Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Antti Yliknuussin tarinoita > Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin

Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin

Voitto taisi olla sukunimeltään Virtala. Tuo Nikkari oli yleisesti käytetty puhuttelunimi. Välimäen Lempin kanssa olivat Tuulikin eli Kouhin sahan kanttareina. Hän oli poikkeuksellisen kiltti, tunnollinen mies.

Sahan väkeä oli myös heinätöissä. Annalammilla oli seivästys menossa. Kosti Kouhi tuli käymään. Hän katseli Voiton haravointia. Kanttari ei liikuttanut käsiä olleenkaan. Kouhi näytti mallia: "Anna käsien luistaa. Helpommalla pääset ja työ luistaa". Voitto katseli, otti haravan sanoen: "Isäntä kulta, nyt ei kerkee konstailee, sadekin tuppaa" ja jatkoi kiireellä ja vanhalla tyylillään.

• Peltosen Maunolla oli sotien jälkeen kuorma-auto. He ajoivat Kouhin tukkeja Siikaisista. Tallilla oli vihko, johon laitettiin vuoron loputtua kuormaluku ja tukkien kappalemäärä. Elettiin aikaa, jolloin ei ollut kunnon renkaita. Moottoritehot olivat pienet. Autossa ei ollut kippiä, kuormat tehtiin käsin. Kuljettajan lisäksi oli hytissä kolmekin täkkimiestä.

Kerrotaan, että pahalla lumikelillä ehtoovuorossa miehet pelasivat korttia, merkkasivat muka tuodut kuormat. Kirjanpito näytti kaikki ajetuksi. Myyjä Siikaisista soitteli, koska loputkin tukit haetaan. Mauno meni katsomaan, näki tilanteen tuumaten: "Kyllä on Kouhi tehny hyvät kaupat; kaikki on ajettu ja tienvarres on tukkeja vaikka kuinka paljon!"

• Veljensä Mikko haki silloisella Palokunnantalolla daamia tanssimaan, kumarsi ilmoittaen: "Neiti tanssii mitä vain, minä tanssin sottista!" Siinäpä annettiin kavaljeerille melkoisia vapauksia!

• Feekin Fiina tapasi pojat korttiringistä. Väinö, Eino, Veikko ja Erkki katselivat "neljänkuninkaan" kirjaa. Fiina lopetti syntisen pelin ihmetellen: "En ymmärrä tommosta peliä. Millai on mahdollista, kun sanovat, että kolme voitti ja yks jäi omilleen?" Siinä sitä onkin fundeeraamista!

• Putkassa kovistelivat aikoinaan nuorta miestä pontikankeitosta. Asia ei oikein edistynyt, joten taisi joku pamppuakin näytellä. Epäilty esitti toivomuksen: "Lyökää ristiin. Luulevat kotona, että henkselit on hankannu!"

• Tehtailija Salmi kolaroi "Haka-Paavon" kanssa. Paavo tuli "Humperista" ulos, lohdutti osapuolta: "Älkää hermostuko tehtailija. Sattuipa rahamiehille; teillä on miljoona rahaa ja mulla saman verran velkaa."

• Paavo odotteli Risteellä KOP:n luona kartiiniautoa. Veikko ohikulkiessaan kysyi kuoroveljeltä, minne matka? "Vartoon, kun pankin ovi aukee. Vien vähän korkeekorkoselle", Paavo vastasi taputtaen samalla kainalossa olevaa salkkua!


Siinä muistoja, kuultuja tarinoita ajalta, jolloin meitä oli yhdeksäntuhatta. Nykyhetkeen verrattuna puuttui paljon aineellista, mutta lähellä, tuossa vieressä, oli ihminen, ymmärtävä, auttaja. Kirjoituksen henkilöt ovat poissa, kuuluivat ikäluokkaan, joka loi pohjan meille, teille nuorille. Vaikka he ovat poistuneet, huomaat, ovat muistoissa mukana. Elä hetki heissä, kiitä, älä kiirehdi.


Päivitetty 6.12.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä