Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat
» Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
» Yrjö Huhtisen tarinoita
» Elvytys ja Suomi-kuvan prändäys
» Lapsuutenkotini rantasauna
» Ih­me­lää­ke
» Koulujen nimet
» Muistikuvia lapsuuteni ruuista
» In­fo­ti­lai­suus
» Lapsuuteni joulut
» Haka- Paavo
» Uittoa Tiinukoskessa
» Terve, Merikarvian mies
» Ulkoistaminen on nyt muotia
» Uhaalliset silmäklasit
» Painiharkit Roosnällin pirtissä
» Pu­ru­mum­mo
» Olipa kerran Ahlströmin kansakoulu...
» Lisää veroehdotuksia
» Isäni kräädipadin toron vieressä
» Liputus Merikarvialla
» Hiihtokilpailut yhteiskoululla
» Lyhyt oppimäärä isäni Eelis Uusitalon suvusta
» Hyvä Merikarvia
» Joen avaus
» Martti Katajisto Merikarvialla
» Maria Elgin ja Frans Oskari Uusitalon avioliitto
» Miksi Kouhin sahaa kutsuttiin Tuulikiksi
» Muistikuvia Merikarvian joesta, joen kaloista ja kalastuksesta 60-70 vuotta sitten.
» Muistikuvia Virtalan Paavosta
» Naapurimme apulainen Signe
» Notkee Ville
» Näsin talo
» Olla seilissä
» Puuttuva lahjakkuus
» Pukki puhui asiaa
» Ylikylän kaupat
» Rot­ta­so­ta
» Äitini tekemät silakkapihvit ja paistinsilakat
» Sai­ras­ker­to­mus
» Ös­ter­by
» Tarina talvitakista ja siasta
» Tuurapapan viimeinen käynti Kalliovaarassa
» Juttua kanoista
» Kalkuttaantien historiaa
» Kun meidän pässi pilasi suvun maineen
» Käymäläkulttuuria Merikarvialla n.70v sitten
» Lapsuuteni leikit
» Asiaa myllyistä
» Ikimuistoiset pussihousut
» Isoisäni matkajärjestelyt
» Vanhat ihmiset
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Historiaa > Lyhyt oppimäärä isäni Eelis Uusitalon suvusta

Lyhyt oppimäärä isäni Eelis Uusitalon suvusta


Ihmisten juurettomuus on noussut viimeaikoina esiin monissa yhteyksissä. Ihmisten muuttaminen pois synnynseuduiltaan vieroittaa heidät suvuistaan. Itselläni on ollut tilaisuus ja onni perehtyä sukuni tarinoihin. Paikkakunnalla asuvan sisareni Pirkko Liutala on ollut oiva tietolähde muisteluissani. Olen myös hyödyntänyt Seppo Haukorannan laatimaa sukuselvitystä isäni isoäidin Elisabet Uusitalon (Österbyy) suvusta.
Seuraavassa on lyhyt tarina suvusta, joka aikoinaan vaikutti Merikarvialla. Henkilöt liittyvät Ylikylässä olevaan Uudentalon taloon.
Uudentalon talon alkuvaiheita:
Isäni vanhemmat olivat Juho Johaninpoika Uusitalo (1862-1946) ja Aleksandra Gustava Uusitalo (1865-1931). Isoisästäni on käytetty myös nimiä Johan ja Jukka. Aleksandra oli Riisbyyn Norrgårdin tyttäriä. He isännöivät Uudentalon taloa 1800- luvun loppupuolen ja 1900-luvun alkupuolen. Juho osti talon vanhemmiltaan Johan ja Elisabet Uusitalolta. Heille talo oli tullut Elisabetin isän ja isoisän kautta. Uusitalo oli aikoinaan osa Österbyn tilaa. Elisabetin molemmat miehet olivat Österbystä, mutta Elisabetin isoisä oli ostanut Österbystä lohkotun Uudentalon ja täten se siirtyi Elisabetin omistukseen.





Isäni isoäiti Elisabet eli Liisa ja hänen lapsensa:
Liisa oli kahdesti naimisissa.
Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli 7 lasta. Vanhin lapsista Erik vuokrasi Uudentalon taloon kuuluvan Brännäsviikin torpan ja isännöi sitä. Torpparilain myötä hän lunasti torpan omakseen. Nykyään tilaa isännöi Pauli Alinen. Toinen pojista Frans Oskar asui vaimonsa Maria Elgin kanssa Uudessatalossa ja he osallistuivat talon töihin. Heidän avioliittonsa oli muiden järjestämä nk. kulissiavioliitto eivätkä he koskaan asuneet samassa asunnossa. Kolmas lapsista Amanda avioitui Juho Elgin kanssa. Juho oli Maria Elgin veli. Neljäs lapsista Jakob kuoli vajaan kahden vuoden ikäisenä. Viides lapsista Maria avioitui Frans Ala-Knuussin kanssa. Yksi heidän pojistaan oli Toivo Johannes Veikkola, Veikkolan Antin, Matin ja Heikin isä. Kuudes lapsi oli Anna ja hän avioitui Viktor Näsin kanssa. Heidän lapsiansa olivat mm. Urho Näsi ja Hanna Cajander. Seitsemäs lapsi Johan kuoli vuoden vanhana.
Toisesta avioliitosta Liisalla oli kolme lasta. Ensimmäinen oli Aleksandra Elisabet, joka avioitui Riisbyyn Norrgårdin isännän Wilhelm Edvardin kanssa. Wilhelm oli isäni eno. Toinen lapsista oli isoisäni, eli Juho. Kolmas lapsista Viktor kuoli vuoden vanhana.






Isäni sisarukset ja heidän lapsensa:
Isäni vanhemmilla oli kymmenen lasta joista kaksi kuoli lapsena ja kahdeksan eli aikuisiksi.
Vanhin poika Paavo ( 1887 – 1965 ) muutti Amerikkaan heti 1900-luvun alussa. Samaan aikaan hänen isänsä muutti Kalkuttaan sahana tunnetun sahan Tiinukosken toiselle rannalle ja rakennutti uutta rakennusta Uudentalon viereen. Tästä rakennuksesta piti tulla lääkärin asunto ja vastaanottotilat, mutta Merikarvian kunta ei taloa ostanut ja siitä tuli vieläkin ”Ooperina” tunnettu talo. Paavo pelkäsi, että isänsä talous ei kestä tällaista rakentamista ja että se johtaa konkurssiin. Paavo oli todennut lähtiessään, että lähtee kun vielä voi talollisen poikana lähteä. Paavo asui Kaliforniassa ja työskenteli San Pedron satamassa ahtaajana. Paavo kävi toisen vaimonsa Hildan kanssa ensimmäisen kerran Suomessa 1947. Hän vietti 60-vuotisjuhliaan Uudessatalossa. Paavon isä oli kuollut edellisenä vuonna. Paavolla oli kaksi tytärtä, Aino ja Eeva. Aino kävi kerran Suomessa ja puhui hyvää suomea, mutta Eeva ei osaa suomea eikä ole koskaan käynyt Suomessa. Hän elää edelleen Amerikassa.
Seuraava lapsi oli Uuno (1892 -1983) Hän avioitui Helmi Högnäsbackan kanssa. He ostivat Uudentalon tilan isovanhemmiltani ja näin Uunosta tuli talon seuraava isäntä. Heillä ei ollut lapsia. Uuno toimi myös taksiautoilijana monta vuotta. Kun Uuno osti talon, siirtyivät hänen äitinsä Aleksandra Gustava ja nuoremmat lapset Kalliovaaraan. Mukana seurasi myös Frans Oskarin leski Maria Elg. Uunon isä jäi asumaan Uuteentaloon.
Kolmas lapsista oli Aini (1895-1966). Hän oli kätilö ja kahdesti naimisissa. Ensimmäinen mies oli Otto Kaleva. Otto oli Vieno Lihdströmin (Poijärvi) veli. Toinen mies oli Heikki Laitinen. Ainilla oli synnytyslaitos Kouvolassa ja eläkepäivänsä hän vietti Merikarvialla. Ainilla ei ollut lapsia, mutta hän kasvatti veljensä Fransin tyttären tämän äidin kuoltua.
Neljäs lapsi Hilja (1897-1962) oli pankkivirkailijana Merikarvian Säästöpankissa. Hän asui pankin yhteydessä olevassa asunnossa. Pankki toimi tuolloin uuden koulun vieressä, vastapäätä Setälän taloa. Rakennuksessa on toiminut myöhemmin mm. ravintola. Kun Hilja jäi eläkkeelle, hän rakennutti pienen omakotitalon Kalliovaaran pihaan. Hänen kuolemansa jälkeen taloon muutti hänen sisarensa Helmi. Hilja ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia.
Viides lapsi oli isäni Eelis (1899-1976). Hän osallistui Vapaussotaan ja suoritti asevelvollisuutensa Parolassa. Sotaväestä palattuaan hänellä ei ollut enää kotia, koska talo oli myyty Uunolle. Hän meni Jumpille rengiksi. Jumpin isäntänä oli tuolloin hänen pikkuserkkunsa ja ikätoverinsa Eero. Jumpilla oli piikana Hilja Sevon niminen nuori ja kaunis nainen. Ei aikaakaan, kun renki ja piika olivat naimisissa. Heistä tuli täten myös minun vanhempani. Isäni tehtäviin Jumpilla kuului myös Jumpin myllyn käyttäminen. Kun Eero kuoli auto-onnettomuudessa, tarjosi Eeron äiti vanhemmilleni myllyä ostettavaksi. Kaupat syntyivät 1920- luvun loppupuolella. Näin isästäni tuli paikkakunnan Mylläri. Heillä oli viisi lasta, joista kolme on vielä elossa. Vanhin lapsista Irma avioitui Kauko Mäkisen kanssa ja hänellä on kaksi lasta. Irma on kätilö ja viettää eläkepäiviään Lahdessa. Irman mies Kauko on kuollut. Vanhempieni toinen lapsi kuoli ihan pienenä. Kolmas lapsi Pirkko toimi Merikarvialla verovirkailijana ja avioitui Esa Liutalan kanssa. Heillä on kaksi tytärtä. He ostivat Kalkuttaan sahan vanhemmiltani ja Esa toimi pitkään puutavara-alalla. Esa on kuollut ja saha on hotellina. Pirkko elää Merikarvialla. Neljäs lapsi oli Ritva. Hän avioitui Tauno Pätsin kanssa ja heillä on kolme lasta. Ritva asui Kuusamossa, jossa hän kuoli noin vuosi sitten.
Nuorin lapsista olen minä. Koska olin ainoa miespuolinen lapsi koko suvun seuraavassa polvessa, oli minun harteillani Uusitalo-nimen jatkuminen. Olen naimisissa Eeva Keinosen kanssa. Eeva on Merikarvian kunnansihteerinä pitkään toimineen Lea Nurmisen nuorin sisko. Meillä on neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Kaikkien sukunimi on Uusitalo. Olen täten luovuttanut nimen säilyttämisen vastuun lapsilleni. Heillä on yhteensä kolme lasta, tyttöjä kaikki ja vain yhdellä on sukunimenä Uusitalo


Kuudes lapsi oli Aarne eli Arkka (1901-1982). Arkka osti vanhemmiltaan Koivisto nimisen tilan, mutta asui koko aikuisikänsä Kalliovaarassa. Arkka oli hetken naimisissa Hilja Mustalahden kanssa. He asuivat myös Kalliovaarassa. Heillä ei ollut lapsia. Arkka omisti kaiken aikansa musiikille ja naisystävilleen.
Seitsemäs lapsi oli Frans, eli Fratu (1903-1980). Fratu oli ensin naimisissa Katri Lamminpään kanssa ja heillä oli kaksi tytärtä, Sirkka ja Aira. Kun Fratun vaimo Katri kuoli synnytykseen, jäi kaksi pientä lasta ilman äitiä. Vanhempi lapsista Sirkka otettiin Uuno ja Helmi Uusitalon talouteen hoidettavaksi ja hän työskenteli talon töissä kuin olisi ollut talon oma tytär. Aini otti Airan Kouvolaan ja kasvatti hänet siellä. Sirkka avioitui Erkki Serannon kanssa ja nyt he ovat Uudentalon nykyiset omistajat. Aira jäi asumaan Kymenlaaksoon. Fratu avioitui toisen kerran Jenny Tuomisen (os Anttila) kanssa. Jenny oli myös leski ja hänellä oli kaksi tytärtä, Terttu ja Kyllikki. Terttu on Kentän Jorman äiti. Jennylle ja Fratulle syntyi yksi tytär Kaisa-Kristiina. Hän on naimisissa Jorma Venhon kanssa ja asuu Keravalla.
Kahdeksas, eli nuorin lapsista oli Helmi (1906-1990). Hän asui Kalliovaarassa yhdessä veljensä Arkan kanssa. Kun Hilja rakennutti talonsa Kalliovaaran pihaan, oli heitä kolme sisarusta samassa pihassa ja osittain samassa taloudessa. Kalliovaaran omistus oli Hiljan ja Helmin. Arkka ei omistanut Kalliovaaraa vaan hän asui tavallaan sisartensa taloudessa ja osallistui erilaisiin kustannuksiin. Helmillä on yksi tytär Marja-Liisa, joka on naimisissa Eino Mäntylahden kanssa. Marja-Liisa peri Hiljan, Arkan ja Helmin. Nykyään Kalliovaara on tyhjillään.



Ylärivi vasemmalta lukien: Frans, Uuno, Eelis ja Aarne
Alarivi Helmi, Paavo, Aini ja Hilja

Olisi vielä muitakin sukulaisia:
Jos tarkastelisin isäni sukua vielä hänen isoäitinsä Liisan sisarusten ja heidän jälkeläistensä kautta, tai jos etsisin isäni äidin puolelta Riisbyn Norrgårdin lapset ja heidän jälkeläisensä, tai etsisin heitä isäni isoisän Österbyyn sukuhaarasta, laajenisi sukulaisteni määrä koskemaan lähes joka toista merikarvialaista.


Lopuksi:
Kuten edellä olevasta voi todeta, oli Merikarvian Ylikylässä monta Uusitalo-nimistä henkilöä. Nyt tätä nimeä kantavaa, sukuuni kuuluvaa ei asu Merikarvialla enää yhtäkään. Tämän samaisen ilmiön voi todeta monen muun suvun kohdalla.

Perinteikäs ja kaunis tapa muistella edesmenneitä on käydä hautausmaalla, varsinkin Jouluna.
Sisareni Pirkko on huolehtinut, että sukulaisteni, jopa joittenkin sukuun kuulumattomienkin haudoilla on palanut joulukynttilät, näin tänäkin Jouluna.

Rauhallista Joulua sukulaisilleni ja teille muillekin merikarvialaisille.

Jukka Uusitalo

Päivitetty 29.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä