Perinnetarinoita ja runoja
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)

Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)

Lauri Hakosalo

Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
Yleispiirteitä tästä urheiluseurasta ja muistojani

Tänään seura tunnetaan Merikarvian Lukon nimellä (MeLu)

Nuoruuteni urheiluseura oli Lauttijärven Lukko, jonka riveissä juoksin ja hyppäsin vuosien 1957-1961 välisen ajan.
Lukon urheiluasun selässä loisti isoin keltaisin kirjaimin upeasti LaLu..

Keneltä saisin ostaa tämän urheiluasun uudelleen, muistoksi noista urheiluajoista.
Omani on hävinnyt vuosien saatossa.

Lauttijärven Lukon perustaminen Kuvaskankaan kylään juontuu jo vuoteen 1921 asti.
Seudulla vaikuttivat tuolloin tuleva kansanedustaja ja kirkkoherra, rovasti Antti J. Rantamaa ja eräät muutkin urheiluharrastajat, jotka perustivat Lauttijärven Pyrintö-nimisen urheiluseuran.

Kun Rantamaa siirtyi pois Kuvaskankaalta opiskelemaan, Pyrinnön toiminta hiljalleen kuihtui pois.

Sotien jälkeen suojeluskuntatoiminnan ansiosta urheilun harrastaminen virkosi Kuvaskankaalla uudelleen.

Antti J. Rantamaa kirjoittaa 13.8.1975 toimitusjohtaja Juha Vihtorinpoika Lähteenmäelle seuraavasti:
” Käydessäni yhden puolenpäivän pikakierroksen syntymäpitäjässäni 7.8.1975 sain ”Viisarinahteen” osuuspankin valokuvan, mistä kiitän Lähteenmäen Vikun poikaa.

Tuo kuva herätti vanhat muistot mieleeni”. - Rantamaahan ylioppilaaksi päästyään vuonna 1925 jätti Merikarvian, kun ryhtyi opiskelemaan papiksi ja valmistuttuaan papiksi vuonna 1928 Rantamaa jätti Kuvaskankaan seudun
lopullisesti taakseen.

Kirjeessä Rantamaa muistelee, että hän perusti Pyrinnön Paulakankaan pihamaalla 21.8.1921.
Rantamaa vaikutti voimakkaasti myös Pyrinnön seuraajan Lauttijärven Lukon perustamisvaiheessa, kun Kuvaskankaalle rakennettiin seuran oma urheilukenttä.
Hän oli hankkimassa rakentamiseen tuiki tärkeän 800.000mk valtionavustuksen.

Rantamaa lahjoitti kilpailtavaksi Paulakankaan Poikien Pokaalin.

Rantamaa yllä mainitussa kirjeessään kyselee Juhalta, missä palkinto nyt on ja millaisin tuloksin se on kiertänyt urheilijalta toiselle? Laurikin nyt kyselee samaa asiaa?

Rantamaa kirjoitti urheilijoista oikein kronikankin:
” Velisarjaa meillä on monet, ensin mainitkaamme Lahtiset. Uuno vanha konkari ompi toisten tuomari, hän ne hypyt rikki määrää, mittain ja sääntöjen kanssa häärää. Ennen juoksi pitkää matkaa, lusikoita kokosi monta tusinaa, kunnes sai veli Yrjö jatkaa. On hällä nyt Lukon ennätys tuon nätin mailin pyrähdys. Paljon pinnoja kokosivat he Innolle.
Veli sarjaa Korpusen, mikään ei oo vertainen heistä, joka ainoa urheilee ja mitaleja kokoilee.
Velisarja Koittassa ompi myös voimassa. Vanha kasvoi kirjuriksi, tuli seuran sihteeriksi. Aina juosta, hiihtää koittaa, joskus ompi vuoro voittaa. Tuo Topi auto suhari, kumppaninaan on haitari. Hän koko viime kesän voitti, vain Isojoella häviö koitti. Nyt ensi kesänä jatketaan, ehkä joskus voitetaan.
Mikko-poika vasenkätinen, mies on monipuolinen. Ensin hyppää seivästä, sitten heittää keihästä, pituutta ja kolmiloikkaa, kuulan vielä perään työntää. Lahtisen Tuomaalla on kykyjä, lykkii myös lylyjä, vaan kun kesä jälleen koittaa, silloin monet lajit voittaa. Markkanen kun opetti, se kai hälle hyvää teki”

Vuoden 1945 lopussa toteutui se ajatus, joka oli jo jonkun aikaa kytenyt Merikarvian Pohjoispään urheiluväen mielissä, nimittäin urheiluseuran perustaminen Lautijärvelle tai oikeamminkin urheiluseuratoiminnan uudelleen henkiin herättäminen.
Sillä Lauttijärvellä oli aikaisemmin ollut nykyisen eduskunnan urheilukerhon puheenjohtajan, kansanedustajan Antti J. Rantamaan
ym. perustama seura Lauttijärven Pyrintö, joka ei kuitenkaan koskaan ollut rekisteröity, mutta sen pöytäkirjat ja kilpailukertomukset
kuitenkin puhuvat nykyiselle urheilijapolvelle sen ajan urheilumiesten saavutuksista. Lauttijärven Lukkokin alkoi kuten edeltäjänsä
vaatimattomasti ja pienissä mittasuhteissa toimintansa.

Ensimmäiselle puheenjohtajalle, maanviljelijä Viljo Mattilalle lankeaa kiitos siitä huomattavasta panoksesta, jonka voimalla seuran toimintaa kohotettiin ensimmäisinä toimintavuosina.
Sitten vuoden 1947 alusta siirtyi seuran johtoon kauppias K. J. Häyrinen.

”Me allekirjoittaneet anomme täten, että voimistelu- ja urheiluseura Lauttijärven Lukko r.y.:n alaiseksi perustettaisiin Kalträskin kyläosasto- niminen kyläkuntaosasto, joka tulee toimimaan seuran nimissä ja noudattamaan, mitä sen toiminnasta on seuran sääntöjen 5 §:ssä määrätty.
Kalträskissä 20.10.1946.
Allekirjoittajia 10, joista mainitsen Toivo Korpusen, Into Kangasniemen, Veikko Vuorelan, Vilho Kangasniemen ja Tauno Aholan”.
Näin Lukko alkoi saada laajemminkin suosiota.

Lauttijärven Lukko perustettiin 17.10.1945, rekisterinumerolla 41585.
Heti alusta alkaen kehittyi seurasta pitäjän pohjoispäähän kaikkien kannattama ja suosima urheiluseura.

Alettiin heti käydä seuraotteluja Isojoen Urheilijoita, Siikaisten Sisua ja Merikarvian Intoa vastaan.
Seuran urheilijat osallistuivat kilpailutoimintaan vilkkaasti.

Oman urheilukentän puute todettiin, koska sen puuttuessa mm. vuokrattiin urheilutarkoituksiin heinäpelto.
Juoksut suoritettiin maantiellä.

Merikarvia-Siikainen paikallislehti kirjoitti 8.11.1945, että Pohjoisen Maamiesseuran talolla kokoontui 21.10.1945
joukko kyläläisiä perustamaan omaa urheiluseuraa.
Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Viljo Mattila ja varapuheenjohtajaksi Martti Jylhänkoski
ja sihteeri, rahastonhoitajaksi tuli Juha Lähteenmäki.
Seura päätettiin rekisteröidä heti.

Perustamisvuodesta 1945 alkaen seuran toiminta on ollut vilkasta ja sitä ehkäpä parhaiten kuvaa se, että vuonna 1949 SVUL:n seurojen koko maata käsittävässä toimintakilpailussa LaLu sai E-luokan II palkinnon.

Seuran toiminta-alue käsitti alkuvuosina vain pitäjän pohjoispään, mutta vähitellen toiminta-alue laajeni, käsittäen vuonna 1960 koko Merikarvian pitäjän, keskuspaikan olleessa kuitenkin edelleen Kuvaskankaalla.

Seuran jäsenmäärä oli vuonna 1960 160 jäsenkortillista urheilijaa.
Seura kuului vuonna1960 SVUL:n alaisiin urheilu-, hiihto, pesäpallo ja nyrkkeilyliittoihin.

Me kirkonkylän urheileva nuoriso ajoimme polkupyörillä tai kuljimme kuorma-auton lavalla penkeillä istuen harjoittelemaan ja kilpailemaan Kuvaskankaan kentälle.

Ylikylän keskuskenttä ei tuolloin ollut vielä täysin valmis ja Innon urheiluseura oli vähän uinuvassa tilassa eikä Marsin urheiluseura tuohon aikaan oikein ollut kaikkien suosiossa poliittisista syistä johtuen.

Heti alusta alkaen kehittyi LaLusta pitäjän pohjoispäähän kaikkien kannattama ja suosima urheiluseura, koska täällä ei ollut toimintaa hajottamassa TUL:n seuraa, kuten kirkonkylässä, jossa toimi tuolloin Mars-niminen urheiluseura.

Seuraotteluja järjestettiin Isojoen Urheilijoiden, Siikaisten Sisun ja Merikarvian Intoakin vastaan, käytiin myös muualla kilpailemassa ja seuran oma urheilijamäärä kasvoi jatkuvasti.
Kentän puuttuessa vuokrattiin urheilutarkoitukseen heinäpelto ja juoksut suoritettiin maantiellä, kunnes vuonna 1949 alettiin raivata Merikarvian seurakunnalta 99 vuodeksi vuokrattu kenttäalue.

Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin: Voimistelu- ja urheiluseura Merikarvian Lukko r.y. 13.4.1961 kertoo, että varapuheenjohtaja Antti Arvo Aapeli Aholan paikalle on valittu varapuheenjohtajaksi Heikki Juhani Mattila.

Puheenjohtajana on Jouko Altti Kalervo Kunnasmaa ja sihteerinä Antti Johannes Karipalo.

Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin: Voimistelu- ja urheiluseura Merikarvian Lukko r.y., yhdistyksen rekisterinumero 74217,
31.1.1964: Uusi varapuheenjohtaja on maanviljelijä Raimo Alvari Lehtimäki ja uusi sihteeri maanviljelijä Tapani Pellervo Peltola.
Puheenjohtajana tuolloin oli kansakoulunopettaja Heikki Juhani Mattila s. 26.5.1932.

Liikemies Antton Krinnilä lahjoitti vaimonsa Siiri Krinnilän kanssa vuonna 1958 kiertopalkinnon yleisurheilun seuraotteluun Isojoen Urheilijoiden ja Merikarvian Lukon välillä.
Kiertopalkinnosta laadittiin säännöt, jotka hyväksyttiin 28.1.1959. Nämä säännöt hyväksyttiin mainittujen seurojen johtomiesten yhteisessä neuvonpidossa Isojoella 10.10.1959.

Kiertopalkinnon lahjoittajan tarkoituksena on tällä teollaan tukea ja vilkastuttaa paikkakunnan urheiluelämää, herättää henkiin
vanha ottelukosketus entisen Lauttijärven Lukon ja Isojoen Urheilijoiden kesken, sekä yleensä aikaansaada kaikinpuolista urheiluhenkeä urheilevan nuorison keskuudessa nimenomaan yleisurheilun puitteissa.

Kiertopalkinnosta käytiin vuosittaista ja vuorottaista kilpailua kummankin seuran kotikentillä. Ensimmäinen kilpailu pidettiin jo 10.8.1958 Kuvaskankaalla ja sen voitti Lukko pistein 104-84.
Lahjoittaja katsoi, että näin Lukko sai ensimmäisen kiinnityksen. Kiertopalkinnon saa omakseen seura, joka saa siihen viisi kiinnitystä
tai kolme peräkkäistä kiinnitystä. Säännöissä maitaan ne lajit, joista kilpaillaan.
Kussakin lajissa on seurasta kaksi edustajaa.

Missähän palkinto on tänään?

Lauttijärven Lukon toimintakertomuksesta vuodelta 1957 selviää, että päällimmäinen ilonaihe oli oman urheilukentän valmistuminen
harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Vaativa ja aika ajoin pelottavakin kenttähanke on toteutunut.
Tammikuussa tiedettiin kenttäasiasta vain se, että vuodelle 1957 siirretyksi saadut valtion ja kunnan kenttäavustusrahat on käytettävä
vuonna 1957, sillä uusi siirto ei ole enää mahdollinen.

Otettiin ”härkää sarvista” ja saatiin kentän urakkatarjouksia viisi.

Urakkatarjoukset vaihtelivat 530.000 markasta 1.550.000 markkaa saakka. Varoja oli käytettävissä noin 400.000 markkaa.
Johtokunta kokoontui usein asioita pohtimaan ja kerran tarvittiin yleisen kokouksenkin mielipidettä asian hoitamiseen.

Mutta niin vain alkoi kentän rakennusvaihe: Seinäjoelta olevan Kenttämiehet nimisen toiminimen toimesta hyvin ripeästi.

Niinpä jo neljän viikon kuluttua töiden aloittamisesta saatettiin kenttä avattua urheilutarkoitukseen.

Kentän rakentaminen vaati paljon urheiluväeltä voimia. Niinpä varsinainen yleisurheilukausi jäi lyhyeksi.

Jatkuvat sunnuntaisateet myös estivät kilpailemisen uudella kentällä. Mutta urheilussa mentiin kyllä eteenpäin, sillä seuran
uusi kuulaennätys näki päivänvalon, kun Matti Luomansivu pukkasi kuulaa 13,42.

Seuraottelukin saatiin aikaan Kullaan Urheilijoita vastaan ja se voitettiin pistein 134-75.

Mutta Siikaisten Sisu voitti pistein 210,5 – 189,5.

Hiihtoa harrastettiin tiiviisti.
Varsinkin Arvo Hirvosella oli hyvä hiihtokausi. Hänen kilpailumatkansa Karkkuun, Parkanoon ja Harjavaltaan tekivät nimen
Lauttijärven Lukko jo tunnetuksi maakunnassa.

Pirkan hiihtoon seura osallistui neljän miehen voimin.

Kunnan hiihtomestaruuksia tuli neljässä sarjassa, kaksi yleisessä ja kaksi naisten sarjoissa. Alle 15 v. sarjassa oltiin toisena.

Pesäpallossa oltiin perussarjassa, sen III- lohkossa. Sijoitus oli ”hyvä kakkonen”. Seura järjesti kaksi pesäpallovalmennustilaisuutta,
joissa opastivat Erkki ”Pulla” Heikkilä ja Lankosken kansakoulun opettaja Äijälä.

Tehtiin uusi kenttäkin harjoituksia varten entisen Lähteenkorven sahan alueelle.

Talvella hiihdettiin seuraottelu Siikaisten Sisua vastaan ja hävittiin pistein 73-29.
Kuvaskangas voitti kylien välisen hiihdon kiertopalkinnon haltuunsa Koittankosken hiihdoissa.

Sisu –Lukko maastojuoksut hävittiin 45-42 pistein. Kesäkuulla oteltiin pesäpallon perussarjaa, hävittiin Pomarkun Pyrylle 9-17 ja voitettiin Sisu pistein 11-9.

Sitten seuraottelussa heinäkuussa voitettiin Sisu pesäpallossa 16-8.

Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina järjestettiin sateiset, ukkoselliset ja ensimmäiset paikan päällä paljon suukopua sisältäneet
piirikunnalliset yleisurheilukilpailut.

Elokuussa pidettiin 4 päivänä juhlalliset piirikunnalliset kentän vihkiäiskilpailut. Tilaisuudessa oli paikalla seudun urheiluelämän
herättäjä ja lämmin ystävä, kansanedustaja Antti J. Rantamaa, vanhat urheilijaveteraanit, kunnan isät ja paikkakunnan urheilua
kannattava, runsaslukuinen yleisö. Juhlaa suosi kaunis sää.

Lukolle on aina ollut pesäpallo tärkeä urheilumuoto. Naapuriseuroja vastaan oteltiin useamman kerran kesässä:
Pesäpallossa lyötiin Siikaisten Sisu 27-6, mutta hävittiin Pomarkun Pyrylle 2-9. Sitten taas Sisu voitettiin 7-5.

Lentopalloilu on ollut aina myös Lukolle tärkeä urheilulaji.

Kunnan mestaruuskilpailut yleisurheilussa pidettiin seuran uudella kentällä. Kisat myönnettiin Lukolle, kun tiedettiin, että he
osaavat järjestää hienot kisat.
Sateisten ilmojen vuoksi ei enää kilpailtu seuran 10-ottelumestaruuksista eikä ”Paulakankaan Poikain Pokaaliotteluakaan” järjestetty.

Mutta pikkujoulujuhlat järjestettiin 8.12.1957.

Seuran 12. toimintavuoden puheenjohtajana toimi Antti Karipalo, varapuheenjohtajana toimi Kallträskistä oleva Toivo Korpunen.

Sihteerinä oli Heikki Mattila ja rahastonhoitajana Unto Kunnasmaa. Johtokunnan muina jäseninä toimivat Eino Peltola Lauttijärveltä,
Onni Korpunen Koittankoskelta, Heikki Lähteenmäki Koittankoskelta, Reino Autimo Lauttijärveltä, Aimo Kunnasmaa ja Jorma Pöntynen
Honkajärveltä. Varalla olivat Lea Nummelin ja Pauli Peltola.

Kauko Nummelin johti yleisurheilu- ja hiihtojaostoa.

Palloilujaostoa johti Antti Ahola.

Suunnistusjaostoa johti Martti Jylhänkoski. Seuran huvitoiminta oli Kauko Varhilan varmoissa käsissä.

Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1957 yhteensä 153 kortillista jäsentä, joista miehiä oli 57, naisia 25, nuoria ja poikia 55 ja tyttöjä 16.

Tanssi-iltamia oli pidetty 33. Seura järjesti 15 erilaista urheilukilpailua. Kilpailijaosanottajamäärä oli noin 400 urheilijaa.

Luokiteltuja urheilijoita seuralla oli: C luokassa 6 miestä, 18-20 v. kolme C luokassa, 16-17 v. yksi B luokassa ja 1 C-luokassa.
Yksi nainen oli C-luokassa. Nuorten viestijoukkue oli C-luokassa.


Lauttijärven Lukko kuului SVUL:n jäsenliitoista hiihtoliittoon, pesäpalloliittoon ja urheiluliittoon.

Seuran mestarit yleisurheilussa olivat: 100m Seppo Haukoranta 12,3. 400m Antti Myllykallio 58,2. 3000m Antti Mäntylä 10,05.
kuula Matti Luomansivu 13,05. Kiekko Vilho Pihlava 34,05, keihäs Reino Palomäki 46,60, pituushyppy Antti Myllykallio 556,
kolmiloikka Olli Korpunen 11,19, korkeus Seppo Haukoranta 150, seiväshyppy Matti Luomansivu 300.

Seuran ennätyksiä ei vielä ollut saatu tarkistettua eikä luetteloa niistä ollut.

Seura käytti palkintomenoihin 41,628 mk, matka- ja edustuskuluihin 39.391 mk, kilpailuvälineisiin 32.859 mk ja kenttään 519.600 mk.
Seuran bruttovaihto oli viime vuonna 2.352.830 mk. Iltamat tuottivat nettoa 268.264 mk.

Todettiin vielä, että sellaiset kilpailupaikalla viime kilpailukautena esiintyneet kauneusvirheet kuin toimihenkilöiden
kinasteleminen keskenään joskus itse urheilun kannalta hyvin mitättömistä asioista, ei anna nousevalle nuorisolle
suinkaan innostusta urheiluun, koska nuorisolle siinä näytetään, että urheilu saattaisi johtaa riitaisuuteen ja yhteishengen
heikkenemiseen.
Päinvastoin meidän olisi kyettävä osoittamaan nuorisolle, että urheilu kasvattaa ihmisessä hyvää toveri- ja yhteishenkeä,
tervettä, raitista ja valoisaa elämänkatsomusta. Tällaisesta päästiin ja seura elää tänään vahvasti ja voimallisesti.

Tiedot on saatu seuran historiikista ja erityisesti seuran johtomiehiltä Heikki Mattilalta ja Tapani Peltolalta.
Tämä on pieni osa Lauri Hakosalon kokoamasta tämän seuran historiasta.

Kiitollisena tervehdin Merikarvian Lukon puuhamiehiä ja monia hienoja urheilutovereitani, jotka kohtasin viiden vuoden
hektisenä urheiluaikanani Kuvaskankaan kentällä.

Se oli nuoruuden parasta aikaa, jota mielelläni muistelen, kohta jo 80-vuotiaana ikämiehenä Virpolassa.
Päivitetty 21.4.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä