Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo

Rupee olee jo viimiset ajaat

Rupee olee jo viimiset ajaat
Jukan luokkatapaamistamme koskevassa kirjeessä ollut otsikkolause pysäytti. 1948 syksyllä aloitimme ekaluokan, joten nyt on "joutsenlaulun" hetki. Käännän katseeni vähän sivummalle, siinä se on. Sodasta on kulunut neljä vuotta, säännöstely jatkuu, kaikesta on pulaa. Siinä taitaakin olla se yhdistävä juttu. Kaikilla on yhtä vähän.

Ekaluokkamme oli toisen kerroksen päädyssä, päin Sakin Villeä. Muistamme sen ruotsintunnin odotuksen, opettaja myöhässä, sisään ryntäsi erikoisen näköinen mies, Harry Horsma. aluksi pelottava, pian naurettava, mutta nopeasti tunne vaihtui sääliin. Rikkinäisen mielen yksi harhoista oli ruotsin kieliopin kirjoittaminen, mieli ei kestänyt. Luokanvalvojamme oli kiltti, hauraan herkkä Aihe Lastu.

Olen aiemmin kirjoittanut tokaluokalla sattuneesta "pikijutusta", vieläkin "selvittämättömästä rikoksesta". Vuosia myöhemmin Rannikon Reino laulujuhlilla kyseli syyllistä, ei sitä tiedetä, kartiiniautossa kuului ajelleen! Reinon sapattihousuthan siinä saivat pikeä persuksiin.

Ivor Hall, Heilimo, Paasio, Valakivi, Rantalan Risto, Heloaro, tietysti Säynäjärvi. Kyllä hänellä rehtorina oli raskas vastuu koulusta, erikoiskiitokset Kosti Kouhille ja Häyrisen Kallelle, jotka monta kertaa joutuivat paikkaamaan omistaan vajeita.

Luonnontieteen luokassa pulpettivajeen takia osa joutui istumaan pöydissä. Ojalan Pentin ja Jukan kanssa muodostimme pöytäseurueen. Muistathan Jukka, kun jouduimme usein kirjoittamaan Pentille koekysymykset. Hän ei nähnyt taululle, häpesi lasien käyttöä. Sinulle oli jo silloin opiskelu helppoa, minä taas etenin "kiikun kaakun".

Ajatuksissani menen sinne toisen kerroksen ekaluokkaan. Olemme kaikki paikalla. Tuntuu hyvältä kuulla naurua, iloista hälinää, lapsuuden huolettomuutta. Tunti loppuu, jään yksin, laitan jokaiselle pulpetille juhannusruusun, tuon onnen salaperäisen vertauskuvan. Kiitokseni teille kaikille elämän huolettomimmasta ajasta, sydämen ajatuksia poisnukkuneille.

Juhlasalin piti olla tyhjä, sieltä kuuluu soittoa. Veikko tarjoaa meille kaikille tuon toivon ja unelmien laulun, Suvivirren. Mielettömän kiireen, pyrkyryyden , yltäkylläisyyden maailmassa, olemme hetken saaneet elää kaukaisuudessa, koulutoveriemme seurassa. Voimme kohdallamme todeta, aika ei odota...
Antti






Päivitetty 6.12.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä