Perinnetarinoita ja runoja
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista

Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista

Lauri Hakosalo

Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista


Minun nuoruudessani Lauri Salmen talolle johti komea koivukuja ja sen pihan kautta tie J.A. Salmen vanhimman pojan Urho Salmen Merikarvialla ainutkertainen tainionkoskelaismallisen talon pihaan. Talon omistavat nykyisin Samuli ja Maija Sipilä. Tälle talolle on tyypillistä jyrkkä katto ja erikoiset päätyikkunat. Urhon ostamalla Luotsinmäen 2,5ha:n tilalla oli aiemmin sijainnut luotsin asunto, josta tila sai nimensä. Tälle tilalle tämä erikoisen näköinen asuinrakennus Urhon toimesta tuli vuonna 1933. Koko läheinen upea asutusalue on saanut tästä johtuen Luotsinmäen asutusalueen nimen.

Urho Salmi sai elämäntyöstään Suomen Puutyöliiton Satakunnan osaston kunniajäsenviirin.
Urho Salmi urheili nuorena Innon riveissä, saaden useita palkintoja mm hän voitti ensi palkinnon keihäänheitossa tuloksella 40,21 ja sen kunniaksi upean kunniakirjan, jollaista en aiemmin ole kenelläkään nähnyt. Urho Salmi kuoli 22.11.1970 70 vuoden ikäisenä. Urhon puoliso Vieno Salmi piti Kulosaarta vastapäätä olevassa J.A. Salmen ostamassa Elon talossa jonkin aikaa sekatavarakauppaa. Urho löysi karjalaistyttönsä Vienon Viipurista kellosepänliikkeestä ollessaan sahanhoitajana Tainionkoskella Harakan sahalla.
Pekan lisäksi heillä oli Liisa ja Riitta tyttäret.

Kuva 1. Urho ja Vieno Salmi lapsineen kotipihassaan

Urhon poika, viimeistään Oura oopperan ansiosta meille kaikille tutuksi tullut Pekka Salmi, s.1.2.1940, kuului MePan 1950- luvun mestari jalkapallojoukkueeseen. Hän oli jykevä joukkueen keskustuki. Muistan, kuinka eräässä pelissä Pekka pysäytti porilaishyökkäyksen, kaatamalla vastustajan maahan laittamalla sormensa tämän suupieleen. Tästä Pekka sai syystä keltaisen kortin, mutta ohi ei vastustaja mennyt…
Pekka oli keskikoulutoverini yhteiskoulussa ja Sataman kansakoulussakin opiskeltiin samoihin aikoihin. Jo kouluaikoina Pekka esiintyi laulajana koulun juhlissa saaden laulun harrastamisesta 100mk stipendinkin vuonna 1957. Ulvilaan muutettuaan hän alkoi ottaa laulutunteja ja hankkia lisäoppia Klemettiopistossa ja Sibelius Akatemiassa sekä esiintyä Porin Teatterissa ja Porin Mies-Laulu- kuorossa. Hän oli perustamassa vuonna 1976 Poriin Oopperayhdistystä. Baritoni Pekka Salmi lauloi useita huomattavia oopperarooleja, joista mainitsen vain Giuseppe Verdin Macbethin baritoneille ”raskaan” nimiroolin. Ehkäpä Pekan kaunis, kypsän täyteläinen ääni soi parhaiten Merikarvian kirkossa Sibeliuksen Ristilukissa. Puukkokariin Pekka kutsuu kerran kesässä Sataman kansakoulun koulukavereita vanhoja krookkalaiskatollisia asioita muistelemaan. Pekan me kaikki muistama Merenrantateatteri lavalta Arvo Salon Oura oopperan nimiroolista esittämässä Vihtoria.

Vanhemmillani oli tapana kyläillä Lauri ja Ilona Salmen luona. Se oli aina odotettu vierailu minullekin, koska silloin pääsin ihastelemaan Salmien hienoa ja isoa puutarhaa, jota Ilona maulla hoiti. Puutarhan omenat maistuivat makoisilta ja niitä sain syödä niin paljon kuin jaksoin. Talon suuressa saunassa sai hyvät löylyt, ilmeisesti siellä pidettiin tärkeitä puutavara-alan neuvottelujakin. Ilona teki ansiokkaan työuransa verovirkailijana Merikarvian verotoimistossa. Hän osallistui innolla myös monenlaiseen yhdistystoimintaan, jossa hän iloisena ja puheliaana oli hyvin suosittu.

Talon myöhempi omistaja Mika Pitkänen kertoi minulle löytäneensä saunasta J.A. Salmen nimikirjaimin merkityn hehkulampun, joka nyt on erikoissuojelussa.

Lauri Salmen mansardikattoisesta talosta muistan 6 hienoa kaakeliuunia, joista neljä on nykyisinkin käytössä. Talo oli tehty hyvistä sahan tuotteista: Mika Pitkänen tiesi kertoa, että ylävintin näkymättömissäkin seinissä oli höylättyä helmilautaa, mikä kertoo talon tehdyn uhaallisesti. Laurin ja Ilonan
suurta salia komisti täytetty nuori maakotka, joka seisoi jalustalla pahkapuun päällä. Sen jalustassa luki Leopold Hägg, Vesivehmaa.

Maantien vartta kulkevan kunnan vesijohdon vioittuessa vesi vahingoitti pihan kuusi- ja koivuaitaa melkoisesti uittaessaan vettä puiden juurille.
Lauri Salmi teki veljelleni ja minulle lahjaksi komean jousipyssyn nuolineen. Meille sen antaessaan hän kertoi sillä voivan ampua vaikkapa kanahaukan Haukkakallion yläpuolelta. Haukkakallio sijaitsi nykyisen pururadan lähtöpaikan lähellä ja se oli sataman poikien ”pukssotien” eräs tärkeä sotanäyttämö. No, lahjapyssy oli siksi vaarallinen ”tappoase”, että se oli meillä vain saman päivän iltaan saakka, kun isä Veikko vei sen Laurille takaisin. Mitä lienee siitä hänelle sanonut…

Laulutaitoa J.A. Salmen suvulla on enemmänkin, kun kanttori Terho Kankainen avioitui J.A. Salmen tyttären Ainon kanssa. Kaarlo Terho Ilmari Kankainen oli Merikarvialla kanttori-urkurina 1930-1937. Kanttorin pojan Timo Kankaisen kaunista ääntä soisi kuulevansa muulloinkin kuin itsenäisyyspäivän juhlissa.
Salmen suvun miehistä Raumalla pitkään asuneella sähköinsinööri Jukka Kolsiolla on vankat siteet Krookkaan, sillä hän asui Krakanokan sahan piipun varjossa. Kodin ohitse kulki tie sahalle, jota myöten kulkivat niin tukkiautot kuin pyttykuormatkin. Kolsion talon omistivat myöhemmin mm. Antti ja Pirkko Kallava. Tulevaa insinööriä kiinnosti erityisesti sahan höyrykone- ja pannuhuone sekä paja.

Kuva 2 Serkukset Pekka Salmi ja Jukka Kolsio Krookassa
Kuva 3 Martti Harjun kuvassa näkyy Allinhaaran rata. Taustalla on suolaamonhoitaja Toivo Kuusisen kotitalo


Urho Salmi teki kulttuuriteon, kun hän kirjoitti” Merikarvialaisen pyttyteollisuuden historiakuvauksen”, jonka Pekka Salmi on hyvin säilyttänyt meille jälkipolvillekin luettavaksi. Tänään sen löydät Merikarvia-seuran verkkosivuilta.

Kuva 3 Yksistään J.A. Salmen astiatehtailta lähti maailmalle 5.974.875 pyttyä

Kala-astioista 120 litran astia oli tynnyri, 60 litran astia oli puolikas, 30 litran astia oli nelikko, 15 litran astia oli ottinki ja 8l litran astia oli dritteli. Lisäksi oli 1, 2 ja 4 litran astioita.

Urho Salmen tilastolaskelmasta selviää, että Merikarvialla toimi vuosina 1890-1962 kaikkiaan 30 merkittävää kala-astioiden valmistusliikettä.

Yhdessä laskelmassaan Urho Salmi kertoo astioita valmistetun 30 verstaassa kaikkiaan 14. 432.000 kpl, joiden valmistamiseen käytettiin 461 000 miestyöpäivää. Tänään ajatellen, että se on aivan valtava määrä.

Jotenkin kunnan nykypäättäjien ja kuntalaisten tulisi uudestaan tiedostaa tämän asian suuri merkitys Merikarvialle. Miten hienosti täällä osattiin hyödyntää tämä teollisuusala sen ajan, kun puuastioilla oli kysyntää. Se antoi työtä ja toimeentulon monelle perheelle.

Hyvä alku puuastiateollisuuden arvostamisessa on Merikarvia Seuran aloitteella pyttymuseosta, josta parhaillaan tehdään tuon ajan muistelupaikka. Vanha viljamakasiini on siksikin oiva paikka, koska siinä oli Viljo Kurjen kala-astiatehdas, joka toimi siinä vuosina 1946-1952. Urho Salmen laskelmien mukaan siinä tehtiin kaikkiaan vuodessa 40 000 astiaa ja siis kaikkiaan 240 000 kala-astiaa. Kurjella oli siinä työssä keskimäärin 8 henkilöä.

Tässä yksi Salmen suvun historiaan liittyvä juttuni.


Lauri Hakosalo arvostaa Virpolassa korkealle J.A. Salmen elämäntyötä.


Päivitetty 19.3.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä