Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo
Perinnetarinoita ja runoja > Antti Yliknuussin tarinoita > Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään

Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään

Aleksis Kiven veljessarjan vanhinta, Juhania pidetään suomalaisen miehen perikuvana; jääräpäinen harjastukka, ei tuumaakaan periksi, vaikka läpi harmaan kiven. Olen saanut siellä kotikylässäni seurata tällaisen "Juhanin" elämänmenoa. Tuossa Merikarvia-lehden kuvassa hän istuu moottoripyörän selässä, Olavi 85-v.

Vaikea vammautuminen nuorena Kouhin sahalla, invalideetti, puutteellinen hoidon taso, heikot apuvälineet. Eiväthän ne sinua pysäyttäneet. Et kaivannut sääliä, surkuttelua. Tartuit kiinni elämään.

Vuoden 1943 ikäluokkani aloitti opintiensä uudella koululla Salon Helmin hoivassa. Sota-ajastako johtui vai reviireistäkö oli kysymys; siinä Pikkupappilan ja viereisen riihen luona vanhan koulun joukot uhittelivat.

Uuden koulun salainen ase oli Vuorelan Veini ja ämpärillinen kiviä riihen katolla. Vastapuolen joukkoja johti, kukas muu kuin Osku.

Marsin voimisteluissa näytit osaamisesi. Tanssiparketeilla sujuivat polkat ja tangot. Pesäpalloa hakattiin Santapellossa ja urheilukentällä. Olit täysillä mukana. Uintitaitosi näytit pohjolan luona. Siihen Santapankille olit rakentamassa poukkulautaa.

Rosenlewillä laivauksia hoitaneena, Suomen satamia kiertäneet ostajan edustajat, "mittarit", sanoivat sinun ja työparisi Anttilan Erkin kopukkatyöskentelyä katsoessaan: "Parasta maassamme!"

39 vuotta työskentelin satamassa. Kuinka hyvältä tuntui kuulla förstien kehut: "Reipas, taitava, innostava, saa muutkin mukaan." Sinusta he puhuivat. Pitkä työurasi tankkilaivassa oli merimiesurasi finaali.

Olavi, voin kait sanoa "Osku", kaltaiseni tavalliset unohtuvat nopeasti, kuulut siihen mm. Sakarin ja Haka-Paavon joukkoon, joka muistetaan vuosien jälkeen.

Olen kiitollinen, että olen saanut elää yhteiset vuodet, tuntea sinut, nähnyt henkisen voimasi, erikoisen persoonasi, Peepeen kasvatin menestyksen.

Puhutaan urheilusankareista, tärkeitä hekin, mielessäni on paljon suurempaa, Kallion Ainon ja Onnin pesueessa Jukka pintapelastakollegoineen ja helikopterilentäjät ovat jotain käsittämätöntä.

He haastoivat Estonian surmayönä helvetillisissä olosuhteissa kilpaan Elämän korkeimman mahdin, Kuoleman.

Peepeestä löytyy erilainen elämän sankari, Laaksosen Olavi!
Antti

Päivitetty 17.11.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä