulun oppilaat tuovat 5kg perunoita ja 1kg jauhoja oppilasta kohden koulukeittolan tarpeiksi. Koulun ja opettajan puiden pilkkojaksi valittiin Paavo Kotipihlaja.

Johtokunta 8.1.1945 keskusteli kouluntarkastaja O. Vainion kirjelmästä, jossa hän kehottaa johtokunnan ryhtymään toimenpiteisiin koulun muuttamiseksi täydelliseksi kansakouluksi ja perustamaan alakansakoulun opettajan viran. Johtokunnan jäsenistä viisi kannatti alakansakoulun perustamista Trolssiin. Kaksi jäsentä Hilja Koivutalo ja Eino Alinen esittivät vastalauseensa, koska Pohjarannan oppilaille tulisi liian pitkä matka, koska vuokrahuoneistoa ei ole saatavissa lähempää kuin Viertolan talosta. Ainoastaan siinä tapauksessa, että alakansakoulu toimisi kahdessa paikassa vuorotellen koulupiirin pohjois- ja eteläpäässä, jos oppilasmäärä sen edellyttää, sillä vuokrahuoneisto on saatavissa koulupiirin osasta, silloin johtokunta yksimielisesti hyväksyy alakansakoulun perustamisen.

Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi edelleen A. Peltosen, varapuheenjohtajaksi Hilja Koivutalon ja taloudenhoitajaksi E. Erkkilän ja varalle E. Rantalan.
Alakansakoulun toimiessa Viertolan talossa keitetään koulukeittolaruoka yhdessä yläkansakoulun keittolassa ja vahtimestari kuljettaa alakansakoulun oppilaiden ruoan hinkillä määräpaikkaansa. Alakansakoulun vahtimestariksi lupautui Aune Lähteenmäki 300mk lisäpalkalla kuukaudessa ollen hänen kuukausipalkkansa siis 900mk kuukaudessa. Julistettiin alakansakoulun opettajanvirka haettavaksi 31.1.mennessä. Kouluhuoneistoksi esitetyn Eino Viertolan talon vuokra on 5.500mk vuodessa.
Johtokunta 28.1.1945 päätti hankkia ja tehdä vuokrasopimuksen vuodelle 1945. Päätettiin hankkia opettajalle asunto, sillä Peltonen ei enää vuokraa asuntoa.
Johtokunta 5.2.1945 osti polttopuuhuutokaupalla koululle 100 mottia polttopuita 15.750mk F.O. Erkkilältä, Viljo Erkkilältä ja Erkki Erkkilältä.

Johtokunta 23.2.1945 päätti vuokrata opettajalle asunnon Mikko Repolahden talosta, joka käsittää kaksi huonetta, keittiön ja huoneen, puusuojan, aitan ja saunan.

Johtokunta 27.4.1945 päätti, ettei koulukeittolaan varten vuokrata perunamaata, koska kukaan ei ole halukas vuokraamaan. Päätettiin anoa kansanhuoltoministeriöltä 20 litran öljylupaa puiden pilkkomista varten.
Johtokunta 17.6.1945 käsitteli taloudenhoitaja Erkki Erkkilän ehdotusta, että jokainen johtokunnan jäsen vuorotellen vuoden kerrallaan olisi taloudenhoitajana, puheenjohtajaa lukuun ottamatta. Samalla hän pyysi eroa virastaan. Eroon ei suostuttu 4 äänellä 3 vastaan. Syksyllä valitsee valtuusto koulujen johtokuntien jäsenet ja ainakin siihen asti on taloudenhoitajana Erkki Erkkilä. Päätettiin vuokrata koulun pihan heinä 100mk Rantaselle. päätettiin vuokrata Repolahden talo opettajan asunnoksi vähintään 3 vuodeksi 600mk kuukausivuokrasta.

Johtokunta 18.7.1945 keskusteli tontin ostamisesta ja tontin paikasta Pohjarannan koululle. Johtokunta päätti 4 äänellä yhtä vastaan ehdottaa, ainoana saatavissa olevana tonttina valtuustolle ostettavaksi Vilhelmiina Standgårdilta Rantamaa-nimiset tilat RN: 1:10 ja RN:o 2:6, pinta-alaltaan 1,09 ha ja lisäksi vesijättömaan 0,30ha 125.000mk kauppahinnasta heti vastaanotettavaksi maineen ja rakennuksineen.

Johtokunta keskusteli 10.10.1945 kouluhallituksen kirjelmän johdosta. jossa pyydettiin niitä supistettuja kouluja, joissa on yli 30 oppilasta muuttamaan täydelliseksi kaksiopettajaiseksi kouluksi. Päätettiin kunnostaa nykyisen koulun toinen huone alaluokaksi.
Johtokunta 4.9.1945 sihteerinä Aune Korhonen päätti lähettää Pohjarannan lasten vanhemmille kirjallisen kehotuksen, että he lähettävät lapsensa kouluun mitä pikimmin, Trolssin kouluun. Opettaja Aune Korhoselle annettiin valtakirja virkaansa.

Johtokunta 13.9.1945 valitsi yksimielisesti alakansakoulun opettajaksi Jenny Vuorenmaan.

Ostettiin koululle karbiidilamppu. Erkkilästä vuokrattiin pojille käsityöhuone. Viljo Erkkilä suostui vuokraamaan alakansakoulun opettajalle asunnon. Pidettiin viikon kestävä perunaloma, alkaen 17.9.1945. Lainattiin Kasalan suomalaisesta kansakoulusta 10 pulpettia. Aloitettiin koulukeittolatoiminta lokakuun alussa 1945. Määrättiin alakansakoulu aloitettavaksi 18.9.1945.
Johtokunta 19.9.1945 käsitteli jäsen Eino Alisen vaatimusta: Riispyyn koulupiiriin kuuluvat oppilaat lähetettäisiin Riispyyn kouluun, että Pohjarannan oppilaille tulisi koulussa parempi tila.

Johtokunta 16.10.1945 A. Peltosen talossa läsnä olivat kansakouluntarkastaja O. Vainio jäsenten lisäksi. Pohjarannalta olevat johtokunnan jäsenet ovat olleet tyytymättömiä koulun liian suureen oppilasmäärään, minkä johdosta kuutiotila on liian pieni. He ovat siksi jättäneet lapsensa pois koulusta, joka on lasten kannalta ikävää. He ovat väittäneet, etteivät heidän lapsensa mahdu sinne istumaan. Tämän johdosta oli opettaja johtokunnan kehotuksesta lähettänyt kirjallisen kehotuksen lasten lähettämiseksi kouluun, mitä kuitenkaan ei ole noudatettu. Akseli Uusimäki oli kutsunut tarkastaja O. Vainion määräämänään osan lapsista pois koulusta, että Pohjarannan lapset paremmin mahtuisivat sinne. Tarkastaja tänään käydessään koulussa totesi, että istumatilaa on kaikille oppilaille, koska oli pulpetteja tyhjänä. Hän sanoi, että hyvällä tuuletuksella sinne voidaan sijoittaa miltei kaikki oppilaat. Samoin hän sanoi, että ns. oikopolku Trolssin ja Pohjarannan välillä on sopiva lasten kulkea, kun yhtä rumpua vähän korjataan. Se on lyhyt ja suojainen tie, jota voi aina käyttää. Kuitenkin tarkastaja O. Vainio ehdotti, että sovittelulla saataisiin asia ratkaistuksi ja päätettiin lähettää tieto Riispyyn koulun johtokunnalle, että se velvoittaisi Valde Demasörin lapset Riispyyn kouluun. Samoin päätettiin sovitteluilla vanhempain kanssa siirtää Riispyyn kouluun Elovaaran ja Raiskeen lapset. Tarkastaja O. Vainio vaati, että koulusta pois jääneet oppilaat on 3 päivän kuluessa lähetettävä kouluun muuten hän asettaa johtokunnan syytteeseen. E. Alinen sanoi, että Pohjaranta lähettää lapsensa kouluun väliaikaisesti siinä toivossa, että Pohjaranta saa myöhemmin oman supistetun koulun. Johtokunnan yksimielinen päätös oli, että valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi Trolssi - Pohjarannan koulupiirin jakaminen siksi, kun Pohjarannan asutus on hajanaista ja Uudelle koululle on liian pitkä matka seuraavista asunnoista: Välisalo, Saarenala, Salo, Santamäki sekä useita Viikilän pohjoispuolella olevista asunnoista.
Tarkastaja ehdotti, että toimittaisiin ensin yhteinen koulu ja sovittaisiin, että Trolssiin rakennettava koulu olisi Peltolan pohjoispuolella, tai jos ei sieltä tonttia saada, niin hän kannattaa nykyistä Erkisonin tonttia, ehdolla, että valtuusto sen hyväksyy Ahlströmin koulusäätiön maasta. Toiseksi edustajaksi valittiin H. Koivutalo. Puheenjohtaja Peltonen ehdotti, että toimittaisiin yksimielisesti, ja että saataisiin ensin yksi koulu, joka rakennettaisiin nykyiselle koulupaikalle. Silloin siinä tulisi aina olemaan oppilaita riittävästi ja silloin koulussa olisi aina päteviä opettajia, mikä olisi eduksi lasten koulunkäynnille. Kuitenkin hän kannatti, että piiri voitaisiin jakaa ja Välimaan paikkeille Pohjarannalle laitettaisiin koulu. Se tulikin lopuksi yksimieliseksi päätökseksi.

Johtokunta 9.10.1945 kokoontui ja puheenjohtaja luki kansakoululautakunnan 3.10.1945 pitämän kokouksen pöytäkirjaotteen, joka oli osoitettu Pohjarannan kansakoulun johtokunnalle, ja jonka 3 § kuului seuraavasti; Koska kansakoululautakuntaan oli saapunut lähetystö Pohjarannan koulun johtokunnasta, jotka ilmoittivat, että tilan ahtauden takia on Pohjarannan koulusta täytynyt jättää lapsia pois kahta lukuun ottamatta, jotka on saatu sijoitetuksi Ylikylän kouluun, tämän johdosta asiasta keskusteltuaan päätettiin Porin piirin kansakouluntarkastajan esityksestä kehottaa Pohjarannan koulun johtokuntaa heti ryhtymään sellaiseen toimenpiteisiin, että Pohjarannan koulupiirin pohjoispuolella olevista lapsista siirretään osa Riispyyn kouluun, jossa on paremmin tilaa, näin järjestäen on Pohjarannan koulupiirissä olevilla kouluikäisillä lapsilla parempi mahdollisuus käydä koulua Pohjarannan koulussa. Kun kirjelmä oli luettu, kehotti puheenjohtaja Artturi Peltonen koulun opettajan Aune Korhonen sekä muut johtokunnan jäsenet yksimielisesti johtokunnan kokoukseen saapuneita koulupiirin pohjoisosan kouluikäisten lasten vanhempia lähettämään lapsensa Riispyyn kouluun kansakoululautakunnan kehotuksen mukaan. Asiasta syntyi keskustelua. Into Vastamäki Demasööristä sanoi, ettei hän voi lähettää lapsiaan Riispyyn kouluun, koska matka on ainakin kolmannen osan pitempi kuin tähän kouluun, ollen siis kaikkiaan ainakin 5km. Samoin sanoi Aapeli Raiske. Samoin jokainen koulupiirin pohjoisosan lapsen vanhempi, jokainen vuoronsa jälkeen, kieltäytyi jyrkästi lähettämästä lapsiaan Riispyyn kouluun matkan pituuden ja huonon vaatetustilanteen vuoksi. Lasten vanhempien poistuttua johtokunta keskusteli asiasta. Johtokunnan jäsenet hyväksyivät keskustelun tuloksena yksimielisesti päätöksen, jonka mukaan Pohjarannan koulun johtokuntaan kuuluvat jäsenet velvoitettiin hankkimaan supistetun koulun huoneisto Pohjarannalta Pohjarannan lapsia varten.
Johtokunta 19.11.1945 päätti anoa valtuustolta 4.000mk lisämäärärahaa koulukeittolaa varten sekä vahtimestarin palkkaamiseen. Kansahuollon antamat kenkäluvat jaettiin sekä nahkapohjaiset että puupohjaiset kengät.
Johtokunta 10.1.1946 valitsi puheenjohtajakseen Akseli Uusimäen ja varapuheenjohtajaksi Hilja Koivutalon sekä taloudenhoitajaksi Eero Rantalan ja varalle E. Alisen. Erkki Erkkilä pyysi eroa johtokunnasta muiden siihen suostumatta. Kehotettiin valtuustoa ryhtymään pakkotoimenpiteisiin koulutontin hankkimiseksi Ahlströmin säätiöltä. Vastalauseensa tähän päätökseen esittivät Erkki Erkkilä, Eero Rantanen ja Aune Korhonen.
Johtokunta 25.1.1946 antoi käsityönopettaja Aapeli Raisken hankkimaan 1.500mk edestä poikien käsityötarpeita. Myönnettiin opettaja Aune Korhoselle sairaslomaa ja sijaiseksi tuli Alma Koskela Alakylän kylästä.

Johtokunta 14.4.1946 päätti anoa valtuustolta, että Trolssi - Pohjaranan kansakoulu edelleen jatkuisi täydellisenä kansakouluna, koska oppilasmäärä on 45.

Johtokunta 26.5.1946 antoi väliaikaisena alakansakoulun Jenny Vuorenmaalle ja vt. opettajana toimineelle Alma Koskelan pyydetyt todistukset tehtävistään.
Johtokunta kysyi 12.6.1946 tarkastajalta, millainen opettajanvirka laitetaan avoimeksi, kun koulussa on yläkoulussa 36 oppilasta ja alakansakoulussa vain 5 oppilasta lukuvuonna 1946-47. Johtokunta 4.8.1946 valitsi koulun alakansakouluun Rauha Salome Kuparinen ja varalle tuli epäpätevä emäntä Hilja Koivutalo.

Johtokunnassa 11.8.1946 myönnettiin ero keittäjä-siivooja Aura Lähteenmäelle 1.9.1946 lukien.
Johtokunta 23.8.1946 valitsi vahtimestariksi Terttu Rantalan ja keittäjäksi myös Terttu Rantalan.
Johtokunta hyväksyi 11.9.1946 tyttöjen käsityön opettajaksi Sirkka-Liisa Koivukosken,

Johtokunta 22.9.1946 kuuli Erkki Erkkilän soittaneen Aapeli Raiskeen pyynnöstä tarkastaja O. Vainiolle koskien Raiskeen Heinon poikien määräämistä Riispyyn kouluun, Tarkastaja kehotti johtokuntaa sijoittamaan ko. pojat kouluun, jos koulussa on pulpetteja ja niille tilaa luokassa siksi kunnes hän itse saapuu koululle tarkastusmatkalle. Kysymyksestä virisi vilkas keskustelu. Johtokunta totesi, että kaikkien Riispyyn kylään kuuluvien pitäisi käydä Riispyyn koulua. Mutta koska kouluun jo on muut otettu Matti Raisketta ja Antti Heinoa lukuun ottamatta, päätettiin ainoastaan nämä määrätä Riispyyn kouluun. Päätöstä vastaan oli Erkki Erkkilä perustellen mielipidettään sillä, että pojat ovat ennen käyneet Pohjarannan koulua. Muut perustelivat päätöstään koulussa vallitsevan tilan ahtauden perusteella ja koska poikien matka Riispyyn koululle ei ylitä sallittua 5km. Lopuksi päätettiin pyytää Riispyyn koulun johtokuntaa velvoittamaan pojat menemään Riispyyn kouluun.

Johtokunta valitsi 12.1.1947 puheenjohtajakseen Akseli Uusimäki, varapuheenjohtajaksi Eino Alinen.
Johtokunta 16.3.1947 luki kansakoululautakunnan lähettämän pöytäkirjaotteen, joka velvoitti johtokunnan tekemään selkoa koulupuutarha-asiasta. Ilmoitettiin, että johtokunta ei voi asiassa ryhtyä toistaiseksi mihinkään, koska koulun paikka- ja rakennus kysymys on vielä ratkaisematta.

Valtuutettiin opettaja Tapio Koivukoski ottamaan selvää tarkastaja Onni Vainiolta, voisiko hän toimia edelleen Pohjarannan koulun opettajaa ja samalla tenttiä jossakin oppilaitoksessa itselleen opettajan pätevyyden. Pyydettiin kansakoululautakuntaa asettamaan puolueettomat tutkijat ottamaan selkoa rakennettaviksi ehdotettujen koulujen nykyisestä kunnosta. Pohjarannan koulun johtokunnan mielestä tämä koulu on ehdottomasti huonoimmassa kunnossa ja olisi näin ollen ensimmäisellä tilalla kouluja kuntaan rakennettaessa.
Johtokunta 15.5.1947 päätti perustaa koululle juurikasmaan. Erkki Erkkilä lupautui suorittamaan muokkauksen. Opettaja suorittaa muun työn yhdessä lasten kanssa. Koulun alueella oleva syöttömaa päätettiin vuokrata huutokaupalla. Alueen vuokrasi Eero Rantala 1.500mk.
Johtokunta laittoi molempien opettajien paikat avoimiksi.
Johtokunta 20.6.1947 valitsi yksimielisesti yläkansakoulun opettajan virkaan lukuvuodeksi 1947-1948 seitsemästä epäpätevästä hakijasta toimistovirkailija Kalle Eemil Koposen sekä alakansakoulun opettajan virkaan neljästä epäpätevästä hakijasta rouva Helmi Koposen, molemmat Jaakkiman seurakunnasta. Varalle yläkansakouluun tuli ylioppilas Onni Kalervo Salmi Porista ja alakansakoulun opettajan virkaan varalle neiti Jenny Vuorenmaan Merikarvialta.
Johtokunta 19.8.1947 myönsi koulun viime vuoden opettajalle Tapio Koivukoskelle lukuvuodeksi 1947-1948 virkavapautta opintojen täydentämistä varten. Sijaiseksi valittiin opettaja Kalle Metsola. Johtokunta 29.8.1947 otti ylioppilas Sirkka Erkkilän opettajaksi 1.8.1947 -31.7.1948.
Johtokunta 6.9.1947 hyväksyi poikien käsitöiden opettajaksi Eero Rantalan.

Johtokunta 3.11.1947 totesi ja antoi puheenjohtajalle oikeuden lähettää takaisin kaikki kirjelmät, jotka tulevat Trolssin kansakoulun nimissä, koska kunta hyväksyy vain nimen Pohjarannan kansakoulu. Johtokunta totesi opettaja Vuorenmaan edestakaisen kouluun tulon pyörällä olevan 8km.

Johtokunta16.12.1947 keskusteli tulevan koulun tonttimaasta. Uusimäki, Alinen ja Välimaa halusivat sitä Ahlströmin maalle Viikilän tienhaaraan. Erkkilä ja Rantala taas halusivat koulunpaikaksi kunnan omistamaa nykyistä paikkaa. Päätettiin pyytää valtuuston lähettämään tarkastajan, joka ratkaisisi koulupaikan.

Johtokunta 25.1.1948 valitsi puheenjohtajakseen Artturi Peltosen ja varapuheenjohtajaksi Eino Alinen. Taloudenhoitajaksi Viljo Erkkilän. Johtokunta pohti koulun nimikysymystä: päätökseksi tuli: Niin kauan kuin koulu toimii Trolssin kylässä, pysytetään sen nimenä Trolssin kansakoulu. E. Alinen ja A. Uusimäki kannattivat Pohjarannan kansakoulun nimeä.

Johtokunta 15.2.1948 valitsi eronneen Terttu Rantalan tilalle vahtimestari - siivoojaksi Hilja Rantasen.

Johtokunta 18.3.1948 totesi Alisen ja Uusimäen vaativan että pöytäkirjassa olisi käytettävä Pohjarannan kansakoulun nimeä, muussa tapauksessa he poistuvat kokouksesta. Siihen kokous ei kuitenkaan myöntynyt, sillä kansakouluntarkastaja viittaa kirjelmässään, että koulun virallinen nimi on Trolssin kansakoulu, eikä muuta nimeä saa käyttää.

Kokous jouduttiin keskeyttämään, koska se ei ollut enää Alisen ja Uuismäen poistuttua päätösvaltainen.

Johtokunta 13.5.1948 keskusteltiin koulunpiha-alueen aitaamisesta. Pyydettiin valtuustolta sitä varten 6.000mk.

Johtokunta 5.7.1948 valitsi koulun yläkansakoulun opettajaksi vuosille 1948-49 vt. opettajaksi Eino J. Hallamäen ja alakansakoulun opettajaksi rouva Irja A. Hallamäen. Heidät valittiin 10 hakijasta.

Johtokunta 12.9.1948 keskusteli vuoden 1949 menoarviosta ja päädyttiin mm: Anottiin koulurakennuksen kunnossapitoa varten päreitä 10 mottia koulurakennuksen ja ulkorakennuksen kattamista varten sekä 35kg pärekattonauloja. Varattiin 55.000mk. Polttopuita varten 52.000mk sekä kuusijuhlaa varten 1000mk.

Keskusteltiin koulun paikasta. Kannatettiin yksimielisesti koulun nykyistä paikkaa, koska se sijaitsi koulupiirin keskellä ja on maastonsakin puolesta erittäin sopiva koulupaikaksi. Lisäksi nykyinen paikka tulee kustannuksiltaan kunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin toisella sijalla oleva
, etelämpänä Ahlströmin metsässä sijaitseva kunnan omistama paikka, jonka paikan vaivallinen raivaus pelkästään tuottaisi suuria kustannuksia. Uuden koulun rakentaminen katsottiin erittäin kiireelliseksi. Pyydettiin saada tutustua Lankosken koulun piirustuksiin. Perunaloma pidettiin 17.9.-25.9.

Johtokunta 8.10.1948 keskusteli koulupaikkaa koskevasta päätöksestä, jolloin puheenjohtaja Artturi Peltonen esitti pyynnön, että pohjarantalaiset johtokunnan jäsenet Akseli Uusimäki ja Eino Alinen antaisivat lausuntonsa 12.9.1948 pidetyn johtokunnan kokouksen koulupaikka kysymykseeen. Tällöin syntyi vilkas keskustelu asiasta. Akseli Uusimäki ja Eino Alinen lausuivat, etteivät he hyväksy edellisessä kokouksessa tehtyä yksipuolista päätöstä, vaan ovat sillä kannalla, että koulu on rakennetava kunnan omistamalle Ahlströmin saralle, ellei kunta rakenna kahta koulua Ylikylän ja Riispyyn koulun välille.

Johtokunta 26.11.1948 keskusteli koulupaikasta siltä pohjalta, mitä oli saatu tietää kunnan koulujen rakentamisjärjestyksestä kansakoululautakunnassa tehdyssä päätöksessä. Koska kaikki läsnä olevat johtokunnan jäsenet pysyivät koulutonttiin nähden entisillä kannoillaan, päätti johtokunta yksimielisesti pyytää tarkastaja Vainiota henkilökohtaisesti saapumaan, sekä kansakoululautakuntaa ja valtuustoa nimeämään edustajansa siihen elimeen, joka lopullisesti määräisi. Päätettiin lähettää kokouspöytäkirjasta ote O. Vainiolle, kansakoululautakunnalle ja valtuustolle sekä pyyntö kokoontua Trolssissa heti kun tarkastajalle vain sopii.

Johtokunta valitsi 2.1.1949 puheenjohtajakseen yksimielisesti Artturi Peltosen ja varapuheenjohtajaksi Eino Alinen sekä taloudenhoitajaksi Viljo Erkkilä.

Koska johtokunnan jäsen Akseli Uusimäki, poiketen käsiteltävästä asiasta, esitti loukkaavia ja syyttäviä väitteitä puheenjohtaja Artturi Peltoselle vanhentuneesta asiasta, katsoi viimeksi mainittu aiheelliseksi antaa puheen johdon tässä kokouksessa varapuheenjohtaja Eino Aliselle ja itse poistui kokouksesta. Kokouksen tästä pykälästä ei kuitenkaan enää käyty virallista keskustelua eikä niin ollen tehty mitään päätöstä ja kokous katsottiin päättyneeksi.

Johtokunta 2.2.1949 keskusteli jälleen koulun paikasta ja pantiin asia äänestykseen, koska muuten ei asiasta päästy yksimielisyyteen. Avoimessa äänestyksessä kannattivat koulun nykyistä paikkaa seuraavat jäsenet: Artturi Peltonen, Artturi Lähteenmäki, Viljo Erkkilä ja Antero Holmi. Koulupaikaksi sopivana ns. Ahlströmin sarkaa, jonka kunta myös omistaa kannattivat pohjarantalaiset johtokunnan jäsenet Akseli Uusimäki ja Eino Alinen. Samassa yhteydessä Eino Alinen ilmoitti ja vaati pöytäkirjaan otettavaksi seuraavaa: Pohjarantalaiset eivät, jos koulu rakennetaan nykyiselle ns. Erikssonin tontille, lähetä lapsiaan kouluun ilman, että kunta kustantaa kaikille pohjarantalaisille lapsille koulumatkankyydin. Päätettiin pyytää valtuustolta uuden koulun piirustuksia. sekä pyydettiin kansakoululautakunnan lausuntoa koulupaikkakysymyksestä tämän kokouksen päätöksen johdosta.

Johtokunta 18.3.1949 keskusteli edustajan lähettämistä kansakoululautakunnan kokoukseen 21.3.1949 sen perusteella, mitä kansakoululautakunnasta tulleessa kirjelmässä oli kehotettu. Päätettiin, että edustajat valitaan johtokunnan keskuudesta yksi kummastakin riitapuolesta. Päätös oli yksimielinen. Edustajaksi Trolssin koulun koulupaikkaa koskevan riita-asian selvitykseen ja mahdolliseen ratkaisuun kansakoulunlautakunnan kokoukseen 21.3.1949 valittiin seuraavat johtokunnan jäsenet: Trolssilaisten edustajina Artturi Lähteenmäki ja varalle Viljo Erkkilä ja pohjarantalaisen edustajina Eino Alinen ja varalle Akseli Uusimäki.
Johtokunta 7.9.1940 keskusteli pohjarantalaisten lasten kyydityksestä ja maksuista ja päätti yksimielisesti pyytää valtuustolta määrärahaa neljälle pohjarantalaiselle oppilaalle kyytirahaksi postiautolla kulkua varten Pohjarannan tienhaarasta koululle ja takaisin. Kolme on alakansakoulussa ja yksi yläkansakoulussa.
4.7.1949 Ylikylän pohjoisen kansakoulun johtokunnan kokous. Saapuvilla olivat: Artturi Peltonen, Artturi Lähteenmäki, Viljo Erkkilä ja Antero Holmi. Poissa olivat Akseli Uusimäki, Eino Alinen, jotka ilmoittivat olevansa estyneinä sekä opettajiston edustajina Eero Seppälä tähän kokoukseen jäävinä. Sihteerinä oli Artturi Lähteenmäki. Johtokunnan aikaisemmin laatima, koulun molempien opettajan virkojen avoimeksi julistettu ilmoitus oli seuraavanlainen: Merikarvian kunnan Ylikylän Pohjoisen 2-opettajaisen kansakoulun molemmat opettajanvirat julistetaan haettaviksi koevuosille. Yläkoulun opettajalla on velvollisuus opettaa joko poikien tai tyttöjen käsitöitä.

Asunnot vuokrahuoneissa, koulu on meren rannalla. Hyvä päivittäinen linja-autoyhteys Pori-Kristiina. uuden koulun pitäisi valtuuston päätöksellä valmistua vuoden 1950 kuluessa. Virat pariskuntaopettajille sopivat. Epäpätevätkin huomioidaan. Hakemukset osoitettava 25.5 .-22.6.1949 välisenä aikana koulun johtokunnalle osoitteella Merikarvia, Trolssi. Hakijoita oli yläkoulun opettajiksi 4 ja alakansakoulun opettajaksi 3. Valittiin yksimielisesti yläkansakoulun opettajaksi ylioppilas Eero Seppälä ja alakansakoulun opettajaksi rouva, ylioppilas Soile Seppälä, molemmat lukuvuodeksi 1949-50, koska päteviä hakijoita ei ollut. Kuluvan vuoden talousarviossa oli myönnetty 55.000mk koulun kattojen korjauksiin päätettiin vanhat katot korjata osaksi kattohuovalla ja päreillä.

Johtokunta 28.8.1949 käsitteli pohjarannan oppilaiden poissaoloa koulusta. Pohjarantalaiset johtokunnan jäsenet eivät sanoneet hyväksyvänsä mitään muita koululle kuin heidän viralliseksi katsomansa Pohjarannan nimen ja sanoivat tässä yhteydessä toiseksi syyksi sen, ettei pohjarannan koulua ole ilmoitettu alkaneeksi. Toiseksi syyksi lasten jäämiseen pois koulusta he ilmoittivat sen, ettei pohjarantalaisten lasten koulukyytirahaa koskevaa asiaa ole käsitelty valtuustossa.
Käsiteltiin kehotuksen antamisesta Pohjarannan lasten, jotka eivät ole vailla todellista syytä tulleet kouluun, vanhemmille tieto, että heidän on lapsensa pantava kouluun 2 vuorokauden kuluessa tästä päivästä lukien eli lasten on saavuttava kouluun viimeistään 30.8.1949. Muussa tapauksessa asia annetaan nimismiehen hoidettavaksi sen perusteella, mitä oppivelvollisuuslaki asiasta määrää ja mitä kansakoulutarkastaja O. Vainio on koulunjohtajalle asiasta puhelinkeskustelussa ilmoittanut.

Ostettiin opettajain asuntoon öljylamppu. Johtokunnan puheenjohtaja Artturi Peltonen pyysi Pohjarannan kansakoulun johtokunnasta eroa, koska hänen sanojensa mukaan ei Pohjarannan kansakoulua ole olemassa. Samoin pyysi eroa johtokunnan jäsenyydestä Akseli Uusimäki ja Eino Alinen, mainiten syyksi, että kunnanhallituksen esimies Mäkipuro on lausunut, että asianomaiset vaan rettelöivät johtokunnassa.
Johtokunta 14.9.1949 Ylikylän Pohjoisen piirin (Pohjarannan –Trolssin ) kansakoulun johtokunnan kokouksessa päätti antaa 10 vrk syysloman V ja VI luokan oppilaille 19.9. alkaen.
Johtokunta 23.9.1949 päätti pystyttää lipputangon koulun pihalle, samoin sopivia urheilu- ja voimistelutelineitä. Talouskurssin pitopaikaksi varattiin Viljo Erkkilän talo ja sitä varaten varattiin polttopuita motti. Vakuutettiin koulun kiinteimistö 500.000mk, päärakennus 300.000mk, luhtirakennukset 150.000mk ja keittolarakennus 50.000mk.
Ylikylän Pohjoisen piirin kansakoulun johtokunta 7.1.1950 valitsi puheenjohtajaksi Artturi Lähteenmäen ja sihteeriksi Eero Seppälän. Varapuheenjohtajaksi valittiin Väinö Välimaa ja taloudenhoitajaksi Viljo Erkkilä. Pöytäkirjan tarkastajiksi Viljo Viitala ja Antero Holmi. Koulun keittäjäksi ja siivoojaksi valittiin Hilja Rantanen.
Johtokunta 14.4.1950 päätti antaa molemmille opettajille heidän pyytämänsä todistukset opettajain pikavalmistuksesta säädetyille kesäkursseille hakua varten moitteettomin arvosanoin. Päätettiin julistaa molemmat opettajain virat haettaviksi lukuvuodeksi 1950-1952 koevuosille.
Johtokunta päätti 5.5.1950 kysyä opettajain asuntojen vuokraajalta herra Repolahdelta, jatkaako hän vuokrasopimusta edelleen ja ellei, niin johtokunta ryhtyy asian silloin vaatimiin toimenpiteisiin.
Johtokunta 26.5.1950 otettiin käsittelyyn opettajien virkojen täyttämiset. Valittiin yksimielisesti yläluokkien opettajaksi 1.8.1950 lukien kahdeksi koevuodeksi Kaisa Annikki Niemelän ja alaluokkien v.a. opettajaksi muodollisesti epäpätevän hakijan Jenny Vuorenmaan.
Johtokunta 25.8.1950 käsitteli alakansakoulun opettajan asuntokysymystä. Päätettiin vuokrata hänelle asunto Frans Oskari Erkkilä talosta kamari, ja osuus keittiöön. Pohjarannan oppilaiden vanhemmat olivat lähettäneet pyynnön lastensa kyyditsemisestä kouluun. Asiasta keskusteltiin, mutta koska ei oltu tietoisia erilaisten kyytien kustannuksista, ei tehty mitään päätöstä, vaan jätettiin Väinö Välimaan tehtäväksi tiedustella pohjarantalaisten hevosmiesten kyytimaksuvaatimuksista sekä auto- ynnä muiden kyyditystapojen hinnoista. Poikien käsitöiden ohjaajaksi valittiin Eero Rantala Trolssista.
Johtokunta 1.9.1950 totesi, että pohjarantalaisten kyyditykset hoitaa Eino Alinen 250mk kertamaksulla, joka hyväksyttiin.
Johtokunta 17.12.1950 päätti ostaa kuusijuhlaa varten 0,5kg karamellejä ja leipoa myös pullat. Jaettiin vähävaraisille oppilaille vaateavustuksia.
johtokunta 19.1.1951 valitsi puheenjohtajaksi arvalla E. Alisen, V. Laineen ja A. Peltosen joukosta A. Peltosen. Varapuheenjohtajaksi valittiin V Laine sekä taloudenhoitajaksi edelleen V. Erkkilä.
Johtokunta 26.1.1951 hankki polttopuut polttopuuhuutokaupalla.
Johtokunta 19.3.1951 päätti koulun hiihtokilpailuissa tarjota teetä ja pullaa.
Johtokunta 22.5.1951 luki kunnansihteerin kirjeen, koskien Unicefin lahjakenkiä, mitkä kukin koulu saa ja päätettiin pyytää 11-13 ikäisille sopivia kenkiä koulun oppilaille.
Johtokunta 28.6.1951 esitti kansakoululautakunnalle, että koulu saisi edelleen toimia 6-luokkaisena ja että 7. luokan perustaminen saisi odottaa, kunnes saadaan sopivat tilat. Koulutontin yhteydessä oleva laidunmaa vuokrattiin Eero Rantalalle. 1000mk vuokrasta.
Johtokunta 23.7.19511 valittiin toiseksi opettajaksi ylioppilas Tuija Oramaa, sittemmin Vuorela lukuvuodeksi 1951-1952.
Johtokunta antoi 28.8.1951 opettaja Tuija Vuorelalle oikeuden saada puukorvauksen rahassa, kun hän ei asu koulupiirin alueella.
Johtokunta 3.10.1951 antoi koulun nykyiselle opettajalle Kaisa Annikki Niemelälle valtakirjan virkaansa.

Johtokunta käsitteli 7.10.1951 arkkitehti Roution lähettämiä kansakoulurakennuspiirustuksia, joita oli kolme sarjaa C, D ja E. Johtokunta päätyi kannattamaan E-piirustuksia syystä, että niissä on huomioitu erikseen veisto- voimistelusali. Siltä varalta, ettei tämä johtokunnan ehdotus jostakin syystä tule hyväksytyksi, ehdotettiin toiselle sijalle D- piirustuksia.

Johtokunta 3.12.1951 päätti pukin konttiin kuusijuhlassa laittaa pullat kaikille oppilaille ja pienimmille vieraille lapsille sekä keksejä ja karamellejä.
Johtokunta valitsi 16.1.1952 puheenjohtajakseen arvalla Viljo Laineen, varapuheenjohtajaksi Viljo Erkkilä ja taloudenhoitajaksi myös arvalla Artturi Peltonen ja sihteeriksi Annikki Niemelä. Jaettiin 27 metriä flanellia siten, että kukin saaja sai vähän yli 2 metriä.
Johtokunta 19.2.1952 valitsi edelleen koulun keittäjä-siivoojaksi Hilja Rantanen. Koulun toisen opettajan asunnoksi esitettiin vuokrattavaksi hänen nykyinen asuntonsa Artturi Lähteenmäen talossa, joka asunto käsittää yhden huoneen, josta vuokra on 600mk kuukaudessa ilman lämpöä ja valoa. Koulun v.a. opettaja Esa Virtaselle annettiin todistus opettajien valmistuslaitokseen hakemista varten kiitettävin avosanoin. Jatkoluokkien tyttöjen kotitalousopetusta varten oli vuokrattu Hilja Koivutalolta huoneet. Hiihtokilpailuissa annettiin lapsille pullat teen kanssa.

Johtokunta 15.5.1952 julisti toisen opettajan viran avoimeksi ilmoituksella, jossa mm. mainittiin, että koulu sijaitsee meren äärellä noin 8 km päässä kirkonkylästä. Kirkolla ion 5-luokkainen oppikoulu. Läheltä on linja-autoyhteys Poriin, Kristiinaan ja Vaasaan. Puuttuvat opettajan luontaisedut korvataan rahalla. Virka on otettava vastaan 1.8.21952.
Johtokunta 17.6.1952 toimitti toisen opettajan vaalin ja valitsi kahdesta epäpätevästä hakijasta Tuija Tellervo Vuorelan, jonka oppikoulutodistuksen keskiarvo oli 8.17. Vastaehdokkaana oli Altti Frans Julius Purosalo.

Johtokunta 8.10.1952 käsitteli johtokunnan jäsenten palkkiota ja olivat he kaikki yhtä mieltä, ettei palkkiota makseta muille kuin taloudenhoitajalle, kuten oli ennenkin maksettu. Päätettiin tehdä kunnanhallitukselle anomus sähkön lisätariffien saantia varten 30 tariffille.
Johtokunta 19.1.1953 valitsi entiset virkailijat.

Johtokunta esitti, että koulun tontilta eli metsästä hakattaisiin puhdistushakkuuna leppiä ja muuta huonoa puuta polttopuuksi. Rannassa oleva vanha lato päätettiin purkaa ja hakata polttopuuksi. Johtokunta päätti esittää kunnanhallitukselle anomuksenaan koulun sähköistämistä 3 valopisteellä, perustellen pyyntöä sillä, että mainittu toimenpide aiheuttaisi suhteellisen pienet kustannukset, koska sähkölinja kulkee koulun piha lävitse aivan rakennuksen vieritse, ja koska koululla on kovin huonot valaistusvälineet, jotka vaatisivat perusteellisen uusimisen. Arviokulut olisivat noin 20.000mk, korkeintaan.

Valittiin koulun keittäjä-siivoojaksi edelleen Hilja Rantanen.
Johtokunta 20.2.1953päätti ottaa selvää, jos kunta myöntää varoja koulun oppilaiden keskeisiin hiihtokilpailuihin ja mikäli tulos on myönteinen, päätettiin hankkia kuhunkin ikäsarjaan kolmelle ensimmäiselle palkinnoksi uushopeisia lusikoita ja kunniakirjoja. Antero Holmin esityksestä päätettiin kylällä toimittaa keräys kiertopalkintoa varten.

Johtokunnan kokous 14.5.1953 antoi opettajalle rouva Vuorelalle todistuksen opettajainvalmistuslaitokseen hakemista varten kiitettävin arvosanoin. Koulun sähköistämistä varten tehtiin uusi anomus, koska kaikki öljyvalot ovat niin huonossa kunnossa, että ne vaatisivat uusimista.

Johtokunta 22.6.1953 valitsi toiseksi opettajaksi velvollisuudella opettaa poikien käsitöitä ja valittiin jatkamaan Tuija Tellervo Vuorelan ja siltä varalta että hän pääsisi seminaariin, jossa tapauksessa Vuorela kieltäytyisi virkaa vastaanottamasta, Sinikka Eila Annikki Rantalan.
Johtokunta 25.1.1954 valitsi puheenjohtajaksi Artturi Lähteenmäki, taloudenhoitajaksi Viljo Erkkilä, varapuheenjohtajaksi Antero Holmi ja sihteeriksi Annikki Niemelä.

Johtokunta 4.2.1954 luki Porin piirin kansakoulun tarkastajan lähettämät hänelle kouluhallituksesta lähetetty Ylikylän Pohjoisen piirin kansakoulun paikkaa koskevat asiakirjat, joiden edelleen käsittelyä varten pyydetään johtokunnan lausuntoa 1. koulupiirin rajoista, 2. koulupaikasta, 3. oppilasmääristä ja 4. oppilaiden koulumatkoista nyt ja aikaisemmin.
Asiaa käsiteltiin kohdittain: 1. kohta Koulupiirin rajat. A. Peltonen esitti mielipiteenään, että pidettäisiin ne piirirajat, jotka kunnanvaltuusto on kokouksessaan 3.7.1953 vahvistanut ko. koulupiirin rajoiksi. Toiset jäsenet yhtyivät tähän esitykseen. Koulumatkoista: Asiasta keskusteltiin ja esitettiin mittausten perusteella saadut äärimmäiset koulumatkat nykyiselle paikalle Erikssonin tontille, jotka matkat ovat piirin äärimmäisestä paikasta Välisalosta, etelässä 5km ja äärimmäisestä paikasta Demasööristä, pohjoisessa 5km, ollen matka Välisaloon kuitenkin 200m pitempi. Jäsen Eino Alinen oli kuitenkin sitä mieltä, ettei matka Välisaloon pidä paikkaansa, koska matkaa sinne asti ei ole mitattu, vaan on se 5,5 km. Johtokunta esitti huomautuksenaan, että Välisalosta on matka Ylikylän kouluun ainakin 0,5 km lyhyempi kuin tämän piirin kouluun. Välisalot itse ja heidän lapsensa haluavat käydä tätä koulua. Koulupaikasta: Puheenjohtaja Lähteenmäki esitti johtokunnalle kysymyksen kumpaa Erikssonin paikkaa vai Ahlströmin takasarkaa johtokunta esittää koulupiiripaikaksi. Jäsen Alinen ehdotti Ahlströmin takasarkaa ja muut 4 jäsentä Erikssonin tonttia, joten paikkakysymys ratkesi Erikssonin tontin hyväksi 4 äänellä yhtä ääntä vastaan. Luettelot oppilasmääristä ja oppilaiden matkoista jätettiin sihteerin tehtäväksi. Johtokunnan lisälausunto: Johtokunta ja oppilaiden vanhemmat toivovat, että kouluhallitus ratkaisisi tämän asian ja koulu määrättäisiin rakennettavaksi mahdollisimman pian, sillä nykyinen huoneisto, ollen aivan rappiotilassa on yksi Suomen huonoimpia, ellei huonoin.

Ehdottaessaan koulupaikaksi Erikssonin tonttia johtokunta perustelee ehdotustaan sillä, että mainittu Erikssonin paikka sijaitsee lähempänä suurempaa asutuskeskusta, koska piirin asutuksesta 2/3 on mainitun tontin eli koulupaikan pohjoispuolella. Tällä hetkellä oppilaita on enemmän eteläpäästä piiriä, mutta lähinnä seuraavien vuosien aikana tilanne muuttuu sikäli, että pohjoispuolelta tulee enemmän oppilaita. Sitä paitsi pohjoispuolen väestö on etupäässä maata viljelevää väestöä, joten asutus on pysyvämpää ja sillä on enemmän laajenemismahdollisuuksia kuin eteläpään asutuksella, joka väestö on etupäässä kalastajia eikä eteläpäässä piiriä ole niin suuria laajenemismahdollisuuksia asutukselle, koska maakin on siellä enimmäkseen karua ja viljelykseen sopimatonta. Koulupiirin eteläpään oppilailla on sitä paitsi mahdollisuus lyhentää koulumatkaansa noin 2km käyttämällä oikopolkua, jota he enimmäkseen koulutienään käyttävätkin. Sitä paitsi po. oikopolun saisi suhteellisen halvalla hyväksi kulkutieksi polkupyörää ja hevostakin käyttäen. Johtokunnan jäsen Eino Alinen lausui, että Merikarvian valtuuston taholta on tehty heille oikopolun käyttäjille kunnalta 100.000m avustustarjous mainitun polun kunnostamiseksi käyttökelpoiseksi tieksi, mutta he ovat tarjouksen hylänneet, koska se on riittämätön.
Jos koulu siirrettäisiin kunnan esittämälle Ahlströmin takasaralle, jäisi asutuksesta eteläpuolelle piiriä 17 asumusta ja pohjoispuolelle 46 asumusta.

Johtokunta 24.5.1954 laittoi koulun toisen opettajan viran avoimeksi ja antoi koulun opettajille Kaisa Annikki Niemelälle ja Tuija Tellervo Vuorelalle todistuksen kiitettävillä arvosanoilla. Johtokunta antoi koulun sähköistämisen taloudenhoitaja Viljo Erkkilän järjestettäväksi.
Johtokunta 22.7.1954 valitsi 10 hakijasta koevuosille yksimielisesti Raahen yläkansakoulun opettajaseminaarista valmistuneen Margit Isomäen ja varalle Helvi Mirjami Penttilän, joka oli valmistunut Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta. Koulun toiseksi opettajaksi valittiin väliaikaisesti ainoa miespuolinen hakija ylioppilas Esa Ensio Kallio ja varalle tuli ylioppilas Hilkka Helena Tuohiniemi.

Johtokunta 31.8.1954 keskusteli koulun sähköistämisestä ja päätettiin anoa kunnanhallitukselta saada sähköistää koulu kolmella valopisteellä. Menoarvio oli 18.000mk. Entiset kaasulamput olisi käyttökelvottomina uusittava joka tapauksessa. Hyväksyttiin Artturi Peltosen tarjous opettajan asunnoksi 2.000mk kuukausi huone, valo ja lämpö sekä Matti Lähteenmäen tarjous 2.500mk kuukausi huone ja osuus keittiöön ja valo.

Tarkastajalle lähetettiin kirjelmä koskien koulun huutavaa tilan ahtautta. Uusi koulu on välttämätöntä saada.
Johtokunta 17.12.1954 luki Pohjarannan asukkaiden kunnanhallitukselle lähettämä kyyditysavustusanomus.
Johtokunta 4.1.1955 valitsi koululle keittäjä-siivoojan toimeen Sisko Rantalan kolmella äänellä 2 ääntä vastaan.
Johtokunta 10.1.1955valitsi puheenjohtajaksi Artturi Lähteenmäki, varapuheenjohtaja Antero Holmi, taloudenhoitaja Viljo Erkkilä ja sihteeriksi Margit Isomäki.
Johtokunta 8.7.1955 valitsi yläkoulun toisen opettajan virkaan ylioppilas Reijo Kalevi Kahilan varalle tuli Matti Sameli Risku.
Johtokunta vastasi kunnanhallitukselle 25.8.1955, että koululla on oma sähkömittari ja opettajilla on yhteinen sähkömittari Eero Erkkilän talossa.
Johtokunta 27.1.1956 valitsi puheenjohtajaksi edelleen Artturi Lähteenmäen, varapuheenjohtajaksi Antero Holmin, taloudenhoitajaksi Artturi Peltosen ja sihteeriksi opettaja Margit Isomäen.
Johtokunta 26.3.1956 keskusteli opettajan vaalista, jota ei voitu pitää, koska yhtään hakijaa ei ollut ilmaantunut. Ilmoitus oli Opettajain Lehdessä ja Virallisessa Lehdessä ajalla 16.2. -9.3.1956.

Vaalikokouksen myöhäinen ajankohta johtui siitä, että sitä siirrettiin yleislakon ja siitä johtuvien postitusongelmien vuoksi. Koulun lapsille päätettiin järjestää metsän kylvö- ja istutusretki Antero Holmin metsään.

Johtokunta 12.6.1956 päätti julistaa toisen opettajan viran avoimeksi. Koulun laidunmaa vuokrattiin Eero Rantalalle 2.000mk vuokralla.
Johtokunta 16.7.1956 toimitti koulun toisen opettajan vaalin ja valitsi, kun yhtään pätevää hakijaa ei ollut, yksimielisesti epäpätevän hakijan Jenny Vuorenmaan virkaan väliaikaisesti lukuvuodeksi 1956-1957.
Johtokunta 1.8.1956 antoi valtakirjan virkaansa opettaja Margit Isomäelle.

Johtokunta 28.8.1956 päätti velvoittaa lapset tuomaan koulukeittolaan puolukoita niin, että yläluokkalaiset tuovat 3 litraa ja alakansakoululaiset 1,5 litraa. Joka ei halua syödä marjapuuroa, hänen ei tarvitse tuoda puolukoita. Koulun poikien käsitöiden ohjaajaksi lupautui Eero Rantala lukukaudeksi 1956-57.

Johtokunta valitsi 17.1.1957 puheenjohtajakseen Eino Alisen, taloudenhoitajaksi Eino Viertolan sekä varapuheenjohtajaksi Paavo Paasikosken ja taloudenhoitajan varamieheksi Tauno Elovaaran. sekä sihteeriksi opettaja Margit Isomäen.

Johtokunta 11.2.1957 keskusteli koulun harjannostajaisten järjestämisestä lauantaiksi 16.2.1957 kello 12.00. Tarjoilua päätettiin varata 75 henkilölle. Tarjottiin voileipiä, kahvia, pullaa, pikkuleipiä ja maitoa. Kutsut päätettiin lähettää tarkastaja O.J. Vainiolle entiselle johtokunnalle sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Huhtiselle. Astiakalusto päätettiin vuokrata Trolssin Kalustosta. Toimitsijoiksi valittiin emäntä H. Kallio ja taloudenhoitaja E. Viertola.

Johtokunta 25.2.1957 valitsi opettajanvirkoihin opettajat. Hakuilmoituksessa mainittiin mm, että koulu sijaitsee 7km päässä kirkonkylästä, jossa on 5-luokkainen oppikoulu, Se muuttuu piakkoin 8-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Koululta on hyvät linja-autoyhteydet Porin ja Kristiinan suuntiin. Koulu on uusi ja ajanmukainen, jossa on nykyajan vaatimuksien mukaiset asunnot ja se valmistuu käyttöön syyskuun aikana 1957. Virkoihin valittiin 13 hakijasta yksimielisesti koeajaksi Sirkka Liisa Marjatta Komulaisen ja Esko Kalevi Lindgrenin.
Johtokunta 13.6..1957 anoi valtuustolta koulun vihkimisjuhlaa varten 8.000mk.

Johtokunta antoi 29.7.1957 opettaja Margit isomäelle erotodistus.
Johtokunta valitsi 21.7.1957 koulun keittäjä-vahtimestariksi Eeva Maria Koivutalon lukuvuodeksi 1957-1958. Vuokrattiin edelleen Eero Erkkilältä asunto opettajille.
Johtokunta 27.8.1957 valitsi sihteerikseen opettaja Lindgrenin. Koska koulussa ei ole aiemmin ollut 7 luokkaa muuta kuin jatkokoulussa, päätettiin asia jättää tässä vaiheessa sillensä ja tarkastajan lopullisesti ratkaistavaksi. Koulun johtajaopettajaksi valittiin Esko Lindgren. Edelleen toivottiin, että lapset tuovat puolukoita koulukeittolaan ja asia annettiin opettajien hoitoon.
Johtokunta 6.9.1957 anoi koulukeittolaan varten lisämäärärahaa 56.000mk, kun kouluun tulee VII luokka.
Johtokunta jakoi 4.10.1957 vaateavustukset flanellina 10 oppilaalle, kullekin 2,35 m.

Keskusteltiin koulun siirtymisestä uuteen koulutaloon ja päätettiin, että se suoritettaisiin torstaina 19.10.1957. Siiroosta huolehtivat autoilija T. Elovaara ja E. Alinen sekä 3 muuta miestä. Kouluun päätettiin kutsua VII luokka 11.10.1957.
Johtokunta 10.12.1957 päätti pitää uuden koulutalon vihkiäiset 2.2.1958, mutta mikäli keskuskoulun vihkiäiset sattuvat samalle päivälle, niin silloin tätä tilaisuutta siirretään viikolla eteenpäin.
Vihkiäisiä varten oli varattu kunnan talousarviossa 30.000mk.

Johtokunta 13.1.1958 valitsi puheenjohtajaksi Eino Alisen ja taloudenhoitajaksi Eino Viertola, varapuheenjohtajaksi Tauno Elovaara ja taloudenhoitajan varamieheksi Viljo Viitala.

Keskusteltiin koulun vihkiäisjuhlallisuuksista. Ne pidetään 2.2.1958 kello 13.00 Sovittiin monista yksityiskohdista, kutsuista, tarjoilusta, puheenvuorojen käyttäjistä, ohjelmasta ym.
Johtokunta keskusteli 8.5.1958 kirkkoherran anomusta koulutalon luovuttamista hänen juhlavieraittensa majoitustiloiksi 9.-10.8 1958 ja päätettiin., että vieraat saavat koulun maja- ja parkkeerauspaikakseen ehdolla, että he kohtelevat koulun omaisuutta kaikella tavalla hyvin ja vastaavat, mikäli jotain odottamatonta sattuisi. Johtokunta käsitteli opettaja Sirkka Lindgrenin virkavapauden ja hyväksyi sijaiseksi neiti Sinikka Rantalan.

Johtokunta 5.2.1959 valitsi Sirkka Lindgrenin sijaiseksi Aura Nojomaan muutamaksi päiväksi.
Johtokunta jakoi 5.11.1958 vaateavustukset usealle oppilaalle.
Johtokunta valitsi 19.1.1959 puheenjohtajakseen Eino Alisen, varapuheenjohtajaksi Tauno Elovaaran, taloudenhoitajaksi Eino Viertolan ja hänen varamiehekseen Viljo Viitalan.
Johtokunta antoi 3.9.1959 opettajille Sirkka-Liisa Lindgrenille ja Esko Lindgrenille valtakirjat virkoihinsa.
Johtokunta valitsi 11.1.19560 entiset virkailijat jatkamaan toimissaan.

Johtokunta keskusteli 6.9.1960 koulupiirin rajoista kansakoululautakunnan edustajien Hanna Alhon ja Mikko Vären kanssa. Rajat todettiin suunnilleen hyviksi eikä muutokseen ollut tarvetta.
Johtokunta esitti nytkin toivomuksenaan, että oppilaat toisivat koulukeittolaan 3kg puolukoita tai vastaavan määrän keittokelpoisia siistejä omenoita.

Johtokunta keskusteli 30.5.1962 koulun veden auttamattoman huonosta tilasta.

Ehdotettiin tieviranomaisille koulusta kertovien tiemerkkien laitosta.

Johtokunta valitsi 9.1.1963 ja pysytti virkailijat entisellään.
Johtokunta valitsi 14.1.1965 puheenjohtajakseen Eino Alisen, varapuheenjohtajaksi Esko Koivutalon, taloudenhoitajaksi Eino Viertolan ja sihteeriksi Lindgrenin.

Johtokunta 10.3.1965 käsitteli kannanhallituksen ehdotusta muuttaa koulu supistetuksi kouluksi ja johtokunta totesi, että oppilasmäärä koululla nyt ensimmäistä kertaa keikkuu vaakalaudalla, mutta ei ole selviö, että se syksyllä 1965 painuu alle 25 oppilaan. Siihen vaikuttavan mm. luokalle jäämiset. Korpi-Matin alue, joka myös kuuluu koulun piirin, on osin arvoituksellinen, samoin mahdolliset oppilaan tai parin siirtymiset koulun piirin vaikeuttavat oikean kuvan saamista. Johtokunnan mielestä koulumuodon muuttaminen on paluuta taaksepäin. Johtokunta ehdottaa, että jos kaikki armonvuotensa eläneitä huonokuntoisia kouluja lakkautettaisiin kunnan alueelta ja kouluautot kulkevat, joten mitään uutta systeemiä ei tarvitsisi luoda.

Näin piirissä oleva ajanmukainen koulutalo, joka on valmistunut vuonna 1957, voimistelusali, kerhosali, avara pihamaa voisi edelleen hyödyllisenä palvella koulutointa ja kuntaa kaksi tai jopa kolmiopettajaisena. Ehkä veronmaksajatkin alkaisivat pysyä paikkakunnalla, kun valtuuston syksyllä 1964 esittämästä koulujen rakentamisohjelmasta selviydyttäisiin näin yksinkertaisesti. Johtokunta vielä huomauttaa, että koululla työskentelee opettajapariskunta, joka on valittu samassa vaalissa ja ehdolla, että molemmat valitaan.

Johtokunta 3.6.1965 totesi opettaja Sirkka-Liisa Lindgrenin valmistuneen Hämeenlinnan seminaarissa kansalasikoulun yleisaineiden opettajaksi ja että hänen virkavapautensa on päättynyt, jota virkavapautta hoiti lähinnä ylioppilas Aura Nojomaa.

Johtokunta keskusteli 29.10.1965 valtuuston esittämästä uudesta piirijaosta ja ihmetteli, miksi naapurikoulut ”ylikansoitetaan” ja pitäjän paras 2-opettajainen koulu, josta tulevaisuudessa saataisiin ilman rakentamista peruskoulun 3-opettajainen ala-aste, aiotaan lakkauttaa. Johtokunta kehotti opettajaa kääntymään tarkastajan puoleen, jotta asiassa saataisiin kelvollisia valituksia. Myöhemmin sitten pidetään laajempi kyläkunnan kokous, valitusajan kestäessä.

Johtokunta 19.1.1966 valitsi puheenjohtajaksi Eino Alisen, varapuheenjohtajaksi Esko Koivutalon ja taloudenhoitajaksi Eino Viertolan. Johtokunta käsitteli kunnanhallituksen kirjelmän koskien virkojen lakkauttamista oppilasmäärän vuoksi ja totesi, että koulupiirissä ei vielä kahteen vuoteen menetä toisen opettajan Sirkka-Liisa Lindgrenin palkkausta. Edelleen koska opettajanviran lakkauttaminen on suhteellisen nopea ja selvä toimenpide ei johtokunta tässä vaiheessa katso aiheelliseksi esittää lakkauttamista varsinkin, kun pitäjän kouluissa esimerkiksi Kasalan, Ylikylä-Ahlströmin ym. on virkoja lakkauttamatta, vaikka valtionapu menetettäisiin ensi syksynä tai on kyseenalainen jo tänä lukuvuonna. Asiassa on aloitettava ”oikeasta päästä” ja selvällä näkyvällä tavalla päästävä samanarvoisia virkamiehiä tyydyttäviin ratkaisuihin. Aikaa vievä ja vasta alkuasteellaan oleva koulujen lakkauttamisprosessi esimerkiksi ei oikeuta eräitä opettajia odottelemaan naapurikoulun oppilaita joita eivät ehkä koskaan saa, kun samanaikaisesti toiset paikkakunnalta poiskerkeävät opettajat saavat virkansa lakkauttamispäätöksen heti.

Johtokunta 1.3.1966 käsitteli kunnanhallituksen kehotuksesta Ylikylän Pohjoisen piirin kansakoulun vahtimestari Eeva Olkkosen työtunnit ja päätyi toteamaan, että keittämiseen kuluu 4 tuntia, siivoamiseen 3 tuntia ja lämmitykseen 3 tuntia, yhteensä siis 10 tuntia vuorokaudessa.
Johtokunta hyväksyi 2.8.1966 tyttöjen käsityönopettajaksi ylioppilas Aura Nojomaan lukuvuodeksi 1966-1967. Johtokunta huomautti kunnanhallitukselle, että koulun muututtua yksiopettajaiseksi vahtimestari Eeva Olkkosen työaika pitenee 15 vuorokautta syksyllä ja keväällä samoin 15 vuorokautta.
Johtokunta 1.1.1967 valitsi entiset virkailijat työhönsä.
Johtokunta kokoontui 26.6.1967, jolloin läsnä olivat varapuheenjohtaja Esko Koivutalo, taloudenhoitaja Eino Viertola ja jäsenet: Helmi Kallio, Timo Peltonen ja Erkki Uusimäki sekä sihteerinä opettaja Esko Lindgren. Johtokunta hyväksyi opettaja Esko Lindgrenille 12 vuoden palveluksensa perusteella 4 ikälisän. Johtokunta antoi työtodistukset vahtimestari Eeva Olkkoselle ja opettaja Esko Lindgrenille. Koulun oppilaiden kiertopalkinnot yhteensä 4 kappaletta johtokunta arpoi niiden perheiden kesken, joista on ollut kilpailijoita koulujenvälisissä kilpailuissa.
Tämä lienee ollut viimeinen johtokunnan kokous.

Tämän koulun historiassa on aivan keskeisessä roolissa kylien välinen kisailu koulun paikoista ja oppilaista.
Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä