Merikarvian historiaa
Jorma Rinteen Kootut tekoset
Merikarvian museot
Pyt­ty­ma­ka­sii­ni
Kala-astiateollisuus Merikarvialla
Haminaholman historiaa lyhyesti
Merikarvian lasitehtaat
Lehtileikkeitä Ahlströmin sahalta Haminaholmasta
Alma Liljebladin elämää
Pärske, Alakylän kansakoulu
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu...
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu
  Sataman kansakoulun laajempi historia
  Sataman kansakoulu -nuoruuteni yliopisto
  Sataman kansakoulusta opintielle
» Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
J.P. Kulosaari: Maan kohoaminen Pohjanlahden rannikolla
Nuorisoseuran historiaa
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Suojeluskunta Merikarvialla
Lauttijärven Lukko
Merikarvia-lehti
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
MEKA TV:n video Krookasta
MEKA TV:n video Lauttijärvestä
Merikarvian historiaa > Sataman kansakoulu > Sataman kansakoulu -nuoruuteni yliopisto

Sataman kansakoulu -nuoruuteni yliopisto

Sataman kansakoulu -nuoruuteni yliopisto
Sataman kansakoulu, osa I, yleiskatsaus
Nuoruuteni yliopisto oli Sataman kansakoulu

Nuoruuteni ”yliopiston”, Sataman koulutalon rakentaminen alkoi 10.11.1922 tehdyllä kauppakirjalla, kun hankittiin tontti Matilda Stenholmilta ja hänen tyttäreltään sekä myöhemmin vielä saatiin myyjän poikien suostumukset kauppaan eli Vihtori Stenholmin ja Juho Stenholmin sekä Jenny Lindforsin nimet. Merikarvian kunnanvaltuusto hyväksyi lopullisesti kaupan 10.1.1923. Kauppakirjan kunnan puolesta allekirjoitti ”Krookan edusmies” pitkäaikainen kunnanvaltuutettu, maanviljelijä J.O. Rikalainen. Sataman koulun johtokunta piti 23.11.1922 Tapion sahan perustajan Hjalmar Ahteen luona kaupan johdosta kokouksen ja monet tulevat koulua koskevat kokoukset pidettiin sitten juuri Hjalmar Ahteen luona. Tämä talo sijaitsee tänäänkin Satamassa. Johtokuntaan kuuluivat Ahteen lisäksi Juho Kalliomäki, J.O. Rikalainen, Ville Henriksson, Juho Merilahti ja Hanna Alho. Puheenjohtajaksi valittiin Juho Kalliomäki ja pöytäkirjuriksi Hanna Alho, varapuheenjohtajaksi Juho Merilahti ja taloudenhoitajaksi J.O. Rikalainen.
Sataman koulun johtokunta totesi valtuuston hyväksyneen koulurakennuksen piirustukset 30.12.1922. Oikeutettiin Ahtee ja Kalliomäki tiedustelemaan koulun rakennusaineita sekä pyydettiin valtuusto valitsemaan rakennustyölle valvoja, joksi tuli Ivar Tarmo. Tarmolle luvattiin maksaa palkkioksi 1.100 markkaa ilman asuntoetua, ja jos hän ottaa asunnon, valon ja lämmön koulun tontilla olevasta asunnosta, niin sitten 1000 markkaa.
Johtokunta päätti 17.2.1923 ostaa Köörtilästä Frans Mikkolalta metsäkappaleen ”Silmäniityltä”, jossa oli noin 182 runkoa, 47 markan runkohinnalla. Sanotun kauppakirjan allekirjoittajiksi määrättiin J. Rikalainen ja Ivar Tarmo. Kankun perikunnan huutokauppaan 20.2.1929 valtuutettiin rakennusta huutamaan rakennustarpeiksi Hjalmar Ahde ja Ivar Tarmo, joilla oli oikeus heti tehdä sitova kauppa. Tukit päätettiin sahauttaa hirsiksi ja laudoiksi Saha Osakeyhtiö Tapion sahalla, joista sahauspalkkaa maksettiin 70 penniä kyynärältä tyvitukista ja 50 penniä kyynärältä latvatukilta. Työnvalvoja Tarmo oikeutettiin ostamaan kattopäreitä 235 -250 markan hinnasta syleltä rakennuspaikalle ajettuna.
Johtokunta päätti 25.2.1923 ostaa A.N. Länsitalolta Filppulasta noin 300 runkoa Tapion sahalle ajettuna 60 markan hinnalla runkoa kohden. Päätettiin ostaa J.O. Rikalaiselta niin sanottu ”isoriihirivi” 9.000 markan kauppahinnalla. Vielä annettiin J. Merilahdelle Rikalaiselta ostetun riihen ajo- ja hajotustyö 725 markan maksusta.
Johtokunta hyväksyi 23.3.1923 A. Keinäsen urakkatarjouksen perusmuurien, kivijalan ja kellarin teosta 15.000 markalla sekä Frans Saarisen ja Juho Siltasen urakkatarjouksen päärakennuksen puutyöstä 37.900 markkaa.
Päätettiin ostaa 17.8.1923 kauppias Evert Snellmanilta kaksikerroksinen makasiinirakennus 15.000 markalla koulun tarpeisiin.
Johtokunta hyväksyi Albin Keinäsen urakkatarjouksen koulun ulkohuonerakennuksen ja saunan kivijalan ja sementtitöistä 6.500 markalla.
Päätettiin 27.12.1923 tilata ikkunat ja ovet Porin Puuteollisuus Oy:ltä 15.500 markalla ajettuna Porin rantaan. Ikkunat tuli olla sisäikkunoineen ja öljyttynä.
Valittiin 30.1.1924 johtokunnan puheenjohtajaksi Jussi Kalliomäki, varapuheenjohtajaksi Juho Merilahti, väliaikaiseksi kirjuriksi ja taloudenhoitajaksi Hanna Alho. J.O. Rikalainen jäi edelleen koulun rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi. Päätettiin tilata Sataman koulua varten entiseltä Alakylän kansakoulun opettaja Pahkalalta Pihlavasta, jossa hän toimi opettajana, koulukalustoa ja opetusvälineitä hänen laatimansa suunnitelman mukaisesti 31.831 markalla.
Johtokunta päätti 30.1.1924 laittaa johtajaopettajan viran hakuun ja laittaa ilmoituksen sekä opettajalehteen että Suomen viralliseen lehteen.
Päätettiin ostaa vielä Lähteenmäeltä Trolssista tiilet 4.000 kappaletta 80 pennillä kappaleelta paikalle koulutontille ajettuna. Osuusliike Kansasta päätettiin ostaa loput tarvittavasta tiilimäärästä 90 pennillä kappale ja tulenkestäviä tiiliä 1,59 markalla kappale tuotuna vapaasti Merikarvian rantaan eli siis Krookan satamaan.

Sataman koulun ensimmäistä opettajan virkaa hakivat Usko Ilmari Hirvonen Leppävirralta, Kalle Akseli Esko Vesilahdelta ja Juho Artturi Hirvensalo Lappajärveltä. Lisäksi 4 oli lähettänyt tiedustelunsa sanotusta virasta. Johtokunta valitsi 1.8.1924 alkaen 2-vuoden koeajaksi Ilmari Hirvosen ja hänen varasijalleen Akseli Eskon.
Johtokunta tilasi 29.6.1924 neiti Elin Petterssonin kirjakaupasta koulutarpeita 3.978 markalla mm. hankittiin Lauri Ingmanin raamatunhistoriaa 25 kappaletta, valistuksen lukukirjoja 30 kappaletta, Mantere - Sarva yleistä historiaa 15 kappaletta, Faberin lyijykyniä ja valistuksen kaunokirjoitusvihkoja sekä mustetta ja valmiiksi leikattuja imupapereita. Valtuustolle ilmoitettiin, että kouluun on jo ilmoittautunut 55 oppilasta ja todennäköisesti oppilaita tulee vielä lisää. Siksi päätettiin ehdottaa valtuustolle, että se perustaisi toisen opettajan viran Sataman koulua varten.
Valittiin yksimielisesti väliaikaiseksi opettajaksi ilman auki julistamista saatuaan tarkastajan hyväksymisen lukukaudeksi 1924 -1925 Hanna Vilhelmiina Norrgård ohjesäännön mukaisine palkkoineen.
Koulun ensimmäiseksi vahtimestariksi valittiin 15.8.1924 -10.1.1925 Hanna Källi.
Koulun vihkimisjuhlapäivä pidettiin 26.10.1924.
Puuseppä Frigårdilta, sittemmin Vapaatalo, tilattiin 19.1.1925 20 pulpettia 20 markalla pulpetti ja opettajan pöytä 265 markalla sekä opettajan tuoli 60 markalla.
Yksimielisesti valittiin opettajaksi Ines Tommila 1.8.1925 lukien 2-vuoden koevuosiksi.
Johtokunta totesi 28.8.1942, että sataman koulun virkaa oli hakenut 3 opettajaa, joista äänestämällä valittiin 3 äänellä Hilkka Annikki Peuraniemi Rovaniemeltä.
Johtokunta valitsi 16.8.1948 johtajaopettajaksi kolmeksi vuodeksi opettaja Ilmari Hirvosen ja toiseksi alakansakoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1948 -1949 Ilma Alhon sekä siivooja-keittäjän toimeen Selma Merilahden. Ilma Alho oli tämän kirjoittajan opettaja koulun II luokalla. Ilma kuoli nuorena.
Koululle valittiin opettajaksi Senja Ojantakanen lukukaudeksi 1949 -1950. Senjakin oli jutun kirjoittajan opettajana IV luokalla.

Kuva 1.
Sataman koulun oppilaita 1949- 1950


Koska Hirvonen ei 28.8.1950 jälkeen voinut enää hoitaa opettajanvirkaansa, tehtiin muutoksia: Senja Ojantakanen alkoi opettaa V,VI ja VII luokkia. Hilkka Peuraniemi III ja IV luokkia. Ilma Alho alkoi opettaa II luokkaa ja otettiin Laura Koskenkorva opettamaan I luokkaa ja poikien käsitöiden opettajan hankkiminen annettiin suntio ja ulosottomies Paavo Heikkilän hoitoon. Aromaa tuli sitten poikia opettamaan. Johtokunnan sihteeriksi valittiin opettaja Peuraniemi.

Kuva 2. sataman kansakoulu

Johtokunta luki opettaja Ilmari Hirvosen eroanomuksen ja siihen johtaneen lääkärintodistuksen. Hirvonen oli syntynyt 1882. Hän oli pitkään toiminut koulun ansioituneena opettajana. Hirvoselle tehtiin Merikarvian sairaalassa vaikea leikkaus, joka siis johti eläkkeelle siirtymiseen, kuten kunnanlääkäri T. Carlson suositteli tekemään. Johtajaopettajaksi Hirvosen tilalle valittiin opettaja Senja Ojantakanen. Hirvonen tuli Sataman kansakouluun opettajaksi 1.8.1924 ja sai virkaansa valtakirjan 21.10.1926 ja palveli koulua kiitettävällä osaamisella ja tarmolla 31.12.1950 saakka.
Johtokunta valitsi 22.1.1951 puheenjohtajakseen Toivo Kuusisen, varapuheenjohtajakseen Paavo Heikkilän, taloudenhoitajaksi Eelis Rairon ja sihteerikseen opettaja Senja Ojantakasen.

Johtokunta päätti hankkia koulun urheiluvälineisiin mittanauhan, keihään, 3,6kg kuulan, jalkapallon sisäkumilla varustettuna paikallisesta urheiluliikkeestä, Veikko Karin urheiluliikkeestä. Karin kauppaliike on vielä paikallaan, tosin ei enää ole pitkään aikaa ollut kauppana. Kauppias Kari kuoli traagisella tavalla hukuttuaan purjeveneen kaaduttua Ouran saariston vesillä.
Opettaja Jussi Pitkäranta ja hänen vaimonsa opettaja Irma Pitkäranta toimivat Sataman kansakoulun opettajina. He tulivat kouluun opettajiksi vuonna 1954. Jussi sai heti tehtäväkseen myös toimia kansakoululautakunnan sihteerinä.
Jussi Pitkäranta oli innokas musiikkimies. Niinpä kun kaikki oppilaat eivät kiinnostuneet urheilusta, hän näki tärkeäksi kehittää koulujen välisiä henkisiä kilpailuja mm. koulujen välisten hiihtokilpailujen lisäksi. Henkisten kilpailujen tuomarit saatiin Merikarvian Yhteiskoulun opettajien joukosta.
Jussi Pitkäranta oli heti koulun opettajaksi tullessaan huomannut koulun oppilaiden musikaaliset lahjat. Hän perusti kouluun kuoron, koulusoitinyhtyeen ja vielä varttuneemmille oppilaille kitarakerhon. Jussi Pitkäranta kirjoitti neljä lasten musikaalia, joita esitettiin ja maksullisilla esityksillä kartutettiin varoja mm. soittimien hankintaa varten. Nimeltään nämä musiikkinäytelmät olivat: ”Hiawatha”, ”Paimenpoika ja prinsessa”, ”Karibian meren ihmeitä” ja ”Pepito ja puhuva aasi”.
Aimo Tammivuori kirjoitti Satakunnan Kansassa 20.4.1964:” Aivan erityisen kiitosmaininnan ansaitsee Merikarvian Sataman kansakoulu, joka yksin toi kilpailuun autokuormallisen osanottajia. Opettaja Jussi Pitkäranta ansaitsee korkean arvosanan työstään nuorten taiteellisten harrastusten hyväksi”.
Jussi ja Irma Pitkäranta muuttivat Sataman koulun lakkauttamisen jälkeen Ouluun, josta Jussi sai Koskelan ala-asteen opettajan viran ja Irma Paulaharjun opettajan viran.
Koulun 30-vuotisjuhla pidettiin 28.11.1954 alkaen kello 15. Tervehdyspuheen esitti Toivo Kuusinen ja kronikan esittivät Hanna Alho ja Jussi Pitkäranta. Muuna ohjelmana oli lasten ohjelmaa mm. soittoa ja laulua.
Sataman koulu pantiin kiinni vuonna 1967. Sataman koulun mennessä kiinni siellä oli 67 oppilasta.

Sataman kansakoulun sankaritaulussa on mainittu seuraavat sodissa kaatuneet koulun oppilaat:
Juho Anton Kärri, s. 12.12.1915, kaatui 1.1.1940
Onni Armas Kalliosalmi, s. 21.3.1914, k. 8.2.1940
Veikko Viljami Välimaa, s. 13.4.1914, k. 8.2.1940
Lauri Einari Österman, s.6.9.1920, k. 15.7.1941
Aimo Ensio Källi, s. 21.1.1918, k. 11.1.1942
Vilho Aleksanteri Nurmela, s. 20.8.1917, k. 7.10.1942
Esko Vihtori Tuomi, s. 13.6.1924, k. 23.8.1943
Heimo Olavi Kalliosalmi, s. 30.8.1917, k. 16.11.1943
Pauli Lennart Peltomäki, s. 25.1.1922, k. 18.6.1944.

Opettaja Ines Tommila, Tommitäti oli Sataman kansakoulun unohtumaton opettajapersoona.
Tommila asui eläkepäivinään omistamassaan komeassa Ollinmäessä punaisessa talossaan. Tähän persoonalliseen pitkäaikaiseen Sataman kansakoulun opettajaan opettaja Jussi Pitkäranta tutustui, kun Ines tuli Jussin luo pyytämään, että Jussi tekisi oppilaiden kanssa hänelle linnunpönttöjä Ollinmäkeen laitettavaksi. Linnunpöntöt tehtiin ja Jussi kertoi koulun naapurissa asuvalle Hanna Alholle, joka oli Ines Tommilan hyvä ystävä, että he lähtevät viemään Ollinmäkeen linnunpönttöjä. Tommila ei ollut paikalla, mutta linnunpöntöt laitettiin Ollinmäen koivuihin. Tommilassa oli tapana pitää juhlia ja usein vieraana olivat myös kansakoulutarkastaja Vainio ja Hanna Alho. Ines Tommila ehti moittia Pitkärantaa, kun hän ei ollut koulun oppilaiden kanssa tuonut lupaamiaan linnunpönttöjä. Hanna Alho tähän totesi, että koulun oppilaat ovat kyllä jo tuoneet linnunpöntöt Ollinmäkeen. Tommila ei ollut huomannut katsoa puihin ja joutui sitten, tosin mielellään pyytämään anteeksi Jussilta turhia moitteitaan.
Ines Tommila lahjoitti Sataman kansakoulun seinälle yllä kertomani marmorisen sankaritaulun, jossa olivat Sataman entisten oppilaiden nimet, jotka olivat kaatuneet sodissamme. Sankaritaulun paljastuspuheen esitti kirkkoherra Teuvo Innola. Jussi Pitkäranta oppilaineen järjesti tähän tilaisuuteen harrasta ohjelmaa. Koulun sankaritaulu on tänä päivänä Ahlströmin kansakoulussa tallessa.
Opettaja Tommila lahjoitti testamentissaan Ollinmäen lasten kesäsiirtolatoimintaa varten. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Merikarvian osasto myi sen Laestadiolaisyhdistykselle, jonka omistuksessa se nykyisin on.

Lauri Hakosalo
Viihtyi Sataman kansakoulussa I –IV luokilla ja siirtyi sitten jatkamaan koulua Merikarvian Yhteiskouluun (MYK) vuonna 1952.

Päivitetty 7.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä