Historiaa
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarviaviikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu
  Ylikylän uusi koulu, tarkempi katsaus
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
Historiaa > Ylikylän uusi koulu > Ylikylän uusi koulu, tarkempi katsaus
« Edellinen | Seuraava »

Ylikylän uusi koulu, tarkempi katsaus

Lauri Hakosalo
Ylikylän Uusi koulu, yksityiskohtaisempi katsaus koulun historiaan, koottu pöytäkirjoista
Pöytäkirja, joka pidettiin Yli- ja Alakarvian koulupiirin kansakoulun johtokunnan kokouksessa pappilassa 13.11.1876. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkoherra G.A. Heman, varapuheenjohtajaksi kuntakokouksen esimies Viktor Herman Holmström, taloudenhoitajaksi talollinen Viktor Näsi ja rahastonhoitajaksi kauppias F.O. Rosnell. Koulun perustamisesta päätettiin tehdä seuraava ehdotus: Rouva Wilhelmiina Norrgårdin lahjoittama huoneus on muodostettava koulurakennukseksi sillä tavalla kuin tehty piirustus osottaa ja johtokunnan jäsenillä on tilaisuus yhteisessä koulunkannattajain kokouksessa selittää. Koulun kannattajat pyydetään valtuuttamaan johtokunta ottamaan pienemmän rahalainan, että rakennukseen saadaan ryhtyä heti kun tämä kokous on pidetty. Lisävarat ovat koottava ensi talvena yhdessä kunnallisten veroin kanssa kunnallislautakunnan toimelle veroäyrin mukaan. Koululle on haettava valtionapua niin pian kuin suinkin.
Vaikka johtokunnan puheenjohtaja Heman ja joku jäsenkin käytännöllisistä syistä katsoi naisopettajan olevan tähän kouluun soveliaimman, jätetään koulun kannattajain päätettäväksi, onko mies- vai naisopettaja otettava.
Palkaksi ehdotetaan vapaa asunto, polttopuut, öljyvalo, lehmän suvikäynti, noin 10kapan ala perunamaata ja koulunkannattajilta vuotuinen 200 markan rahapalkka.
Johtokunta valtuutetaan hakemaan valtionapua ja hankkimaan opetuskaluston ja muuta mitä välttämättömästi on tarpeen koulun toimeen saamiseksi, että koulu saa alkaa toimensa syyslukukauden alussa 1877. Yllä oleva ehdotus hyväksyttiin koulun kannatusyhdistyksen kokouksessa 23.11.1896
Pöytäkirja tehtiin Merikarvian kunnan väliaikaisessa kuntakokouksessa kunnan huoneessa 23.11.1895: Kokous myönnettiin laillisessa järjestyksessä kuulutetuksi. Läänin kuvernöörin välipäätöksen johdosta, mikä koskee niitä valituksia, joita on tehty siitä, että kuntakokouksessa viime syyskuun 23 päivänä oli myönnetty yleisestä kunnan kassasta annettavaksi viidensadan markan suuruinen apuraha, Koittankosken talon ja Isojoen rajan välisen tien raivaamiseen päätti kunta pysyä entisessä päätöksessään ja selityksen tekijäksi kunnan puolesta valittiin puuseppämestari J.W. Wirtanen, jolle ote tästä pöytäkirjasta on valtakirjaksi annettava.
Sen johdosta, että Merikarvian ja Siikaisten kuntain yhteistä lääkärin virkaa oli hakenut lääketieteen kandidaatti Herra Karl Johan Corell, joka pian saapi loppuun suoritetuksi lisensiaatti tutkinnon, päätti Merikarvian kunta puolestaan ottaa hakijan mainittuun virkaan. Tieto päätöksestä annetaan Herra Corellille tämän pöytäkirjan otteella, joka samassa siis tulee olemaan valtuuskirjan asemassa.
Luettiin Kuvernöörin viraston kirjelmä viime syyskuun 29 päivältä, jossa vaaditaan lausuntoa kirjeen mukaan liitetystä mietinnöstä, mikä koskee terveyden hointoa ja kulkutauteja maalla. ja päätettiin vaadittu lausunto toimeksi sitä varten valittavalle valiokunnalle, jonka siis tulee mitä pikimmin kunnan puolesta laatia asianomaisessa järjestyksessä perille toimitettavaksi. Jäseniksi valiokuntaan valittiin apteekkari A. Dammert, poliisikonstaapeli Otto Henrik Seppälä, puuseppämestari J.W. Wirtanen sekä nahkuri K. Wesanen ja räätäli Henrik Vilhelm Munck. Kokoonkutsujaksi tuli poliisikonstaapeli Seppälä.
Viinaverorahat vuodelta 1895 päätettiin käyttää kunnanhuoneen korjaustarpeisiin, ja kunnallislautakunnan esimies kanttori F. N. Sandberg valtuutettiin kunnan puolesta mainitut rahat nostamaan, jolle ote tästä pöytäkirjasta annettiin valtakirjaksi.
Kun täkäläinen voimisteluseuran johtaja Herra A.V. Grangvist oli allekirjoittaneelle kuntakokouksen puheenjohtajalle lähettänyt kirjallisen anomuksen saada harjoittaa voimistelua ja toimeen panna jonkun iltaman kunnan huoneessa ensi vuoden aikana, sitten kun anomuskirje oli luettu ja asia kokoukselle käsiteltäväksi esitetty, nousi asiasta vilkas ja monipuolinen keskustelu,


josta kävi selville, ettei kunta millään ehdolla myönnä voimisteluseuran käytettäväksi kunnan huonetta ja näin ollen asia raukesi sikseen.
Esiteltiin Yli- ja Alakylän kansakoulu piirin johtokunnan tekemä ehdotus, mikäli se koskee mainitun koulun rakentamisen toimeen panoa ynnä muita koulua koskevia asioita, niin luettiin nyt kokoukselle johtokunnan tekemä ehdotus joka sanasta sanaan jäljennettynä oli seuraava: katso jo yllä todettu sisältö:
Kun tämän kokouksen puheenjohtaja oli ehdotuksen lukenut ja koulun kannattajille käsiteltäväksi ehdottanut, joka sitten lyhyen keskustelun perästä hyväksyi edellä mainitun ehdotuksen sillä edellytyksellä että naisopettajaa mainitun koulun johtajaksi puolletaan kuin myös kahdesta
erimallisesta pohjapiirroksesta hyväksyttiin isompi tai N:0 2, joka aina säilytetään asianomaisten nähtävänä koulun johtokunnassa. Aikamoinen lause tämäkin on!
Tämän jälkeen valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi kauppias F.O. Rosnell ja talollinen A.A. Häggroth, jonka ohessa ilmoitettiin, että tarkastus tapahtuu kokousta seuraavana päivänä allekirjoittaneen puheenjohtajan luona kello 5 ehtoolla. Viimeksi ilmoitettiin, että päätöksiin tyytymättömällä on valta valittaa läänin kuvernöörin virastossa 30 päivän kuluessa siitä kun pöytäkirja on tarkastettu ja allekirjoitettu sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta. Kuntakokouksen puolesta V.H. Holmström.
Tämä on julkiluettu Merikarvian kirkossa 29.11.1896.

Pöytäkirja, joka tehtiin Yli- ja Alakarvian kansakoulupiirin johtokunnan kokouksessa 2.7.1897.
Valtionapua piirin hankinnassa olevan kansakoulun vastaisen opettajattaren palkkaamiseen hakemaan valittiin allekirjoittanut johtokunnan esimies G.A. Heman, jolle ote tästä pöytäkirjasta on valtakirjaksi annettava. Opettajanvirka päätettiin julistaa avoimeksi 30 päivän kuluessa Uusi Suomettaressa ja kansakoululehdessä, edellisessä kaksi kertaa etusivulla, jälkimmäisessä kerran.
Päätettiin koettaa saada koulunrahastoon neljäntuhannen markan suuruinen seisova laina, josta johtokunta koulunkannattajain valtuuttamana on velkakirjan antava. Sellaista lainaa toimittamaan valittiin kauppias J.V. Norrgård, jolle ote tästä pöytäkirjasta valtakirjaksi annettiin.
Pöytäkirja, joka tehtiin Merikarvian Yli- ja Alakarvian koulupiirin kokouksessa pappilassa 14.1.1897: Kun Ylikarvian kylän talollinen Eerik Österby ei millään ehdolla ole suostunut luovuttamaan koulun tarpeeksi sitä vähäläntää maapalstaa, joka on Rouva Wilhelmiina Norrgårdin kouluksi lahjoittaman rakennuksen ja tonttimaahan, ja kun koulu ei mitenkään voi tulla toimeen ilman puheenalaista Erik Österbyn omistamaa maakaistaletta, niin johtokunta päätti siihen pakkoluovutuksen kautta hankkia omistusoikeuden ja valitsi tätä hanketta toteuttamaan ja perille ajamaan talollisen Vihtori Näsin, jolle ote tästä pöytäkirjasta annettiin valtakirjaksi. Aikamoinen lause on tämäkin.
Koska Merikarvian Yli- ja Alakylän koulupiiri on rahan tarpeessa noin 2.000 markkaa, olemme me alla mainitut johtokunnan jäsenet täten päättäneet yksissä neuvoin ottaa vekselilainan 3 kuukaudeksi Kansallis Osake Pankista siinä suhteessa, että nojataan johtokunnan päätökseen, jossa johtokunta on valtuuttanut ottamaan lainan tehdyn päätöksen nojalla 13.11.1896, jotka varat olemme velvoitetut luovuttamaan sanotun koulun puheenjohtajan huostaan, ollen kaikin maksuvelvollisuudesta edesvastuulliset vekselin langetessa. 10.3.1897 J.W. Norrgård, Wiktor Näsi ja Holmström, todistavat Elin Pettersson ja Helmi Pettersson. Pitkä lausekokonaisuus on tämäkin!
Pöytäkirja on tehty Yli- ja Alakarvian kyläin piirin kansakoulun kannattajain kokouksessa 15.11.1897: Kun koulun johtokunnan esimies Herra Rovasti G.A. Heman, tehden ensinnä selkoa kokouksen tarkoituksesta, piti itsensä johtokunnan esimiehenä esteellisenä puhetta johtamaan, valittiin kokouksen puheenjohtajaksi allekirjoittanut lukkari F.N. Sandberg.
Kun koulun kannattajilta kysyttiin, olisiko jo ryhdyttävä toimenpiteisiin koulun rakentamisvelkain lyhentämiseksi ja kun koulun johtokunnan asettama rahastonhoitaja kauppias F.O. Rosnell ilmoitti koulun rakennuskustannusten nousevan jo lähemmäksi seitsemän tuhatta markkaa, päätettiin jo tänä vuonna kantaa rakennusvelkain lyhentämiseksi koulun kannattajilta nimittäin Tuorilan, Yli- ja Alakarvian kylistä 1 markka 50 penniä heidän kunkin kunnallisveroäyriltä. Ylöskantopalkkioksi määrättiin 1 prosentti kannettavasta rahasummasta. kantomieheksi valittiin kunnallislautakunnan esimies lukkari F.N. Sandberg. Käsityönopettajan palkkaaminen, josta myös oli nostettu kysymys, päätettiin jättää toistaiseksi. Talollisen Jaakko Pitkärannan pyyntöön päästä tämän koulun kannattajaksi, ei suostuttu. Koulun johtokunnan asettamalle n.s. rakennusvaliokunnalle, nimittäin kauppias F.O. Rosnell, talolliset W. H. Holmström ja Wiktor Näsi, päätettiin suorittaa viidenkymmenen matkan suuruinen rahapalkkio heidän vaivoistansa, kun olivat koulun rakennustöitä toimittaneet. Lisäksi kokous lausui yksimielisesti kiitoksensa valiokunnalle koulun ja koko piirin eduksi tehdyistä, aikaa ja työtä kysyvistä toimista, jota mainittu raha palkkio ei mitenkään kokouksen mielestä voinut korvata. Tällaisista yleisistä koulua ja koulupiiriä koskevista koulun kannattajien vastaisista kokouksista päätettiin noudattaa, on näet valittava erityinen koulun johtokunnasta riippumatoin henkilö puhetta johtamaan. Tätä pöytäkirjaa tarkastamaan ja allekirjoittamaan valittiin kirkonisännöitsijä F. Erik Rosnell ja nahkuri K. E. Wesanen, joille ilmoitettiin, että tarkastus tapahtuu lukkarin puustellissä 16.11.1897 kello 9 aamulla.
Pöytäkirja, joka tehtiin Merikarvian Yli- ja Alakarvian koulupiirin kansakoulujohtokunnan kokouksessa 19.7.1898 seurakunnan pappilassa. Opettajattareksi Yli- ja Alakarvian piirin kouluun otettiin ainoa hakija, joka sanomalehdissä olleen ilmoituksen johdosta oli virkaan ilmoittautunut. Sortavalan seminaarista päästökirjan saanut neiti Tyyne Linnaea Raassina, joka jos asianomainen kansakouluin tarkastaja tämän valinnan hyväksyy, on puheenalaiseen toimeen kahdeksi koetusvuodeksi ensi elokuun 1 päivästä kutsuttava. Koska valtionpalkkausapua tämän vuoden huhti-, touko- ja kesäkuulta ei ole Lääninrahastosta saatu, vaikka puheenjohtaja sitä anoi kahdesti kirjallisesti tilanteessa, niin päätettiin nykyiselle opettajattarelle neiti Iida Ilenille suorittaa etukäteen tämä valtionpalkka koulunrahastosta, yhteen edellä mainituilta kuukausilta 150 markkaa sekä myös kuluvalta heinäkuulta 50 markkaa, joka rahat siis 200 markkaa ovat korvattava koulunrahastolle, kun puheenalainen valtionpalkka vaan on lääninrahastosta saatu. Kun neiti Ida Ilen, joka lukuvuoden 1897-98 on ollut koulussa virkaa toimittamana opettajattarena, pyysi johtokunnalta todistusta, päätettiiin se antaa todistamalla, että hänen käytöksensä on ollut hyvä ja vakaa sekä että hän on opettajantointansa hoitanut kiitettävällä ahkeruudella ja menestyksellä. Johtokunnan puolesta G.A. Heman, esimies.
Ote pöytäkirjasta, joka tehtiin Merikarvian Yli- ja Alakarvian koulupiirin kansakoulun johtokunnan kokouksessa seurakunnan pappilassa 19.7.1898. Opettajattareksi Yli- ja Alakarvian piirin kouluun otettiin ainoa hakija neiti Tyyne Linnaea raassina, Sortavalan seminaarista päästödosituksen saanut.
Yli- ja Alakarvian kansakoulupiirin johtokunnan kokospöytäkirja 9.9.1898: Johtkunta katsoo suotavaksi, että opetustuntimäärä säilytettäisiin entisellään, se on 6 tuntia päivässä. Päätettiin, tetti saa ottaa enempää kuin 50 oppilasta kaikkiaan kouluun, ellei opettajatar itse halua. Oppilaita kouluun otettaessa on pidettävä silmällä, etteivät piiiriin kuulumattomat lapset tule kysymykseen, jos omasta piiristä tarpeellinen määrä ilmoittautuu. Katsottiin sopivaksi ottaa sisäänkirjoitusmaksua 1 markka oppilasta kohden kuten ennenkin, jonka tähden ei asiaa tarvitse ottaa esille piirikunnan yhteisessä kokouksessa. Koraalikirja ja Suomenmaan kartta on hankittava koululle. Koululle ostetaan myös lyöpä seinäkello, jonka taloudenhoitaja hankkii. Vapaaoppilaaksi saa opettajatar ottaa semmoisen, jolla on vaivaispiirin esimiehen todistus köyhyydestä. Johtokunnan puolesta W.H. Holmström, varaesimies.
Pöytäkirja, joka tehtiin Merikarvian Yli- ja Alakarvian koulupiirin johtokunnan kokouksessa 24.4.1898. Kun eräs koululle otettu 4.000 markan laina on maksettavaksi vaadittu, niin päätettiin koulun kannattajien harkittavaksi tehdä ehdotus, että koulunkannattajilta kootaan 1,50mk kunnallisäyreistä tai otetaan pitkäaikainen laina. Päätettiin ostaa koululle pallokartta ja Euroopan kartta. Opettajattaren virka päätettiin julistaa avoimeksi Uudessa Suomettaressa. Päätettiin laittaa aita koulutontin ja Pohjatalon rajalle ja uusi veräjä maantietä vastaan. Johtokunnan puolesta G.A. Heman. W. Näsi, F.O. Rosnell, V.H. Holmström ja Norrgård.
Pöytäkirja, joka tehtiin Merikarvian Yli- ja Alakarvian koulupiirin johtokunnan kokouksessa pappilassa 24.9.1899: Kun opettajatar Tyyne Linnaea Raassina oli ilmoittautunut haluavansa tällä lukukaudella ottaa osaa Helsingissä opettaja Järveläisen toimeenpanemiin veistokursseihin opettajia varten sekä sitä varten anonut virkavapautta 10 viikon ajaksi ensi lokakuun alusta ja ehdotti sijaisekseen sisartaan pastorinrouva Suoma Tommilaa, niin otettiin nyt tämä anomus keskusteltavaksi, ja kun katsottiin suotavaksi, että opettajatar valmistuisi pojillekin käsitöitä koulussa opettamaan, ja kun rouva Tommila myös on Seminaarin kurssin suorittanut, niin päätti johtokunta virkavapauden antaa. Melkoinen lause!
Kuulutuksella 1.4.1899 ja esimiehen toimesta V.H. Holmström kutsuttiin uudella kansakoululla pidettävään kokoukseen päättämään koulun asioista mm koululle tarvittavien ulkohuoneiden rakentamisesta, vesikaivon kuntoon laittamisesta. Kutsun lähetti varaesimies, koska vakinainen esimies oli valtiopäivillä. Holmström sairastui ja kokousta johti Holmströmin pyynnöstä pastori Rainio. Rainio katsoi, ettei hän voi olla puheenjohtaja muuta kuin avauksen ajan ja kehotti valitsemaan kokoukselle puheenjohtajan. Rainio valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Todettiin, että viime johtokunnan kokouksen ja tämän kokouksen ensi kertaisen kuuluttamisen jälkeen oli tapahtunut koululla tulipalo. Todettiin, että se kuntakokouksen päätös, jolla oli kunnan tekemä piirijako hylätty ja päätetty koulut yhteisesti kustantaa, oli saanut lainvoiman, niin syntyi keskustelu siitä, minkä luontoinen tämä kokous nyt oikeastaan on ja mitä siinä voidaan päättää. Seuraavaksi päätettiin, ettei tämä kokous enää ole Yli- ja Alakarvian kyläin kansakoulupiirikokous vaan Yli- ja Alakarvian kyläin koulukokous, sillä piirijako on kumottu, mutta koulu on vielä kyläin oma.
Kun kuntakokouksen päätöksen mukaan tämäkin koulu nyt tulee kunnan yhteiseksi kouluksi ja kunnan yhteisesti kustannettavaksi. Päätetiin keskustella siitä, mikkö ehdoilla Yi- ja Alakarvian kylät suostuvat jättämään koulunsa kunnalle. Koulun tilit olivat tarkastajat muistutuksetta hyväksyneet ja sen johdosta annettiin rahainhoitaja kauppias F.O. Rosnellille tilivapaus kiitoksella.
Pöytäkirja tehty Yli- ja Alakarvian piirin kansakoulujohtokunnan kokous 16.3.1899: Kun kokouksen, jonka kansakouluntarkastaja J.Reini oli kokoon kutsunut, puheenjohtajaksi oli valittu mainittu tarkastaja, vakinaisen puheenjohtajan ollessa valtiopäivillä ja varapuheenjohtajan matkalla Porissa, ja kun pöytäkirjaa pyydettiin tekemään allekirjoittanut , niin aloitettiin keskustella ja päättää seuraavista asioista. Päätettiin kysymys ulkohuoneen rakentamisesta siirtää koulupiirikokoukseen. Kun koulun opettajanpalkkaan kuuluu myöskin joku määrä perunamaata, niin lupasi johtokunta pitää huolta siitä, että opettaja saa palkkaetuna joko luonnossa tai rahassa sopimuksen mukaan nämä edut. Kun koulun pihamaalla Erkki Österbyyn maalla on hyvävesine kaivo, mutta joka ei ole nyt käyttökunnossa, niin pupasi johtokunta nyt ensin puhdistuttaa kaivon ja sitten lailla eli toisella saada sen koulun kiinteämmäksi omaisuudeksi. Ulkorappusten tekemisestä päätettiin tehdä esitys piirille. Ilmoitettiin, että leskirouva Gustafsson Helsingistä on lahjoittanut koululle suurten kansalaistemme Topeliuksen ja Runebergin muotokuvat, jotka kiitollisuudella otettiin vastaan.
Pöytäkirja, joka laadittiin Yli- ja Alakarvian piirin kansakoulun johtokunnassa pappilassa 24.11.1899: Päätettiin kuntakokouksen antaman määräystä noudattaen tilata koululle käsityökalukokoelma 12 oppilasta varten lehtori Mäkisen tehtaasta Sortavalasta. Niin ikään tilattiin käsityömallikokoelma. Tilausta toimittamaan pyydettiin Ahlströmin koulunopettaja Herra Akseli Grangvist, joka myös hyväntahtoisesti suostui tämä toimen vastaanottamaan. Käsityökalukokoelman ostoon pyydetään 75mk valtionapu, samoin työmallien ostoon.
Koulun menosäännön vuodelta 1900 laski johtokunta muodostuvan likipitäin seuraavanlaiseksi:
Opettajan palkka 200mk, Käsityökalut ja mallikokoelma 219mk, opettajan pellonvuokra ja lehmän laidun 50mk, Palestiinan kartta 25mk, sarjahöyläpenkki 8 oppilaalle, ostettava V. Näsin toimesta 130mk, kaappi käsityökalujen ja töiden ynnä mallien säilyttämistä varten 40mk, Orret ynnä muuta käsitöiden järjestämiseen kuluvaa 25mk, Poikien käsityön opettajan palkka 120mk, kirjavarasto köyhille 25mk, koulun puut 200mk, koulun valo 15mk, arvaamattomiin tarpeisiin 20mk, maanmittarille koulutontin erottamista varten 80mk ja terveysopillisiin kuviin 8mk eli yhteensä 1.157mk. Maanmittaria pyytämään koulun tonttia erottamaan ja sammastamaan valtuutettiin talollinen Herman Holmström. Poikien käsityönopettajan toimi julistettiin haettavaksi. Kun Yli- ja Alakarvian piirin koulu tästä lähin on oleva koko kunnan yhteinen, niin johtokunta päätti ehdottaa, että kunta kokonaisuudessaan ottaa vastataksensa koulun veloista ja saa lukea hyväkseen koulun saatavat. Johtokunnan puolesta G.A. Heman, Wiktor Näsi, V.H. Holmström ja F.O. Rosnell.
Johtokunta pappilassa 12.12.1899 antoi opettajatar Tyyne Linnaea Raassinalle lisää virkavapautta käsityökurssin loppuun suorittamista varten.

Johtokunta pappilassa 11.8.1900 päätti poikien käsitöiden johtamisen antaa toistaiseksi koulun johtajattaren neiti Tyyne Raassinan toimeksi, josta hän saa palkaksi 1 markan tunnilta ja opetusta on annettava 4 tuntia viikossa.
Johtokunta 4.1.1897, kun Haminaholman sahan isännöitsijä J.A. Elg ilmoitti, että toiminimi A. Ahlström jyrkästi kieltäytyy ottamasta osaa Yli- ja Alakarvian koulupiirin koulun omistamain Söderrogelin ja nykyisen kansakoulun kustannuksiin, koska toiminimi on perustanut oman koulunsa Haminaholman sahalle ja Ylikarvian kylään. Talollinen Erik Österby lupasi kyllä antaa sen maan, jolla rouva Norrgårdin lahjoittama malmin rakennus nyt sijaitsee koulun käytettäväksi, mutta muuta maata hän ei suostunut luovuttamaan.

Pöytäkirja, joka tehtiin Yli- ja Alakarvian koulupiirin kansakoulun johtokunnan kokouksessa pappilassa 13.11.1896. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkohera G.A. Heman, varapuheenjohtajaksi kuntakokouksen esimies Vihtori Herman Holmström, taloudenhoitajaksi talollinen Vihtori Näsi ja rahastonhoitajaksi kauppias F.O. Rosnell.
Koulun perustamista päätettiin tehdä seuraava ehdotus: Rouva Vilhelmiina Norrgårdin lahjoittama ”huoneus” on muodostettava koulurakennukseksi sillä tavalla kuin tehty piirustus osoittaa ja johtokunnan jäsenillä on tilaisuus yhteisessä koulunkannattajain kokouksessa selittää. Koulun kannattajat pyydetään valtuuttamaan johtokunta ottamaan pienemmän rahalainan, että rakennukseen saadaan ryhtyä heti kun tämä kokous on pidetty. Lisävarat ovat koottavat ensi talvena yhdessä kunnallisten veroin kanssa kunnallislautakunnan toimella veroäyrin mukaan. Koululle on hankittava valtionapua niin pian kuin suinkin. Vaikka johtokunnan puheenjohtaja ja joku jäsenkin käytännöllisistä syistä katsoi naisopettajan olevan tähän kouluun soveliaimman, jätetään koulun kannattajain päätettäväksi, onko mies- vai naisopettaja otettava. Palkaksi ehdotetaan: vapaa asunto, polttopuut, öljyvalo, lehmän suvikäynti, noin 10 kapanalaa perunamaata ja koulun kannattajilta vuotuinen 200 markan rahapalkka. Johtokunta valtuutetaan hakemaan valtionapua ja hankkimaan opetuskaluston ja muuta mitä välttämättä on tarpeen koulun toimeen saattamiseksi, että koulu saa alkaa toimensa syyskauden alussa 1897. Yllä oleva ehdotus hyväksyttiin koulun kannattajain yhteisessä kokouksessa 23.11.1896.
Johtokunnan kokouksessa 4.1.1897 valittiin puheenjohtaja Heman anomaan koulua varten valtion palkkausapua. Päätettiin ryhtyä kouluhuoneen rakennukseen. Kun Haminaholman sahan isännötsijä J.A. Elg ilmoitti, että Toiminimi A. Ahlström jyrkästi kieltäytyy omistamainsa Söderrogelin ja nykyisen kansakoulutalon puolesta ottamasta osaa Yli- ja Alakarvian koulupiirin koulun kustannuksiin, koska toiminimi oli perustanut oman koulunsa Haminaholman sahalle ja Ylikarvian kylässä sitä paitsi on kauppaneuvos A. Ahlströmin perustama kansakoulu johtokunnan arvellen tämän kieltäytymisen aiheutetuksi, päätti esittää asian koulupiirinjäsenten ratkaistavaksi.. Talollinen Erik Österby lupasi kyllä antaa sen maan, jolla rouva Norrgårdin lahjoittama Malmin rakennus nyt sijaitsee koulun käytettäväksi, mutta muuta maata ei suostunut luovuttamaan.
Johtokunnan kokous 14.1.1897: Kun Ylikarvian kylän talollinen Erik Österby ei millään ehdolla ole suostunut luovuttamaan koulun tarpeeksi sitä vähäläntää maapalasta, joka sattuu rouva Wilhelmiina Norrgårdin kouluksi lahjoittamaan rakennukseen ja tonttimaahan, ja kun koulu ei mitenkään voi tulla toimeen ilman puheenalaista Erik Österbyn omistamaa maakaistaletta, niin päätti johtokunta hankkia omistusoikeuden siihen pakkoluovutuksen eli ekspropriatioonin kautta, ja valitsi tätä hanketta toteuttamaan ja laillisesti perille ajamaan jäsenensä talollisen Vihtori Näsin, jolle ote tästä pöytäkirjasta annettiin valtakirjaksi.
Johtokunta 6.12.1897: Koulu päätetään 22.12. kello 4 iltapäivällä pidettävällä loppujuhlallisuudella. Jaettiin oppilaille lukukausitodistukset ja päätettiin ostaa ”lanketit” Vanhalta koululta sekä maksaa niistä 3 penniä kappaleelta.
Johtokunta kokoontui pappilassa 19.7.1898: Opettajattareksi kouluun valittiin yksimielisesti neiti Tyyne Linnea Raassina, joka on Sortavalan seminaarista päästötodistuksen saanut. Kun neiti iida Ilen, joka lukuvuoden 1897-98 on ollut Ala- ja Ylikarvian piirin ylemmässä kansakoulussa v.t. opettajattarena, on pyytänyt johtokunnalta todistusta, niin päätettiin pöytäkirjaan merkitä, että hänen käytöksensä on ollut hyvä ja vakaa sekä että hän on opettajantointansa hoitanut kiitettävällä ahkeruudella ja menestyksellä.
Johtokunnan 19.8.1900 pöytäkirja on jo osin kirjattu yllä, niin jatketaan vielä, että päätettiin voimistelua varten pyytää kuntakokoukselta saada käyttää kunnantupaa, ja jos ei kuntakokous pyyntöön suostu, esittää kokouksen ratkaistavaksi, mistä voimisteluun tarvittava huone saadaan. Johtokunnan jäsen K.E. Vesanen määrättiin pitämään huolta siitä, että käsityökapineet pannaan sellaiseen kuntoon, että niitä voidaan tarkoitukseensa käyttää. Päätettiin, että oppilasten tulee itse hankkia aineet, joita käsitöihin tarvitaan. Koulun itäiseltä puolelta on yksi akkuna tukittava. Talollinen V. Näsi ja nahkuri K.E. Vesanen yhdessä nykyisen koulurakennuskomitean kanssa tuumikoot, miten se paraiten luonnistuu ja pankoot toimeen tämän päätöksen. Pihamaan tasoitus jätettiin taloudenhoitajan huolenpidon varaan.
Johtokunta päätti 24.5.1901 jakaa Furuhjelmin testamenttirahastosta saadun stipendin 20mk William Michelssonille. Päätettiin, että matemaattiset kuvat ovat selkäpahveilla varustettavat. Pulpeteista ovat muutamat rikkuneet ja käsityökaluista myös jonka vuoksi johtokunnan jäsenet Vesanen ja Näsi saavat tarkastaa virheelliset ja ne korjauttaa. Kun ei sopimusta Österbyn taloon kuuluvalta Ylikylän Uuden kansakoulun tarpeeksi käytettävästä maasta saatu aikaan, niin lykätään asia kuntakokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi, onko ja mihin toimiin tämän johdosta ryhdyttävä.
Johtokunta 11.11.1901 Pappilassa: Opettajatar Tyyne Linnaea Raassinalle päätettiin antaa virkavahvistuskirja, Toteuttamaan kuntakokouksen 4.6.tekemää päätöstä koulun tonttimaan pakkolunastusasiassa valittiin johtokunnan jäsen talollinen Viktori Yli-Knuussi, jolle annettiin valtakirjanote tätä tointa varten. Hankittiin koululle seuraavat voimistelutelineet seuraavassa järjestyksessä: reki, nojapuut, puolapuut, kiipeämisköydet ja plintti. Vihtori Yli-Knuussi hoitaa hankinnat taloudenhoitaja Vesasen kanssa. Koulun menosäännön katsoi johtokunta muodostubvan tulevaan vuoteen kutakuinkin seuraavansuuruiseksi: Opettajattaren palkka kunnalta 200mk, peltomaan ja lehmän laitumen korvaus 40mk, opettajattarelle poikien käsityönopetuksesta 80mk, koulun polttopuut 200mk, öljyvalo ja mittausopilliset laitteet 100mk, Koulurakennuksen katon tervaukseen ja luokkahuoneen lattian ylösottamiseen ja aidan korjaamiseen 200mk, voimistelutelineiden ostamiseen 100mk ja pakkolunastuskustannuksiin 80mk eli yhteensä 1.000mk
Johtokunta Ylikylän Uudella koululla 5.1.1902: puhetta johti nahkuri Vesanen. Johtokunta valitsi esimiehekseen nahkuri K.E. Vesasen, varaesimieheksi talollinen Vihtori Isonäsin, kirjuriksi opettajatar Tyyne Raassinan ja taloudenhoitajaksi talollinen Vihtori Yliknuussin. Ostettiin koulua varten Lönnbäckin käsikirja kansakouluja varten.
Johtokunta 24.2.1902: päätettiin koululaitoksen Ylihallituksen kiertokirjeen n:o 93 perustella, että ostetaan havaintovälineitä 100mk edestä Akateemisesta kirjakaupasta Helsingistä ja pyydetään niitä varten 60 prosentin apuraha.
Johtokunta päätti 8.6.1902 päärakennuksen katon tervata ja sannoittaa. Luokan ja käsityöhuoneen lattiat maalataan loma-ajalla.
Johtokunta 6.7.1902: Annettiin opettajattarelle neiti Tyyne Raassinalle todistus viran hakua varten.
Johtokunta 23.8.1902: Ylikylän uuden ylemmän kansakoulun johtokunta puheenjohtaja K.E. Vesanen ja jäsenet Viktor Isonäsi, Rosnelle, H. Munck ja J.V, Yliknuussi. Otettiin käsiteltäväksi opettajattaren viran täyttäminen: Virkaa olivat hakeneet Ellen Makkonen, Hilja Karvinen, Mimmi Nummelin, Isa Engblom, Fanny Lähde, herra Emili E. Nordlund. Päätettiin valita neiti Ida Engblom ja varalle Ellen Makkosen. poikien käsityönopettajaksi väliaikaisesti kutsuttiin Isak W. Wirtasen.

Johtokunta luki 29.8.1902 herra tarkastajan kirjeen 28.8.1902, jolla hän oli määrännyt v.t. opettajattareksi neiti Sofia Holppin 1.9.1902 lukien. Päätettiin peruuttaa neiti Ida Engblomin valinta.
Johtokunta 26.10.1903 päätti vuorata koulun ensi kesänä. Verhotaan se ensin pahvilla.
Johtokunta kokoontui Yliknuussin talossa 21.12.1902. Ehdotettiin kunnallislautakunnalle, että mainittu kansakoulu olisi ensi vuonna laudoitettava ja maalattava, jos tahdotaan estää se pilaantumasta, koska toisi kunnalle tappiota. Kustannusarvio laadittiin: Kuusilautaa hankittiin 154,44mk, ynnä muita tarvikkeita kaikkiaan yhteensä 704,34 mk edestä ja maalit ja maalaustyöt 495,66mk Muut taloudelliset menot: Opettajattaren palkka 225mk, pellosta ja laitumesta 40mk, käsityönopettajan palkka 45mk, puut ja valo 220mk muihin tarpeisiin 140mk eli yhteensä 700mk.
Johtokunta 18.1.1903 valitsi puheenjohtajakseen nahkuri K.E. Vesasen, varapuheenjohtajaksi talollinen J. Österbyn, kirjuriksi Sofia Holpin ja taloudenhoitajaksi talollisen Vihtori Yliknuussin.
Hyväksyttiin kirjakauppiaan J.W. Wirtasen tekemä piirustus.
Johtokunta otti käsittelyynsä opettajattaren valinan ja valitsi virkaan opettajatar Sofia Holpin 1.8.1903 lukien kahdeksi koetusvuodeksi.
Johtokunta valitsi 11.5.1903 koulun vuoraustyötä johtamaan ja valvomaan kirjakauppias J.W. Wirtasen ja hänelle maksettiin 3mk täysiltä työpäiviltä.
Johtokunnassa 22.7.1903 hyväksyttiin koulun vuoraustyö muistutuksitta. Työn teki itsellinen F. Palmros urakalla.
Johtokunta antoi koulun maalaustyöt itselliselle Jaakko Waakeroosille. Onko Fagerroos?
Johtokunta 16.8.1903 laittoi opettajattaren salin ja kamarin uuteen kuntoon. Työt tekee 50mk urakalla Jaakko Waakeroos.
Johtokunta päätti 25.10.1903 ruveta ensi keväänä koulun ympäristöä puuistutuksilla kaunistamaan. Hyväntahtoisesti lupasivat johtokunnan jäsenet Näsi ja Yliknuussi antaa metsästään istutettavat puut sekä apua niiden noudantaan ja istutukseen. Hankittiin rullaverhot kolmeen akkunaan. Tehtiin menoarvio: Opettajattaren palkka 225mk, pellosta ja laidunmaasta 40mk, käsityön opettajan palkka 75mk, puihin ja valoon 220mk, kaikenlaisiin taloustarpeisiin 140mk ja lasikistuun 50mk eli yhteensä menot 750mk.
Pöytäkirja 6.6.1904: Päätettiin ruveta heti toimeen koulun laittamiseen. Pidetään urakka huutokauppa 2 viikon päästä. Sisämaalaustyöt. Töitä johtamaan valittiin kauppias Julius Österby.
Johtokunta keskusteli 8.8.1904 koulun puutarhan perustamisesta.
Johtokunta laati 5.12.1904 menoarvion: Opettajattaren palkka 225mk, peltomaan ja lehmänlaitumen korvaus 40mk, poikien käsityönopettaja Virtasen palkka 75mk, puihin ja valoon 220mk ja taloustarpeisiin 140mk eli yhteensä 700mk.
Johtokunta valitsi 22.1.1905 puheenjohtajakseen nahkuri K.E. Vesanen, varapuheenjohtajaksi talollinen J. Österby, kirjuriksi Sofia Holppi ja taloudenhoitajaksi H. Muck. Johtokuntaa kuuluvat lisäksi kunniajäsen J.W. Norrgård, talollinen W. Alaknuussi sekä tukkiasioitsija F. Kouhi.
Johtokunta 3.4.1905: Koska koulun järjestys ja kurinpito varsinkin viime vuoden kuluessa on ollut huono toisin sanoen sellainen, että se on antanut aihetta moneen tyytymättömyyteen ja moitteeseen, niin päätti koulun johtokunta hyväntahtoisesti kokoontua tutkimaan epäjärjestyksen syitä ja seurauksia. Seuraukset olivatkin suuret, mutta ratkaisu kaunis. Johtokunta tutki jokaista erikseen. Jalomielisesti ja vapaasti ottivat oppilaat syyn itselleen ja tunnustivat rikoksensa kuitenkaan yhtä oppilasta lukuun ottamatta. Suuremmalla osalla oppilaista kiilteli kyynelkaste poskipäitä:
todisteena, että maa on kylvöön sopiva ja että kylvö kerran sadon antaa. Seuraukset: Koulun kalustoa oli turmeltu ja rikottu kuten esim. kello, pulpetti, ovi ym. Siveettömien sanojen käyttämisestä ajateltiin eräs oppilas erottaa koulusta, mutta se ajatus peruutettiin oppilaan vanhempain hartaasta pyynnöstä.
Johtokunta 28.5.1905: annettiin opettajatar Holpille todistus toisen viran hakua varten.
Johtokunta 21.8.1905: Koska pikkulasten kouluun pyrki runsaasti oppilaita, ettei pulpettien luultu riittävän. Niin päätettiin sen johdosta lainata Ahlströmin koululta pulpetteja siksi kun vakinainen koulu alkaa, että nähdään kuinka paljon oppilaita tulee koululle jäämään kun asetuksen mukaan alle 9 ikävuoden iässä olevat oppilaat jätetään seuraavaksi vuodeksi. Niin laitetaan heti uusia pulpetteja, jos vaan välttämättä tarvitaan. Koska Ahlströmin koulun huoneet eivät vielä ole sellaisessa kunnossa, että siellä nykyään voisi koulua pitää, niin johtokunta puolestansa suo, että edellä mainitun koulun oppilaat saavat käydä Uudella koululla, jos opettajat vaan voivat järjestää opetuksen eri tunneiksi ja muuten siitä sopivat. Onpahan hengästyttävä lause! sanoo Hakosalo pöytäkirjoja lukiessaan. Päätettiin lisätä käsityömalleja ja niitä valmistamaan laitettiin käsityön opettaja J.V. Wirtanen. Päätettiin kuntakokouksen ennen tekemän päätöksen mukaan ruveta hakemaan osaan koulun tonttialan pakkolunastusta talokas Erik Österbyltä ja asiaa hoitamaan valittiin H. Munck.
Johtokunta 24.9.1905: otettiin keskusteltavaksi koulun poikien käsityönopetus, sillä koulussa oli vain kaksi poikaa, muut tyttöjä. Lakkautettiin käsityönopettajan toimi. Ostettiin koululle muutamia oppikirjoja varattomia oppilaita varten. Annettiin Sofia Holpille viranvahvistuskirja.
Johtokunta käsitteli 6.10.1905 poikien käsityötilannetta tarkastajan kehotuksen johdosta. Ahlströmin koulun opettaja Akseli Grangvist, sittemmin Hakosalo oli ilmoittanut opettavansa koulun kahta poikaoppilasta eri korvausta vastaan, myös puuseppä J.W. Wirtanen oli valmis jatkamaan tointaan.
Johtokunta käsitteli taas maatilannetta 5.11.1905, läsnä oli Erik Österby nuorempi ja hän ilmoitti isänsä vuokraavan maan 20mk vuosimaksulla ja sopimus tulisi tehdä 50 vuodeksi. Johtokunta piti sitä kohtuuttoman korkeana tarjouksena. Österby ilmoitti alentavansa sen 15mk. Asiasta ei päästy sopimukseen asti. Kun talokas Erik Österby oli antanut haasteen koulun johtokunnalle Uuden koulun tonttimaata koskien vaatien maata koululta kokonaan pois, valitsi johtokunta asiaa hoitamaan nimismies Magnus Selanderin kihlakunnanoikeuteen johtokunnan puolesta.
Johtokunta 3.12.1905: Laadittiin koulun menosääntö vuodelle 1906: Opettajan palkka kunnalta 225mk, pellon vuokra ja laitumesta korvaus 40mk, polttopuut 200mk, waloon 15mk, muut kulut 145mk yhteensä 625mk. Kellarin ja ulkohuoneen urakalla 585mk, koulun katon tervaus 50mk eli kaikki yhteensä 1.260mk. Edellisen vuoden säästö oli 300mk, joten kunnalta koulu pyysi 960mk koulua varten vuodelle 1906.
Johtokunta laati työselityksen 11.12.1905 koulun uutta kellaria varten. Tarkat urakkaehdot laadittiin.
Johtokunta 11.12.1905 piti urakkahuutokaupan kellarin rakentamisen vuoksi. Kellarista alimmat vaatimukset esittivät talokas Erik Österby 400mk, J. Tuominen 394mk ja Kivimies Saari 393mk.
Tarjottiin vielä kellarin ja kivijalan työt yhdessä ja silloin Kustaa Juhola teki 583mk tarjouksen, Frans Saari 584mk ja J. Tuominen 585mk. J. Tuominen sai urakan 585 markan urakalla.
Johtokunta 16.1.1906 oli seuraavassa kokoonpanossa: esimies K.E. Vesanen, A. Grangvist, V. Näsi, H. Munck. J. Ala-Knuussi ja S. Holppi. Valittiin esimieheksi K.E. Vesanen, varapuheenjohtajaksi A. Grangvist, rahastonhoitajaksi kalustonhoitaja H. Munck ja kirjuriksi S. Holppi. Suostuttiin antamaan kouluhuone yhdeksi illaksi raamatun tutkistelijoille. Otettiin 25mk koulun köyhien oppilaiden kirjarahaksi.
Pöytäkirja johtokunnan kokouksessa 28.1.1906: Koska H. Munck ilmoitti, että hänen asianajo- apulaisensa nimismies M. Selander oli ilmoittanut Ylikylän Uuden kansakoulun palstan pakkoluovutusasiassa vielä tarvittavan mainitun palstan kartta ja Österbyn talon kiinnityksestä ote, niin valtuutettiin ja määrättiin johtokunnan jäsen H. Munck nämä asiapaperit hankkimaan ja myönsi johtokunta, että hän saa, jos hänen tulee tehdä näiden asiain johdosta matka Poriin kohtuullinen korvaus koulun kassasta ynnä muistakin menoista, mitkä hänelle yllämainitun asian johdosta koituu. Myönnettiin Ylikylän miesköörille lupa harjoitella laulua koulun opetussalissa ehdolla että täydellisesti välttävät tupakanpolttoa koulusaleissa ja itse kustantavat valon, jos sitä tarvitsevat.
Johtokunnassa 15,2,1906 otettiin keskusteltavaksi, josko kellari tehtäisiin koulurakennuksen alle eikä vanhan kellarin paikalle. Juha Tuominen oli itse paikalla. Se todettiin alle sopivammaksi rakentaa. Jos tarvitsee kalliota ampua, niin ”tynamiitti” korvataan.
Johtokunta 28.4.1906 antoi avonaisen valtakirjan räätäli Munckille koulun pakkoluovutusasiassa. Ostettiin koululle eläintieteellinen kuvasto. Asia jäi opettajien Holpin ja Grangvistin haltuun.

Johtokunnan jäsen Akseli Grangvist esiintyy kokouksessa 13.6.1906 nimellä Akseli Hakosalo eli hän on suomentanut sukunimensä Hakosaloksi.

Johtokunta toteaa 4.8.1906, että ainakin pientenlastenkoulu eli ensimmäisen osaston työ koululla on alkava 15 päivänä nykyelokuuta ja on esimiehen ilmoitus kirkkoon ja opettajalle toimitettava.
Johtokunnassa 19.9.1906 luettiin tarkastajan kirje, jossa hän kehotti ottamaan koululle poikien käsityön opettajan. Johtokunta päätti, ettei kahdelle poikaoppilaalle palkata käsityönopettajaa, kun ovat niin nuoriakin, 10 vuoden ikäisiä koulua alkavia oppilaita.
Johtokunta 5.12.1906, paikalla olivat Wesanen, Knuussi, Näsi, Munck, Österby ja Hakosalo sekä opettaja Holppi. Seuraava kustannusarvio ensi vuotta varten hyväksyttiin: Opettajattaren palkka 225mk, pellon ja laitumen vuokra 40mk, poltinpuihin 200mk, valoon 20mk, vakuutusmaksuihin 20mk, korjaustöihin eli kivijalkoihin 50mk, oikeudenkäyntikustannuksiin 100mk ja satunnaisiin menoihin 45mk, puitten pienentämiseen ja puhdistukseen 16mk eli yhteensä 716mk. Koulussa pidetään joulukuusijuhla 20.12. ja kevätlukukausi alkaa 12.1.1907. Ensi vuoden ajaksi valittiin puheenjohtajaksi K.E. Vesanen, kirjuriksi Sofia Holppi, varapuheenjohtajaksi Akseli Hakosalo ja taloudenhoitajaksi H. Munck.
Johtokunta 17.4.1907 joutui käsittelemään sen anomuksen, jonka johtokunnalle olivat lähettäneet Aini Norrgård, Ida Åberg, Aleksandra Uusitalo, Thilda Wegelius, M. Popoff, E. Emelias, Matilda Kalliola, Wilhelmiina Norrgård, Alma Jumppi, Jenny Kouhi, Hilma Toukola, Ida Heikkilä ja Hilda Joutsen ja jossa pyydetään, että opettajatar vaatii asuntotoverinsa mitä pikimmiten pois muuttamaan koulun huoneustosta. Asiasta keskusteltuaan teki johtokunta seuraavan päätöksen: Johtokunta ei tahdo olla määrittelemässä, kenen opettajatar asuntotoverikseen ottaa tai kenen poistaa, mutta koska näkyy, että johtokunta tämän tapaisia asioita, jotka eivät ole suinkaan koulutoimelle eduksi eikä rakennukseksi saa ruveta usein käsittelemään, toivoo johtokunta vakavasti, että opettajatar niin asiat järjestää pikimmiten, että tällaisten asiain käsittely johtokunnassa ja koulussa päättyy. Aikamoinen lause jälleen tämä on! Pyhäkoulua saadaan koululla pitää kesällä.
Johtokunta 28.4.1907 otti käsiteltäväksi opettajattaren viran auki julistamisen, kun nykyinen opettajatar S. Holppi oli irtisanoutunut virastaan. Johtokunta päätti kysyä kuntakokouksen mielipiteen siitä, tulisiko kouluun valita miesopettaja, joka, niin johtokunta arveli, olevan edullisempi ratkaisu.
Johtokunta oli 9.5.1907 koolla täysilukuisena ja paikalla oli myös tarkastaja J. Reini. Johtokunta otti käsiteltäväksi opettajan asuntotoverin neiti Hasselin erottamisvaatimuksen nyt sen tutkinnon perusteella kun tarkastajan johtamassa kantajien kokouksessa oli esiintuotu. Johtokunta koulun etua silmällä pitäen määräsi että neiti A. Hasselinin on muutettava pois Ylikylän Uudesta kansakoulusta 14 päivän kuluessa.
Johtokunta 2.6.1907 totesi, että virka laitetaan auki, kun kuntakokous ei ollut virkaan tehnyt mitään muutosta.
Johtokunta valitsi 27.6.1907 opettajattareksi Hilma Josefina Pihlajamäen, tunnettiin myöhemmin Vaihisena, kolmesta hakijasta. Muut hakijat olivat Lyyli Sofia Hannula ja Aino Kyläkoski.
Johtokunta 15.9.1907 päätti hankkia koululle eläintieteellisiä kuvastoja. Koulun lämmitys annettiin opettajattaren huoleksi 25 mk palkalla. Lainattiin koulun höyläpenkit Ahlströmin kansakoululle ehdolla, että opettaja Hakosalo opettaa Uuden koulun pojille käsitöitä. Öljy päätettiin tuoda osuuskaupasta.
Johtokunta 8.12.1907 laati kustannusarvion vuodelle 1908: Opettajattaren palkka 225mk, pellon ja laitumen vuokra 40mk, poltinpuihin 200mk, valoon 15mk, satunnaisiin 50mk, havaintovälineisiin 50mk, koulun puiden pilkkomiseen ja lämmittämiseen 50mk. Vielä varattiin oikeudenkäyntimaksuihin ja maan pakolunastusta varten 200mk. Koulun joulujuhla pidettiin 20.12.
Johtokunta 13.3.1908 kokoontui: F. Rantala, F. Kivimäki, A. Hakosalo, ja esimies K.E. Vesanen ja opettaja H. Pihlajamäki. Johtokunta antoi Ahlströmin koulun käyttää koulun eläintieteellisiä kuvia, kun ne pietän siellä hyvin. Uusi soittokello hankittiin ja sen antoi jäsen Rantala vaihtaen sen koulun rikkinäiseen kelloon yhden markan välirahalla. Opettajan virka laitettiin jälleen auki.
Johtokunta 15.5.1908 valitsi yksimielisesti opettajan virkaan Hilma Pihlajamäen.
Johtokunta hankki 9.8.1908 koululle ompelukoneen.
Johtokunta laati 13.11.1908 koulun kustannusarvion, joka päätyi 896mk. Poikien käsityönopettajan palkkaan varattiin 66mk.
Johtokunta antoi 13.1.1909 opettaja Pihlajamäelle virkavapautta helmikuun ajaksi yliopistolliselle kurssille menoa varten ja sijaiseksi valittiin Muisto Kyläkoski.
Johtokunta valitsi 3.9.1909 poikien käsityön opettajaksi käsityökurssin käyneen Oskari E. Laakson.
Johtokunta laati 26.11.1909 vuodelle 1910 koulun menoarvion, joka päätyi 825mk. Käsityönopettajan palkka oli 75mk.
Johtokunta 11.1.1910 valitsi esimieheksi edelleen nahkuri K.E. Vesasen, varalle lukkari F.N. Santavuori, kirjuriksi opettaja Pihlajamäki ja taloudenhoitajaksi maanviljelijä F. Kouhi. Ostettiin koululle tahko. Annettiin opettaja Hilma Pihlajamäelle virkavahvistuskirja.
Johtokunta 11.4.1910 hankki kasvitieteellisiä ja maantieteellisiä kuvia ja sienitaulun sekä kotimaisia historiallisia tauluja mm. Klaus Flemingin ruumiin ääressä ja Klaus Knuutinpojan lähtö Viipurin linnasta. Opettaja Hakosalo ja opettaja Pihlajamäki hankkivat kuvastot yhdessä harkiten.
Ostettiin viinaverorahoilla pieksukengät muutamalle oppilaalle.
Johtokunta 5.6.1910 perusti oppilaskirjaston, johon käytettiin aluksi puolet oppilaiden sisäänkirjoitusrahoista. Raittiusopetus otettiin koulun opetusohjelmaan.
Johtokunta 5.12.1910 laati koulun kustannusarvion, joka päätyi 850mk.
Johtokunta 26.1.1911: Viinaverorahoilla ostettiin kengät muutamalle oppilaalle. Välitunnille soittoa varten laitettiin koululle triangeli, F. Rantala hoitaa asian.
Johtokunta 7.5.1911 antoi Furuhjelmin testamenttivaroista saadun 20mk stipendin jakamisen opettajan tehtäväksi.
Johtokunta laati 14.11.1911 kustannusarvion vuodelle 1912, joka päätyi 745mk.
Johtokunta valitsi 11.1.1912 esimieheksi K.E. Vesasen, varaesimieheksi kanttori F.N. Santavuoren, taloudenhoitajaksi maanviljelijä F. Kouhin ja kirjuriksi Hilma Pihlajamäen. Tehtiin kunnallislautakunnan pyynnöstä arvioluettelon koulun kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta sekä jaettiin vaatetusavustukset viinaverorahilla.
Johtokunta suostui 2.6.1912 siihen, että rovasti H.E. Wegelius saa pitää rippikoulua parin viikon ajan koululla.
Johtokunta laati 13.12.1912 menoarvion, joka päätyi 770mk. Koululle hankittiin kouluylihallituksen kirjeen johdosta H.M. keisari Nikolain II muotokuva. Se tilattiin O.Y. Tilgmanilta Helsingistä 3 mk.
missähän se nyt on, kysyy Lauri Hakosalo?
Hankittiin myös Venäjän valtakunnan kartta.
Johtokunta valitsi 12.1.1913 esimiehekseen K.E. Vesasen, varaesimieheksi F.N. Santavuoren, taloudenhoitajaksi F. Kouhin ja kirjuriksi Hilma Vaihisen, joka oli avioitunut Heikki Vaihisen kanssa.
Johtokunta laati 28.11.1913 kustannusarvion vuodelle 1914, joka päätyi 755mk. Oppilaskirjastoasia jäi vielä harkittavaksi.
Johtokunta valitsi 29.1.1914: esimiehekseen K.E. Vesanen, varaesimieheksi F.N. Santavuori, taloudenhoitajaksi F. Kouhi ja kirjuriksi Hilma Vaihinen.
Johtokunta 7.12.1914 laati kustannusarvion vuodelle 1915, joka päätyi 895mk. varattiin ulkohuonerakennuksen kattamiseen 100mk.
Johtokunta 11.1.1915 oli koolla seuraavassa kokoonpanossa: F. Kouhi, F. Kivimäki, F. Rosnell, F. Joutsenvirta, Matilda Wegelius ja F. Rantala. Valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi F. Kouhi, varapuheenjohtajaksi F. Rosnell ja taloudenhoitajaksi Frans Joutsenvirta sekä kirjuriksi opettaja Vaihinen. Laitettiin korkkimatto opettajan huoneeseen.
Johtokunta 10.9.1915 oli paikalla, kun tarkastaja J. Järvinen laitatti pöytäkirjaan seuraavasti: Tarkastuksessani olen havainnut, että koulussa on tehtävä maalaustöitä, ulkohuoneita ja käymälöitä peruskorjattava ja uusi halkovaja rakennettava. Suomenmaan kartta on hankittava ja seinään kiinnitettävä musta taulu.
Johtokunta laati 7.12.1915 kustannusarvion vuodelle 1916, joka päätyi 1.113mk. Siinä oli varattu varat uutta halkovajaa varten 250mk ja ulkoseinän maalaukseen 100mk.
Johtokunta valitsi 23.2.1916 esimiehekseen F. Kouhin, varapuheenjohtajaksi F. Rosnellin, taloudenhoitajaksi Frans Joutsenvirran ja kirjuriksi Hilma Vaihisen. Johtokunta antoi nuorisoseuran pitää kotiopintoihin koulua, kun se vastaan koulun siivouksesta käyttäminään hetkinä. Katsottiin, ettei oppilaita enää voi käyttää koulun siivoamiseen ja jätettiin siivoaminen opettajalle 6mk korvauksella kuukaudessa. Opettaja Vaihiselle annettiin kuukauden ajaksi virkalomaa ja sijaiseksi tuli neiti Aino Rintala.
Johtokunta 2.10.1916 valitsi pois muuttaneen Frans Joutsenvirran tilalle Frans Rantala. Koulun lämmitys ja siivoaminen annettiin Fiina Tommilalle 55mk tai 60mk palkkiolla.
Johtokunta 14.12.1916 laati kustannusarvion vuodelle 1917, joka päätyi 1.264mk. Se sisälsi ulkorakennuksen kattamisen 150mk ja päärakennuksen ulkomaalauksen 150mk. Myönnettiin kuusijuhlaan paketti kynttilöitä.
Johtokunta 13.5.1917 päätti kouluylihallituksen kirjeen johdosta, että koulutyö päättyy kuten muissakin kunnan kansakouluissa jo 15.5.
Johtokunta 22.8.1917 totesi, että koululle sijoitettu säästöpankki maksaa lukuvuodelta 1917-18 40mk.
Johtokunta totesi 28.8.1917 tarkastaja Josua Järvisen merkinneen pöytäkirjaan, että seuraavia korjauksia on koululle tehtäviä mm: Uusi halkovaja on tehtävä. vanha sopii opettajattaren heinävajaksi. Uusi vesikatto ulkorakennukseen. Kirkonpuoleiseen sivuseinän akkunoihin tulee laittaa akkunaverhot. Uudet höyläpenkit on laitettava mitä kiireimmin.
Johtokunta antoi opettaja Vaihiselle virkavapautta ja sijaiseksi otettiin opettajatar Lyyli Kyläkoski. Hankittiin koululle puoli tusinaa juoma-astioita joko pläkkisiä tai emalisia.
Johtokunta laati 12.12.1917 kustannusarvion, joka päätyi 1.935mk. Lukukausi päätettiin lopettaa ilman kuusijuhlaa 22.12., mutta jos Ahlströmin koulu pitää kuusijuhlan, niin sitten pidetään myös ja annettiin paketti kynttilöitä juhlaa varten.
Johtokunta 8.1.1918 valitsi esimieheksi F. Kouhi, varaesimieheksi F. Rosnell, taloudenhoitajaksi H. Virtapuro ja kirjuriksi Hilma Vaihinen. Ajautettiin koululle 30 syltä puita.
Johtokunta 21.5.1918 merkitsi pöytäkirjaan, että koulu on ollut suljettuna sodan takia 20.2.-7.5. välisen ajan. Koulu päätettiin silti lopettaa 24.5., vaikkei koulu ollut ehtinyt toimia säädettyä 36 viikkoa.
Tarkastaja J. Järvinen merkitsi pöytäkirjaan 24.5.1918, että ulkohuonerakennuksen päälle on tehtävä uusi vesikatto mitä kiireimmin. Viran puolesta hän huomautti, että poikien käsitykalut tulee pitää paremmassa kunnossa ja järjestyksessä.
Johtokunta 9.9.1918 otti käsiteltäväksi koulun valaistuskysymyksen nyt alkavana lukuvuonna, koska nykyään valon saanti koululle on vaikeaa saada ja päätettiin yksimielisesti pyytää nyt perustetulta sähköyhtiöltä sähkövaloa, jos se on mahdollista ja päätti johtokunta perustamiskustannuksiin pyytää lisää varoja kuntakokoukselta.
Otettiin käsittelyyn opettajan puuttuvan maan korvaamisasia. Mittaus osoitti, että puuttui 6 kapan ala. Johtokunta päätti vuokrata maata lisää koulun lähellä olevasta Malmin talon pellosta tai jostakin muusta sopivasta lähellä olevasta pellosta.
Johtokunta 15.12.1918 laati menoarvion vuodelle 1919, joka päätyi 3.865mk. Opettajattaren palkka oli nyt 525mk sisältäen kalliinajan 300mk. Pellon ja laitumen vuokra 100mk, polttopuihin 30 syltä 66mk syleltä 2.000mk, valoon 250mk, josta säästöpankki maksaa 50mk. Ulkohuonerakennuksen kattamiseen 500nk ja satunnaisiin menoihin 200mk.
Johtokunnan kokouksessa olivat läsnä ruustinna Wegelius, Anton Viikilä, Jussi Viertola ja A. Järvisalo. Valittiin esimieheksi Jussi A. Viertola, varaesimieheksi A. Järvisalo, taloudenhoitajaksi Vihtori Katajamäki ja kirjuriksi opettaja Hilma Vaihinen. Käännyttiin maanviljelijä P. Sallisen puoleen, jotta hän lahjoittaisi tai myisi kohtuullisella hinnalla koulun lähellä olevasta Malmin pellosta 6 kapan maa-alueen.
Johtokunta 11.9.1919 otti koulun poikien käsitöiden ohjaajaksi puuseppä Heikki Aallon Ylikylästä sekä varalle opettaja Akseli Hakosalon.
Johtokunta laati 17.12.1919 kustannusarvon vuodelle 1920, joka päätyi 4.195mk. Polttopuut maksoivat 2.500mk ja valo 300mk. Nostettiin koulun palovakuutus kiinteimistöön nähden 37.000mk ja irtain omaisuus 3.000mk. Joulujuhlaan hankittiin nisuleivät. Sen kustansivat yhdessä Jussi Viertola, Antton Viikilä ja Artturi Järvisalo yhteensä 30mk.
Johtokunta 30.5.1920 totesi, että opettaja on lupautunut opettamaan 60 oppilasta, jos hänelle maksetaan 50 oppilaan ylimenevästä oppilaasta 100mk. Oppilasistuimia kyseltiin Riisbyyn ja Honkajärven kouluilta, ja jos ei niitä sieltä saada tehdään uusia oppilasistuimia.
Johtokunta pyysi 12.9.1920 valtuustolta lisärahaa 800mk sähköjohtojen hankkimiseen ja sähkömittariin.
Johtokunta 19.12.1920 laati kustannusarvion vuodelle 1921, joka päätyi 10.902,50mk. Se sisälsi opettajan palkkana 2.452,50mk, polttopuihin 4.500mk ja koulun maalausta varten ulkopuolelta 1.500mk.
Johtokunta 24.1.1920 oli koolla: THilda Wegelius, Hanna Fredman, tunnettiin myöhemmin Alho-nimellä, W. Pohjola ja V. Katajamäki. Puheenjohtajaksi rovastinna Wegelius, varalle A. Järvisalo ja taloudenhoitajaksi W. Pohjola.
Johtokunta 21.6.1921 ajatti 10 kuormaa soraa koulun pihamaalle.
Johtokunta kokoontui pappilassa 31.8.1921 ja paikalla oli rovastinna Wegelius, Santeri Linden, Hilma Vaihinen ja V. Katajamäki. Johtokunta valitsi koululle apuopettajaksi Hanna Norrgårdin, koska oppilaita oli yli sen määrän, jonka opettaja voi opettaa. Todettiin, että 17 oppilasta oli tilan ahtauden vuoksi jäänyt kouluun tulematta, niin lisärakennuksen tarve esitettiin valtuustolle.
Johtokunta 22.10.1921 valitsi rahastonhoitajaksi W. Pohjolan ja varalle Wegeliuksen. Huomautettiin kunnan viranomaisille, ettei kouluaikana saa kunnanhuoneella olevaan luokkahuoneeseen koulun aikana järjestää kokouksia.
Johtokunta 10.11.1921 päätti valtuustolle ehdottaa, että Uuden koulun laajentamiseen ryhdyttäisiin heti ensi vuoden alussa, koska koulun oppilasmäärä nyt on noin 80 ja se tulee yhä lisääntymään. Käsityö- ja voimisteluhuone on kouluun myös rakennettava.
Johtokunta 20.12.1921 oli koossa, puheenjohtaja Wegelius ja jäsenet Emilia Viertola, Hanna Fredman ja Hilma Vaihinen. Laadittiin menoarvio vuodeksi 1922: Se päätyi 28.477,50mk. Opettaja Vaihisen palkka 2.452,50mk, laitumen korvaus 300kmk ja opettaja Hanna Norrgårdin palkka 2.250mk. ja luontaisedut yhteensä 2.575mk. Käsityönopettajan palkka 300mk. Polttopuihin 5.500mk, käsityökaluston lisäämiseen 3.000mk, keittiön muurin muuraamiseen 3.000mk, oppilaiden koulukirjoihin 2.000mk, oppilaiden koulutarpeisiin 2.000mk ja taloudenhoitajan palkkaan 200mk.
Johtokunta oli pappilassa 11.1.1922 koolla: Läsnä olivat Wegelius, Hanna Fredman, Ella Kalliomäki, Emilia Viertola, Jalmari Salonen ja Aleksanteri Linden. Puheenjohtajaksi ja taloudenhoitajaksi valittiin Wegelius, varapuheenjohtajaksi Hanna Fredman.
Johtokunta 19.6.1922 antoi todistuksen: Kiertokoulun opettajatar neiti Hanna Norrgård on ollut virkaa tekevänä apuopettajana Uudessa koulussa lukuvuonna 1921-22. Koska Kunnanhuone, jota nykyään käytetään Uudenkoulun lisäluokkana, on liian kylmä kouluhuoneeksi, päätti johtokunta valtuuston määräyksestä laittaa sinne uuden tiiliuunin.
Johtokunta 15.7.1922 valitsi apuopettajattaren virkaan neiti Ellen Lyydia Vaurion 1.8.1922 lukien yhdeksi vuodeksi. Virkaa hakivat myös Hilja Matilda Kyläkoski ja Vieno Estella Poijärvi. Koska tynnyrintekijä Katajamäki ei tehnytkään tilatuista 25 pulpetista kuin 18, päätettiin hankkia loput joltakin toiselta tekijältä.
Johtokunta 13.12.1922 laati menoarvion vuodelle 1923, joka päätyi 57.797,81mk.
Johtokunta valitsi pappilassa 24.2.1923 puheenjohtajakseen Wegeliuksen, varapuheenjohtajaksi Emilia Viertolan ja taloudenhoitajaksi Heikki Ojalan. Harmonin ostaminen otettiin käsittelyyn alaluokkien käyttöön. Merikarvian Työväenyhdistys oli tarjonnut harmoonia 3.000mk hinnalla. Se oli hyvässä kunnossa ja niinpä tehtiin siitä kaupat.
Johtokunta joutui toteamaan, että käytetyn harmoni ostoon ei saada valtionapua. Harmoni oli itse asiassa Viljami Haanpään omistama. Päätettiin vuokrata neiti Petterssonin omistama pelto alaluokan leikkikentäksi, siksi ajaksi kun alaluokat joutuvat olemaan kunnanhuoneella.
Johtokunta 3.6.1923 päätti koulun päärakennuksen ulkolaudoituksen korjauksesta ja maalaus annettiin Frans Stenbackan huoleksi.
Johtokunta 22.1.1924 valitsi puheenjohtajakseen rovastinna Wegeliuksen, taloudenhoitajaksi Heikki Ojalan ja varapuheenjohtajaksi J. Salosen. Tilattiin koululle J. Laurilan kansakouluasiain käsikirja tarkastaja Järvisen kehotuksesta.
Johtokunta pappilassa 18.3.1925 totesi, että koulun kummallakin opettajalla Hilma Vaihisella ja Ellen Vauriolla on 32 viikkotuntia siis 2 yli tuntia ja myös veistonopettaja H. Aallolla 2 ylituntia.
Vuokrattiin koulun lähellä olevasta pappilan maasta koulun johtajaopettajalle maata 6 kapanalaa ja vähäsen myös oppilaspuutarhaksi.
Johtokunta 9.12.1924: laadittiin menoarvio, joka päätyi 97.414,88mk. Lisärakennusta ja vanhan rakennuksen kattoa ja puusuojaa varten 65.000mk. Jaettiin kunnan antama vaateavustus 1000mk usean oppilaan kesken. Päätettiin antaa johtajaopettajalle lehmän laidun Kiilan niitystä ja viljelysmaa seurakunnan virkataloon kuuluvasta ns. Sepän pellosta.
Johtokunta 27.4.1925 totesi tarkastaja J. Järvisen lauman ja mm, että koululle on mitä pikimmin tehtävä veistohuone ja uusi halkovaja ja sen jälkeen opettaja voi käyttää nykyisen rehulatonsa lisäksi nykyistä pientä halkovajaa. Opettajan salin lattia on tehtävä lämpimäksi ja eteiseen on laitettava lämpölaite. Opettajalle on hankittava kunnon lehmälaidun. Opettaja Hilma Vaihinen on tehnyt työtä erinomaisen ahkerasti ja tunnollisesti ja saavutukset ovat varsin kiitettävät. Historian, maantieteen, luonnontieteiden ja laskennon tiedot taidettiin korkeimman kiitoksen ansaitsevalla tavalla. Äidinkielen kirjoitukset menivät niin hyvin, että annoin enimmille oppilaille arvosanaksi 10 tai 9. Kieli oli hyvä, välimerkit paikoillaan ja kokoonpano onnistunut ja sisältö mielikuvitusrikas.
Johtokunta 9.6.1925 kokoontui ja paikalla oli myös kunnallislautakunnan puheenjohtaja J. Wiertola.
Johtokunta 2.10.1925 antoi opettaja Vaihiselle anomansa virkavapauden ja valitsi sijaiseksi Alma Koskelan.
Johtokunta jakoi vaateavustukset ja laati vuodelle 1926 talousarvion, joka päätyi 117.450mk. Kuusijuhlaa varten jaettiin 2 pakettia kynttilöitä ja 5kg vehnäjauhoja.
Johtokunta kokoontui 8.1.1926 kokoonpanossa N.W. Rantala, Emilia Varheenmaa, U.A. Näsi, Ella Kalliomäki ja Jaakko Salonen. Valittiin puheenjohtajaksi U.A. Näsi, varapuheenjohtajaksi Jaakko Salonen sekä taloudenhoitajaksi N.V. Rantala. Puheenjohtaja Näsi lausui muutamia kaipauksen ja kiitoksen sanoja edesmenneen käsityönopettaja Heikki Aallon muistolle. Poikien käsitöitä opettaa Pekka Kyläkoski Ahlströmin koululla lopun lukukauden ajan. Hankittiin koulun lisärakennuksen piirustukset. Tilat ovat luokkahuone ja opettajalle huone ja keittiö.
Johtokunta 25.2.1926 käsitteli lisärakennuspiirustuksia, jotka oli laatinut rakennusmestari Ivari Tarmo. Ne lähetettiin vielä tarkistuksia varten Tarmolle.
Johtokunnassa 12.3.1926 laadittiin koulun irtaimistoluettelo. Tarkastettiin ja hyväksyttiin koulun lisärakennuspiirustukset. N.V. Rantala esittelee valtuustolle koulun lisärakennuspiirustukset.
Johtokunta 9.4.1926: Päätettiin ostaa maanviljelijä F.F. Kouhilta riihi 18.000mk valmiiksi ajettuna Uuden koulun lisärakennustarpeiksi.
Johtokunta 17.5.1926 luki urakkatarjoukset: Kivityömies J. Tuominen 4.850mk ja J. Aaltonen 4.950mk sekä muurarit Viljam Virta ja Eero Virta 4.500mk. Rakennusmestari Tarmon suosituksesta urakka annettiin muurari Virroille.
Johtokunta Rakennuksen työnvalvojaksi 20.8.1926 valittiin puuseppä Frans Frigård, sittemmin Vapaatalo. Opettaja Ilmari Hirvonen lupautui tekemän piirustukseen kouluhallituksen määräämään muotoon.
Tarkastaja J. Järvisen 3.11.1926 läsnä ollessa otettiin käsittelyyn Kotimaa lehdessä ollut kirjoitus, jossa syytettiin Suomen kansakoululapsia, että he harjoittavat keskenään sukupuoliriettauksia, esitti tarkastaja johtokunnan harkittavaksi, onko tällä koululla ollut havaittavissa sanotunlaista kurittomuutta ja pahentavaa elämää ja ilmoitti johtokunta mielipiteenään seuraavaa: Johtokunta ei ole kuullut eikä tiedä Ylikylän koulussa ainoatakaan ylempänä mainitunlaista tapausta ja voi johtokunta vakuuttaa, että koko Merikarvian kunnan kansakouluissa ei ole johtokunnan tietoon tullut sellaisia rumia tapauksia, mistä Kotimaalehti syyttää. Johtokunta lausui paheksumisensa, että Kotimaa, jonka pitäisi olla rauhan ja rakkauden lehti, levittää moisia häpäiseviä juoruja.
Johtokunta 18.11.1926 laati talousarvion vuodelle 1927, joka päätyi 108.394,30mk.
Johtokunta 15.12.1926 luki J.O. Rikalaisen ja U.A. Näsin laatiman kauppakirjan, jolla Merikarvian seurakunta myi Uudenkoulun lisämaaksi pappilan virkatalosta ns. Sepän pellon, jonka pinta-ala maanmittari T. Poijärven mukaan on 0,47 ha. Kauppahinta on 5.640mk. Kauppakirja hyväksyttiin. Kuusijuhlaa varten annettiin 75mk.
Johtokunta valitsi 12.1.1927 puheenjohtajakseen U.A. Näsin ja varapuheenjohtajaksi J. Salosen sekä taloudenhoitajaksi N.V. Rantalan sekä kirjuriksi opettaja Hilma Vaihisen. Poikien käsityönopettajan virka laitettiin avoimeksi. Annettiin urakalla puuseppä Frigårdin valmistamaan 10 uutta pulpettia 200mk kappaleella hinnalla.
Valittiin poikien käsityönopettajaksi 16.1.1927 työmies Yrjö Kuusinen ja varalle Aarne Uusitalo. Johtokunta 9.2.1927 päätti lähettää kouluylihallitukseen U.A. Näsin selvittämään koulun tontin ja lisärakennuksen sijoittelua tontille. Hänelle maksettiin matkat ja kortteeri, mutta ei päivärahaa.
Johtokunta julisti 31.5.1927 alakansakoulun opettajan paikan haettavaksi.
Valtioneuvos Harald Furuhjelmin apuraha 20mk annettiin III luokan oppilaalle Heikki Aallolle..
Johtokunta valitsi 30.6.1927 alakoulun opettajan virkaan yksimielisesti Helmi Johanna Salon Merikarvialta 2 vuoden koeajaksi ja varalle Tyyne Onerva Seppälän Kymistä kuudesta viran hakijasta.
Johtokunta valitsi poikien käsityönopettajaksi 28.7.1927 puuseppä Yrjö Kuusisen Merikarvialta
Johtokunta esitti 27.10.1927 Uuden koulun lisärakennuksen valmiina vastaanotettavaksi.

Koska Merikarvian vanhin kansakoulu täyttää 30 vuotta, päätti johtokunta pyytää valtuustoa koululle kahville kello 14.30.

Johtokunta 8.12.1927 laati talousarvion vuodelle 1928, joka päätyi 77.661mk. Alakoulun opettajan huoneet eivät valmistuneet 1.8.1927 vaan vasta 15.10.1927. Kun opettaja Salo joutui asumaan tämän ajan kotonaan eli 2,5 kuukautta, niin hänelle maksettiin puuttuvista eduista vaadituista 564,85mk kaikkiaan 300mk.
Johtokunta luki tarkastaja J. Järvisen kertomuksen, joka sisälsi mm. seuraavaa: Tarkastin koulun ylä- ja alakansakoulun. Tässä Ylikylän koulussa lapset ovat aina taitaneet koulun kurssit ja tehtävät kiitettävästi. Nytkin oli näin asianlaita. Alakoulun opettaja Helmi Salo on tehnyt opettajantyönsä suurella ahkeruudella ja tunnollisuudella, kuri ja järjestys olivat kiitettävät. Opettajatar itse taisi aineensa hyvin. Opetus oli selvää ja havainnollista.
Johtokunta valitsi 13.1.1928 puheenjohtajakseen U.A. Näsin, varapuheenjohtajakseen J. Salosen ja kirjuriksi opettaja Vaihisen sekä taloudenhoitajaksi N. Rantalan. Koulukeittiö päätettiin aloittaa niin pian kuin saadaan pata ja muut tarpeet. Keittäjäksi otettiin rouva Fiina Laiho.
Johtokunta 10.4.1928 tilasi palotikkaat koululle.
Johtokunta 22.10.1928 totesi tilan ahtauden koululla olevan suuren ja poikaoppilaiden käsitöiden teon olevan tilan ahtauden vuoksi hankalaa, päätti johtokunta esittää valtuustolle, että koulun yläluokan yläpuolelle rakennettaisiin veistosali, koska siellä on suuri, valoisa vintti. Tilattiin harmoni.
Johtokunta laati 6.12.1928 talousarvion vuodelle 1929, joka päätyi 65.621mk. Vaateavustukset jaettiin yhteensä 725mk usealle oppilaalle.
Johtokunta 17.1.1929 valitsi puheenjohtajakseen U.A. Näsin, varapuheenjohtajaksi J. Salosen, kirjuriksi opettaja Hilma Vaihisen ja taloudenhoitajaksi Nestori Rantalan. Koulukeittäjäksi valittiin Hulda Virtanen.
Johtokunta 14.2.1929 päätti koulukeittoruokalan maksuksi oppilasta kohden 3mk viikossa, mutta alakoulun I luokan oppilaalta vain 2,50mk, koska he eivät ole koulussa keskiviikkona. Vapautettiin eräät oppilaat ruokamaksuista varattomuuden vuoksi.
Johtokunta antoi 12.6.1929 opettaja Salolle virkaansa vahvistuskirjan.
Johtokunta 22.11.1929 totesi, että yläkoulun opettajalta puuttuu rehuvaja ja laidunmaa ja alakansakoulun opettajalta kellari, aitta ja viljelysmaa.
Johtokunta valitsi 4.2.1930 puheenjohtajakseen U.A. Näsi, varapuheenjohtajaksi J. Salonen, taloudenhoitajaksi N.V. Rantala ja kirjuriksi Hilma Vaihinen.
Johtokunta merkitsi tietoonsa tarkastaja J. Järvisen kertomuksen 2.4.1930 ja siitä mm: Tilan ahtaus on silmiinpistävää koulun tiloissa.
Johtokunta 8.12.1930 jakoi vaateavustuksen. Kuusijuhlassa annettiin oppilaille nisuäijät.
Johtokunta valitsi 27.1.1931 puheenjohtajakseen A. Toivosen, varapuheenjohtajaksi V. Häggrothin, taloudenhoitajaksi N.V. Rantalan ja kirjuriksi Hilma Vaihisen.
Johtokunta valitsi 8.4.1931 opettaja Vaihisen sijaiseksi Helmi Salon ja tämän sijaiseksi alakansakouluun neiti Katri Salon. Valittiin puheenjohtaja Toivonen ja Kouhi ottamaan selvää millä ehdoilla Österbyyn perikunta myisi tai vuokraisi koululle tarpeellisen maa-alueen pihamaan vieressä olevasta pellonsivusta koulun puusuojan rakentamista varten.
Johtokunta 26.10.1931 laati talousarvion vuodelle 1932, joka päätyi 68. 460,50mk
Johtokunta valitsi 21.1.1932 puheenjohtajakseen A. Toivosen, varapuheenjohtajakseen ja taloudenhoitajaksi N.V. Rantalan ja kirjuriksi Hilma Vaihisen.
Johtokunta 12.4.1932 pyysi kouluylihallitusta vahvistamaan koululle rakennettavan puusuojan piirustukset. Puusuojan tonttimaan Österbyn talosta erottamisasian hoitajaksi valittiin puheenjohtaja Toivonen.
Johtokunta 10.11.1932 laati talousarvion vuodelle 1933, joka päätyi 56.583mk. Hankitaan mm sähkömittaritaulu 300mk.
Johtokunta valitsi 13.1.1933 puheenjohtajaksi A. Toivosen, varapuheenjohtajaksi F. Kouhi, taloudenhoitajaksi N.V. Rantala ja kirjuriksi Vaihinen. Koulun siivoojaksi valittiin Hulda Virtanen.
Johtokunta 7.8.1933 otettiin käsittelyyn koulun uuden osan vuoraustyö. Laudoitus ja tilkitsemistyö annettiin Valfrid Salmelle 700mk urakkasummalla. Maalaus Jonne Franckille 650mk ja kivijalan korjaustyö Friidi Salmelle 100mk.
Johtokunta laati 12.12.1933 talousarvion vuodelle 1934, joka päätyi 63.956,55mk.
Johtokunta 11.1.1934 valitsi puheenjohtajaksi A. Toivosen, varapuheenjohtajaksi V. Häggrothin, taloudenhoitajaksi N.V. Rantalan ja kirjuriksi Hilma Vaihisen. Koulukeittola päätettiin aloittaa 13.1.1934. Keittäjänä toimi edelleen Hulda Virtanen. Koulun vinnille laitettavan käsityöluokan piirustukset päätettiin laittaa kuntoon ja tehtiin kustannuslaskelman.
Johtokunta totesi 30.8.1934, että alakansakouluun oli ilmoittautunut 52 oppilasta. Käännyttiin valtuuston puoleen siitä johtuvia toimenpiteitä varten. Laadittiin menoarvio vuodelle 1934, joka päätyi76.480mk.
Johtokunta totesi 7.12.1934, että niitä yläkoulun oppaita, jotka ovat koulusta jääneet pois, on kehotettu tulemaan kouluvelvollisuuttaan suorittamaan ensi tilassa. Alakoulun oppilaita on jäänyt siksi pois, kun kouluun ei mahdu. Valtuusto oli jo hyväksynyt menoarvioon Ylikylän Uuden koulun yläkertaan rakennettavaa veistosalia varten määrärahat, joten ensi syksynä saadaan lisää tilaa oppilaille.
Johtokunta valitsi 10.1.1935 puheenjohtajakseen A. Toivosen, varapuheenjohtajaksi Väinö Häggrothin, taloudenhoitajaksi N.V. Rantalan ja kirjuriksi Vaihisen.
Johtokunta 1.8.1935 valitsi Frans Vapaatalon 16.400mk urakkasummalla rakentamaan koulun vintille veistotilat hyväksyttyjen piirustusten mukaan. Hintaa lisättiin vielä muutostöiden verran eli 1.400mk.
Johtokunta 5.9.1935 totesi Jooseppi Santasen kirjelmän vuoksi, että koulussa on jo nyt yläkansakoulussa 50 oppilasta ja alakansakoulussa 46 oppilasta. Pohjarannalle tulisi perustaa oma alakoulu.
Johtokunta 4.11.1935 laati vuodelle 1936 menoarvion, joka päätyi 60.395mk. Valtuustolle ilmoitettiin, että koulussa on yläkoulussa 50 oppilasta ja alakansakoulussa 47 ja onko lisättävä opettajavoimia.
Johtokunta 4.12.1935 jakoi vaateavustukset.
Johtokunta valitsi 30.1.1936 puheenjohtajakseen A. Toivosen, varapuheenjohtajaksi Väinö Hurtolan, taloudenhoitajaksi N.V. Rantalan ja kirjuriksi opettaja Hilma Vaihisen. Heimo ja Eero Ratalalle päätettiin myöntää majoituskorvausta. Muistutettiin niitä jatkokoulun oppilaita, jotka olivat laiminlyöneet jatkokoulutuntinsa.
johtokunta totesi 26.8.1936, että alakansakouluun on jo ilmoittautunut 53 oppilasta ja pyysi valtuuston ryhtymään toimenpiteisiin asian suhteen.
Johtokunta 22.9.1936 laati menoarvion, joka päätyi 56.740mk.
Vt. kansakouluntarkastaja L. Mikkola totesi 28.10.1936 mm, että vuonna 1936 rakennettu veistohuone on rakennettu piirustusten vastaisesti. Keskelle on rakennettu eräänlainen koroke, joka estää tilan käytön voimistelusalina kokonaan.
Johtokunta valitsi 26.1.1937 puheenjohtajakseen A. Toivosen, varapuheenjohtajakseen J. Salosen, taloudenhoitajaksi Onni Peltosen ja kirjuriksi Hilma Vaihisen. Valtuusto oikeutti johtokunnan vuokraamaan J.A. Salmelta Mangsin palstasta puutavara-alueeksi säilytyspaikan puutavaralle.
Johtokunta 30.8.1937 valitsi Onni Peltosen tilalle Matti Kausen taloudenhoitajaksi. Johtokunta päätti oppilasmäärästä johtuen esittää valtuustolle, että kouluun perustettaisiin ylimääräinen alakansakoulun opettajan virka. Ylimääräinen alakansakoulu päätettiin perustaa kunnanhuoneelle, johon Pohjarannan lapset kyyditään.
Johtokunta 9.9.1937 totesi, että valtuusto päätti 8.9.1937 sijoittaa alakoulun lisäluokan koulun veistosaliin. Laadittiin koulun talousarvio vuodelle 1938, joka päätyi 87.256mk.
Johtokunta 20.10.1937 valitsi alakansakoulun toisen opettajan virkaan, kun yhtään hakemusta ei tullut, lukuvuodeksi 1937-38 opettajattaren Hanna Norrgårdin.
Johtokunta 20.1.1938 valitsi puheenjohtajaksi Antero Toivosen, varapuheenjohtajaksi Julle Viertolan ja taloudenhoitajaksi Matti Kausen.
Johtokunta 19.8.1938 laati menoarvion, joka päätyi 83.368,50mk. Opettaja Hilma Vaihisen palkka 23.976mk, opettaja Helmi Salon palkka 12.023mk ja opettaja Sylvi Markkulan palkka 11.424mk ja käsityönohjaajan Yrjö Kuusisen palkka 1.800mk.
Johtokunta 22.11.1938 kunnioitti hiljaisella hetkellä edesmenneen Antero Toivosen muistoa. Puheenjohtajaksi valittiin johtaja M. Levander, joka oli valittu johtokunnan jäseneksi Toivosen jälkeen.
Johtokunta 14.12.1938 jakoi vaateavustukset usealle lapselle.
Johtokunta valitsi 31.1.1939 puheenjohtajakseen Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi J. Viertolan, taloudenhoitajaksi Matti Kausen ja kirjuriksi Hilma Vaihisen.
Johtokunta antoi 2.6.1939 opettaja rouva Sylvi Markkulalle os. Korhonen todistuksen viranhakua varten.
Johtokunta antoi 30.8.1939 virkavapauden opettaja Markkulalle 1.8.1939-31.7.1940 väliseksi ajaksi, kun hän oli saanut kotikunnastaan opettajan viran.
Johtokunta 11.10.1938 Markkulan sijaiseksi valittiin neiti Helga Helena Järvinen 1.8.1939 l ukien. Laadittiin menoarvio vuodelle 1940, joka päätyi 114.123,40mk
Johtokunta 29.11.1939 jakoi vaateavustukset. Johtokunta totesi vuokranneensa opettaja Hilma Vaihiselta koulun tarpeisiin opettajan huoneet 200mk kuukaudessa.
Johtokunta oli 8.5.1940 seuraavassa kokonpanossa: M. Levander, J. Salonen, J. Yliknuussi, A. Hilakari ja Hilda Varheenmaa. Valittiin puheenjohtajaksi Kansan kaupanjohtaja Martti Levander, varapuheenjohtajaksi Jussi Yliknuussi, taloudenhoitajaksi Matti Kause ja varataloudenhoitajaksi A. Hilakari ja kirjuriksi Hilma Vaihinen. Otettiin keskusteltavaksi koulutyön jatkaminen. Johtokunta päätti, että koulutyö aloitetaan 14.5. ja lopetetaan 15.6. ja koulu toimii 3 tuntia päivässä.
Johtokunta antoi 30.7.1940 opettaja Markkulalle virkavapautta 1.8.1940 -31.7.1941 väliseksi ajaksi, kun hän hankkii viransijaisen. Syyslukukausi aloitettiin 20.8.kello 11.
Johtokunta päätti 20.8.1940, kun kouluun oli ilmoittautunut oppilaita 65, että kouluun perustetaan toinen yläkoulunopettajan virka lukuvuodeksi 1940-41. Tilaa joko vuokrattaisiin tai sitten yhdistämällä yläkoulunopettajan huoneistossa sali ja kamari. Ehdotettiin virkaan opettaja Hilja Rouhiainen, joka oli määrätty Sylvi Markkulan sijaiseksi ja Markkulan sijaisuutta hoitamaan puolestaan neiti Helga Järvinen. Johtokunta antoi alakansakoulun opettajatar rouva Sylvi Markkulalle os. Korhonen, joka siirrettiin Merikarvian Kasalan kansakoulusta sama pitäjän Ylikylän alakansakouluun, 1.8.1938 virkavahvistuskirjan.
Johtokunta päätti 5.9.1940 tarkastaja maisteri Onni J. Vainion kehotuksesta perustaa toinen yläkoulunopettajan virka, jos oppilaita ilmoittautuu 50 tai sen yli. Virka perustettiin. Koska oppilaita oli 66, uusia pulpetteja, hankittiin 30 kappaletta. Kun opettaja Järvinen oli määrätty toiseen paikkaan opettaja Markkulan viransijaiseksi, valittiin opettajaksi Irja Inkeri Pöri.
Johtokunta 24.10.1940 laati talousarvion vuodelle 1941, joka päätyi 115.555,40mk.
Vaihinen totesi 9.11.1940, että alakansakoulunopettaja rouva Irja Pöri oli määrätty Kuusamon Ala-Kitkan kouluun opettajaksi eikä hän ollut parhaalla tahdollakaan voinut saada sijaista itselleen. Niinpä Vaihinen yhdessä johtokunnan kanssa sekä siirtolaisopettaja Anna Monton kanssa päätyivät siihen, että Anna Monto tulee sijaiseksi, vaikka hänellä ei ollut opettajan ammatista ja todistuksista muuta osoittaa kuin papintodistus. Pöri lähti Kuusamoon 9.11.1940 ja seuraavana päivänä opettaja Monto alkoi koulun opettajana.
Johtokunta 18.12.1940 päätti lopettaa syyslukukauden kuusijuhlalla 21.12.1940. Jaettiin oppilaille vaateavustuksena 50mk lasta kohden, ja melko moni sai vaateavustuksen.
Johtokunta 14.5.1941 luki lääninhallituksen päätöksen, jossa maaherra velvoitti valtuuston toimittamaan koulun johtokunnan esittämät korjaukset ja myöntämään varat 21 uuteen pulpettiin ennen tilattujen 14 pulpetin lisäksi. Koska opettaja Sylvi Markkula oli ilmoittanut, ettei hän tule enää virkaansa hoitamaan. Kouluhallitus nimitti virkaan opettaja Maija Stiina Rastaan.
Johtokunta 21.10.1941 totesi opettaja Rastaan ottaneen toisen alakoulun opettajan viran vastaan ja aloittaneen työt 20.8.1941. Laadittiin talousarvio vuodelle 1941, joka päätyi122.597mk. Opettajina olivat Hilma Vaihinen ja Helmi Salo sekä Maija Rastas.
Johtokunta 20.1.1942 valitsi edelleen samat kuin ennenkin jatkamaan viroissaan. Johtokunta antoi opettaja Salolle 4. ikälisän hakemista varten, jonka antoi varapuheenjohtaja varsinaisen puheenjohtajan ollessa sodan takia estyneenä sitä antamaan.
Johtokunta 10.8.1942 päätti kääntyä valtuuston puoleen, pyynnöllä, että alakansakoululle saataisiin toista luokkaa varten lämpimämpi luokkahuone, sillä nykyinen yläkerrassa oleva, on kouluhuoneeksi aivan sopimaton, koska se on niin kylmä, että esimerkiksi viime talvena oli kovimpina pakkaspäivinä 20 astetta pakkasta ja mustepullot aivan jäässä. Aika pitkä lause on jälleen! Näin ollen ei minkäänlainen koulutyö semmoisissa olosuhteissa voi tulla kysymykseen. Sitä paitsi luokkahuone on aivan liian ahdas tarkoitukseensa.
Johtokunnan kokoukseen 28.10.1942 ei saapunut ainuttakaan johtokunnan jäsentä, joten opettajat katsoivat velvollisuudekseen laatia menoarvion vuodelle 1943, joka päätyi 193.366mk. Siinä varattiin 110mk johtokunnan jäsenten palkkioihin ja kuusijuhlaa varten 350mk sekä palovakuutuksia varten 1.500mk.
Johtokunta 3.2.1943, jossa saapuvilla olivat Eero Koivisto, Selma Näsi, Eedvart Mattila ja Martti Levander. Valittiin puheenjohtajaksi nimismies Eero Koivisto, taloudenhoitajaksi Juho Hyrskylahti ja kirjuriksi Hilma Vaihinen sekä varapuheenjohtajaksi Martti Levander. Annettiin opettajille Vaihinen ja Rastas todistus hakea 5. ikälisää.
Johtokunta 11.10.1943 päätti korjauttaa käsityöhuoneen lämpimän pitäväksi Frans Vapaatalon laatiman kustannusarvion perusteella, joka päätyi 15.170mk arviosummaan. Laadittiin menoarvio vuodelle 1944, joka päätyi 283.949mk. Koulurakennuksen kunnossapitoon varattiin 5 muurin korjaukseen 30.000mk, päärakennuksen ja ulkohuonerakennuksen kattamiseen 30.000mk. Kouluhuoneiston ja opettajien polttopuita varten 30.000mk.
Johtokunta jakoi 8.11.1943 kansanhuoltoministeriön koululle varaamat varattomien oppilaiden jalkineet.
Johtokunta 6.3.1944 valitsi puheenjohtajakseen edelleen nimismies Eero Koiviston, varapuheenjohtajaksi Martti Levanderin, taloudenhoitajaksi Juho Hyrskylahden ja kirjuriksi Hilma Vaihisen. Opettaja Väinö Vormala esitti johtokunnalle tarkastaja Kuosmasen kirjeen, jolla hänet oli määrätty koulun yläkouluun lisäopettajaksi.
Johtokunta 7.8.1944 totesi, että taloudenhoitaja Juho Hyrskylahti oli joutunut sotahommiin, niin hänen sijaisekseen valittiin taloudenhoitajaksi emäntä Aini Uusitalo entinen Varheenmaa.
Johtokunta antoi 29.9.1944 koulun siivoojan toimen kolmesta hakijasta Aliina Mäntysalolle 800mk.
Johtokunta 26.10.1944 laati talousarvion vuodelle 1945, joka päätyi 271.315mk Opettajain palkat: Hilma Vaihinen 37.900mk, Väinö Vormala 51.000mk, Helmi Salo 24.960mk ja Maija Rastas 25.920mk sekä käsityönohjaaja Vihtori Koivistolle 2.880mk. Opettajain luontaisetuihin 3.100mk.
Johtokunta 12.12.1944 valitsi lisäopettajan virkaan opettaja Kauko Tammivuoren, joka tarkastajan lähettämänä saapui virkaa hoitamaan.
Johtokunta 12.1.1945 antoi opettaja Tammivuorelle virkavapuden 13.1.1945-31.7.1945 Porin kaupungin kansakoulun jatkoluokkien opettajuuden vuoksi ja sijaiseksi tuli Kauko Puonti Vehkalahdelta. Valittiin puheenjohtajaksi nimismies Eero Koivisto, varapuheenjohtajaksi Aini Varheenmaa-Uusitalo ja taloudenhoitajaksi Juho Hyrskylahti ja kirjuriksi Hilma Vaihinen.
Johtokunta 19.4.1945 valitsi ns. talkoojohtajaksi opettaja Väinö Vormalan, joka kesällä 1944 oli hommaa menestyksellä hoitanut. Johtokunta päätti vuokrata koulukeittolaa varten perunamaata ja ostaa siementä, mikäli sitä saa jostain.
Johtokunta 8.5.1945 ehdotti valtuustolle, että koulun päärakennuksen katto katetaan tiilillä. Asiantuntija Vapaatalon ja Palolan lausunnon mukaan se tulisi maksamaan 35.000mk ja pärekatto 30.000mk. Vanha pärekatto kelpaa tiilikaton aluskatteeksi. Valtuustolta pyydettiin määrärahaa sitä varten.
Johtokunta 26.6.1945 pyysi lisää 15.000mk kattoa varten, sillä se todettiin alustavaa arvioita huonokuntoisemmaksi ja osa katosta tulee kokonaan uusia.
Johtokunta 6.8.1945 hyväksyi Kauko Puontin koulun yläkoulun lisäopettajaksi väliaikaisesti lukuvuodeksi 1945-46. Valittiin koulun siivoojaksi ja lämmittäjäksi Lempi Lehto, joka huolehtii keittämisestä. 2.000mk kuukausipalkalla. Koulun välikaari tuli hänelle asunnoksi.
Johtokunta 7.9.1945 esitti valtuustolle, että kouluun perustetaan miesopettajan virka 1.8.1946 lukien. Kun johtajaopettaja Hilma Vaihinen terveydellisiin syihin vetoamalla tahtoi siitä luopua, valittiin opettaja Kauko Puonti johtajaopettajaksi lukuvuodeksi 1945-46.
Johtokunta antoi 14.9.1945 kahdelle ylimmälle luokalle V ja VI luokille kahden viikon perunannostoloman.
Johtokunta 15.10.1945 päätti lukuvuoden lomista: perunannostoloma 17.9. -22.9., joululoma 21.12. -8.1., urheiluloma 18.2 -21.2., pääsisäisloma 18.4. -23.4.
Johtokunta 23.10.1945 laati menoarvion vuodelle 1946, joka päätyi 600.645mk.
Johtokunta 17.1.1946 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, sihteeriksi Kauko Puontin, taloudenhoitajaksi Jussi Laine. Paikalla asioita päättämässä olivat edellisten lisäksi Selma Näsi, Toivo Kotikumpu, Elli Peltonen ja Inkeri Franck
Johtokunta 11.2.1946 valitsi varapuheenjohtajaksi Toivo Kotikummun. Hankittiin koululle vesikelkka.
Johtokunta 29.3.1946 hyväksyi johtajaopettajan laatiman nuorten työ- ja virkistystoimintasuunnitelman. Tilattiin koulun lattialaudat Salmi Oy:ltä.
Johtokunta 23.5.1946 päätti siirtää johtajaopettajan viran takaisin opettaja Hilma Vaihiselle.
Johtokunta 30.8.1946 koska yläkansakoulussa on 52 oppilasta eli yli laillisen määrän, päätettiin siirtää 12 oppilasta Ahlströmin ja Sataman kouluihin, joissa on tilaa.
Johtokunta 20.9.1946 laati talousarvion vuodelle 1947, joka päätyi412.133mk. Sisälsi polttopuihin 40.000mk ja valoon 10.000mk
Johtokunta 3.2.1947 valitsi entiset virkailijat jatkamaan.
Johtokunta 5.6.1947 päätti hankkia, jos saadaan, koulun läheltä olevasta kunnan pellosta maata koulukeittolapuutarhaa varten, jonka sato käytetään koulukeittolan hyväksi. Päätettiin perustaa koululle toinen yläkoulunopettajan virka, johon valitaan mies, koska koululle ei ole saatu poikien käsityönopettajaa. Koulussa oli lukuvuoden 1946 ajan kaikkiaan 50 oppilasta yläkoulussa. Hilma Vaihisella oli koko lukuvuoden 1946-47 10 ylimääräistä oppilasta, se huomioitiin lisäpalkkana hänelle.
Johtokunta 4.9.1947 esitti valtuustolle, että koululle hankitaan joko miesopettaja tai sitten koko V-luokka siirrettäisiin Ahlströmin koululle, taikka sitten opettaja Vaihiselle maksetaan ylimääräinen opetuskorvaus ylimääräisistä oppilaista

Johtokunta totesi, että tänään 4.9.1947 koulu täyttää 50 vuotta.

Johtokunta 18.9.1947 keskusteli tarkastaja Onni J. Vainion ilmoittaman asian johdosta. Ylioppilas Tynkkysen hakupaperit oli lähetetty, jotta hänet valittaisiin yläasteen toiseksi opettajaksi. Mutta johtokunta päätti, että ylimääräiset oppilaat sijoitetaan Ahlströmin kouluun siksikin, että opettajalle on mahdotonta saada hankittua asuntoa. Käsityönopettajaksi valittiin lukuvuodeksi 1947-48 Olli Anttila. Johtokunta suostui yhteiskoulun johtajan Leila Säynäjärven pyyntöön saada järjestää talousopetus koululla siihen asti, kunnes yhteiskoululle saadaan omat tilat talousopetusta varten.
Johtokunta 20.9.1947 laati talousarvon vuodelle 1948, joka päätyi 707.942mk. Kaivon laittamiseen varattiin 30.000mk.
Johtokunta 15.1.1948 valitsi puheenjohtajakseen Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi B. Salan, taloudenhoitajaksi J. Laine ja kirjuriksi Hilma Vaihisen.
Johtokunta 18.3.1948 päätti pyytää valtuustolta koulun vieressä olevasta kunnan pellosta yhden saran perunoiden istuttamista varten, koska koululla on perunansiementä. Perunat tulevat koulukeittolaa varten. Ostettiin koululle 15 litran maitotonkka.
Johtokunta 9.9.1948 päätti ehdottaa koululle perustettavaksi toinen yläkoulun opettajan virka, koska koulussa on 7 ylimääräistä oppilasta. Koulun VII luokka olisi myös saatava toimimaan.
Johtokunta 15.9.1948: Kun valtuusto ei antanut perustaa toista opettajan virkkaan, siirrettiin 7 oppilasta Ahlströmin ja Sataman kouluihin.
Johtokunta 23.9.1948 laati talousarvion vuodelle 1949, joka päätyi 918.960mk. Valittiin johtajaopettajaksi Maija Rastas Vaihisen terveydellisten syiden vuoksi.
Johtokunta 13.1.1949 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi A.B. Sala, taloudenhoitajaksi Jussi Lainen ja kirjuriksi Hilma Vaihinen. Tarkastaja ei hyväksynyt johtajaopettajan vaihdosta.
Johtokunta 20.5.1949 hyväksyi Paavo Lehtisen urakkatarjouksen koulun sähköistämisessä.
Johtokunta merkitsi tiedokseen 16.8.1949 koulun toisen yläasteen opettajaksi valitun määräyksellä Annikki Ollilan.
Johtokunta 22.8.1949 aloitti koulukeittolan 29.8.1949.
Johtokunta 15.9.1949 myönsi ns. maatalouslomaa 12 päivää 19.9. alkaen.
Johtokunta laati 3.10.1949 talousarvion vuodelle 1950, joka päätyi 1.123.320mk.
Johtokunta 13.1.1950 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, taloudenhoitajaksi Jussi Laineen ja sihteeriksi Hilma Vaihisen. Vaihiselle myönnettiin virkalomaa ja sijaiseksi tuli opettaja Hilja Koivutalo.
Johtokunta18.4.1950 julisti 2 opettajan virkaa avoimeksi koevuosille.

Johtokunta 25.4.1950 antoi opettaja Hilma Vaihiselle eron virastaan eläkkeelle siirtyäkseen.

Johtokunta 22.5.1950 tutustui hakemuksiin ja valitsi yksimielisesti koulun yläkoulun opettajiksi ylioppilas Laura Kyläkosken ja ylioppilas Erkki Näsin.
Mutta johtokunta joutui toteamaan jo 2.6.1950, että tarkastajan määräyksestä tulee valita hakijoista pätevät opettajat Mikko Väre ja Ester Vihervuori.
Johtokunta25.8.1950 valitsi koulun johtajaopettajaksi opettaja Mikki Vären ja sihteeriksi johtokunnan kokouksiin Mikko Väre. Koulukeittolan maito päätettiin ostaa Eino Mäntylahdelta kolme kertaa viikossa 25 litraa kerrallaan. Myönnettiin kahden ylimmän luokan oppilaille ns. maatalousloma 12 päivää 15.9.1950 lukien.
Johtokunta laati 9.10.1950 talousarvion vuodelle 1951, joka päätyi 1.913.960mk. Opettaja Mikko Värelle annettiin oikeus opettaa yhteiskoulussa 4 tuntia käsitöitä. Merikarvian Nuorisoseuran sekakuorolle myönnettiin lupa käyttää koulua harjoittelupaikkanaan.
Johtokunta valitsi 22.1.1951 puheenjohtajakseen Martti Levanderin, varapuheenjohtajakseen A.B. Salan, taloudenhoitajaksi Jussi Laineen ja sihteeriksi Mikko Vären. Hankittiin koululle uusi Suomen lippu. SPR:n Merikarvian osaston pyyntöön saada pitää koululla sairaanhoito opetustunteja yhteensä 20 tuntia.
Johtokunta 31.5.1951 totesi koulun rakennusten huonon kunnon ja anoi valtuustolta 100.000mk määrärahaa mittavien korjausten tekemistä varten ja pyysi valtuuston edustajien tutustuvan koulun kuntoon. Opettaja Värelle annettiin virkavapautta, jotta hän voi käydä nuorisotyökurssin Otavan kansanopistolla 5.6.-22.6. ja johtajan sijaisuuden hoitaa sillä aikana johtokunnan puheenjohtaja Martti Levander.
Johtokunta 28.8.1951 antoi opettaja Ester Vihervuorelle valtakirjan virkaansa. Myönnettiin ns. maatalousloma 12 päivää kahdelle ylimmälle luokalle. Opettajat suorittivat Suomen Huollon lahjakenkien jaon.
Johtokunta 23.10.1951 laati talousarvion vuodelle 1952, joka päätyi3.234.634mk
Johtokunta valitsi 17.1.1952 puheenjohtajakseen Martti Levander, varapuheenjohtajaksi A.B. Sala, taloudenhoitajaksi Jussi Laine ja sihteeriksi opettaja Mikko Väre. Anottiin valtuustolta koulun sivulla olevan kunnan peltosaran luovuttamista leikkikentäksi.
Johtokunta 10.3.1952 antoi Martoille oikeuden pitää koululla posliinin maalauskurssin maalis-huhtikuussa.
Johtokunta 6.6.1952 päätti lähettää kunnanhallitukselle kirjelmän pulpettien hankkimiseksi uutta luokkahuonetta varten Pohjataloon.

Kannatettiin ehdotusta. että Ylikylän ja Ahlströmin kansakoulut yhdistetään yhdeksi kouluksi.
Johtokunta 25.7.1952 otti käsiteltäväksi koulun kolmannen alakansakoulun opettajan viran ja valitsi kahdesta hakijasta opettajaksi Margit Rosqvistin Merikarvian kunnan Köörtilän kylästä. Virkaa haki myös opettaja Lea Toivonen Merikarvin kunnan Lauttijärven kylästä. Myönnettiin opettaja Maija Rastaalle virkavapautta ja sijaiseksi otettiin Anni Raitala.
Johtokunta 29.8.1952 myönsi 12 päivän maataloustyöloman 15.9.1952 alkaen. Opettaja Mikko Värelle annettiin valtakirja virkaansa.
Johtokunta 23.10.1952 laati talousarvion vuodelle 1953, joka päätyi 3.812.676mk.
Johtokunta 20.1.1953 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi A.B. Sala, taloudenhoitajaksi Jussi Laine ja sihteeriksi Mikko Väre. Pulpetteja tilattiin Toivo Lehtiseltä. Tilattiin koululle leimasin, jossa tekstinä on Ylikylän kansakoulu, Merikarvia ja keskikuviona kunnan vaakuna.
Johtokunta 27.2.1953: Opettaja Margit Rosgvistille annettiin todistus kiitettävin arvosanoin seminaariin hakua varten.
Johtokunta 30.6.1955 oli koolla A.B. Sala, Leila Säynäjärvi, Inkeri Franck, Jussi Laine, Mikko Väre, kunnanhallituksen edustaja Hanna Alho. Myönnettiin opettaja Margit Rosgvistille virkavapaus 1.8.1953-31.7.1954 opiskelua varten. Sijaiseksi Anni Raitala..
Johtokunta 24.7.1955 valitsi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi koulun johtajaopettajaksi Mikko Vären.
Johtokunta 13.10.1953 laati talousarvion vuodelle 1954, joka päätyi 3.741.042mk
Johtokunta 12.1.1954 valitsi puheenjohtajakseen Martti Levander, varapuheenjohtajaksi A.B. Sala, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Mikko Väre. Valittiin Lea Ahti viransijaiseksi Helmi Salolle.
Johtokunta 5.7.1954 totesi, että opettaja Mikko Väre oli valittu Janakkalan Tervakosken kansakoulun veistonopettajaksi, päätettiin tämä virka laittaa auki. Hakuilmoituksessa mainittiin, että kylässä on 5 -luokkainen keskikoulu, joka lähiaikoina muutetaan yliopistoon johtavaksi kouluksi. Opettajalle on asuntona 2 huonetta ja keittiö koululla.
Johtokunta 25.7.1954 otti käsiteltäväkseen opettajan viran täyttämisen. Virkaa oli hakenut vain Pentti Olavi Riihiaho Merikarvialta. Hänet valittiin koeajaksi 1.8.1954 alkaen. Annettiin opettaja Margit Rosqvistille virkavapautta vielä 1.8.1954 -31.5.1955 väliseksi ajaksi ja hänelle sijaiseksi opettaja Anni Ester Raitala.
Johtokunta valitsi sihteeriksi opettaja Pentti Riihiaho ja koulun johtajaopettajaksi seuraaviksi 3-vuotiskaudeksi myös opettaja Pentti Riihiaho. Siirrettiin tilan ahtauden vuoksi Ahlströmin kouluun mm. Lea Blomberg ja Pentti Tiittanen ja neljä muuta oppilasta.
Johtokunta 6.9.1954 antoi Pentti Riihiaholle oikeuden opettaa veistoa yhteiskoululaisille 4 tuntia viikossa. Annettiin 12 päivän syysloma koulun kahdelle ylemmälle luokalle, alkaen 11.9.1954.
Johtokunta 12.10.1954 laati talousarvion vuodelle 1955, joka päätyi 4.283.307mk.
Johtokunta 12.1.1955 valitsi puheenjohtajakseen Martti Levander, varapuheenjohtajaksi A.B. Sala ja sihteeriksi Pentti Riihiaho, samoin koulun taloudenhoitajaksi.
Johtokunta 30.8.1955 päätti esittää kunnanhallitukselle, että opettajien käyttöön, annettu Pohjatalon puutarhamaa jaettaisiin tasan Pohjatalossa asuvien opettajien Margit Rosqvistin ja Pentti Riihiahon kesken.
Johtokunta 8.9.1955 vastasi asustuslautakunnan kirjelmään kielteisesti, sillä johtokunta katsoi olevansa mahdottoman tehtävän edessä, jos se ryhtyy luetteloimaan asumiseen kelpaamattomista ja tilapäisistä asunnoista. Se on vaikeaa ja arkaluontoista.
Johtokunta 11.10.1955 jakoi vaateavustukset usealle oppilaalle. Laadittiin talousarvio vuodelle 1956, joka päätyi 4.073.066mk.
Johtokunta 27.1.1956 valitsi puheenjohtajakseen Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi A.B. Sala, sihteeriksi sekä taloudenhoitajaksi Pentti Riihiaho.
Johtokunta 14.6.1956 antoi opettaja Margit Rosqvistille valtakirjan virkaansa. Rosqvist oli suorittanut nuorisotyökurssin ja kansakouluhallinnon tutkinnon.
Johtokunta 27.6.1956 antoi opettaja Helmi Salolle virkavapautta ja valitsi sijaiseksi opettaja Tuija Vuorelan.
Johtokunta 25.9.1956 hyväksyi puheenjohtaja Levanderin ja sihteeri Riihiahon ehdotus hankkia asunto opettaja Vuorelalle Pohjatalosta. Asia käsitellään vielä uudestaan ja ehdotetaan Vuorelalle asuntoa Metsäranta-nimisestä talosta, jossa on huone ja keittiö. Myönnettiin Pentti Riihiaholle valtakirja virkaansa. Riihiaho sai jatkaa yhteiskoulun veistonopettajana 4 tuntia viikossa.
Johtokunta 24.10.1956 jakoi vaatetusavustukset. Laadittiin talousarvio vuodelle 1957, joka päätyi 5.168.343k.

YLIKYLÄ-AHLSTRÖMIN KANSAKOULUN johtokunnan kokous pidettiin 15.1.1957: Saapuvilla olivat johtokunnan puheenjohtaja Martti Levander sekä jäsenet Aini Uusitalo, Anja Siirtonen, Eino Mäntylahti, Kauko Lounasvaara, Lauri Lehtonen ja Pentti Riihiaho. Lisäksi läsnä oli kunnanhallituksen edustajana Toivo Kotikumpu. Puheenjohtajaksi valittiin Martti Levander, varapuheenjohtajaksi Eino Mäntylahti, sihteeriksi Pentti Riihiaho ja taloudenhoitajaksi Kauko Lounasvaara.

Koska yläkansakoulun opettaja Pekka Kyläkoski on pyytänyt eläkkeelle siirtymisen takia eroa virastaan 1.8.1957 lukien ja johtokunnan suositusta eläkkeen saantiin, niin annettiin seuraavanlainen todistus: Opettaja Pekka Kyläkoski otettiin Merikarvian kunnan Ahlströmin kansakoulun opettajanvirkaan väliaikaiseksi 3.7.1922 sekä koevuosille 24.5.1923 saaden valtakirjan tähän virkaan 9.9.1925 ja palveli tässä virassa 31.7.1957 saakka.

Johtokunta antoi voimistelu- ja urheiluseura Mars ry:lle luvan pitää painonnostoharjoituksia Ahlströmin koululla kahtena iltana viikossa.

Opettaja Margit Rosqvistin viransijaisina toimivat jonkin aikaa Raili Esko ja Mirja Lehtinen.
Johtokunta 30.1.1957 myönsi opettaja Mary Vaihiselle ensimmäisen ikälisän 1.10.1956 alkaen.
Johtokunta 27.1.1957 esitti kunnanhallitukselle, että opettaja Veikko Yliluoman asunnosta, johon kuuluu huone ja osuus keittiöön valoineen ja lämpöineen maksettaisiin Selma Näsille 5.000mk kuukaudessa opettaja Yliluoman viransijaisuuden ajan 1.12.1956 -31.5.1957. Opettaja Rosqvistin viransijaiseksi otettiin Paula Kyläkoski kahdeksi päiväksi. Johtokunta katsoi kouluun olevan välttämätöntä perustaa 8. yläkansakoulun opettajan virka varsinkin kun kansakoululautakunnan ehdotuksessa mainitaan, että Sataman ja Alakylän koulujen I-VII luokkien oppilaat siirretään tähän keskuskansakouluun.

Johtokunta 29.3.1957 opettaja Kyläkosken sijaisen opettaja Veikko Yliluoman loukkaannuttua Kuurilan junaonnettomuudessa 15.3.1957 niin vaikeasti, ettei hän ainakaan lähiaikoina pysty virkaa hoitamaan. Tarkastaja nimesi hänen sijaisekseen fil.ylioppilas Sakari Johannes Sulamäen Porista 18.3.1957 enintään 31.5.1957 saakka.
Johtokunta 26.4.1957 julisti opettaja Kyläkosken viran haettavaksi.
Ilmoituksessa mainitaan, että Ylikylän-Ahlströmin piirin 7-opettajaisen kansakoulun yläkoulun opettajan virka velvollisuudella opettaa poikien käsitöitä julistetaan haettavaksi koeajaksi. Uusi keskuskansakoulurakennus valmistuu kuluvan vuoden aikana. Kylässä on 5-luokkainen keskikoulu, joka muuttuu yliopistoon johtavaksi.
Johtokunta 26.5.1957 otti käsittelyyn alakoulun opettaja Helmi Salon eroanomuksen sairautensa vuoksi 1.8.1957 alkaen. Ero myönnettiin. Salo otettiin Ylikylän kansakoulun opettajan virkaan koevuosille 1.8.1927 saaden valtakirjan tähän virkaan 12.6.1929 ja oli virassa 1.8.1957 saakka.
Valittiin neljästä hakijasta yläkansakoulun opettajan virkaan Mikko Antero Väre 1.8.1957 lukien.
Virkaa hakivat Tuomo Lauri Erkki Näsi, Väinö Olli Runsamo ja Sulo Kalervo Jäntti. Virkavuosia Värellä oli yli 8 vuotta ja Näsillä 6.
Johtokunta 21.7.1957 myönsi opettaja Mary Vaihiselle eron toisen yläkansakoulun opettajan virasta.
Valittiin 9 hakijasta 1.8.1957 lukien yläkoulun opettajan virkoihin koeajaksi Tuija Tellervo Vuorela ja Maila Ilona Näsi.
Johtokunta 1.9.1957 valitsi koulun johtajaksi 3-vuotiskaudeksi opettaja Pentti Riihiahon. Johtokunta totesi, että opettaja Maija Rastas täyttää 16.1.1958 67 vuotta, mutta kun hän on edelleen sekä fyysisesti että henkisesti pirteä, hänen virkasuhdettaan pidennettiin 31.7.1958 saakka. Asialle vahvistus hankittiin valtioneuvostolta. Päätettiin ottaa 10.1.1951 syntynyt Matti Väre ensimmäiselle luokalle.
Johtokunta valitsi keskuskansakoulun talonmieheksi 19 hakijasta Mauno Alisen Merikarvialta. Virkaan oli hakijoita Porista. Noormarkusta, Tammisaaresta, Reposaaresta, Suonenjoelta ja Merikarvialta 10. Keittäjän ja siivoojan toimiin valittiin 12 henkilöstä keittäjäksi Lempi Lehto ja siivoojaksi Suoma Kuusinen.
Johtokunta 17.10.1957 laati talousarvion vuodelle 1958, jossa opettajien palkat olivat 4.259.350mk
Johtokunta26.11.1957 totesi kunnanhallituksen toivovan, että koulun vihkiäiset järjestettäisiin tammikuun alkupuolella, johtokunta päätti, että ne pidetään vasta myöhemmin kevätkaudella.
Jaettiin vaateavustukset 46 oppilaalle yhteensä 50.000 markan arvosta.

Johtokunta 10.12.1957 totesi koulutyön siirtyneen kevätlukukauden alusta keskuskouluun. Myönnettiin opettaja Pentti Riihiaholle edelleen lupa hoitaa yhteiskoulun II luokan poikien veistotunnit ja samoin opettaja Mikko Värelle lupa hoitaa yhteiskoulun I luokan poikien veistotunnit. Päätettiin pitää keskuskansakoulun vihkiäiset 23.3.1958. Juhlan järjestelyä ja ohjelman suunnittelua varten valittiin toimikunta, johon kuuluvat Hanna Alho, Martti Levander, Jussi Pitkäranta ja Pentti Riihiaho. Vihkiäisjuhlan järjestämistä varten pyydettiin kunnanhallitukselta 100.000mk määräraha.
Johtokunta 23.1.1958 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi Eino Mäntylahden ja sihteeriksi Pentti Riihiahon. Opettaja Maija-Stiina Rastas pyysi eroa virastaan 1.8.1958. Ero myönnettiin. Opetusministeriö oli suostunut hänen jatkamaan virassaan vielä täytettyään 67 vuotta 16.1.1958. Rastas tuli koulun opettajaksi Ylikylän kansakouluun 1.8.1941.
Hankittiin koululle perunankuorimakone ja pölyimuri.
Annettiin oikeus käyttää voimistelusalia seuraavasti: Maanantaisin voimistelu- ja urheiluseura Mars ry, tiistaisin Erkki Näsin vetämä poikien liikuntakerho, Tuija Vuorelan ohjaama tyttöjen liikuntakerho, torstaisin MePan harjoitusvuoro ja perjantaisin vanhempien miesten liikuntakerho.
Johtokunta 11.2.1958: myönsi yhteiskoululle luvan pitää voimistelutunteja, ellei koulu itse sitä tilaa tarvitse, koulun juhlasalissa. Naisvoimistelijoille myönnettiin oikeus perjantaisin klo 17.30-19 käyttää voimistelusalia.
Päätettiin hankkia keskuskoululle puhelin mitä pikimmin. Valittiin koululle taloudenhoitajaksi opettaja Mikko Väre. Esitettiin kunnanhallitukselle että koulun alueelle hankittaisiin riittävä ulkovalo.
Johtokunta 1.8.1958 valitsi väliaikaisen opettajan viran 1958-59 hoitajaksi Vuokko Kaarina Pajusen. Koska maaherra vierailee Merikarvialla 15.-16.8., niin luovutettiin koulun juhlasali kokousta varten ja koulun keittolatilat tarjoilun järjestämistä varten.
Johtokunta 5.9.1958 myönsi opettaja Mikko Värelle valtakirjan virkaansa. samoin valtakirja annettiin Maila Näsille virkaansa.
Johtokunta 20.1.1959 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi Eino Mäntylahden, sihteeriksi Pentti Riihiahon ja myös taloudenhoitajaksi Riihiaho.
Päätettiin antaa lupa Lähetysseuran 100-vuotisjuhlan järjestämiseen keskuskoulun juhlasalissa 25.1.1959 kello 19. ja vastaisuudessa johtokunnan puheenjohtaja ja koulun johtaja päättävät koulutilojen ulkopuolisten käytöstä. Voimistelu. ja urheiluseura Marsille annettiin toinen harjoitusilta viikossa juhlasalissa. Opettaja Helmi Salon hautaukseen 25.1. koulun seppeleen laski emäntä Aini Uusitalo.
Johtokunta otti opettaja Vihervuoren sijaiseksi ylioppilas Tuulikki Pitkärannan muutamaksi päiväksi. Samoin opettaja Rosgvistin lyhyttä sijaisuutta hoiti Ulla Lehto.
Johtokunta 23.4.1959 otti osapäiväiseen apulaisen toimeen Terttu Alisen 14.4.1959.
Johtokunta 20.7.1959 valitsi Ulla-Maija Valli-Jaakolan väliaikaiseen opettajan virkaan 1959-60.
Johtokunta 2.9.1959 myönsi opettaja Tuija Vuorelalle valtakirjan virkaansa.
Johtokunta 29.9.1959 laati talousarvion vuodelle 1960, joka päätyi 8.168.738mk, jossa opettajien palkat olivat 5.446.405mk ja rakennuskiinteistöjä varten 2.365.973mk.
Johtokunta 26.4.1960 valitsi puheenjohtajakseen Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi Kauko Lounasvaaran, taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi Pentti Riihiahon. Juhlasalia saivat käyttää Mars tiistaisin ja torstaisin ja MePa maanantaisin. Oppilasmäärän vähentyessä ei väliaikaisen opettajan virkaa enää päätetty täyttää.
Johtokunta 25.8.1960 totesi, että valtuusto on siirtänyt 13.6.1960 Sataman kansakoulusta opettaja Laura Koskenkorvan viran Ylikylä-Ahlströmin kansakouluun. Sataman koulun johtokunta on päättänyt siirtää Ylikylä-Ahlströmin kouluun mm. seuraavat oppilaat, joita kaikkiaan siirrettiin 24. I luokalle Rauno Källi, II luokalle Kari Heino, Pekka Koskenkorva, Ismo Källi, Hannu Saarinen, Matti Malmi ja Marja-Leena Tuomisto. III luokalle Virpi Källi, Paula Tuomisto, Aimo Tuomisto, Ossi Vuori, Olli-Pekka Varjovuo. IV luokalle Hannu Kirkanen, Pekka Malmi, V luokalle Tarja Kirkanen VI luokalle Marja Ojala. Johtokunta esitti kuitenkin, että Ojalan lapset kävisivät edelleen Sataman koulua, sillä heillä on sinne luonnollisempi kulkuyhteys. Todettiin, että kansalaiskoulun alkaessa 1-vuotisena ja oppilassiirroista johtuen keskuskoulun oppilasmäärä lisääntyy 65 oppilaalla.
Johtokunta 7.9.1960 kuuli kansakoululautakunnan sihteeri, opettaja Mikko Vären ehdotusta piirijaon muutoksista. Ehdotuksen mukaan liitettäisiin Ylikylä-Ahlströmin piiriin Sataman piiristä eräitä taloja Kärrin kujan länsipuolelta, Vassan ja Kränin alueilta. Nämä talot kuuluvat Ylikylän-Ahlströmin koulupiirissä olevien talojen kanssa luonnollisiin asumayhteisöihin, joten olisi suotavaa, että näiden alueiden lapset kävisivät samassa koulussa. Koska tietojen mukaan Y-A koulun oppilasmäärä vähenee huomattavasti, on ko. alueiden oppilaille koulussa riittävästi tilaa, joten johtokunta katsoo ehdotuksen piirirajamuutoksista erittäin tarkoituksenmukaiseksi. Koulun johtajaksi valittiin opettaja Pentti Riihiaho. Opettaja Laura Koskenkorvelle annettiin valtakirja virkaansa. Kouluun on otettu tuntiopettajiksi Anni Raitala ja Pentti Myllykallio.
Johtokunta 29.9.1960 laati talousarvion vuodelle1961: pääluokan 3 menot 9.143.888mk ja 6 pääluokanmukaiset menot 2.908.088mk.
Johtokunta 10.3.1961 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi Jaakko Hanhilahti ja taloudenhoitajaksi sekä sihteeriksi Pentti Riihiaho.
Johtokunta 18.5.1961 käsitteli Alakylän kansakoulun johtokunnan ilmoitusta siirtää 14 VII luokan oppilasta Ylikylä-Ahlströmin kansakouluun. Johtokunta, kun koulussa on tilaa, päätti ottaa nämä oppilaat syyslukukauden alusta 1960. Opettaja Mikko Väre ilmoitti hakevansa kansalaiskoulun puu- ja metallityön opettajan virkaa.
Johtokunta 31.7.1961, koska Mikko Väre oli valittu kansalaiskoulun poikien käsityönopettajan virkaan, laitettiin hänen virkansa väliaikaisena haettavaksi lukuvuodeksi 1961-62.
Todettiin, ettei Alakylän koulusta tulekaan VII luokan oppilaita kouluun. Tarkastaja ilmoitti nimenneensä opettaja Simo Juhani Salosen Porista avoinna olevaan virkaan lukukaudeksi 1961-62.
Johtokunta 28.9.1961 totesi ja aikaisempiin ilmoituksiinsa myös viitaten, että keskuskoulun vesi on erittäin ruostepitoista aiheuttaen ruosteen kerääntymistä putkistoihin ja niiden syöpymistä. Vesijohdot tukkeutuvat, sillä jo nyt on havaittu tukkeumia putkistoissa, joita vähemmän käytetään. Paremman vedenottopaikan löytäminen on erittäin suotavaa, suorastaan välttämätöntä löytää.
Johtokunta 1.2.1962 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi Jaakko Hanhilahden, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.
Johtokunta 10.8.1962 hyväksyi puheenjohtajan ja sihteerin laatima viransijaisten luettelo, sillä influenssa- ja lavantautiepidemia oli Merikarvialla huomattava. Tuija Vuorelan sijaisena oli Reijo Vuorela, Esteri Vihervuoren sijaisen Reijo Vuorela, Laura Koskenkorvan sijaisena Matti Koskenkorva, Maila Näsin ja Margit Rosqvistin sijaisena Elvi Yli-Kerttula.
Johtokunta 7.9.1962 päätti hankkia koululle koulukeittolaan tarvittavan noin 10.000kg perunaerän syksyllä.
Johtokunta 27.9.1962 päätti palkata kouluun 1.10.1962 yksi siivooja lisää. Hän oli Eine Marjamäki.
Johtokunta 23.11.1962 päätti myöntää Merikarvia shakkikerholle lupa peli-illan pitämiseen koulun kerhohuoneessa maanantaisin kello 19-21.
Johtokunta 17.1.1963 valitsi puheenjohtajaksi Martti Levanderin, varapuheenjohtajaksi Jaakko Hanhilahden, sihteeriksi sekä taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon. Annettiin lupa järjestää pienoisröntgenkuvaus 15. -18.1.1963 voimistelusalissa.
Johtokunta myönsi 20.3.1963 MePalle luvan harjoitteluun koulun voimistelusalissa. Merikarvian Martoille annettiin lupa järjestää tyttöjen käsityöluokassa askartelukurssi, jonka ohjaajana on opettaja Rosqvist. Toivo Kotikummun anomuksesta myönnettiin lupa SN-seuralle järjestää koululla mahdollisesti ko. seuran 15-vuotisjuhla huhtikuun aikana.
Koululle aiotaan hankkia öljylämmityslaitteet.
Johtokunta 5.9.1963 totesi Martti Levanderin muuttaneen pois paikkakunnalta. Hyväksyttiin koulun järjestyssäännöt muuten, paitsi 3 §:ään lisätään kielto oleskelemisesta baareissa ja kahviloissa.
Osuusliike Kansa ja Satakunnan Osuuskauppa ovat lähettäneet tarjouksensa koulukeittolan tarvikkeista. Päätettiin tehdä edullisemman tarjouksen tehneestä Satakunnan Osuuskaupasta hankinnat. Pohjataloon sisustetun poikien kotitalousluokan siivous annettiin keittolahenkilökunnan huoleksi. Todettiin, että oppilasluku on niin vähentynyt, että ensi lukuvuoden alusta on lakkautettava yksi opettajan virka. Nykyinen oppilasmäärä on 130.
Johtokunta 12.9.1963 totesi, että Levanderin tilalle valtuusto oli valinnut Kauko Salosen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kauko Lounasvaara. Otettiin käsiteltäväksi opettaja Pentti Riihiahon anomus saada vapautus virka-asunnosta 1.8.1964 lukien, koska hän on ostanut itselleen aivan koulun läheltä asuntotontin, jolle hän rakentaa omakotitalon. Siihen suostuttiin, kun todettiin, ettei se jää tyhjäksi, sillä 6-opettajaisen koulun lisäksi siinä toimii 10-opettajainen kansalaiskoulu ja asuntoja on vain 9..
Johtokunta 31.1.1964 valitsi puheenjohtajakseen Kauko Lounasvaara, varapuheenjohtajaksi Jaakko Hanhilahti, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiaho.
Johtokunta 19.2.1964 hyväksyi siivoojien ja keittäjien ohjesäännöt.

Todettiin, että 5.10.1964 tulee 90 vuotta kuluneeksi Ahlströmin kansakoulun perustamisesta. Silloin olisi järjestettävä juhla, johon kutsuttaisiin koulun entiset oppilaat. Päätettiin anoa 400mk määräraha. Todettiin myös, että Ylikylän koulu täyttää 70 vuotta vuonna 1967. Koulun nykyinen oppilasmäärä on 130, on ensimmäisen lukuvuoden alle 150, mikä on minimiraja 6-opettajaisessa koulussa. Ennakkotietojen mukaan kouluun tulee ensi syksynä 19 oppilasta ja kansalaiskouluun siirtyy enintään 17. Kun oppikouluunkin menee osa, näyttää siltä, että oppilasluku on vieläkin tätä pienempi.
Johtokunta 24.3.1964 totesi, että kansakoululautakunnassa on tehty vuosien 1957-1963 syntyneiden lasten luettelointi. Se käytiin lävitse ja hyväksyttiin.
Johtokunta 8.5.1964 luki Sataman koulun johtokunnan kirjeen, jossa ilmoitettiin, ettei Sataman koulupiiristä voida enää siirtää oppilaita Ylikylä-Ahlströmin kouluun. Kunnanhallitus pyysi lausuntoa, kun esitetään, että Alakylän, Sataman ja Ylikylä-Ahlströmin piirien asemasta olisi vain Alakylän ja Ylikylän piirit. Päätettiin yksimielisesti esittää, että nykyisen 130 oppilaan lisäksi voitaisiin kouluun ottaa noin 70 oppilasta. Asia jätettiin valtuuston harkintaan.
Johtokunta 18.6.1964 käsiteltiin opettaja Margit Rosgvistin anomus, joka koskee virka-asunnosta luopumista 1.8.1964 lukien, koska hänen ostamansa asuintalo sijaitsee noin 0,5 km kilometrin etäisyydellä koulusta, ei matka haittaa opettajantoimen hoitoa.
Johtokunta 19.8.1964 puolsi opettaja Tuija Vuorelan virkavapautta voidakseen suorittaa 1.9.1964.31.5.1965 välisenä aikana kansalaiskoulun kaupallisten aineiden opettajan kelpoisuuden. Viransijaiseksi otettiin Anna-Liisa Hanhilahti. Myönnettiin partiorippikoululaisten vanhemmille järjestettävää kahvitarjoilua varten lupa konfirmaatiopäivänä 23.8.1964.
Johtokunta 4.9.1964 valitsi koulun johtajaksi nelivuotiskaudeksi Pentti Riihiahon.
Johtokunta 30.9.1964 totesi opettaja Vuorelan palaavan opettajan työhönsä, kun kaupallisten aiheiden pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet siten, ettei Vuorela katsonut niihin haluavan osallistuakaan.
Johtokunta 4.1.1965 jakoi voimistelusalin käytön seuraavasti: Anomukset olivat seuraavanlaisia: Naisvoimistelijat maanantaisin ja Mars myös maanantaisin, Keskustan pallokerho tiistaisin, MePA torstaisin sekä Into perjantaisin. Päätettiin arpomalla ratkaista, että voimistelusalissa on maanantaisin MePa, tiistaisin Into, keskiviikkoisin Mars, torstaisin Pallokerho ja perjantaisin Naisvoimistelijat.
Johtokunta 29.1.1965 valitsi puheenjohtajaksi Kauko Lounasvaaran, varapuheenjohtajaksi Veikko Vähätalo, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiaho.
Johtokunta 26.3.1965 totesi koulussa olevan nyt 116 oppilasta. Kouluun on tulossa vuonna 1958 syntyneitä 20 oppilasta, vuonna 1959 24, 1960 15, 1961 15, 1962 20, 1963 14 ja 1964 14 oppilasta.
Kansakoululautakunnalle lausuttiin pyynnöstä, että koulun oppilasmäärä on 116 eli ensimmäisen kerran alle 120 oppilasta. Koulusta poispääseviä on 11 ja ensi syksynä kouluun tulevia vähintään 18, joten oppilasmäärä olisi lukuvuoden alkaessa 123, mikä ei edellytä viidennen opettajan viran lakkauttamista. Yhteiskouluun siirtyy varmasti muutamia oppilaita. Lakkautusuhan alla näyttäisi olevan joko Laura Koskenkorvan tai Tuija Vuorelan nimissä oleva virka.
Johtokunta 23.8.1965 myönsi Merikarvian Lions Clubille luvan konenäyttelyn pitämiseen 5.9.1965 keskuskoulun juhlasalikerroksessa ja pihamaalla luvaten korvata kaiken näyttelystä aiheutuneen menot ja antaa näyttelyn puhtaasta tulosta 5 % koulun käyttöön.
Johtokunta 6.9.1965 totesi, että koulun IV luokalle on otettu Tino Shelton ja V luokalle Leila Shelton Panamasta.
Johtokunta 29.9.1965 totesi, että koulun opettajat ovat yhdessä kansalaiskoulun opettajien kanssa päättäneet toimeenpanna jätepaperikeräyksen. Tuloksella odotetaan saatavan televisio koululle.
Johtokunta 18.1.1966 oli kokoonpanossa: Kauko Lounasvaara, Onni Kallio, Anni Lahtinen, Lauri Lehtonen, Eeva-Liisa Rantamo, Veikko Vähätalo ja Pentti Riihiaho. Paikkakunnalta muuttaneen rouva Maija-Liisa Vaahtorannan tilalle oli tullut Eeva-Liisa Ratamo. Puheenjohtajaksi valittiin Kauko Lounasvaara ja varapuheenjohtajaksi Lauri Lehtonen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiaho. Pöytäkirjat ryhdyttiin kirjoittamaan kirjoituskoneella ja jäljennös lähettää kunnanhallitukselle uuden ohjesäännön perusteella. Helmi Erkkilän hautajaiset oli annettu pitää keskuskoululla 9.1.1966.

Koska vanhaa koulurakennusta parasta aikaa hajotetaan, pidetään asianmukaisena varastorakennuksen saamista koululle erittäin tärkeänä.

Ilmoitettiin, että koulussa on 99 oppilasta, mikä edellyttää neljää opettajanvirkaa. Koulun 6 opettajan viran lakkauttamisesta on tehty esitys 22.2.1964 ja viidennen opettajan viran lakkauttamisesta 27.3.1965. Syyslukukauden jätepaperikeräys tuotti 32.000kg, jolla määrällä koululle saatiin kaksi 23 tuuman TV-vastaanotinta, katselulupa ja noin 600mk:n arvosta palkintoja eniten keränneille oppilaille.
Johtokunta 6.2.1966 antoi Innolle luvan käyttää kerhohuonetta 20.2.1966 järjestettävän laturetken tukikohtana ja suihku- ja pukuhuoneita peseytymiseen. Todettiin, että koulussa on 99 oppilasta, joista Sataman piirin alueelta 13. Alakylän koulupiiristä on kaksi ja Peipusta yksi oppilas. Opettaja Jussi Pitkärannan väitteeseen, että Ylikylä-Ahlströmin koulussa pidettäisiin Sataman oppilaita tarpeetonta opettajan virkaa pönkittämään, se kiellettiin aiheettomana.
Johtokunta 19.9.1966 laati talousarvio, joka päätyi 125.153mk, joista rakennuskiinteistömenot olivat 30.300mk.
Johtokunta 16.10.1966 lausui pyynnöstä, että koulun nykyinen oppilasmäärä on 88, joka edellyttäisi neljännen opettajan viran lakkauttamista. Esitettiin, että lv, 1967-68 oppilaita on 96, lv 1968-69 103 ja lv 1969-70 104 oppilasta. Koulun nykyisistä opettajanviroista tulee lakkautettavaksi opettaja Maila Näsin virka. Selityksenä opettaja Tuija Vuorelan viran lakkauttamisesta tehtyyn purku-
anomukseen, lausuttiin, että Vuorela on tullut opettajan virkaan koevuosiksi 21.7.1957. Samoin opettaja Maila Näsi on tullut opettajaksi 21.7.1957. Koska opettaja Näsi on aikaisemmin saanut valtakirjan virkaansa, päätettiin hänelle antaa valtakirja hoitamaansa koulun opettajan virkaan 5.9.1958 pidetyssä johtokunnan kokouksessa.
Johtokunta 16.11.1966 laati oppilasluettelon tarkastuksen 1960-66 osalta. Koululla on nyt 90 oppilasta ja v.1960 syntyneitä on 16, v.1961 16, v 1962 20, v. 1963 12, v. 1964 14, v. 1965 18 ja v.1966 9 sekä terveyssisaren ilmoituksen perusteella vielä 5 lisää eli 14.
Johtokunta 19.1.1967 valitsi puheenjohtajaksi Kauko Lounasvaaran ja varapuheenjohtajaksi Lauri Lehtosen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon. Vahvistettiin kansakoulujen ohjesääntö, josta todettiin, että 1.8.1967 lukien liitetään koulupiiriin Alakylän, Sataman ja osa Ylikylä Pohjoista koulupiiriä. Kouluhallituksen vahvistaman ohjesäännön mukaan lisääntyy koulun oppilasmäärä niin paljon, että se edellyttää kahden vakinaisen yläkansakoulun opettajan viran perustamista. Oppilastilasto, jossa ei ole huomioitu oppikouluun siirtyviä: lv. 1966-67 198 oppilasta, lv. 1967-68 209, 1968-69 214, 1969-70 214, 1970-71 198, 1971-72 189, 1972-73 180 ja 1973-74 177 oppilasta. Esitys virkojen perustamisesta lähti kunnanhallituksen käsittelyyn. Johtokunta totesi, että koulussa on seuraavat siivoojat: Suoma Kuusinen 19 palveluvuotta, Eine Marjaniemi 5v., Lempi Lehto 22 v., Inkeri Franck 17v ja Terttu Alinen 8 palveluvuotta. Talonmiehenä on Mauno Alinen ja varatalonmiehenä Terttu Alinen.
Johtokunta 27.6.1967 oli koolla siten, että paikalla olivat Kauko Lounasvaara, Veikko Vähätalo, Onni Kallio ja Pentti Riihiaho sekä kunnanhallituksen edustajana Lauri Yläniemi sekä lakkautettavien ja Ylikylä-Ahlströmin koulupiiriin liitettävien koulujen johtokunnista seuraavat jäsenet: Alakylästä Eino Kanerva, Juhani Mäkipuro, Lennart Viertomaa ja Kalle Salo, Satamasta Jussi Pitkäranta, Hanna Alho, Frans Lindroos, Hilla Stenroos, Voitto Peltomäki ja Uuno Jurkkala sekä Ylikylän Pohjoisesta koulusta Esko Koivutalo, Eino Viertola, Timo Peltonen, Helmi Kallio ja Erkki Uusimäki. Vielä paikalla oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Juhola. Lakkautettavien koulujen johtokunnista päätettiin kutsua asiantuntijoiksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi koulun johtokunnan kokouksiin Alakylästä Juhani Mäkipuro, Satamasta Voitto Peltomäki ja Ylikylän Pohjoisesta Helmi Kallio. Koulukyydityksiä varten järjestettiin linja-autokuljetus reitillä satama-Tapio-Rantamaa-Sundelin-Salmela-Strikan tienhaara-koulu aamulla kello9 ja takasin kello13 ja kello 15, jolloin alaluokkien oppilaille ei tule liian pitkä odotusaika. Kauempaa Alakylästä olevat Virran, Liipon, Hopealahden ja Niinikosken 6 lasta voivat matkustaa kansalaiskoululaisia kuljettavassa kouluautossa. Samoin järjestetään kaikille 11 Pohjoisen koulun oppilaille. Oppilaat jakautuivat eri luokille seuraavasta: I lk 33, II lk 33, III lk 33, IV lk 46, V lk 29 ja VI lk 21 eli yhteensä 195 oppilasta.
Lakkautettavien koulujen rakennukset ja niiden irtaimistot luovuttaa kunkin koulun johtaja ja taloudenhoitaja sekä vastaanottaa Y-A koulun johtaja ja joku johtokunnan jäsen. Luettiin kunnanhallituksen kirjelmä, jossa ilmoitetaan, että opettajat Aino Venho ja Eino Kanerva siirretään perustettuihin virkoihin Y-A kouluun, jolloin koulussa on 1.8.1967 alkaen kuusi opettajaa. Annettiin Merikarvian VPK:n palokuntapojille lupa Satakunnan palokuntapoikien kalusto- ja tietokilpailun jälkimmäinen osa järjestää keskuskoululla ja tarjota hernekeittoa ja mehua siellä.
Johtokunta 1.8.1967 antoi opettajille Aino Maria Venholle ja Eino Ilmari Kanervalle valtakirjan Ylikylä-Ahlströmin koulun virkoihinsa. Alakylän koulun valtakirjat oli lakkautettu koulun tultua Alakylässä lakkautetuiksi 31.7.1967. Kunnanhallitus valitsi heidät uusiin virkoihinsa 29.3.1967.
Johtokunta 4.9.1967 antoi palokuntapojille oikeuden pitää kerhoiltansa koululla kerran viikossa.
Johtokunta valitsi 17.1.1968 puheenjohtajakseen Kauko Lounasvaaran ja varapuheenjohtajaksi Lauri Lehtosen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon. Annettiin lupa Anni Raitalan muistotilaisuuden järjestämiseen koululla 20.1.1968.
Johtokunta antoi 16.10.1968 Merikarvian Lions Clubille oikeuden pitää 2.11.1968 liikennekilpailut koulun piha-alueella ja sisätiloja tulosten laskentaa ja palkintojen jakoa varten. Myöskin ensiapukurssin pitämiseen koululla annettiin heille lupa.
Johtokunta ilmoitti pyynnöstä kunnanhallitukselle ja kansakoululautakunnalle, että koulussa opiskelee I lk 32 oppilasta, II lk 31, III lk 31, IV lk 35 ja V lk 23 ja VI lk 23 oppilasta eli kaikkiaan yhteensä 175 oppilasta. Lisäksi koulupiirissä on 1962s syntyneitä lapsia 32, 1963 27, 1964 24, 1965 29, 1966 25, 1967 29 ja 1968 20 lasta.
Johtokunta valitsi 29.1.1969 puheenjohtajakseen Rauno Ruissalon, varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkipuron sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.

Johtokunta 18.3.1969 poisti lakkautettujen Alakylän, Sataman ja Ylikylän Pohjoisen koulujen irtaimistosta paljon sellaista, jolla ei ollut käyttöä keskuskoululla. Kaikkiaan poistetun irtaimiston arvo oli 8.234,72 mk.

Johtokunta 8.7.1969 valitsi koulun keittäjä siivoojaksi Terttu Alisen 16.8.1969 lukien. Inkeri Franck oli jäänyt eläkkeelle. Hän oli ollut koulun toimessaan 1951 syyslukukauden alusta lukien.
Johtokunta myönsi 30.9.1969 opettaja Maila Näsille virkavapauden ajaksi 6.9.1969-31.7.1970 väliseksi ajaksi ja sijaiseksi valittiin opettaja Tuija Vuorela.
Johtokunta valitsi 29.1.1970 puheenjohtajakseen Rauno Ruissalon, varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkipuron ja sihteeriksi sekä taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.

Johtokunta 19.3.1970 myönsi anomuksesta opettaja Ester Vihervuorelle eron koulun opettajanvirasta eläkkeelle siirtymistä varten 1.8.1970 lukien.

Johtokunnalle ilmoitettiin, että kansakouluntarkastajan virat lakkautetaan 1.4.1970 lukien, jolloin asioiden hoito siirtyy lääninhallituksen kouluosastolle.
Johtokunta 28.5.1970 päätti hankkia kukkakorin eläkkeelle siirtyvälle opettaja Ester Vihervuorelle, joka luovutetaan hänelle koulun kevätjuhlassa. Päätettiin esittää kunnanhallitukselle, että opettaja Vihervuorelle annettaisiin Maalaiskuntien Liiton ansiomitali sopivassa tilaisuudessa. Julistettiin koulun opettajan virka haettavaksi.
Johtokunta 26.6.1970 valitsi yksimielisesti opettajan virkaan koeajaksi hakijan Tuija Tellervo Vuorelan. Vuorela on ollut Merikarvialla opettajana yhteensä 141/2 vuotta ja hän on hoitanut aiemmin tämän koulun opettajan virkaa 11 vuotta. Viran lakkauttamisen vuoksi hän joutui 1.8.1966 siirto-opettajana Ahlaisten ym. kuntien Pirttijärven kouluun opettajaksi.
Johtokunta antoi 29.9.1970 Lions Clubin naisille luvan mannekiininäytöksen järjestämiseen koulun juhlasalissa marraskuun alussa.
Johtokunta 5.11.1970 totesi, että koulun I luokalla on aloitettu uuden matematiikan opetus lukuvuonna 1970-71.
Johtokunta päätti onnitella 50v täyttävää yhteiskoulua 22.marraskuuta puheenjohtajansa ja kansalaiskoulun johtokunnan puheenjohtajan toimin.
Johtokunta valitsi 27.1.1971 puheenjohtajakseen Rauno Ruissalon, varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkipuro ja sihteeri taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.

Johtokunta myönsi 6.4.1971 opettaja Aino Venholle eron virastaan eläkkeelle siirtymistä varten 1.8.1971 lukien. Opettaja Venho tuli toimineeksi opettajan viroissa Merikarvialla yhteensä 41 vuotta, joista Alakylän koulussa 37 vuotta ja tässä koulussa 4 vuotta.
Johtokunta 18.5.1971 sai koulun siivooja Suoma Kuusisen eroilmoituksen ja siirtymisen eläkkeelle 1.6.1971 lukien. Hän ehti tehdä työtään 23 vuotta. Sekä opettaja Venholle että siivooja Kuusiselle päätettiin hankkia kukkakorit, jotka he saivat koulun kevätjuhlassa. Annettiin Turun yliopiston Kylätutkimusryhmälle majoitustiloiksi koulun keskikerroksesta kaksi luokkahuonetta sekä keittämistä varten koulukeittola kesä-heinäkuussa tapahtuvan tutkimustyön ajaksi. Opettaja Pentti Riihiaho valittiin koulun johtajaksi.
Johtokunta 16.6.1971 valitsi koulun siivoojan toimeen kahdesta hakijasta Terttu Sylvi Kaarina Heikkilän 16.8.1971 lukien äänin 4-1.
Johtokunta antoi 1.8.1971 opettaja Vuorelalle valtakirjan virkaansa.
Johtokunta otti 12.8.1971 käsiteltäväksi 6. opettajan viran täyttämisen, kun oppilasmäärä koulun alkaessa näyttää tulevan 150 oppilaaseen.
Johtokunta totesi 5.9.1971 virkaan nimitetyn väliaikaiseksi opettajaksi 24.8.1971-31.7.1972 peruskoulun luokanopettajan Hannele Kristiina Rokan.
Johtokunta 27.1.1972 valitsi puheenjohtajaksi Rauno Ruissalo, varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkipuro sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiaho.

Johtokunta 6.4.1972 päätti tuoda Sataman koululta sankaritaulun ja sijoittaa se koululle sopivaksi katsottuun paikkaan.

Johtokunta 15.6.1972 otti käsiteltäväksi koulun 6. opettajan viran täyttämisen. Nykyisen tilaston mukaan koulu näyttäisi säilyvän 6-opettajaisena, joten todettiin viran perustaminen koeajaksi olevan mahdollista. Päätettiin esittää lääninhallitukselle, että opettajaksi määrättäisiin koeajaksi viran nykyinen väliaikainen haltija opettaja Hannele Kristiina Rokka.
Johtokunta 4.8.1972 totesi, että koulun puolesta oli viety 60 vuotta täyttäneelle siivooja Eine Marjaniemelle 18.7.1972 kukkia. Todettiin, että lääninhallitus oli hyväksynyt 1.8.1972 alkaen opettajaksi Hannele Rokan.
Johtokunta otti 4.10.1972 käsiteltäväksi koulun 6. opettajan viran täyttämisen. Koska koulun oppilasmäärä vähenee niin, että ko. virka tulee tarpeettomaksi, johtokunta esitti, että virka täytetäisiin väliaikaisesti, kuten valtuustokin oli 28.6.1971 päättänyt.
Johtokunta 28.11.1972 kuitenkin muuttuneiden tilastotietojen perusteella laittoi 6. opettajan viran auki koeajaksi 1.8.1973 lukien.
Johtokunta 27.12.1972 otti käsittelyyn opettajan viran täyttämisen ja valitsi koeajaksi 1.8.1973 alkaen opettaja Hannele Kristiina Rokan.
Johtokunta valitsi 31.1.1973 puheenjohtajakseen Juhani Mäkipuron ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Uusimäen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.
Johtokunta 2.5.1973 päätti järjestää ensi syksynä koulutulokkaille vierailupäivän kuluvan toukokuun aikana.

Johtokunta 31.5.1973 totesi, että Merikarvia siirtyy peruskoulujärjestelmään vuonna 1976 ja peruskoulun opetussuunnitelmaa aletaan noudattaa soveltuvin osin 1-2 luokilla lukuvuonna 1973-74 jne.

Johtokunta päätti 4.9.1973 ottaa tilapäiseksi tuntiopettajaksi lukuvuodeksi 1973-74 kansalaiskoulun yleisaineiden opettaja Hannu Virtomaan, joka opettaa piirustusta V-VI luokilla 1vkt ja poikien käsitöitä III ja VI luokilla 2,5 vkt sekä pitää käsityökerhoa IV-VI luokkien pojille 2 vkt.
Johtokunta valitsi 30.1.1974 puheenjohtajakseen Juhani Mäkipuron ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Uusimäen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.

Johtokunta myönsi 7.6.1974 opettaja Eino Kanervalle eron eläkkeelle siirtymistä varten 1.8.1974.
Opettaja Kristiina Palokankaalle puollettiin ensimmäistä ikälisää 1.4.1974 lukien. Koulun 6. opettajan virka päätettiin olla täyttämättä. Koulun keittäjä Lempi Lehto siirtyi eläkkeelle 1.9.1974 lukien. Sekä opettaja Eino Kanervalle että keittäjä Lempi Lehdolle ojennettiin kunnan lahjat koulun kevätjuhlassa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Huhtinen luovutti lahjat. Koulun 100-vuotisjuhlaa varten olisi koululla tehtävä tavallista perusteellisempi suursiivous. Päätettiin ryhtyä hankkimaan kunnallisliiton ansiomerkkejä pitkäaikaisille koululaitoksen palveluksessa oleville henkilöille.
Johtokunta valitsi 1.8.1974 avoinna olleeseen koulun keittäjän toimeen 1.9.1974 lukien Terttu Alinen.
Johtokunta valitsi 20.8.1974 avoinna olleeseen koulun keittiöapulaisen toimeen Pirkko Hurtola, joka oli suorittanut Pohjois-Satakunnan Ammattikoulussa ravintotalousosaston 2-vuotisen keittäjän opintolinjan.
Johtokunta totesi 30.9.1974, ettei koulun 100-vuotisjuhlaa varten ole kuluvan vuoden talousarviossa myönnetty kuin 200mk, jolla ei juhlaa voida viettää. Ahlströmin koulun perustamisesta tulee kuluvana syksynä 100 vuotta.
Johtokunta 3.12.1974 sai tietoonsa, että kunnanhallitus on kuluvan vuoden talousarvioon myönnetyn 200mk lisäksi myöntänyt 7.10.1974 2.800mk määrärahan koulun 100- vuotisjuhlaa varten. Juhla suunniteltiin pidettäväksi marras- joulukuun vaihteessa koko Merikarvian koululaitoksen 100 -vuotisjuhlana ja samalla oli tarkoitus pitää nuorisotalon vihkiäiset sekä urheilutalon peruskiven muuraus. Opetusministeri Marjatta Väänänen on lupautunut juhlapuhujaksi, mutta kun hän ei pääsekään tänä vuonna tulemaan, päätettiin siirtää ko. juhla pidettäväksi tammikuussa sellaisena päivänä, joka sopii myös opetusministerille.
Johtokunta 12.12.1974 päätti Merikarvian kansakoululaitoksen 100-vuotisjuhlan, johon liittyy nuorisotalon vihkiminen ja urheilutalon peruskiven muuraus pitää maanantaina 20.1.1975, jolloin opetusministeri Marjatta Väänänen on luvannut tulla Merikarvialle. Juhlan suunnittelua varten valittiin juhlatoimikunta, jonka kokoonpano on seuraava: Kunnanjohtaja Olavi Järvinen, johtokunnan puheenjohtaja Juhani Mäkipuro, kansakoulu- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Heikki Mattila, kansakoululautakunnan sihteeri Reijo Ostamo, nuorisosihteeri Sinikka Kyntöjärvi, urheilulautakunnan puheenjohtaja Altti Välimaa ja opettajiston edustaja Margit Rosqvist ja koulun johtokunnan sihteeri Pentti Riihiaho, joka kutsuu toimikunnan koolle.
Johtokunta 31.1.1975 valitsi puheenjohtajaksi Juhani Mäkipuron, varapuheenjohtajaksi Kirsti Uusimäen ja sihteeriksi sekä taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon. Todettiin, että koulun 100-vuotisjuhlaa on edelleen siirretty. Johtokunnan valitsema juhlatoimikunta on kokouksessaan 14.1.1975 päättänyt, että juhla pidetään opetusministeri Marjatta Väänäsen ilmoittamana päivänä 17.2.1975, eikä sitä enää siirretä, vaikka mainittu päivä ei ministerille sopisikaan.
Johtokunta 15.5.1975 merkitsi tietoonsa saatetuksi, että Niiinisalon varuskunnan sotilassoittokunta konsertoi keskuskoulun oppilaille 16.5.1975. Tilaisuus on maksuton. Soittajille, noin 18 henkilölle tarjotaan ruokaa ja kahvia. Koulun kaikki oppilaat osallistuvat opettajien johdolla jo vakiintuneen tavan mukaan koulun ympäristön ja keskustan teiden varsien siivoukseen 30.5.1975. Ensi syksynä koulunsa alkavat kutsutaan 23.5.1975 tutustumaan kouluun ja samalla toimitetaan sisäänkirjoitus. Koulussa on silloin ns. avointen ovien päivä sekä oppilastöiden näyttely. Koulussa ei tänä keväänä järjestetä kevätjuhlaa, vaan osallistutaan kevätlukukauden päättäjäispäivänä yhteiseen koululaisjumalanpalvelukseen ja kunniakäyntiin sankarihaudalla.
Johtokunta 1.8.1975 antoi opettaja Kristiina Palokankaalle valtakirjan virkaansa, johon on yhdistetty velvollisuus opettaa tyttöjen käsitöitä. Opettaja Margit Rosqvistille myönnettiin virkavapautta sienineuvojakurssille osallistumista varten 1.-5.9.1975.
Johtokunta päätti 30.9.1975 ehdottaa, että kunnanhallitus järjestäisi koulujen ja kunnan muiden laitosten käytöstä poistetun irtaimen huutokaupan.
Johtokunta 17.11.1975 myönsi Merikarvian Työväenyhdistykselle anomuksesta luvan pitää 70-vuotisjuhlansa koululla sunnuntaina 30.11.1975. Saalem-seurakunnalle myönnettiin anomuksesta lupa järjestää elokuva-, puhe- ja laulutilaisuuden keskuskoululla 28.12.1975.
Johtokunnan 14.1.1975 koolle kutsumaan koko koululaitoksen 100-vuotisjuhlatoimikunnan kokouksessa puhetta johti Pentti Riihiaho ja pöytäkirjaa piti Reijo Ostamo. Keskusteltuaan monipuolisesti ja pitkään kokous päätti seuraavaa: Juhla pidetään 17.2.1975. Ministeri Marjatta Väänänen tulee paikalle. Tilaisuuden ohjelmaksi vahvistettiin: Kello 09.30 koululaisjumalanpalvelus. Kello 10.30-11.00 entisten opettajien haudoilla käynti. Kello11.15 urheilutalon peruskiven muuraus. Kello 12-13 ruokailu keskuskoululla. Kello 13.00 on pääjuhla keskuskoululla: Torvisoittoa, tervehdyspuhe, oppilaiden lauluesitys, laululeikki, duetto, historiikki, ansiomerkit, vapaa sana, kahvi ja Satakunnan laulu. Kutsuja päätettiin lähettää: opetusministerille, lääninhallituksen kouluosastolle, Ahlström Oy:lle, entisille ja nykyisille opettajille, johtokuntien jäsenille, ansiomerkkien saajille ym. myöhemmin huomatulle. Juhlailmoitukset julkaistaan Satakunnan Kansassa ja Kunnallislehdessä sekä Opettajassa. Lopuksi päätettiin esittää kokouksen osanottajille kokouspalkkiota ja matkakulujen korvausta.
Johtokunta 30.1.1976 valitsi puheenjohtajakseen Juhani Mäkipuron ja varapuheenjohtajakseen Kirsti Uusimäen sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Pentti Riihiahon.
Johtokunta 28.4.1976 totesi, koska Merikarvialla siirrytään 1.8.1976 alkaen peruskouluun, lakkautetaan kaikki nykyiset opettajanvirat. Todistukset annettiin nykyisille koulun opettajille: Maila Ilona Näsi, Hannele Kristiina Palokangas, Pentti Olavi Riihiaho, Liddy Margit Rosgvist ja Tuija Tellervo Vuorela. Johtokunta totesi siivooja Eine Marjaniemen siirtyvän eläkkeelle 31.5.1976. Hänelle hankittiin kukkakori 29.5.1976.
Johtokunta 1.7.1976 hyväksyi maalausleirin pitämisen koululla 16. -23.6.1976. Johtokunta valitsi koulun siivoojan toimeen 1.8.1976 lukien Leila Välimaan.

Monenlaista tämänkin koulun elämään kuului. Erikoista oli, miten pöytäkirjat sisältävät vaikeasti kirjoitettuja lauseita niin kovin paljon.
Päivitetty 11.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä