Historiaa
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarvia-viikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
Historiaa > Urheiluseura Trolssin reipas

Urheiluseura Trolssin reipas

M.V.U.S REIPAS

Taustaa

Merikarvian historiakirja II (Kuunarin kryssi) kertoo merikarvialaisista urheiluseuroista oman osionsa. Valitettiin, ettei Trolssissa toimineesta Trolssin Reippaasta ole jäänyt kirjallista tietoa jälkipolville. Seuran virallinen nimi on otsikossa ja lyhennys nimestä Merikarvian voimistelu ja urheiluseura Reipas toimipaikkana Trolssin kylä. Seura alistettiin myöhemmin alaseuraksi Merikarvian Innolle.

Ilmari Erkkilä ilmoitti Merikarvia Seuran puheenjohtajalle, että hänellä on kaksi pöytäkirjaa säilytyksessä. Kirjat koskevat seuran toimintaa, sen alkutaipaleelta lähtien. Kirjat olivat Artturi Lähteenmäellä, joka luovutti ne tyttärelleen Auralle. Hän puolestaan antoi kirjat Ilmari Erkkilälle säilytykseen, jotta ne pysyvät omassa kylässä.

Seuran historian alkutaipale (1. pöytäkirja)

Pöytäkirja sisältää lähes 150 sivua, joissa kerrotaan toiminnasta (kokouksia, urheilutuloksia, jne.) Kirja alkaa näin:

”Alkulause

Tämän.W.U.Seuran perustamisesta ei ole mitään tarkkoja aikoja. Mutta kuitenki on se ollut jo v-1910. Ja se alkoi silloin nelihenkisenä uimaklupina. Sitten se rupesi ottamaan muutakin urheilua ohjelmaansa. Joten se jo v-1911 otti nimekseen W.U.S.Reipas. Mutta tätä ei sanoa viellä miksikään seuraksi. Sillä ei ollut paljon hallintoa eikä vakinaisia harjoituksia. Siittä huolimatta pidettiin jo kilpailujakin urheilussa.

Mainita myöskin sopii että silloisen uimaklubin jäsenet olivat todella uinnin harrastajia. He kävivät esim aivan syysmyöhään uimassa.”

Seuran virallisempi perustaminen tapahtui 7.4.1912. Puheenjohtajaksi valittiin Artur Lähteenmäki ja sihteeriksi sekä rahastonhoitajaksi Sikstus Gammelgård. Johtokuntaan valittin heidän lisäkseen kolme muuta jäsentä. Voimistelu ja urheiluharjoitukset sovittiin pidettäväksi torstaina ja sunnuntaina. Painiharjoitukset keskiviikkona ja lauantaina, nämä kaikki tiettyyn kellonaikaan. Seuraan liittyi 15 jäsentä, 4 alle 15 vuotiasta poikaa. Jäsenmaksuksi tuli 50 penniä jäseneltä. Jäsenluettelossa mainittiin myös henkilön ammatti (talollisen poika, räätäli, leipuri, työmies).

Ensimmäisenä toimintavuonna pidettiin 5. johtokunnan kokousta. Yleisureilukilpailuja oli 5 ja talvella luistelukilpailut 500m ja 5000m matkoilla. Kilpailujen yhteydessä pidettiin buffettia, jota hoiti palkaton mieshenkilö. Ensimmäinen kiekko ja keihäs hankittiin. Rahavaikeudet vaivasivat ja siksi oli eripuraa päätöksissä, joiden seuraukset kuvastuvat ensimmäisessä vuosikokouksessa 6.4.1913, josta ote.

”W ja U.S.Reipas perustettiin 7.4.1912. on nyt vuoden vanha. Seuran puheenjohtajana on toiminut A. Lähteenmäki. Johtokuntaan on kuulunut ensinnäki Herra Sikstus Gammelgård, joka on ollu mies paikallaan. Jota samma ei voi sanoa Herra Puheenjohtajasta. Gammelgård on hoitanut Warapuheenjohtajan, Sihteerin, rahastonhoitajan ja taloudenhoitajan tointa kiitettävästi…”Kerrottiin myös, että oli hankittu painimatto, kiekko, kuula ja keihäs. Kesäjuhlat pidettiin Sanskerin saaressa, jossa oli paljon yleisöä. Menestystäkin oli tullut painissa ja juoksuissa.


Seuraavan vuoden (1913) puheenjohtajaksi ja rahastonhoitajaksi valittiin Sikstus Gammelgård. Jäseniä oli 20. Päätettiin vuokrata kenttä urheilemista varten (hinta 10 mk/ vuosi). Kokouksia pidettiin 7. Juoksukilpailuja järjestettiin myös naisille. Seura järjesti heinäkuussa viisiottelukilpailut, jotka voitti Jalmar Mahlamäki. Rahankeruuta varten järjestettiin iltamia. Juhannuksena tehtiin taas huvimatka Sanskerin saareen, jossa oli virvokkeita myöskin myytävänä. Toiminta monipuolistuu ja rahaakin kertyi kassaan, jotta voitiin hankkia uusia välineitä ja myöskin palkintoja. Hankittiin korkeushyppytelineet ja moukari.

Seuran toimintavuonna 1914 valmistuivat säännöt, joissa ensimmäisessä pykälässä kerrotaan: ”Merikarvian Reipasseuran tarkoituksena on Porin piirissä (alueella) herättää ja edistää harrastusta kehittäviin ruumiinharjoituksiin (voimisteluun ja urheiluun).”Säännöissä on 12 muuta kohtaa, jotka koskevat lähinnä käytännön asioita. Yleisurheilukilpailut jatkuivat ja silloisen tavan mukaan kuula, kiekko ja keihäs heitettiin kummallakin kädellä erikseen ja tulokset laskettiin yhteen.

Seuraavana vuonna 1915 puheenjohtajan nimi vaihtuu, vaan ei henkilö. Sikstus Gammelgårdista tulee Sikstus Suvanto, jonka jälkipolvet tuntevat paremmin esim. Kasalanjoen osuuskassan pankinjohtajana Riispyyssä. Urheilu jatkuu ja laajenee edelleen. Jäsenmäärä lähestyi 30. Seura rupesi julkaisemaan Huviposti- nimistä lehteä, jossa oli jäsenten kirjoituksia, runoja ja tietenkin urheilutuloksia.

Vuonna 1917 valtakunnassa tapahtui suuria muutoksia. Suomi itsenäistyi. Sikstus Suvanto ja Artur Lähteenmäki osallistuivat näihin tapahtumiin ja Reippaan johtaminen siirtyi muiden tehtäväksi. Puheenjohtajaksi tuli Edvard Heino ja sihteeriksi Wäinö Stenbacka.

Vuonna 1919 Sikstus Suvanto palasi puheenjohtajaksi. Jäsenluettelossa on jo 38 nimeä ja kaikilla edelleen ammattinimike (maanviljelijä, maanviljelijän tytär, kalastaja, työmies, palvelijatar, vaaturi, jne.)

Vuosina 1920 – 1924 on puheenjohtajana toiminut Werner Saarivaara. Kirja loppuu vuoteen 1924 ja todetaan, että toiminta on hiipumassa. Jäseniä on enää 8 henkilöä. Valitetaan, että nuoriso veltostuu ja eivät halua osallistua enää mihinkään.

Toinen pöytäkirja

Toinen pöytäkirja, joka sisältää 45 sivua tekstiä, kertoo seuran uudesta tulemisesta. Kirjan alussa kerrataan seuran historiaa perustamisesta lähtien ja miksi se lopahti. Vuonna 1934 innostuttiin silloisen nuorison toimesta järjestämään painiharjoituksia. Vuonna 1938 virisi myös yleisurheilutoiminta. Alettiin perata urheilukenttää Artur Lähteenmäen maalle. Siihen oli varattu 300 metrin juoksurata. Sota katkaisi toiminnan aina vuoteen 1947. Vuonna 1938 kilpailtiin hiidossa ja yleisurheilussa, joista tuloksia kirjassa.

Seuran jäsenluettelossa on 21 nimeä vuonna. Puheenjohtajaksi valittiin Wiljo Erkkilä ja sihteeriksi Artturi Lähteenmäki. Päätettiin liittyä alaosastoksi Merikarvian Intoon. Jäsenmaksuksi tuli 25 markkaa. Liittymismaksu oli aikuisilta 25 markkaa ja alle 10- vuotiailta 10 markkaa. Kannatusjäsenien liittymismaksu oli 50 markkaa kertamaksuna. Ensimmäisissä kilpailuissa oli lajeina 60 m juoksu, korkeushyppy ja kuulan työntö. Osanottajia oli 14. Artturin poika Matti oli tuloksellisesti paras. Kenttää kunnostettiin talkootyönä. Järjestettiin tanssit Riispyyn mms:n talolla rahojen keräämiseksi. Järjestettiin kentällä yleisurheilukilpailut vielä 4 kertaa kesän aikana. Kerättiin pääsymaksu kentälle.

Vuosikertomuksessa kerrotaan menestyksestä sekä urheilullisesti että taloudellisesti. mm. Viestihiihdon voitto tuli Merikarvian Innosta ja Tuorilan Tuiskusta. Seuran kassavarat olivat 12514 markkaa, jonka sihteeri ”tytyväisenä” kirjoittaa.

Urheilukentän viralliset vihkiäiset oli 4. heinäkuuta 1948, joista Satakunnan kansa kertoi artikkelissaan allekirjoittaneena Kalevi Römpötti. Kenttää oli tasattu ja kunnostettu sekä ajettu hiekkaa suorituspaikoille. Lehti antaa suurta arvoa Artturi Lähteenmäelle panostuksesta nuorison hyväksi. Talous näytti vielä kasvavia lukuja ja tulossa oli vielä kunnan avustus urheilukentälle. Norrbackien vierailukiertue (Leander, Maire ja Paul Norrback) tuotti myös runsaasti voittoa.

Toimintavuotta 1949-1950 kuvaa se seikka, että jäseniksi oli hyväksytty myös naapurikylien poikia (Riispyystä 21, Kasalasta 7 ja Siipyystä 1). Jäseniä oli kaikkiaan 40. Kenttää edelleen kunnostettiin.

29.5.1949 järjestettiin maastojuoksukilpailut 3 ja 1,5 km matkoilla raskaissa olosuhteissa. Maaliin asti tuli 6 kilpailijaa. Tämän jälkeen juostiin radalla 1500 m. Seura oli ostanut kalliin jalkapallon ja jatkoksi pelattiin ottelu ukkomiehet vastaan poikamiehet. Kiihkeä peli päättyi tasatulokseen 2-2.

Jäsentenväliset yleisurheilukilpailut pidettiin 6.6.1949 Riispyyn mms:n pihassa. Sarjoina olivat yleinen, alle 19v ja alle 15v. Osallistujia oli 15. Parhaasta tuloksesta vastasi alle 19v korkeudessa Vilho Stenbacka, tulos 165 cm. Hänestä oli tullut myös seuran sihteeri toimintavuoden alusta lähtien.

Kesäjuhlat ja urheilukilpailut järjestettiin 10.7.1949. Päivällä kilpailtiin kentällä useassa lajissa ja neljässä sarjassa. Raportin mukaan tulokset olivat keskinkertaisia. Illalla oli tanssi-iltamat. Kaksi viikkoa myöhemmin oli taas jalkapallo-ottelu ukkomiehet vastaan poikamiehet. Ukkomiehet voitti 3-2. Pelin jälkeen vielä oli kylien välinen ruotsalaisviesti, jonka Riispyy täpärasti voitti, Kasala toinen ja Trolssi kolmas. Syyskuussa ja lokakuussa oli vielä kilpailut.

Toimintavuosina 1950-1951 oli jäsenmäärä tipahtanut lähes puoleen (21) edellisestä vuodesta. Vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin edelleen Viljo Erkkilä ja sihteeriksi palasi Artturi Lähteenmäki. Kesäjuhlat ja urheilukilpailut pidettiin Trolssin kentällä 23.7.1950. Ilma oli sateinen, mutta yleisöä oli runsaasti. Urheilijoita oli eri seuroista (Merikarvian Into, Siikaisten Sisu, Lauttijärven Lukko, mm.), oman seuran lisäksi. Sarjoja oli 4 ja Yleisessä sarjassa oli eri lajeja 14. Ikäsarjoissa oli kolmiottelut. Pöytäkirja päättyy toimintavuoden 1951-1952 jäsenluetteloon, jossa on 9 nimeä. Toiminta näin hiipui…

M.W.U.Seura Reippaan perustajat olivat nuoria miehiä. Vuonna 1910 Artur Lähteenmäki oli 21 vuotias ja Sikstus Gammelgård 19 vuotias. Muutkin perustajajäsenet olivat nuoria miehiä. Heidän innostuksensa nuorison kunnon kohottamiseksi on kunnioitettava ja haastavaa. He uskoivat tähän asiaan Venäjän vallan alaisessa Suomessa ja kotikylässään.

Tunsin kummankin henkilön melko hyvin. Muista tapauksen 1950- luvun puolivälistä. Kanssani oli riispyyläisiä poikia ja menimme polkupyörillä Trolssin kentälle juoksentelemaan. Kohta tuli vanha mies meidän luoksemme kysyen, mitä pojat meinaavat tehdä. Tunsin entuudestaan Artturi Lähteenmäen. Sanottiin, että tultiin urheilemaan, eikä tekemään mitään pahaa. Artturilla oli sekunttikello mukanaan ja hän ehdotti, juoksisimme 60 m kilpaa niin, että hän ottaa aikaa. Juoksimme muutaman kerran ja olimme aika tasaväkisiä keskenämme. Artturi ehdotti, että hän haastaa meidän kilpailuun kyseisellä matkalla. Meitä vähän hymyilytti - vanha mies. Tottakai suostuimme. Artturi riisui puseronsa ja housut. Alta paljastui punertavaraitaiset pitkät flanellikalsari. Artturi laski lähtöviivalla kolmeen ja sitten lähdettiin. Artturi oli kaksi metriä meitä ennen maalissa. Hävetti ja lähdimme lähes saman tien kotimatkalle.

Erkki Vanhatalo
Entinen urheilija

Päivitetty 24.4.2018 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä