Lauri Hakosalo

Pärske, Alakylän nuorisoseura

Aluksi hieman, Piirteitä Merikarvian Nuorisoseuran synnystä
Noin kymmenen vuotta oli nuorisoseura-aate vallannut alaa maassamme, kun aatteen tutustumiseksi Merikarviallakin pidettiin ensimmäinen
kokous 27.12.1891 pääasiallisesti ylioppilas A. Tommilan, sittemmin tuttu insinööri, toimii Bakussa Venäjällä ja lyseolainen Tommila, sittemmin toimi
kirkkoherrana Merikarvialla.
Tässä kokouksessa päätettiin perustaa Merikarvialle ”nuorisoseura”-nimisenä paikallishaaraosastona Etelä Pohjanmaan Nuorisoseuralle, kuten
kokouksen pöytäkirjassa silloin mainitaan. Samassa kokouksessa valittiin toimikunta sääntöehdotusta laatimaan, joka ehdotus sitten kokouksessa
6.6.1892 lopullisesti hyväksyttiin. Jäseniksi ilmoittautui 24 henkilöä. Säännöt Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran johtokunta hyväksyi kokouksessaan
Ylistarossa 28.8.1892. Paitsi jo edellä mainittua kokousta näyttää Merikarvian Nuorisoseuralle vuoden 1892 kuluessa olleen ainoastaan kaksi kokousta
ja vuoden 1893 alussa 8.1.pidettiin vuosikokous, joka sitten näyttää olleen viimeinen seuran elämän tässä vaiheessa.
Lähes kahdeksan vuotuinen oli se uni, johon Merikarvian Nuorisoseura sitten uinahti, mutta tälläkin ajalla pysyi nuorisoseurahenki kuitenkin vireillä,
joskin vaan jonkinlaisena virvatulena, kunnes se taasen lieskaan leimahti 16.9.1900, jolloin toistamiseen pidettiin perustava kokous Nuorisoseuralle.
Tästä alkaen on Merikarvian Nuorisoseura sittemmin säännöllisesti toiminut meidän päiviimme asti.

Merikarvian Nuorisoseura 1892-1906
Nämä toimenpiteet olivat kuitenkin vaan siemeniä, jotka eivät vielä löytäneet tarpeeksi muokattua maata voidakseen heti itää ja versota, sillä seuran
pöytäkirjat osoittavat, että vuoden 1892 kuluessa pidettiin ainoastaan kaksi kokousta ja edellä mainitsemaani perustavaa kokousta lukuun ottamatta,
sekä vuoden 1893 alussa vuosikokous, joka jäikin viimeiseksi pitkälle ajalle, sillä sen jälkeen nukahti seuran toiminta. Kun sen jälkeen pitäjämme nuoriso
lähes kahdeksan vuoden ajan hapuili itselleen ja toiminnalleen ohjelmaa ihanteiden palveluksessa kohotti nuorisoseuran itämään jäänyt siemen itunsa
vuoden 1900 loppukesästä ja syyskuun 16 päivänä mainittuna vuonna kerääntyi taasen Ylikylän nuoriso toistamiseen nuorisseuran perustavaan
kokoukseen.
Aikomus tällöin oli perustaa uusi seura, mutta sen ajan ”itäiset hallat” ja muutkin painavat syyt saivat nuorisoseura-aatteen harrastajat kuitenkin
kääntymään neuvoa kysymään Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuralta, jolta saatiin jäljennös entisisiä Merikarvian Nuorisoseuran säännöistä ja
neuvoen niiden johdolla ja alaisena työskentelemään.
Tästä ajasta alkaa sitten seuramme yhtäjaksoinen ”toinen aikakausi”.
Ettei seura sittemmin ole nukkunut, todistakoon seuraavat tilastolliset numerot ja tiedot. Käsin kirjoitettu sanomalehti; joka ”kasteessa”
sai nimen ”Räiske”
perustettiin seuran keskuuteen kokouksessa 13.1.1901 ja on se sittemmin keskimäärin vuodessa ilmestynyt 10 numeron verran.
Puheita ja esitelmiä seuran jälkimmäisellä jaksolla erinäisissä seuran toimeenpanemissa tilaisuuksissa on pidetty noin 60.
Tavanmukaisia kokouksia on miltei säännöllisesti ollut kerran kuukaudessa. Lukutupaa on seura talollaan pitänyt vuoden 1904 alusta
alkaen ja on sinne vuosittain tilattu toistakymmentä eri aikakaus- ja kuvalehteä. Iltamia ja juhlia on aina silloin tällöin toimeenpantu.
Jäsenluku on eri vuosina vaihdellut ja on niitä jäsenkirjaan tähän asti 170, kunniajäseniä kolme. Miltei seuran koko jälkimmäinen
elinjakson ajan on seuralla ollut ompeluosastonsa sekä sekaköörinsä. Urheiluasiaa ja voimistelua on seura myöskin kykynsä mukaan ajanut,
toimeenpannen hiihto ym. urheilukilpailuja eri aikoina ja seuran toimesta heräteltiin henkiin myöskin aikoinaan perustettu, mutta sittemmin
nukahtanut ”Merikarvian voimisteluseura” Länsi-Suomen kansanopistoa Huittisissa on seura kannattanut raha-avulla ja eräät oman pitäjän
kansakoulut ovat myöskin saaneet aineellista kannatusta opetusvälineiden hankintaa varten.
Vuoden 1903 syksyllä ostettiin seuralle maapalsta ja sillä olevat rakennukset Alakylästä; palstan on maanmittari erottanut ja nimeksi sille
on annettu Suvantola. Rakennukset ovat kyllä puutteelliset, mutta täydytään niillä jonkin aikaa tulla, kunnes velat saadaan maksuun ja
uutta voidaan rakentaa. Talo on arvioitu palovakuutusta varten 4.000mk ja siellä oleva irtaimisto, mm pianiino 1.300mk.
Seuran kirjastoasia on pantu alulle, mutta on kirjain luku siksi pieni, ettei vakinaista lainausjärjestelmää ole vielä voitu toteuttaa.
Seuraa ei ole jaettu piireihin, vaan ovat jäsenet vuosittain olleet jaetut 6 osastoon, jotka vuoronsa mukaan ovat huolehtineet
kuukausikokouksista jne. Nämä lyhyet tiedot puhukoot seuran puolesta. Mitään loistonumeroita ne eivät ole, mutta osoittavat
kuitenkin että nuorisoa täälläkin on järjestynyt ihanteidensa lipun ympärille. Kirjoittanut E. E. Nordlund
Käsin kirjoitettu sanomalehti päätettiin seuran keskuuteen perustaa kokouksessa 13.1.1901 ja on sitä tähän asti ilmestynyt kaikkiaan
46 numeroa. ”Kasteessa” sai nimeksi ”Räiske”. Puheita ja esitelmiä on seuran jälkimmäisellä jaksolla pidetty erilaisissa tilaisuuksissa 50.
Kuukausikokouksia on pidetty 59. Lukutupaa on seura talollaan pitänyt vuoden 1904 alusta alkaen ja on sinne vuosittain tilattu
toistakymmentä eri aikakausi- ja kuvalehteä.
Jäseniä on jäsenkirjaan tähän asti merkitty 168, kunniajäseniä kolme. Seuran rakennusasia joutui päiväjärjestykseen heti vuoden 1901
alusta, kunnes asia syksyllä 1903 toteutettiin siten, että ostettiin maapalsta ja sillä olevat rakennukset Alakylästä.
Vuodesta 1902 on seura kuulunut Suomen Nuorisoliittoon. Miltei seuran koko jälkimmäisen elinjakson ajan on sillä ollut ompeluluosastonsa
ja sekaköörinsä ja viime syksynä osti se uuden pianiinon. urheiluasiaa ja voimistelua on seura myöskin ajanut kykyjensä mukaan.
Niinpä kokouksessa 21.6.1903 päätettiin herättää voimisteluseura ja on mainittu seura itsenäisenä omine
Kuvernöörin vahvistaminen sääntöineen siitä alkaen toiminut. Hiihtokilpailuja ym. on ollut. Huittisten kansanopistoa on seura kannattanut
raha-avulla sekä oman pitäjän kansakouluja.
Esimiehinä ovat toimineet: Ylioppilas A. Tommila 1892, konttoristi H. Louko 1900, maanviljelijä A. Norr-Rogell 1900-1901,
opettajatar Tyyne Raassina 1902 ja asioitsija E.E. Nordlund vuodesta 1902 alkaen. Näin kirjpoitti E. E. Nordlund huhtikuussa 1905.
Pöytäkirja, joka on laadittu Merikarvian Alakylän Nuorisoseuran perustavassa kokouksessa Soramäellä 9.10.1917.

Pidempi katsaus Alakylän Nuorisoseuran historiaa:
1 § Kokous alettiin yhteislaululla ” Jos sydän sulla puhdas on”. Kokouksen avasi metsätyönjohtaja Arvo Soramäki
selostaen Nuorisoseuran tarkoitusta, mihin se jokaista velvoittaa, ja kuinka tärkeätä olisi saada se tänne kylään syntymään.
2 § Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin avaaja Arvo Soramäki ja sihteeriksi Senja Soramäki. Sen jälkeen keskusteltiin
Nuorisoseuran perustamisesta ja päätettiin yksimielisesti se perustaa, samalla läpikäytiin Keskusseuran mallisäännöt,
jotka hyväksyttiin sellaisenaan. Päätettiin liittyä Pohjois-Satakunnan Nuorisoseurain Keskusseuraan ja hakea säännöille
vahvistus.
3 § Valittiin seuran virkailijat avoimella äänestyksellä. Puheenjohtajaksi tuli Arvo Soramäki, kirjuriksi Senja Soramäki,
varapuheenjohtajaksi Jalmari Koivuniemi ja varakirjuriksi Jalmari Uusitalo. Rahastonhoitajaksi tuli A. Wiiki ja
taloudenhoitajaksi Uusitalo. Lisäksi valittiin seuran johtokuntaan neljä muuta jäsentä. He olivat J. Vanhatalo,
Lauri Laurila, Vanhatalo ja H. Vanhatalo. Tilintarkastajiksi tulivat V. Nyroos ja A. Vuorinen.
4 § Keskusteltiin seuran sanomalehden toimittamisesta ja päätettiin se ilmestymään varsinaisiin kokouksiin.
Lehden nimeksi tuli ”Korven valo”. Voisiko vielä löytää tämän lehden jokin numero?
5 § Kirjoitettiin jäseniä ja kerättiin samalla jäsenmaksut jäseniltä, joita tuli kaikkiaan 37 henkilöä. Seuraava kokous
päätettiin pitää 24.10.1917 Nyroosilla. Kokous päätettiin yksinlaululla ja leikillä.
***
Pöytäkirja Alakylän Nuorisoseuran varsinaisesta kokouksesta 24.10.1917 Nyroosilla.
1 § Kun aluksi oli laulettu Suomen laulu, seurasi Arvo Soramäen henkevä puhe.
Mitä nuoriso nykyaikana eniten kaipaa.
2 § Käsiteltiin seuran juoksevia asioita. Keskusteltiin Kotiopinnoista, jonka alusti Senja Soramäki.
Arvo Soramäki selosti lähemmin asiaa. Asian johdosta käytettiin useita puheenvuoroja.
Ehdotuksena lausuttiin, että kotiopintoja olisi alettava pitää seuran kokouksissa.
Kysymyksen lopullinen ratkaisu jäi kuitenkin seuraavaan kokouksen tehtäväksi.
3 § Keskusteltiin perheiltamain pidosta ja koska sopiva huone niitä varten saatiin Hirsimäestä,
päätettiin yksimielisesti ne pitää 3.11.1917. Valittiin tilaisuutta varten huvitoimikunta, johon
valittiin johtokunnan lisäksi J. Tuomimäki, Vesanen, W. Vuorinen, A. Toivonen ja Granqvist,
kokoonkutsujana S. Soramäki. Järjestyksenvalvojiksi valittiin Hirsimäki ja W. Hirsimäki.
4 § Sitten seurasi varsinainen ohjelman suoritus. Eino Leinon runon Raikkö Räähkä lausui
A. Soramäki. Helmi Hirsimäki luki Juhlaa ja arkeinta kertomuksen.
Luettiin seuran sanomalehti Korvenvalo. Se oli pirteästi toimitettu sisältäen vakavia,
mutta myös leikillisiäkin kirjoituksia. Hauskan murrejutun esitti Lauri Laurila.
5 § Seuraava kokous päätettiin pitää Wiikissä 7.11.1917. Kokous lopetettiin yhteislaululla ja leikillä.
***
Lyhyt selostus Hirsimäessä pidetystä perheiltamista 3.11.1917. Tilaisuudessa oli saapuvilla väkeä
kohtalaisen runsaasti, kukin seuran jäsen oli kutsunut yhden vieraan viettämään kanssaan tätä
vaatimatonta iltaa. Kun kaikki olivat saapuneet, laulettiin aluksi Karjalaisten laulu, jonka jälkeen
esimies lausui iltamavieraat tervetulleiksi. Esitelmän joutohetkistä piti Senja Soramäki valaisten
mieliä sillä, että joutohetket uhrattaisiin hyveen palveluksiin, eikä vetelehtimiseen kuten usein
näkee nykyaikaisten nuorten miesten tekevän. Runon Vapautettu Kuningatar lausui Arvo Soramäki.
Ohjemassa seurasi sitten väliaika, jota okainen käytti seurusteluun jäsenten ja vieraiden kanssa.
Ohjelmaa jatkettiin hauskalla pilaesityksellä ”Sarvista”, se sai yleisön valtavaan nauruun.
Murrejutun esitti Lauri Laurila. J. Tuomimäki kertoi sadun metsästyksestä. Sitten seurasi
kuvaelma ”Yksi ruusu on kasvanut laaksossa”. Keskelle iloisen karkelon tuli huviposti, tuoden
laukullisen kirjeitä. Tämä vaatimaton illanvietto jätti niin jäseniin kuin vieraisiin hauskan muiston
ja oli omiaan selvittämään Nuorisoseuran aatetta. Tulot olivat ravintolasta ja huvipostista kohtalaiset
ja näkyy puhdas tulo lähemmin tileistä. Näin kirjoitti tilaisuudesta esimies Arvo Soramäki.
***
Pöytäkirja on laadittu seuran varsinaisesta kokouksesta Wiikissä 7.11.1917.
1 § Aluksi laulettiin Savolaisten laulu. A. Soramäki avasi kokouksen puheellaan kehottaen nuoria työhön,
sillä aika on tärkeä.
2 § Kertomuksen Nuoruus luki Impi Uusitalo. Runon Herää Suomi lausui Arvo Soramäki.
Luettiin seuralehti Korvenvalon ensi osa, lehti oli suuruudeltaan 12 -sivuinen ja sisällöltään hauska.
Ohjelmassa pidettiin pieni väliaika, jota käytettiin virvokkeiden nauttimiseen ja ajatusten vaihtoon.
3 § Jatkettiin ohjelman suorittamista, esitelmän Kotikasvitarhan perustamisesta piti Senja Soramäki.
Sadun nukkumatista esitti Martta Koivisto ja murrejutun Yksi onneton iltamareissu esitti Hilma Uusitalo.
Sitten jatkettiin sanomalehden lukemista, jonka jälkeen esitettiin hauska runon lausuminen.
4 § Sitten seurasi varsinainen keskustelu viime kokouksessa pöydälle jäänyt kotiopiskelukysymys
lopulliseen ratkaisuun. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin kotiopintoja alkaa pitämään.
Ohjaajaksi avonaisella äänestyksellä valittiin Arvo Soramäki, joka myös tilaa kotiopintokirjoja.
5 § Taloudenhoitaja Impi Uudentalon pyydettyä eroa, sitä ei hänelle myönnetty. mutta hänelle
valittiin apulaisiksi Selma Vanhatalo ja Aini Vuorinen. Seuraava kokous päätettiin pitää Vihtori
Uudessatalossa. Kokous päättyi laululla ja leikillä.
***
1 § Pöytäkirja, joka on laadittu seuran varsinaisessa kokouksessa Wihtori Uusitalossa 21.11.1917.
Kokous alettiin yhteislaululla, jota seurasi puhe Kasvatuksesta. Kertomuksen Suomen nuorisolle
luki Helmi Sillanpää. Runon lausui A. Soramäki. Sanomalehti Korvenvalon ensi osa luettiin.
Sitten oli väliaika, jolloin nautittiin emännän tee.
2 § Hauskan sadun karhunmetsästyksestä kertoi A. Soramäki. Jatkettiin Korvenvalon lukemista,
sisällöltään lehti oli hauska ja verrattain kookas. Ohjelman lopuksi esitettiin humoristinen ilveily pianolla.
3 § Sitten alkoi kokouksen virallinen puoli, luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin
sellaisenaan. Keskustelukysymyksen lainakirjaston käyttämisestä alusti A. Soramäki.
Yksimielisen keskustelun jälkeen päätettiin perustaa lainausrengas ja yhtyi siihen 29 seuran jäsentä.
4 § Keskusteltiin Pikkujoulun vietosta ja saatiin tilaisuutta varten huone Wihtori Uudestatalosta, joten
valittiin huvitoimikunta, johon tulivat Ida Viinamäki, Helmi Sillanpää, Helmi Hirsimäki, Martta Koivisto,
William Mäkitalo, lisäksi seuran johtokunta ja kokoonkutsujaksi tuli Helmi Wiiki.
5 § Keskustelukysymyksenä oli tanssi, hetkisen keskusteltua lausuttiin mielipiteenä, että tanssi viattomana
leikkinä on omiaan reippauttamaan nuorisoa, joten se nuorisoseuran iltamissa on pysytettävä ohjelman lisänä.
Seuraava kokous päätettiin pitää 5.12.1917 Wille Uudessatalossa.
Kokouksen lopussa laulettiin ja iloisella leikillä päätettiin kokous.
***
Pöytäkirja, joka pidettiin 5.12.1917 Wille Uudessatalossa.
1 § Kun aluksi oli laulettu, Arvon mekin ansaitsemme, puhui A. Soramäki Työn merkityksestä.
Kertomuksen Viimeisen päivän piiritanssi luki Martta Koivisto. Sitten lausuttiin runo Ferentz Reenja.
2 § Luettiin sanomalehti Korvenvalon ensi osa, jota seurasi pieni väliaika ravintolassa käyntiä varten.
Laulettiin yhteislauluna Voi minua poika raukkaa, jonka jälestä Eero Mäkitalo esitti murrejutun.
Luettiin sanomalehti Korvenvalo loppuun. Hauskoja olivat jälleen lehden kirjoitukset.
3 § Otettiin esille Kotiopintokirjat, josta A. Soramäki selosti Nuoriso ja taloudellinen elämämme.
Innostuksella tätä seurattiin, etenkin vanhemmat ihmiset.
Kotiopintojen loputtua esitettiin Itämainen ratsastaja.
4 § Keskusteltiin yleisten iltamien pitämisestä ja päätettiin pitää ne joulun pyhien aikana
joko Palokunnantalolla tai Vanhatalossa. Huvitoimikuntaan valittiin seuran johtokunta, jonka
huoleksi jätettiin iltamien toimeenpano ja tarvittavien henkilöiden hankinta Ohjelman suorittamiseen.
Järjestysmiehiksi valittiin W. Mäkitalo ja Jalmari Koivuniemi äänestyksellä.
Seuraava kokous päätettiin pitää Nordbackassa ja lopuksi taas leikittiin.
***
Pöytäkirja, joka pidettiin 19.12.1917 Nordbackalla.
1 § Aluksi laulettiin, Jos sydän sulla puhdas on, jota seurasi puhe Nuorisoseuran merkityksestä.
Runon lausui A. Soramäki. Itsenäisyytemme. Luettiin sanomalehti korvenvalo, joka oli nytkin
pirteästi toimitettu sisältäen vakavia, mutta myös leikillisiä kirjoituksia.
2 § Seurasi kokouksen virallinen puoli. Esitettiin huvitoimikunnan laatima ohjelmaehdotus
Tapaninpäivänä pidettäviä iltamia varten ja hyväksyttiin se sellaisenaan.
Taloudenhoitaja Impi Uudentalon eronpyyntöön suostuttiin ja yksimielisellä päätöksellä valittiin
hänen tilalleen Ida Välimaa, joka lupasikin ottaa toimen vastaan, josta hänelle päätettiin maksaa
palkka. Palkan määrää ei ole mainittu;

3 § Seuraava kokous päätettiin pitää 2.1.1918 Tuomimäellä. lopuksi leikittiin oikein vilkkaasti.
***
Pöytäkirja, joka pidettiin 2.1.1918 Tuomimäessä.
1 § Kokous alettiin Ateenalaisten laululla. A. Soramäki piti lyhyen puheen kehoittaen seuran jäseniä
innolla ottamaan osaa alkavana toimintakautena yhteiseen työhön seuramme hyväksi. Kertomuksen
Nuorten on ihanne luki Aili Nygård. Runon Vaari ja vaarin keko lausui A. Soramäki. Ohjelmassa seurasi
pieni väliaika, jolloin käytiin ravintolassa nauttimassa virvokkeita valaistun kuusen ääressä.
2 § Sadun Pontikkatehtaan löydöstä kertoi A. Soramäki, jonka jälkeen vielä esitettiin hauska
vuorokeskustelu, jolloin pidettiin ohjelma päättyneenä.
3 § Seurasi sitten kokouksen virallinen puoli, luettiin edellinen pöytäkirja, joka sellaisenaan hyväksyttiin.
Keskusteltiin perheiltamien pitämisestä ja jätettiin niiden toimeenpaneminen huvitoimikunnalle.
Huvitoimikuntaan valittiin J. Grönbäck, M. Grönbäck, H. Hirsimäki, V. Mäkitalo, Aili Nygård, Aini Isaksson,
Tähkänen, L. Malmila, Lyydi Malmila ja helmi Lönnberg, kokoonkutsujaksi Impi Haanpää.
Kokoukset päätettiin pitää täst edes kerran kuukaudessa. Laulaen ja leikkien lopetettiin kokous.
Tämä kokouspöytäkirja hyväksyttiin 10.7.1918.
***
Pöytäkirja, joka laadittiin seuran kokouksessa 10.7.1918 Wiinamäessä.
1 § Kokous alettiin laululla, Jos sydän sulla puhdas on. Sen jälkeen seurasi avauspuhe. Puheessa kosketeltiin Nuorisoseura
työtä viime vuosikymmenen aikana ja kehotettiin nyt otollisen ajan koittaessa nuorisoa virkeään yhteistoimintaan
nuorisoseura-aatteen levittämiseksi ja itsensä kasvattamiseksi.
2 § Laulettiin yhteislaulua, seuraavaksi luettiin seuran sanomalehteä Korvenvalon ensi osaa, jonka luki Aini Isaksson.
Siinä oli kirjoitus seura sodanaikaisesta toiminnasta. Tämän jälkeen piti Aini Nygård henkevän puheen: sen sisältö
oli sattuva paljastamaan nuorisomme niitä paheita, joita nuorisossamme on. Samalla se oli kehotus asettamaan
nuorisolle korkeampia päämääriä. Sitä seurasi pieni väliaika. Sitten kuultiin kitaran säestyksellä yksinlaulua.
3 § Jatkettiin ohjelman suoritusta ulkosella lukemalla Korvenvalon loppuosa, joka olikin verrattain hauska.
Runon Suomen lippu lausui Aili Nygård. Näin oli ohjelma suoritettu ja alettiin keskustelu.
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin muistutuksitta. Keskustelukysymykseen Voimistelusta
ja urheilusta alusti Arvo Soramäki. Asiasta käytiin muutamia puheenvuoroja ja tultiin siihen yksimieliseen ponteen:
" Voimistelu- ja urheilu on otettava yhdeksi kasvatuskeinoksi nuorisoseurassamme, siinä muodossa kuin se voi
olla mahdollista. Keskusteltiin yleisten iltamien toimeenpanemisesta ja päätettiin ne saada elokuulla pidetyiksi,
jos ei esteitä tule. Valittiin huvitoimikunta, johon tulivat I. Haanpää, Lyyli Malmila, A. Nygård, A. isaksson, E. Grönbäck,
Viinamäki, E. Ruissalo, Uusitalo, Jalmari Vanhatalo, J. Tuomimäki, A. Wiiki, Laurila ja O. Pitkäranta, kokoonkutsuja
A. Soramäki. Seuraava kokous päätettiin pitää Mäkitalossa. Kokous lopetettiin laululla ja vilkkaalla leikillä.
***
Pöytäkirja, laadittu syyskuussa 1918 Mäkitalossa.
1 § Kokous aloitettiin yhteislaululla, jonka jälkeen puheenjohtaja lyhyesti lausui läsnäolijat tervetulleiksi ja ilmoitti
kokouksen avatuksi,
2 § Ohjelman aluksi lausui neiti Salmela runon, jota seurasi taas kitaran soittoa. Kertomuksen luki neiti A. Nygård.
Sen sisältö oli henkevä, jota mielenkiinnolla kuunneltiin.
3 § Seurasi välitunti, jonka aikana pistäydyttiin ulkona katsomassa syksyistä luontoa. Kokoonnuttiin taloon
yhteislaululla seuraamaan ohjelmaa. Luettiin seuraavaksi seuran sanomalehti, joka taas kuten ennenkin oli
kokoukseen ilmestynyt.
4 § Seurasi keskustelu, valittiin toimikunta laatimaan toiminnasta ehdotusta tulevalle toimintakaudelle.
Keskusteltiin ja päätettiin mennä Leväsjoelle, jos kelit paranevat. Seuraava kokous päätettiin pitää, jos
huoneisto saadaan. Lopuksi yhdessä laulettiin.
***
Kertomus Merikarvian Alakylän Nuorisoseuran toiminnasta 1917-1918.
Nuorisoseuran tarkoituksena on kuten jokainen seuran jäsen tietää, herättää ja vireillä pitää
paikkakunnan väestössä ja erittäin nuorisossa kansallistunnon, lainkuuliaisuuden, henkisen vapauden,
itsekasvatuksen ja tasa-arvoisuuden harrastusta. Näitä tarkoitusperiä on meidänkin seurassamme,
vaikkakin sangen puutteellisesti koetettu tavoitella toiminnassamme.
Luodessamme lyhyen silmäyksen aikaan, jolloin seuramme on syntynyt, huomaamme, että muut edellä
mainitut tarkoitusperät, kuten juuri lainkuuliaisuus ja isänmaan rakkaus, olivat suuressa osassa nuorisoa
tai oikeastaan suuresta osasta kansaamme kokonaan hävinnyt. Tällaisella ajalla oli Nuorisoseura kylällemme
tarpeen, vaikkapa niin puutteellisenakin kuin se todella on ollut. Kuitenkin voimme sanoa, että nuorisoseura
on parhain nykyään tunnetuista keinoista, joilla kansan nuorison itse kasvatusharrastuksia voidaan edistää.
Seuramme on oikeastaan ennättänyt päästä vasta työn alkuun. Se on elänyt omaa toimetonta elämäänsä.
Toimetonta se on ollut henkisen elämämme kehityksen osalta. Tähän ovat vaikuttaneet monet syyt, on
ensinnäkin puuttunut kunnollista johtoa ja tahdon lujuutta johtajalta ja myös voidaan sanoa, että suurin
osa meistä on tottumattomia toimimaan nuorisoseurassa. Lisäksi vielä sotakin sai seuramme toiminnan
keskeytymään. Niinpä laulaminen, kotiopinnot ja kirjoitukset jäivät kesken, samoin kokoukset ja iltamat.
Kuitenkin on varsinaisia kokouksia pidetty yhdeksän, joskin keskustelut niissä ovat olleet laimeat.
Ohjelmaa on ollut sentään jonkun verran ja osanotto on ollut kokouksiin runsas. Yleisiä iltamia on pidetty
vaan kolmet. Tulot niistä ovat olleet hyvät, ohjelmakin runsas. Lisäksi on pidetty neljät perheiltamat.
Seuralehtemme Korvenvalo on säännöllisesti ilmestynyt kuukausikokouksiin, vaikkakin se sisällöltään on
ollut arvoton, mutta on siinä sentään joskus ollut leikillisitäkin puolta. Kirjastoa ei seurallamme ole, mutta
lukuhalun herättämiseksi perustettiin lainausrengas, koska kunnastamme löytyy iso kansankirjasto.
Tämä työmuoto myöskin keskeytyi. Kuten mainittu, on seuramme työ vasta alulla, mutta työtä on innolla
jatkettava. Sodan tuomia haittoja ei ole huomioon otettava, sillä arvokas on se työ, minkä Valkoinen Suomen
seurat tekivät puhdistaessaan Isänmaamme satavuotisesta vihollisesta. Kylväköön seuramme tästedes valistuksen
siemenet nuorison herkkiin mieliin! Kasvakoon ja kohotkoon ihmisyyden jalo aate, tuokoon alkava vuosi virkeyttä
seuramme toimintaan. Kaikki kaik ylös yhtenä vaan Suomen onnea valvomaan!
Nuorisoseuran puolesta
Arvo Soramäki, esimies.
***
Pöytäkirja on tehty Alakylän Nuorisoseuran johtokunnan kokouksessa 19.1.1919 Malmilassa.
Läsnä olivat seuraavat jäsenet: Puheenjohtaja A. Santavuori, A. Nygård, Senja Soramäki, Senja Santavuori,
L. Malmila, I. Haanpää, J Grönbäck ja Uusitalo.
1 § Päätettiin tehdä rekiretki kynttelinpäivänä sinne, minne huoneet saadaan. Johtokunnan tehtäväksi
jätettiin ravintolan huolehtiminen. Kokouksen puolesta Aili Nygård, v.t. kirjuri.
***
Pöytäkirja, joka on pidetty 21.5.1919 Malmilassa:
1 § Kokous aloitettiin yhteislaululla. Jos sydän sulla puhdas on… Sen jälkeen piti opettaja Arvo Santavuori puheen
onnen etsimisestä. Laulettiin muutamia kansalaislauluja. Arvo Soramäki lausui runon Räikkö Räähkä.
Sitten seurasi pieni väliaika.
2 § Jatkettiin ohjelman suorittamista. Sanomalehti Korvenvalo luettiin, jonka jälkeen Arvo Soramäki kertoi hauskan
kaskun rahankeräys matkaltaan. Laulettiin yhteislaulua. Hauskan vuorokeskustelun esittivät opettaja A. Santavuori ja
Paavo Juhala.
3 § Seurasi sitten kokouksen virallinen puoli. Keskusteltiin osanotosta kesäjuhlien toimintaan. Päätettiin ottaa osaa
näytelmäkilpailuun. Näytelmäkappaletta valitsemaan valittiin A. Santavuori, Paavo Salmela ja Aini Isaksson.
4 § Valittiin edustajat Keskusseuran edustajakokoukseen. Valituiksi tulivat neiti Lyyli Malmila, opettaja A. Santavuori
ja Arvo Soramäki.
5 § Seuraava kokous päätettiin pitää Harvalassa kesäkuun aikana. Kokouksen ohjelmaa suorittamaan valittiin Hanna Salmela,
Aini Isaksson, Else Ruissalo, Lyyli Malmila, Paavo Juhola, Paavo Uusitalo, Aarne Wiiki ja Aili Nygård. kahden viimeksi mainitun
jäsenen huoleksi jätettiin seuralehti Korvenvalo kirjoitus.
6 § lopuksi laulettiin yhteislauluja. Kokous lopetettiin leikillä.

Näin on kirjoitettu tallella olevassa pöytäkirjassa, jonka Rauno Ruissalo antoi minulle keväällä 2014
luettavaksi ja muistiin kirjoitettavaksi. Nimiä oli vähän vaikea lukea, varsinkin etunimiä. Mutta hienoa,
että tällainen kirja on säilynyt.
Muutama irtolehti pöytäkirjoista oli joukossa vielä myöhäisemmältä ajalta.
Näitä kokosi:
Lauri Hakosalo Virpolassa 4.4.2014 aamupäivällä

***
Irtolehdessä kirjoitetaan:
Pikku uutisia:
Nuoret tytöt, huomatkaa näin miesten vähyyden aikana, rientäkää kilvoittelemaan itsellenne kenkänpaikkaajaa.
Huomautan, että täällä Harvalassakin olisi yksi nuori mies 84- vuotias. Ehdottomasti terve. Erittäin sopiva sellaiselle,
joka on elämänkumppania vailla.
21 vuotta täytti eilen neiti Hilja Nyyroos.
Avioliittoon kuulutettiin viime sunnuntaina Merikarvian kirkossa toinen kerta Nuorisoseuran jäsen Viljami Mäkitalo ja Selma Mäkinen.
Kirjeenvaihtoon haluaa. Hei pojat hei! Onko teitä vai ei, meitä olisi täällä 6 iloista tyttöä, jotka haluaisimme kirjeenvaihtoon samanlaisten
poikien kanssa. On ikämme yhteenlaskettuna 95 vuotta. Nimemme olisi Lilja, Orvokki, yksinäisyys, Puolukka, Ruiskukka ja Kielo.
Sitten todetaan, että jäsenmaksunsa 1 markkaa ovat suorittaneet: Tyyne Wanhatalo, Helmi Westerlund, Suoma Vanhatalo, Aini Wuorinen,
Martta Koivisto, Hanna, Martta Uusitalo, E. Mäkitalo, W. Mäkitalo, J. Tuomimäki, Helmi Grönbäck, J. Mäkitalo, J. Vanhatalo, S. Juhola,
J. Rikalainen, W. Westerlund, H. Wiiki, A. Wiiki, P. Uusitalo, J. Mäkitalo, H. Nyroos. W. Nyroos, T. Nyroos, W. Hirsimäki, J. Sillanpää,
A. Santavuori ja A. Nygård.
Tällaisia tietoja löytyy irtolehtisestä ja ilmeisesti 29.10.1919 pidetystä kokouksesta Wiikissä.
1 § Kokous alettiin yhteislaululla. Hilja Nyroos luki mieltä kiinnittävän kertomuksen, jonka jälkeen taas laulettiin.
2 § Sitten seurasi pieni väliaika. juotiin kahvia. Runo: Pois kirous maasta
Sitten seurasi kokouksen virallinen puoli. Päätettiin pitää Pikkujoulu ja valittiin 8 jäseninen toimikunta siitä huolehtimaan:
Impi Uusitalo, Senja Soramäki, Krönbek, Aili Nygård. Santavuori, J. Rikalainen, J. Tuomimäki ja Juhola.
Sitten ehdotettiin pidettäväksi iltama Alakylän joulukeiton hyväksi. joulun aikaan. Ohjelmatoimikunta:
Aili Nygård, L. Malmila, J. Rikalainen , Malmila F. Grönbäck ja A. Santavuori.
***
Pöytäkirja, joka on pidetty 18.2.1920 Alakylän Haanpäässä.
1 § Kokous alettiin laululla, Honkain keskellä mökkini seisoo. Sitten otettiin kokouksen virallinen puoli.
Päätettiin jakaa Nuorisoseura 4 piiriin, joten kuukausikokous tulisi vuorottaen näiden piirien jäsenten haltuun.
Piirijako jäi johtokunnan tehtäväksi.
2 § Seuraava kokous annettiin seuraavien jäsenten haltuun.
vähän huonosti on paperit jäljellä?
***
Pöytäkirja, joka on pidetty 16.6.1922
1 § Kokous alettiin yhteislaululla, Oi maamme Suomi synnyinmaa. Sen jälkeen lausui runon Else Ruissalo.
Taas laulettiin Mirjamin laulu. sitten väliaika.
2 § jatkettiin ohjelman suorittamista. Sulo Ruissalo luki kertomuksen Maisteri kyytimiehenä.
Laulettiin kansanopistolaisten marssi. Seuralehti Korvenvalo luettiin, jonka jälkeen laulettiin,
Maa ponteva pohjolan äärillä on.
3 § Sitten seurasi kokouksen virallinen puoli. Valittiin ensimmäisen kokouksen ohjelman suorittajat,
johon tulivat: Hanna Salmela, Hanna Nurmela, Aini Haanpää, Lauri Malmila ja Vilho Salmela.
4 § Päätettiin ensimmäisestä kokouksesta, missä se pidetään ja se päätettiin pitää Harvalassa.
Päätettiin mitä tavalla saataisiin varoja seuralle. Laulettiin lopuksi, Suomen salossa
Kokouksen puolesta
Else Ruissalo, v.t. kirjuri.
Väliajan jälkeen Hanna Salmela ehdotti, että kumotaan koko seura.
Ehdotettiin, mitä niillä rahoilla ostettaisiin, joita seuralla on, jos seura kuolee. Päätettiin ostaa
ruisku Harvalaan. Pohdittiin, jos pidettäisiin yhdet iltamat vielä varojen kartuttamiseksi.
Iltamien suorittajiksi valittiin Hanna Salmela, Helmi Wiiki, Martta Koivisto, Else Ruissalo, Eero Mäkitalo,
Ville Nyyroos, Viljami Mäkitalo, Aarne Wiiki, Martta Uusitalo, Aini Uusitalo,
Lopuksi vielä laulettiin, jos sydän sulla puhdas on.
***
Pöytäkirja, joka on pidetty 10.4.1920 koululla.
1 § Aluksi laulettiin yhdessä, jonka jälkeen opettaja Santavuori puhui. Sitten lauloi tilapäinen kuoro rouva Poijärven johdolla.
Hanna Salmela luki kertomuksen ja rouva Poijärvi lausui runon.
2 § Keskusteltiin seuran toiminnasta ja päätettiin yhä edelleen toimia nuorisoseurana. Seuralle valittiin seuraavat uudet
virkailijat: Puheenjohtajaksi tuli Aarne Wiiki, varapuheenjohtajaksi Ville Nyroos, kirjuriksi Lauri Laurila.
Taloudenhoitajaksi Impi Haanpää ja rahastonhoitajaksi Helmi Wiiki. Vielä näiden lisäksi valittiin johtokuntaan Hanna Salmela
ja Vieno Poijärvi sekä Lauri Malmila ja Jalmari Koivuniemi.
3 § Seuran kokous päätettiin pitää 17.5.1922. Ohjelman siihen hommaamaan valittiin Tyyne Nyroos, Suoma Koivuniemi,
Martta Uusitalo, Milja Grönbäck, Viljo Ruissalo, Jussi Rikalainen, Jussi Mäkitalo ja Arne Kallioinen. Korvenvalon toimittaminen
päätettiin antaa tälle toimikunnalle.
4 § Seuraavassa kokouksessa päätettiin koota jäsenmaksut. Kokous lopetettiin yhteislaululla. Kokouksen puolesta A. Santavuori.

***

Pöytäkirja, joka pidettiin johtokunnan kokouksessa 7.4.1922. Saapuvilla olivat Impi Haanpää, Ville Nyroos ja Lauri Malmila sekä A.V. Santavuori.
1 § Kun nuorisoseura ei ole pitkään aikaan toiminut päätti johtokunta toimia nuorisoseuran kokouksen, jossa keskusteltiin nuorisoseuran tulevasta
toiminnasta. Itse johtokunta oli sitä mieltä, että Nuorisoseura edelleen toimisi, vaikka muutamat jäsenet kyllä eivät olleet sanomassa mielipidettään.
Nuorisoseuran kokous päätettiin pitää koululla keskiviikkona 19.4.1922 klo 1/2 8. Ohjelmalla, jossa täytyy olla puhe seuran esimieheltä sekä
puheita ja runoja, mikäli saadaan, mutta pääasian tulee muodostamaan virikekeskustelu seuran tulevasta toiminnasta.
2 § Kun johtokunnan jäsenistä monet todennäköisesti tulevat luopumaan toimihenkilöinä olemisesta ehkä kokonaan seurastakin, niin päätti
johtokunta antaa kokoukselle seuraavan ehdotuksen uudeksi johtokunnaksi ja seuran toimihenkilöiksi.
Puheenjohtajaksi Arne Wiiki, kirjuriksi Lauri Laurila, taloudenhoitajaksi Impi Haanpää ja muiksi jäseniksi Ville Nyroos, Milja Grönbäck, Lauri Malmila,
Helmi Wiiki, Vieno Poijärvi, Hannan Salmela ja rahastonhoitajaksi Arne Wiikin tilalle Ville Nyroos.
***
Piireistä:
F-piiri: Arvo Santavuori,Impi Haanpää, Martta Salmela, Hanna Salmela, Jenni Haanpää, Lyydi Malmila, Lauri Malmila, Woldi Rosnelle,
Juho Rikalainen ja Erkki Salminen.

***
B-piiri: Helmi Wiiki, Aini Vuorinen, Hanna Koivisto, Martta Koivisto, Martta uusitalo, Iisa Wiinamäki, Aarne Wiiki, Lauri Juhola,
Paavo Uusitalo, Juho Sillanpää ja Viljami Ylitalo.

I-piiri Hilja Nyroos, Tyyne Nyroos, Senja Soramäki, Impi Uusitalo, Suoma Koivuniemi, Jalmari Koivuniemi, Wille Nyroos, Jalmari Tuomimäki,
Juho Mäkitalo ja Wihtori Hirsimäki

H-piiri Aili Nygård, Milja Grönbäck, Helmi Grönbäck, Else Ruissalo, Aino Kallioinen, Lauri Laurila, Juho Grönbäck, Frans Grönbäck,
Aare Kallioinen, Wiljo Ruissali ja Aini Isaksson.
***

Alakylän Nuorisoseuran jäsenet:
Liittyneet 9.10.1917:
1. Jalmari Vanhatalo, johtokunnan jäsen 1917-18
2. Selma Vanhatalo, johtokunnan jäsen 1917-18
3. Aarne Wiiki, rahastonhoitaja 1917-18
4. Helmi Wiiki
5. Arvo Soramäki, esimies 1917-18
6. Senja Soramäki, kirjuri 1917-18
7. Jalmari Koivuniemi, varaesimies 1917-18
8. Suoma Koivuniemi
9. William Mäkitalo
10. Eero Mäkitalo
11. Jussi Mäkitalo
12. Joonas Mäkitalo
13. Wille Nyroos, tilintarkastaja 1917
14. Herman Nyroos
15. Jalmari Nyroos
16. Tyyne Nyroos
17. Jalmari Uusitalo, varakirjuri
18. Paavo Uusitalo
19. Jalmari Tuomimäki
20. Juho Wesanen.
21. U.Vesanen
22. Lauri Laurila, johtokunnan jäsen 1917
23. Impi Uusitalo, taloudenhoitaja 1917
24. Hilma Uusitalo, johtokunnan jäsen 1917
25. William Wuorinen
26. Aini Vuorinen
27. Helmi Wuorinen
28. Hanna Koivisto
29. Martta Koivisto
30. Erik Koivisto
31. Selmi Tähkänen
32. William Tähkänen
33. Aini Toivonen
34. Lauri Nummelin
35. Ida Granqvist
36. Urho Hirsimäki
37. Vihtori Hirsimäki
38. Helmi Hirsimäki
39. Alma Kuusinen, 24.10.1917
40. Juho Kuusinen
41. Helmi Sillanpää
42. Juho Sillanpää
43. Lyydi Heinonen
44. Alma Heinonen, 2.11.1917
45. Wäinö Granqvist
46. Jalmari Santikko, 2.11.1917
47. Paavo Forsviiki, 21.11.1917
48. Emilja Nordbackka 21.11.1917
49. Aili Nygård, 2.12.1917
50. Impi Haanpää
51. Jenni Haanpää
52. Tyyne Vanhatalo, Peippu
53. Ida Viinamäki, Peippu, 24.11.1917
54. Lyyli Härkkeli, Alakylä, 2.12.1917
55. Helmi Lönnberg2.12.1917
56. Oskari pitkäranta 2.12.1917, johtokunnan jäsen
57. Aini Isaksson 2.12.1917
58. Ilmari Kalevala
59. Juho Rikalainen
60. Juho Grönbäck
61. Emilja Grönbäck
62. Helmi Grönbäck
63. Frans Grönbäck
64. Wille Urhonen 1.1.1918
65. Vihtori Elomaa 2.2.1917
66. Ida Elomaa
67. Hanna Salmela 5.6.1918
68. Paavo Juhala
69. Wihtori Alakärri
70. Fiina Lehtimäki
71. Lauri salo
72. Elssa Ruissalo
73. Wäinö Lähteenmäki Peippu
74. Eero Ruissalo, Alakylä
75. Lyyli Malmila, 2.12.1917, johtokunnan jäsen
76. Lauri malmila
77. Aino Koski
78. Wille Koski
79. Maiju Halminen
80. Jalmari Toivonen Peippu 25.1.1918
81. Urho Honkala Köörtilä 10.7. 1918
82. Lauri Honkala Köörtilä
83. William Ristimäki Peippu
84. Lauri Juhola Peippu
85. Lauri Lehti Alakylä 1.7.1918
86. Aarne Kallioinen
87. Viljo Salmen
88. Uuno Westerlund
89. Toivo Kallio
90. Wäinö Kallio
91. Woldi Rosnell
92. Wiljo Ruissalo
93. Eino Leinonen
94. Arvo Santavuori
95. Suoma Santavuori
96. Arvid Wiiki
97. Martta Salmela 11.2.1920, johtokunnan jäsen
98. Vilho Salmela
99. Aino Kallioinen
100. Helmi Westerlund, Peippu
101. Suoma Wanhatalo Peippu
102. Martta Uusitalo Alakylä
103. Arttur Rinne Alakylä
104. Vieno Poijärvi
105. Teijo Poijärvi
106. Jenni Kalliomäki
107. Hanna Itämäki
108. Jenni uusitalo
109. Aini Hietanen
110. Aune Pontela
111. Kaarina Pontela
112. Sulo Ruissalo