Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo

Lauloimme kilpaa

SULASOL:n valtakunnalliset laulujuhlat pidettiin Hämeenlinnassa vuonna 1959. Koko talvi oli treenattu. Keväällä alkoi tuntua, että kisa voisi alkaa.

Stemmakaverini Itäkylän Erkki sanoi: "Antti, tämä meidän 1-basso on semmonen väliääni. Me vaan hoilotellaan. Tenorit ja 2-basso ovat kuoron kivijalka."

Totta se oli. He olivat kuoron timantteja, niitä Reino hioi.

Pakollisena lauluna oli "Trygvasonin Olavi", Toivo Kuulan "Iltapilviä" ja Yrjö Kilpisen "Laululle". Barytoni Jorma Hynninen on sanonut viimeksi mainitusta, että se on kaunein laulu Lapista. "Kuin tunturilla puro hiljaa helää, ja luopi kultatähkät pajurukkaan."

Säveltäjä ei ollut koskaan käynyt Lapissa!

Kilpailupaikan nimeä en muista. Silmissäni näen sen salin, muistan tunnelman. H-hetkemme oli päivällä. Yleisöä ei ollut. Arvostettu raati oli valmiina, kuoro myös, vai oliko? Tavallisesti rauhoittavasti ilmeilevä johtajamme Reino Rannikko oli oudon vakava. Hänellähän oli ongelmia korvien kanssa. Nyt oli tilanne päällä!

Äänenannossa oli ongelmia. Raatikin huomasi jotain. Kuoron huiput Salmelan Yrjön johdolla hoitivat homman. Kisa käytiin. Minulla ei ole tietokonetta (eikä kännykkää), joten muistin varassa mennään; jaettiinko B-sarjan voitto vai jäimmekö Alavuden jälkeen hopealle? Tiukkaa kuitenkin oli ja parempi voitti. Niinhän se yleensä käy.

Raadin, jossa oli porilainen musiikkineuvos Altti Järvinen, mukaan pakollinen laulu laski. Jotain pientä, merkityksetöntä huomautettavaa lisäksi oli.

Aikakauden äänentoistolaitteet olivat kehitysvaiheessa. Reino, Salmelan Ykä, Lehtisen Toivo, Vähätalon Veikko, Koskenkorvan Matti, Vaihisen Touko mm. kuuntelivat nauhaa edestakaisin. Ei sieltä virhettä pystynyt erottamaan.

Reino otti tilanteen omaan piikkiin, turhaan, kuorohan siellä lauloi. Aika kuumana porukka kävi.

Joku väitti Altti Järvisen aina sortavan karvilaisia, kateellinen taitaa olla!

Ei siinä sentään liiteristä koivuhalkoa haettu, mutta kyllä muutaman suojelusenkelit korvan punaisina kuuntelivat noitumista! Kaunis Hämeenlinna, Aulangon maisemat, Suomen suvi, silakkapitäjän mieskuoro oli taas näyttänyt osaamisensa!

Stemmakaverilleni, Vären Ensiolle kiitokset niin monesta, monesta asiasta. On ollut hienoa saada tuntea sinut! Näit meidät lapsina kasvavan nuoruuteen.

Suhtautumisesi oli erikoisen ymmärtäväistä, kasvattavaa. Sinulle elämän lempeyttä meiltä Värenmäen koltiaisilta!

Kuoroon palaan myöhemmin. Nautitaan suven tulosta, ymmärretään toisiamme ja ollaan kiltisti!

Antti


Päivitetty 6.12.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä