Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901

Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901

Lauri Hakosalo
Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901

Aku Tiera kirjoitti tämän Merikarvian Sairashuoneen Arpajaisia varten vuonna 1901.
Totean, että Merikarvian sairaala valmistui vuonna 1920.
Kuva sairaalasta
Kuva sairaalasta
”Voi nyt harja majastani murtui” Pilven Veikko
Mieli on niin murtunut, sydän niin toivoton, vaikka kukkii kesäpuut, kukahtelee kultarinta käki ja vapaana alven kahleista loiskii järven lämpöiset aallot rantakiviä vasten. – Ei voi luonto nyt lumota, niin kuin lumosi ennen; käen kukuntakin
tuntuu kuin kukkuisi se oi, oi, voi, voi! Jo toisinaan mä toivoisin, että lahden lämpöiset aallot mun helmaansa sulkis ------Mutta ei! Sehän on heikon toivo,- pois se! Mä tahdon – kokea kotikansani kera kärsimyksen ajat ja vasta sankarien kera kaatua. -
Suunnattoman raskaat vääryyden kasat ovat päällemme asetetut. Kyyryyn vetäytyvät sorretun hartijat. Sortovalta täyttää nyt kotini, sen armahat lehdot ja nurmet, metsät ja maat. Hyvät hengettäret ovat jättäneet Suomen sinisalot. Pois ovat menneetTuulikit ja Tellervot, pois metsiemme sinipiiat,
tuhannet sen sulohenget. Ja sijaan ovat astuneet musta ja synkät nykyajan sortovoimat. Ne tahtovat vaan tuoda tuskaa sinne, missä ennen vallitsi vaatimatoin kotoinen rauha, luihin asti tuntuvaa nöyryytystä sinne, missä – tosin kyllä – ei oltu opittu povistumaan muitten kuin taivahan Herran edessä. – laittomuutta ja
mielivaltaa sinne, missä laillisuus oli sydämeen juurtunut hyve. ----

Pois pakenevat kotolehdoistamme laulurastaat, satakielet, kiurut ja tuhannet muut, ja toiset suistuvat surman suuhun. --- Nälkäiset, ulvovat sudet ja punaiset, viekkaat ketut sijaan saamme. Ja taas mun syömeni itkee, se tuskaantuu ja ärtyy. Jo katkeramielisenä mä rukoilen:” Herra anna tulesi tulla alas, ja -----hävittää! Turhaan! Historian pyörä ei kiirehdi, se on tunteeton ja kylmä. Totuus ja oikeus istuu rautakahleissa, siksi kunnes oikeus kerran voittaa, ja totuuden kera maailmaa hallitsevat. Ei meillä synny vastakaikua korkeista kallioista. Turhaa on enää kaiuttaa. Äänemme on toivottomuudesta sortunut. ---

Kotiväkenikin on lumottu. Ei se näe, ei kuule--- ei tahdo kumpaakaan. Se tanssien aikaansa viettää kotikoivujen siimeksessä ja tekosyillä kevyttä tekoansa puolustaa tahtoo, kun povesta pulppuaa tunnon kaiverteleva soimaus. Kotitanhuvilla kasvaa monta riippakoivua ja ikipuuta, joiden turvissa olemme kasvaneet, joiden humina on ollut kehtolaulumme, joiden suojassa opimme tuon suuren totuuden, että meilläkin huonoilla on oma koti, on entisyys verisine muistoineen ja myöskin onnenhetkineen. Mutta miksi kotini lapsiväki kera myöhemmin tulleiden terävin kirvein ja vihaisin katsein ikäkoivujeni kimppuun käyvät ja kuoreen jo kirveensä lyövät. Heretkää jo!
Kohta saapuu hornan rausta mies. Se kirveen nostaa, jymy kuuluu ja voi meitä, jotka vielä esityötä teimme. Nuorten vesojenko turvissa me rauhan, - turvapaikan löydämme. Ei. ei!
Pian ne taipuu, mutta pian sortuu. Säilyttäkäämme kotoisat koivut sekä suuret että pienet. Kysymys ei ole vielä niin paljon kuolemasta – sillä me elämme – mutta voimista, joilla voimme elää, kuin vaiheet muuttuvat!
Mä uskon niin, että kotini päivät ovat luetut. Miksi turhaölla toivolla itseäni lohdutan. Mutta ryöstettynä paljaaksi kuin kerjäläinen jää rintaani toki vielä henki – ja se kotoinen henki – se on voima. Ja sitähän juuri ulvova susi kieli punaisena halusi, mutta kuoren vain sai. Ja tuo henki, kotoinen henki, joka meidät muodostaa kokonaan – kun se rintaamme jää – ja se jää – niin silloin veljet rakkaat ja siskoni kalliit – olemme voittaneet, me kuollahan sankareina sankarien viereen kotikummun juurelle.

Näin kirjoitti A. Teira.
Tämä kirjoitus painettiin Porissa Otto Andersin kirjapainossa 1901

Tähän kuva Ahlströmin kansakoulusta, jossa Akseli Granqvist, vuodesta 1906 Hakosalo toimi tuota kirjoittaessaan opettajana. Hän asui perheineen myös koulussa.

Päivitetty 6.5.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä