Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita
» Notkee-Ville ja muut veitikat
» Me­Pa
» Kaksi leikkuulautaa
» Näin sydämeeni joulun teet
» Väsyneet hiihtäjät
» Muistoja herättänyt soitto
» Muistojen Lotta-Maja
» Isän­maal­le
» Metsänhoitoyhdistyksen neuvojia
» MePan tanssit ja Veikko Tuomen yhtye
» Eä­män­näl­kä
» Rupee olee jo viimiset ajaat
» Sa­ta­ma­muis­to­ja
» Oko sulla kiirus...
» Värenmäen poikia
» Kävimme Koittankoskella
» Lauloimme kilpaa
» Tuntematon sotilas
» Kuljen taas kotiinpäin
» Sano Nikkarin Voitto ja muutama muukin
» Erilaisia sankareita
» Matka kaukaa lapsuudesta nykyhetkeen
» Väärään aikaan väärässä paikassa
» Met­sä­mies­muis­to­ja
» Sanoi Pekka Kyläkoski ja muutama muukin
» Vartiomieshan se sellainen mies on
» Soli sitä aikaa: Sano Feekin Erkki ja muutama muukin
» Soli sitä aikaa: Helsinki, Porilaisten marssi
» Aikamatka arjesta avaruuteen
» Vieraan vallan lentokone Krookassa
» Soli sitä aikaa: Ilvesvartio
» Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään
» Sinivalkoisia muistoja MePa-ajoilta
» Kolme kaffekuppia
» Köörtilän Kiri, Lauttijärven Lukko, Trolssin Reipas ja Tuorilan Tuisku
» Kuin silloin ennen
» Aikamatka kaukaa nykypäivään
» Marsalkka Mannerheim ja sotamies Reino Juhola Värenmäeltä
» Aarne, onnittelumme 1950-luvulta
» Siivousviikko Kouhin sahalla
» Mieslaulajissa mukana 1950-luvulla
» Jokisen Arkan fargo

Väsyneet hiihtäjät

Väsyneet hiihtäjät
Elettiin talvea 1948, hiihtoloma-aikaa. Hiltusen Hannulle olivat Alakylän pojat yhteiskoulussa kertoneet laskettelupaikasta, jossa on kunnon mäkiä. Kaikista ei uskalla edes laskea.

Korpela tai Havula, Hannu ei tarkemmin muistanut, mutta Alakylässä, Strikan tienhaaran lähellä se on. Siellähän se oli Anttilan Laurin luona. Autoja ei silloin ollut, joten pitkin tietä ja tienvarsia hiihdettiin. Tosi kaukana se oli. Hiihtäjiä oli paljon ja mäet vähän pelottavankin vauhdikkaita.

Kotimatkan teimme Alakylän poikien kanssa Purosalon Altti, Mäkipuron Juhani, Lähteenmäen Arvon veli, muitakin oli. Ruokapuoli oli huonoa, ei mitään evästä mukana. Tämä tarkoitti sitä, että joukkoon liittyi tuo hiihtolatujen tuttu: "Noutaja!" Verensokeri laski, väsytti, janotti, mutta erämaassa näkyi keidas, Satakunnan Osuuskauppa!

Lammin Paavo oli tavaratalon päällikkö, ajoi pyörällä aamuin illoin Korpi-Matin tienhaaran luota kaupalle, sydämellinen, kiltti mies. Vaimonsa "Pellin-Aili" oli äitini hyvä ystävä, taisi olla sodassa menehtyneen Oivan sisko?

Mennessämme kauppaan harottavat silmämme katsoivat pullokoreja; Porin Olut, vadelmalimonaadi, näin kertoi etiketti. Kummallakaan ei ollut latin latia. Pyysimme vettä. Paavohan näki tilanteen, ihmetteli tehtyä matkaa, otti korista kaksi pulloa, antoi ne janoisille. Jotain esanssiväriähän ne olivat, mutta se kirjoitettu "taivaan manna" taisi olla juuri tällaista!

Muuten, ne pullot ovat vieläkin maksamatta. Tarjosin Paavolle maksua. Hän sanoi maksun olleen siinä, kun näki, miten tarpeeseen juomat tulivat!

Ei tässä kaikki. Koskenkorvan Matti tuli kaupalle. Hän oli hevosineen vienyt jotain Pitkällerannalle. Paavo kertoi tarinamme, ja ei kun sukset rekeen ja menoksi! Matti sanoi käyvänsä vanhalla koululla Kyläkoskella. Jäin Itäkylän luona pois. Kuinka kiitollinen olin tulevalle kuoroveljelle, elämänmyönteiselle, innostavalle ystävälle.

10 vuotta myöhemmin olimme Pentin kanssa pukkeina. Paikkoja oli paljon. Koskenkorvalla oli suku koolla, lahjoja monta korillista. Matti huomasi, että yksi puuttui. Menimme aittaan, jossa lahjat olivat olleet. Viljalaarin alimmainen lauta oli poissa, ja lahja olikin luiskahtanut toiselle puolelle. Kaikki hyvin!

Matti sanoi maksavansa samalla. Kerroin, ettemme ota mitään. Lisäksi olet maksanut tämän 10 vuotta sitten hevoskyydillä Alakylästä Itäkylän luo. Otin Mattia hartioista. Aitan pölyä taisi mennä hänen silmiinsä, pyyhki niitä hetken...

Kotoiset laskettelupaikat: Lintellin kallio, Kiila, Hööpäkkä, Törmän kallio. Ne riittivät tästä lähtien. Ne olivat kotoisen turvallisia!
Antti


Päivitetty 6.12.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä