Perinnetarinoita ja runoja
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS

Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS

Lauri Hakosalo

Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS

Syksyllä 1917 päättivät Merikarvian kunnan Alakylän kylän miehet vetää sähkölinjan Salmen nelikkotehtaalta Krookasta.

Sillä oli tarkoitus ratkaista puutteelliset valaistusongelmat. Monta vuotta kestänyt maailmansota oli aiheuttanut monen tarvikkeen pulan, mm paloöljyn jatkuva puute aiheutti kylään pahanlaisen valaistuspulman.

Tosin talojen oli mahdollista saada raakaa naftaa korvikkeeksi, mutta se haisi pahalta ja lisäksi nokesi pahoin huonetilat.
Karbidivalo oli kirkas, mutta vaikea käyttää.

J.O. Rikalainen ryhtyi sähköasiaa johtamaa ja pian tolpparivi oli pystyssä Alakylän Haanpäästä Salmen pyttyverstaalle.
Sähkölinjaa jatkettiin vielä yli joen viemällä Salmelaan, Huhtasaloon, Kivekkäälle ja Myllymäen Jussille saakka.

Eräänä syyskuun pakkasaamuna kertoo Paavo Kaleva, joka oli syntynyt 9.7.1903, että linjanvetotalkoisiin kokoonnuttiin Haanpään riihipihaan.

Työhön mestariksi oli palkattu Kusti Linden Krookasta.

Vetotyössä oli mukana 6-7 miestä ja asiasta kertova Paavo Kalevala oli 14 -vuotiaana myös jonkinlaisena apuna.

Paavo saikin tärkeän tehtävän viedä Laaksoselta lainaksi saatujen tolppakenkien avustuksella posliiniknupit tolppiin.

Mutta langan vei sitten Linden itse tolppaan ja sitoi sen kiinni. Paavo kertoo eläväisesti, kuinka hän vei knupin jopa ”Kuunarparkin mastopuuhun”, jonka Sakin Ville oli tuonut metsästään Stupilan mäelle.

Se oli niin korkealla, että latvasta näki oikein ”Ouran Pookin”.

Kaleva onnistui ripeästi knuppien kiinnittämisessä, koskapa langan vetäjät tulivat vasta Kalpakan kallioilla.

Niin jatkettiin. Pari kolme päivää meni vielä talojohtojen vetämisessä ja sitten kytkettiin virta.

Kylä hämmästyi, pikemminkin ällistyi sitä valoa. Stupilassa hiukan näki lukea, muttei vaivaistalossa enää.

Vuorelassa osasi ovesta kulkea, mutta Haanpäässä enää sen punersi, ettei suoraan päin kävellyt.

Heikko virta, liian pitkä matka ja rautalankajohdot sen tekivät, ettei sähköä riittänyt kaikille.

Äijät aikansa ihmettelivät, kunnes päättivät ryhtyä tekemään sähköä Alakylässä, kun sähkö ei suostunut tulemaan pitkin lankoja Alakylään Salmen nelikkotehtaalta asti.
Päivitetty 21.4.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä