Perinnetarinoita ja runoja
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
» Visioo ja koohotusta
» Peleko puas?
» Jou­lu­ku­lu(­ku)­sia
» Selekä merta päi
» Jussim pussit
» Kynttiläkylä jää hallittee muistoja
» Mettäläistä menoo
  Kulukee suvuus
» Veteraanien Korsutupa Merikarvialla kertoo elävästi sotiemme historiaa
» Skarvilaista suttaamista
» Liki killataaki
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
« Edellinen | Seuraava »

Kulukee suvuus

Om poka monemmoista kurssii ja ohojelamaa tarijolla, ekstiä täälä maam päällä niinko nettitaivaaski - ja kaikemmoisista aiheista. Pittiavaruus viä nuarta väkee ja muutoiv vaa pelihulluja ko Innasen Kunnari-pässii narus. Susauta ko nykyajaar reidat koukuttaa vanahempaaki päätteen edes kykkivää. Om mukaastempaavija ja todemmukasija pelejä, ko siältä löytää tankkitappeluu sotasan äänitehosteen kans tai sitte tähtisotaa laaserpyssyillä. Rauhasammille asijakkaille on kans montaa sorttii roolipelii. Täyttä kakkelperii tiätysti semmonel leikkiminen tämmöselle viiskymppiselle, mutta löytyy kotikoneelta muutaki hyädyllistä harrastetta.

Pari vuatta sitte törmäsij ja tykästyin tuahoo sukututkimuksee. Telakkariski mainostettuu nettiohojelamaa pääsee ilamatteeks sisälle, mutta kos olek koonnu oliko se ny viissataa tai tuhannen sukulaista omaa puuhus, hommeli muuttuu maksulliseks. Muka ilamanej juttu - mistä nykymenos sitte ei tarttis maksaa? No sos semmonem markkinoinnin kikkakolomonej ja saadaa ihiminev vaa fölii tohoo juttuu. Ei se silti maltaita kustanna, jos siihee innostuu. Kokeilematta ov viä se, että muutamalla kympillä vois laittaa deeänaata menemää Amerikkoi ja saada tiatoo keneettisestä alakuperästäs.

Som poka kiintosaa, jos historijasta ja ihimiskohtaloista tykkää. Voi alakaa toden tevolla jaakata menneitä sukupolovia taakseppäi, sivuille ja edestakasi. Moles saanu siihee taulukkoo listailtuu ylitte nelijätuhatta nimee. Tiätysti, jos oikee rupeis mänttäämää näppäimistöö ja istumaa pua ruvella koneella, sais jostaki Rokeleistaki heti kymmeniä tuhansia väkee kokoelmiis. Em mol ruvennu sitä kiamuraista mettäpolokuu kulukemaa. Sem pääs ol loppumatoim Mankaneva eikä nol kumminkaa mun suaraa sukulinijaa.

On niitä muitaki samansorttisia sukututkailuita tarjolla netis, mutta ainaki tällä yhydellä pääsee koko maailaman tiatoi käsiks ja jos joltaki muulla samaa ohojelamaa käyttävältä löytyy samoja nimiä puustas ko sulla, ni se ilamottaa heti osumista. Molej jo saanu Saksasta, Amerikoista ja varsinki Norijasta palijo kiintosaa väkee omaa puuhuni. Jenkeistä ainaki saa onkittuu hyvinki kirkonkirijoista inffoo ja siirtolaistiatoja kans. Ans olla, likeltäki löyty sukulaisia, ko yks serkkuflikka meilaili Porista, vaikkei ol koskaa oltu misää tekemisis ja heillä ov viä täälä kesähuvilaki.

Kunnei men takakätee ihas suaraa esivanahempail linijaa elikkä ottaa fölii kans sukuu naituja niinko sivuraiteilta, voi joutuu ihimettelemää aikalai. Itte ko aikani solokkasin, ni löyty sukulaista Aalströmmein kautta kenraali Äänruuttii ja iham pressoi asti: Marskiki sai nimes mum puuhuu, vaikkei ihan ol suaraa sukuu. JiiKoo Paasikivi sentäs on sukuu tualta 16 poloven takaa ja jälijet johtaa meikäläisen Ensio-sedäv vaimon Kaarinan kautta Peltomäkeläisii. Siittä taakseppäi mennää Melinii ja jatkos päästää Aalströmmei ja siältä eri naimakauppojen kautta Juho Kustii.

Aatelista väkee tulee vastaa tämän tuasta ja vanahin sukulainej just ny olis 17 miäspolovej ja Pohojallahaden takaa. Herra oli kihilakunnantuamari Bertil Pedersson Lilliehöök, joka synty noin 1430 ja kaatu likellä Örkelljungaa vuanna 1510 tappelus tanskalaisia vastaa. Selevääki on, että suamalaisilla om palijo sukurasitetta tualta länsinaapurim pualelta, ko kranneja on oltu vuasisatoja ja viä samaa kolomen kruunuv valtiooki joskus. Tällä kertaa korkeimmalla oksalla suaris esivanahemmis näkyy vuanna 1540 näille raukoille rannoille putkahtanu Michel Stubbas eli yks niistä monesta Stupilam Mikosta. Äijä om mun iso-iso-iso-iso-iso-iso-iso-iso-iso-iso-isoisä.

Siinom poka esi-isäp pistelly palijo pollakkaa ja puuroo helttaa, että os saanu tommosev väkimäärän aikaseks. Silakkaa on täälä aina ollu pöydäs, mutta huanoina aikoina om pantu vähä pettuuki pröös sekaa.


Päivitetty 17.11.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä