Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat
» Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
» Yrjö Huhtisen tarinoita
» Elvytys ja Suomi-kuvan prändäys
» Lapsuutenkotini rantasauna
» Ih­me­lää­ke
» Koulujen nimet
» Muistikuvia lapsuuteni ruuista
» In­fo­ti­lai­suus
» Lapsuuteni joulut
» Haka- Paavo
» Uittoa Tiinukoskessa
» Terve, Merikarvian mies
» Ulkoistaminen on nyt muotia
» Uhaalliset silmäklasit
» Painiharkit Roosnällin pirtissä
» Pu­ru­mum­mo
» Olipa kerran Ahlströmin kansakoulu...
» Lisää veroehdotuksia
» Isäni kräädipadin toron vieressä
» Liputus Merikarvialla
» Hiihtokilpailut yhteiskoululla
» Lyhyt oppimäärä isäni Eelis Uusitalon suvusta
» Hyvä Merikarvia
» Joen avaus
» Martti Katajisto Merikarvialla
» Maria Elgin ja Frans Oskari Uusitalon avioliitto
» Miksi Kouhin sahaa kutsuttiin Tuulikiksi
» Muistikuvia Merikarvian joesta, joen kaloista ja kalastuksesta 60-70 vuotta sitten.
» Muistikuvia Virtalan Paavosta
» Naapurimme apulainen Signe
» Notkee Ville
» Näsin talo
» Olla seilissä
» Puuttuva lahjakkuus
» Pukki puhui asiaa
» Ylikylän kaupat
» Rot­ta­so­ta
» Äitini tekemät silakkapihvit ja paistinsilakat
» Sai­ras­ker­to­mus
» Ös­ter­by
» Tarina talvitakista ja siasta
» Tuurapapan viimeinen käynti Kalliovaarassa
» Juttua kanoista
» Kalkuttaantien historiaa
» Kun meidän pässi pilasi suvun maineen
» Käymäläkulttuuria Merikarvialla n.70v sitten
» Lapsuuteni leikit
» Asiaa myllyistä
» Ikimuistoiset pussihousut
» Isoisäni matkajärjestelyt
» Vanhat ihmiset
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Jukka Uusitalon tarinat > Hiihtokilpailut yhteiskoululla

Hiihtokilpailut yhteiskoululla

Olimme kolmannella tai neljännellä luokalla Yhteiskoulussa, kun liikunnanopettajamme Risto Rantala, eli ”Ryökäle” järjesti hiihtokilpailut meidän luokalle. Oli ollut hyvin luminen talvi ja hiihtokelit olivat olleet hyvät koko talven. Minäkin olin hiihdellyt paljon läheisessä Kiilan metsässä olevia latuja. Kun tieto kilpailuista tuli, piti tietenkin sukset laittaa kuntoon. Minulla oli tuolloin puiset sukset, joista toinen suksi oli paikattu ohuella pellillä. Paahdoin sukset edellisenä iltana. Laitoin nuotion pihaan ja siinä sitten lämmitin suksia ja sivelin tervaa suksen pohjaan. Pidin suksea sitten nuotion päällä ja terva kiehui ja imeytyi sukseen. Sitten pyyhin ylimääräisen tervan pois. Lopuksi laitoin lämpimät sukset paininpuihin. Näin suksiin sain jalkavuutta ja suksien kärjet taivutettua ylös. Ennen kilpailua laitoin suksien pohjiin kynttilää ja joitakin purkkivoiteita. Tämä vaihe oli erittäin tärkeä, koska näin sain suksiin luistoa ja pitoa.
Ladulle lähdimme aakkosjärjestyksessä. Luokkamme parhaimmat hiihtäjät Vihervuoren Seppo ja Yli-knuussin Antti lähtivät minua myöhemmin. Oli siis pidettävä kiirettä, jotta ennättäisi näitä ennen mahdollisimman pitkälle. Kun olin hiihtänyt noin kilometrin verran, saavutin Santasen Kalevin. Yritin hänen ohi kovalla kiireellä ja rikkinäinen suksi tökkäsi ”katavaspuskaan” ja katkesi kahdeksi palaseksi. Hiihtoni loppui tähän. Onneksi olin lähellä tietä, joten pääsin kävellen koululle. Ilmoittauduin opettajalle, joka ehdotti uutta yritystä vaikkapa lainasuksilla. Samalla maaliin tuli Vihervuoren Seppo hyvin luistavilla suksilla, joten pyysin Sepoilta sukset lainaan. Näin opettaja lähetti minut vielä ladulle. Hiihdin tosi lujaa hyvillä suksilla, oli luistoa ja pitoa. Lopputuloksissa olin muistaakseni neljäs, heti parhaiden hiihtäjien jälkeen. Voittajia olivat joko Yli-Knuussin Antti tai Vihervuoren Seppo. Kärkeen sijoittui myös Niemisen Veli. Näin tuli osoitettua kuinka suuri merkitys on sillä, kun kalusto ja mies ovat kunnossa.

Terveisiä Hämeenlinnasta
Jukka Uusitalo
Kirjoittajalla on nykyään hyvä kalusto, mutta mies on rapakunnossa.

Päivitetty 23.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä