Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat
» Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
» Yrjö Huhtisen tarinoita
» Elvytys ja Suomi-kuvan prändäys
» Lapsuutenkotini rantasauna
» Ih­me­lää­ke
» Koulujen nimet
» Muistikuvia lapsuuteni ruuista
» In­fo­ti­lai­suus
» Lapsuuteni joulut
» Haka- Paavo
» Uittoa Tiinukoskessa
» Terve, Merikarvian mies
» Ulkoistaminen on nyt muotia
» Uhaalliset silmäklasit
» Painiharkit Roosnällin pirtissä
» Pu­ru­mum­mo
» Olipa kerran Ahlströmin kansakoulu...
» Lisää veroehdotuksia
» Isäni kräädipadin toron vieressä
» Liputus Merikarvialla
» Hiihtokilpailut yhteiskoululla
» Lyhyt oppimäärä isäni Eelis Uusitalon suvusta
» Hyvä Merikarvia
» Joen avaus
» Martti Katajisto Merikarvialla
» Maria Elgin ja Frans Oskari Uusitalon avioliitto
» Miksi Kouhin sahaa kutsuttiin Tuulikiksi
» Muistikuvia Merikarvian joesta, joen kaloista ja kalastuksesta 60-70 vuotta sitten.
» Muistikuvia Virtalan Paavosta
» Naapurimme apulainen Signe
» Notkee Ville
» Näsin talo
» Olla seilissä
» Puuttuva lahjakkuus
» Pukki puhui asiaa
» Ylikylän kaupat
» Rot­ta­so­ta
» Äitini tekemät silakkapihvit ja paistinsilakat
» Sai­ras­ker­to­mus
» Ös­ter­by
» Tarina talvitakista ja siasta
» Tuurapapan viimeinen käynti Kalliovaarassa
» Juttua kanoista
» Kalkuttaantien historiaa
» Kun meidän pässi pilasi suvun maineen
» Käymäläkulttuuria Merikarvialla n.70v sitten
» Lapsuuteni leikit
» Asiaa myllyistä
» Ikimuistoiset pussihousut
» Isoisäni matkajärjestelyt
» Vanhat ihmiset
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Historiaa > Käymäläkulttuuria Merikarvialla n.70v sitten

Käymäläkulttuuria Merikarvialla n.70v sitten

1940-luvulla ei muistini mukaan Merikarvialla ollut yhtään sisävessaa, eli nk. vesiklosettia. Jokaisessa talossa oli ulkohuusi. Nämä olivat tavallaan sosiaalisia tiloja, sillä niissä oli useita istumapaikkoja. Meillä on kaksipaikkainen huusi, mutta se ei ole enää käytössä. Isäni käytti sitä aina kuolemaansa asti, eli vuoteen 1976, vaikka silloin meillä oli jo sisävessa. Naapurissamme Itäkylässä oli huusi, jossa oli ainakin kolme aikuisten paikkaa ja lapsia varten matalammalla istuimella yksi tai kaksi paikkaa. Joskus hätätilanteessa saattoi samassa istunnossa olla sekä mies että nainen. Kouluissa oli huusit erikseen tytöille ja pojille. Ahlströmin koulun poikien huusissa oli heti oven vieressä pitkä kouru johon pissattiin. Muutaman askeleen verran ylempänä oli varsinainen istuntosali. Tuolloin meitä lapsia kiellettiin kurkkimasta jätösten perään ja varotettiin seuraamuksista. Jos kurkisti reiästä alas , sai naarannapin silmäänsä. Vessapaperina olivat yleisesti vanhat sanomalehdet tai kaupan käärinpaperit. Näistä repäistiin sopivan kokoinen pala ja sitä sitten rypisteltiin pehmeämmäksi. Minulle on jäänyt sellainen tapa, että nykyisinkin rypistelen pehmeää vessapaperin palaa.
Nykyään ulkohuusit on korvattu nk. kuivakäymälöillä.
Terveisiä Hämeenlinnasta.
Jukka Uusitalo
Kirjoittajalla ei ole ollut naarannappia silmässä 70 vuoteen.


Päivitetty 29.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä