Perinnetarinoita ja runoja
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila

Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila

Lauri Hakosalo
Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila

Ala-Knuussin suku on omistanut ja hallinnut Merikarvianjoen varressa oleva tilaa vuodesta 1688 lähtien. Nykyinen omistaja Pekka Ala-Knuussi on suvun 11. omistaja. Talo on mitä ilmeisimmin rakennettu vuonna 1811.
Rakennusmestariomistaja on entisöinyt 200 -vuotiasta taloa vanhaa vaalien. Merikarvian vanhimmat talot ovat sijainneet juuri tällä alueella Merikarvianjoen varrella.
Ala-Knuussin tilan nykyisen suvun ensimmäinen asukas saapui todennäköisesti Merikarvialle Lapväärtistä. Hän oli Matti Mikonpoika, Knuussin isäntänä vuodet 1688 -1701, puolisonaan Valpuri. Häntä aikaisemman Knuussin tilan
pitäjän oli ollut verotaakkojen vuoksi luovuttava kruunun ikiaikaisesta verotilastaan.
Merikarvian historiassa mainitaan Juho Anselm Heikinpoika Ala-Knuussi, s.25.2.1872, k.19.2.1947 vaimonaan Ida Elina os. Rogel, s. 2.11.1873, k.11.9.1950. Juho oli isäntänä vuodesta 1901 kuolemaansa saakka.
Sitten isännyys siirtyi Heikki Einar Juhonpojalle, s. 15.11.1910, k.25.7.1999, vuoteen 1980 saakka, jolloin tilan lunastivat itselleen Antti ja Ritva Ala-Knuussi. Antti laajensi tilan peltoalaa ja hän oli tilan viimeinen maata viljellyt henkilö.
1990-luvulla tilalla kasvatettiin jopa villisikoja. Pekan vanhemmat luovuttivat hänelle talon omistusoikeuden vuonna 2009. Merikarvian Martti Santavuoren kirjoittaman historia teoksen vuodelta 1961 sivulta 504 saat Ala-Knuussin suvusta tarkemmat omistaja tiedot.
Pekka Ala-Knuussi on kiinnostuneena tutkinut talosta löytyneitä 1800-luvun papereita, joista esimerkkinä selviää tieto, että Juho Ala-Knuussi jäi jo nuorena kahden veljensä ja siskonsa kanssa orvoiksi
ja ajan tavan mukaisesti heille määrättiin holhooja.
Juhon Oskar- veli toimi jonkin aikaa kauppiaana Merikarvialla, mutta hän muutti 1900-luvun alussa Amerikkaan kuten Heikki-velikin.
Kaliforniasta on Pekan selvitystyön jälkeen saatu yhteys Oskarin pojan tyttäreen, Heather Cornesiin

Ala-Knuussin talo
Etualalla on Ala-Knuussin pihapiiri, vasemmalla on Ahlströmin komea kansakoulu, Holman
silta ja Itäkylän talo
Kuva on saatu Pekka Ala-Knuussilta, kuten muutkin jutun kuvat
Ala-Knuussin perheväkeä
Kiertokoulua käydään… Ala-Knuussilla
Heikki Ala-Knuussi viljeli vaimonsa Selma Katriinan, s.5.2.1912, k. 27.1.1985 kanssa tilan maita ja metsiä. Tilalla oli toki hevosia, mutta jo vuodesta 1952 traktori ja muut ajanmukaiset maatalouskoneet.
Karjana oli useita lehmiä, vasikoita, lampaita, sikoja ja kanoja. Tilan päärakennus saattaa olla rakennettu jo 1700-luvulla hirsistä, koska tällaiset rakennukset tehtiin usein osissa. Ullakon rakenteista
rakennusmestari omistaja näkee, että rakennustyyli on kyseiselle ajalle ominainen.
Päärakennuksessa tehtiin vuonna 1956 täysremontti, jolloin mm taloon tuli keskuslämmitys, kattilahuone ja sauna.
Joenrannan sauna jäi tuolloin kesäkäyttöön. Pekka Ala-Knuussi aikoo entisöidä vanhan jokirannan saunan, vaikkapa museosaunaksi. Tämä sauna pesutupineen on rakennettu vuonna 1941.
Samanlaisia jokirantasaunoja oli ennen pitkin Kylänkosken vartta, mutta näistä on enää jäljellä Ala-Knuussin ja Itäkylän saunat. Tilan karjarakennus on tehty hirsistä ja sisältä tiilimuurattu vuonna 1930.
Sieltä löytyy navetta, sikala, rehusuoja ja ullakolla rehuvarasto, autotalli, aitta ja kaksi asuinhuonetta – ne eivät ole kuitenkaan enää alkuperäisessä käytössä. Vanha talli sijaitsi talon edessä pääty tielle päin.
Ylempään aittaan on Pekka poikansa Mikaelin kanssa kerännyt tilalta runsaasti löytynyttä vanhaa esineistöä pieneksi museoksi. Pekka Ala-Knuussi toteaa, että kun talleja tai taloja on tilalla uusittu,
niin niistä näkee, että vanhojen rakennusten purkuosia on hyödynnetty tilalla tehokkaasti - ennen on kierrätys hallittu melkeinpä paremmin kuin nykyään.
Heikki Ala-Knuussi oli aktiivinen osallistuja. Hän oli läheisen kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja ja myös koulun taloudenhoitaja sekä kansalaiskoulun, kirjaston ja maamiesseuran johtokuntien jäsen.
Vielä Heikki kuului säästöpankin isäntiin.
Talon yläikkunan hirren päältä Pekka on etsinyt esiin vuosiluvun 1811. Talo on siis Merikarvian vanhimpia. Tilalla on harjoitettu maanviljelystä ja karjataloutta, mutta nykyään se on lähinnä vanha talonpoikaistalo,
joka palvelee omakotitalona. Talon katolla oleva vuonna 1950 saatu sukuviiri kertoo muillekin, että kyseessä on vanha sukutila. Talon pohjoispuolella on sijainnut Ahlströmin kansakoulu ja sen eteläpuolella sijaitsi aikoinaan ns. Markun talo. Markun talon tontin vuonna 1931 osti apteekkari August Huhtiselta ja liitti tilaansa Juho Ala-Knuussi. Ostetun tilan pinta-ala oli 0.455ha. Tontilla ollut talo on hävitetty, tontilla on enää muistona jäljellä kivinen kellari. Ostaja sai jokeen asti ulottuvan maakaistaleen sekä pyykinpesuoikeuden ja kalastusoikeuden Merikarvianjokeen.

Markun talo vuonna 1906.
Kuva on Pekka Ala-Knuussin kuvastosta. Hienoa, että tämäkin kuva on säilynyt.
Markun talo sijaitsi Itäkylän ja Ala-Knuussin talojen välissä pääty kohden Ala-Knuussin taloa. Tästä tilasta olen aiemmin maininnut apteekkari August Huhtisesta kertoessani. Apteekkari osti aikoinaan Markun tilan.
Tämä Markun talon tila oli kapea ja pitkä jokirantaan ulottunut maakaistale, joka rajoittui vanhaan kylätiehen, joka nytkin löytyy entiseltä paikaltaan. Kuten olen aiemmin kertonut, niin Ala-Knuussin talon
länsipuolella kauempana Merikarvian joesta oli Yli-Knuussin talo, joka tunnettiin neljästä savupiipustaan. Merikarvian historia teoksessa s.205 mainitaan Yli-Knuussin synnystä; Veljekset Erkki ja Juho Erkinpojat,
joille heidän isänsä oli luovuttanut talon puoliksi kumpaisellekin, olivat tehneet keskenään sopimuksen siitä, että toinen heistä muuttaa talonsa eli hänen osalleen tulleet rakennukset.
Lopulta asia ratkaistiin vuoden 1771 käräjillä arvalla. Erkki joutui muuttamaan Knuussilta Yliselle Knuussille. Näin syntyivät Yli- ja Ala-Knuussin talot.

Yli-Knuussin talo, jota ei enää ole olemassa.
Kuva on Yli-Knuussin suku arkistosta tulee vielä tähän, kun sen löydän.

Apteekkari August Huhtinen osti edellä mainitun Markku-nimisen kantatalon maakauppias J.W. Norrgårdilta ”Vanhasta Norrgårdista”; Norrgårdiin on kuulunut kolme taloa: Norrgård, Markku ja Malmi. Markun talo sijaitsi siis
Österbyn eli Itäkylän ja Ala-Knuussin talojen välissä. ”Knuussin seppä” asui lähellä Ylistä Knuussia. Hän oli tunnettu pitäjän seppä. Näin kertoili Merikarvian kunnallislehdessä opettaja Heikki Anttilan haastattelema 95 -vuotias
Frans Koskinen vuonna 1959. Tietääkö joku enemmän tästä sepästä?
Ala-Knuussin maalla heti Holman sillan Antti Ala-Knuussin nykyisen kotitalon edessä sijaitsi Yskämylly, josta muistona on vieläkin vanha myllyrakennus. Siinä paikalla toimi myös jonkinlainen sahakin, jonka perustus jälkiä on vielä nähtävissä.
Sairaalan alueen ohitse virtaa Myllysillan haara ja sen ylitse kulkeva silta on aina tunnettu Myllysiltana. Tiinukoski sijaitsee lähellä nykyisen Eumer Centerin, entisen Kalkuttan sahaa. Molfors puolestaan on aivan Uudentalon myllyn vieressä.
Olisiko syytä ottaa nämä oikeat nimet uudelleen arkikäyttöön. Öfverholma, ylempi saari sijaitsee Myllysillalta Kylänsillalle johtavan tien eteläpuolella ja Byholma, Kyläsaari- niminen saari sen pohjoispuolella.
Kuten tiedämme, Merikarvianjoki haarautuu niin, että joen haarojen väliin jää saari, jota yleisesti kutsutaan Holman saareksi. Erityisesti Jukka Uusitalo tämän alueen erikoistuntijana painottaa vanhojen paikannimien
säilyttämisen merkitystä, yhdyn täysin hänen näkemykseensä

Ahlströmin kansakoulu, sen takana Ala-Knuussin pihapiiri ja Kylänkosken rannan saunat.
joita aikoinaan oli kolme, tänään on vain Ala-Knuussin sauna jäljellä ja ylempänä Itäkylän sauna.
Pappilan mutka, takana Pappila ja vieressä Rosnellin talo, joka on purettu. Snäkkikivet joessa.
Tervein Virpolasta
Lauri Hakosalo

Tämä joen varsi on historiallisesti yksi arvokkaimmista maisemista, joka pitäisi säilyttää pieteetillä. Aina sen arvoa ei ole osattu tai haluttu nähdä.
Joen varrella ovat Paloasema vuodelta 1939, nyt perinnemuseona hienon Korsutuvan vieressä. Nyt jo purettu Rosnellin talo, tunnettiin myös Ala- Jumppina, viimeksi se toimi nimismies Eero Koiviston asuntona, tilan maat liitettiin pappilan maihin. Ahlströmin kansakoulu, joka hävitettiin 1964-1965, kun kunnan päättäjät halusivat kaavoittaa perinteikkään Ahlströmin koulun alueelle neljä asuintonttia. Käsittämätön toimenpide kunnan päättäjiltä, jotka eivät nähneet alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Siitä olisi saatu hieno ja arvokas koulumuseo, johon varmasti olisi saatu valtiolta rahaa koulumuseota varten. Sitten tulee Ala-Knuussin yli 200 -vuotias sukutalo. Markun talo ja Itäkylän sukutalo. Joen varren talot nimettiin Ala-nimillä ja näiden talorivien yläpuolella oli Yli alkuiset talot kuten Yli-Jumppi ja Yli-Knuussi.

Päivitetty 15.6.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä