Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Antti Yliknuussin tarinoita > Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku

Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku



MUISTELU Sota oli päättynyt. Hopealle jäätiin. Sopeutumisessa siviilielämään yllättävänkin suuri merkitys oli pitäjämme urheiluseuroilla.



Köörtilän kyläyhteisö oli pieni, joten merkittäviin suorituksiin kuntatasolla ei monikaan Köörtilän Kirin urheilija yltänyt. Hiihtäjistä muistan Suntilan Ollin ja Tolsan, yleisurheilusta lahjakkaan pikajuoksija ja pituushyppääjän Välimaan Kaukon. Kävimme samaan aikaan yhteiskoulua. Tuntui hyvältä seurata hienokäytöksisen rehtorin urakehitystä.



Jos urheilupuoli jäi vähemmälle, niin tanssipuolella tapahtui. Puuhamies, myös seuran puheenjohtaja Koivulan Antti, satsasi orkestereihin. Väkeä riitti.



Lauttijärven Lukko oli toiminnallisesti pitäjämme ykköstykki. Autimon Reino, Mattilan Heikki, Myllykallion Antti ja Pentti, Lähteenmäen Heikki, myöhemmin tunnustettu kansanpelimanni, Pöntyset, Tattarin Mauri. Mielelläni olisin nähnyt Heikin, Reinon, Antin ja Pentin edes jonkinlaisen valmentajan hoivassa. Lahjakkuuksia he olivat.



Pesäpallossa Lukko oli pitäjämme paras, polttajana Aholan Antti, kenkäkauppias, puoti Kinon vastapäätä. Toisessa päässä oli Eilan vaatetusliike.



Urheilullisen menestyksen rinnalle nostan Varhilat, Pauli ja Aarre. Musiikkimiehinä he loivat unelmia, hetken lohtua. Kuten olen kirjoittanut, olette saattaneet pareja saman katon alle, Pauli ja Täysikuu. Kiitos pelimannit!



Trolssin Reipas on yhtä kuin Artturi Lähteenmäki. Tämä patriarkaalinen mies teki oman urheilukentän. Rosenlewin hommissa tavatessamme puhuimme urheilusta. Vanhus kertoi hiljaisella äänellä. Kuuntelin viisaita sanoja. En kysynyt, eristelin, ettei mitään haurasta särkyisi.



Poikansa Matti oli seuraotteluissa menestynyt, vasenkätinen keihäsmies, Stenbackan Vilho hyppyjen taitaja. He taisivat olla yhteiskoulussa samalla luokalla Hiltusen Hannun ja Salon Arvon kanssa, 1932 ikäluokkaa, me olimme ekalla.



Salosen Yrjö "Paatti-Salosen" perhekunnasta kuului ikäluokkaamme. Hän edusti myöhemmin Turun Tovereita ja oli yli 70 metrin keihäsmies, elämänmyönteinen nuori.



Dahlroosin Olavi oli Tuorilan Tuiskun hiihtomies. Hän taisi edustaa myös Intoa. Ensimmäinen maantieviesti hiihdettiin sotien jälkeen, oliko 1946? Matkaa tehtiin nelimiehisin joukkuein kirkolta Siikaisiin ja takaisin. Se, että viesti hiihdettiin maantiellä, kertoo ajan liikenteestä. Autoja oli erittäin vähän.



Ensimmäisen viestin voitti Into joukkueella Nojomaan Antti ja Pentti, Nurmelan Tuomo ankkurina Mäkipuron Antti. Jakosen Eino Tuorilasta oli hyvä hiihtäjä. Kesällä seuraotteluissa edusti Intoa, korkeuden ja kolmiloikan taitaja. Veljensä Olavi oli piirin tasolla yleisurheilun menestyjä.



Elevaaran Jouko oli vuonna 1958 MePan hiihtojen sarjansa voittaja. Hän oli urheilumies monella tavalla.



Tuntui mukavalta kuulla satamassa lomalaisten kiittäviä lausuntoja Merikievarista. Olin elävä Kievarin matkailumainos. Satamamiehet tuntien eivät Kievaria etäämpänä käyneetkään. Jouko, olet tehnyt paljon maamme yleisurheilun hyväksi, nähnyt myös urheilun nurjan puolen, luonut Merikievarista kautta maan tunnetun paikan. Monitoimimiehelle joukkojen edessä tunnustus ja kiitos!



Jouluaattona joulurauhanjulistuksen jälkeen kotipitäjäni entinen kanttori Sulo Saarits laulaa Sulho Rannan vavahduttavan "Taas kaikki kauniit muistot". Kuuntelen sen seisaaltani. Sain olla alle kouluikäisenä Mestarin kanssa vartioimassa puhelinkeskusta. Vartioitavien turvallisuus oli hyvissä käsissä!



Tämänkin muistelon henkilöistä niin moni on poissa.



Kirjoittaessani he ovat eläneet mukanani. He ovat poissa, mutta jälkikasvuissa mukanammeJ ouluinen kiitoksemme heille.



Elämämme tiimalasin hiekka valuu. Aikamme alkaa olla lopussa. Rakkaat kotiseutulaiset, Teille, meille kaikille tunnelmallista joulunaikaa. Ollaan kiltisti!



Antti


Päivitetty 17.11.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä