Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo

Satamamuistoja

Soli sitä aikaa -palstalla muistellaan menneitä. Muistatko sinä näitä tapahtumia?
Satamamuistoja

Elettiin keskisuven vilkasta laivausaikaa 1958. Salmen sahan lähellä oli laiva, joka lastasi Roosenlevin puutavaraa. Hacklinin moottorilla vietiin väki laivalle. Rannan Julle ja Toivosen Jussi olivat kippareina.

Jussi ohjasi kulkuneuvon laivan kupeelle, siitä narutikkaita myöten laivaan. Moni ei kiinnittänyt huomiota Jussin tokaisuun: "Nyt kun olis votkaa, niin plissivesi olis lähellä." Meitä asiasta tietäviä sanonta huvitti.

Edellisiltana pojat olivat Gilpertin veneellä hakemassa samasta laivasta sokerisäkkiä. Moottorivene laivan sivulle ja 50 kilon säkki vinssillä paattiin. Muuten hyvin, mutta säkki otti johonkin kiinni, narut luistivat ja sokerisantasäkki mereen! Meinattiin saada!

Päivällä pojat toivat samalla veneellä muutaman votkapullon. Gilpertillä oli huvilalla saunailta, ja kyllähän mukana olleet itselleenkin varasivat. Pullot tuotiin Roosenleevin rantakonttorille. Kalustukseen kuului putkisänky ja sen patjan alle laittoivat pullot.

Merivartioaseman päällikkö Tuulella oli tapana pistäytyä katsomassa ja jutustelemassa. Mereen ajo oli käynnissä, autoja liikkui, satama eli. Menimme sisään. Lupasin keittää päällikölle kahvit, mutta... Esa, Gilpertti, Jussi ja Rannan Erkki istuivat vierekkäin sängyn päällä. Tuulen Tulo oli sellainen jytky, että normaalisti lupsakat, luontevasti jutustelevat miehet muuttuivat koomisen jäykiksi, puhelivat ilmoista, olivat kuin Jukolan veljekset Lukkarin koulussa!

Tuulikin tajusi tilanteen. Urho, Fodu, Eino ja Paavo tulivat laiturille. He olivat olleet Jukolan rannoilta keräämässä lautasta karanneita. Kyselivät, oliko jotain erikoista tapahtunut. Päällikköä nauratti. Lähtiessään hän sanoi, ettei nähnyt mitään, herrasmies!

Menimme sisään. Erkki oli tohkeissaan. Anttikin lupasi keittää vielä Tuulelle kaffeet. Onneksi päällikkö ei huomannut mitään. No ei varmaan, eihän puuttunut muuta kuin "konnilta" kyltti: "Persuksiemme alla on laitonta votkaa!"

MePan taitava laitahyökkääjä, kivitalon kokoisen Rollarin päällikkö, Kuusisen Pentti puhuessamme sanoi: "Silloisessa Krookassa ei saanut nähdä eikä kuulla mitään. Satama sykki elämää yötä päivää." Päätteeksi sopii Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeinen lause: "Aika velikultia."

Nautitaan suvesta ja menneistä muistoista!
Antti

Päivitetty 6.12.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä