Perinnetarinoita ja runoja
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa

Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa


Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa

Kokoomuksen kunniapuheenjohtaja Lauri Hakosalo
Puheeni runko 8.10.2006 ja myöhempi täydennys, osin esitin seuran 60-vuotisjuhlassa.

MERIKARVIAN Kansallisseura herätetään henkiin

Merikarvian Kansallisseuran henkiin herättämiskokous pidettiin 24.10.1946 kauppias
Kalle Häyrisen kotona kello 11.30.
Läsnä olivat sahanomistaja Kosti Kouhi, ulosottomies Paavo Heikkilä, maanviljelijä
Paavo Huhtinen, maanviljelijä Juho Mäkipuro,
kauppias Jaakko Kankaanpää ja kauppias Kalle Häyrinen.
Lisäksi paikalla oli toiminnanjohtaja Onni Honkasalo Porista,
joka avasi kokouksen kertoen läsnä oleville kansallisseurojen toiminnasta.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin sahanomistaja Kosti Kouhi ja pöytäkirjan
pitäjäksi toiminnanjohtaja Onni Honkasalo.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin kauppias Jaakko Kankaanpää ja maanviljelijä
Paavo Huhtinen.

Tässä tilaisuudessa päätettiin yksimielisesti herättää henkiin Merikarvian Kansallisseura,
jolle valittiin johtokunta asiaa eteenpäin viemään.
Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi sahanomistaja Kosti Kouhi, varapuheenjohtajaksi
maanviljelijä Juho Mäkipuro, sihteeriksi ja
tukimiespäälliköksi ulosottomies Paavo Heikkilä, rahastonhoitajaksi kauppias Kalle Häyrinen
sekä muiksi johtokunnan jäseniksi kauppias
Jaakko Kankaanpää, maanviljelijä Paavo Huhtinen, rouva Signe Lukola, lehtori Leila
Säynäjärvi, farmaseutti Kirsti Huhtinen, opettaja
Pekka Kyläkoski ja kapteeni Esko Sipilä.
Tilintarkastajiksi valittiin kauppias A.B. Sala ja pankinjohtaja Heikki Vaihinen.
Vara-tilintarkastajiksi valittiin kirjanpitäjä Hilja Uusitalo ja maanviljelijä Heimo Vuorela.

Toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä kirjoittaa Karhunkämmen 1979 lehdessä seuraavasti:

” Kun oli perustettu ”Kansallisen Kokoomuspuolueen maakunta- eli piirijärjestö Turun Pohjoista
vaalipiiriä varten”, otti järjestö tavoitteekseen (vuonna 1917) mm:

”Että kullakin paikkakunnalla on koetettava vaikuttaa siten, että niissä toimivat suomalaiset
seurat ja nuorsuomalaiset yhdistykset yhtyvät ja muodostuvat Kansallisen Kokoomuspuolueen
yhdistyksiksi esimerkiksi nimellä Kansallisseura
ja että suomalaiset seurat ja nuorsuomalaiset yhdistykset myöntävät varansa näille Kansallisseuroille.”

Kansallisseura- nimelle on näin löydettävissä selitys, sillä yhdistyksen nimi kuvaa hyvin
tuolloin vallinnutta tilannetta. Kaksi lakkautuvaa poliittista puolueosastoa yhtyi uudeksi poliittiseksi
yhdistykseksi ja uuden yhdistyksen poliittinen ideologian perusta rakentui kansallisuusaatteelle
ja tätä aatetta tukevien voimien yhteistyölle.

Lauri Hakosalon kirjasta Hanna ja muut päättäjät (2006):
Marraskuun 28 päivänä 1911 suoritettiin kunnanvaltuuston jäsenten vaali. Samalla päätettiin, kun pelättiin
jäsenten palkkauksen tulevan kysymään melkoisesti kunnan varoja pitää valtuutetun tehtävät yksinomaan
palkattomina luottamustoimina ainakin toistaiseksi.

Kysymys valtuuston jäsenluvusta aiheutti kiivaan sanasodan, josta ei selvitty ilman kirjallista äänestystä
osan vaatiessa valtuuston jäsenluvuksi 33. Jälkimmäisen esittäjät katsoivat, että silloin jokainen puolueryhmä
saisi 11 valtuutettua.
Nimilistat olivat kaikilla kolmella puolueella kokousta varten valmiiksi laadittuina.

Äänin 798 puolesta ja 589 vastaan ensimmäisen valtuuston jäsenluvuksi tuli näin peräti 33.
Näin ensimmäiseen kunnanvaltuuston tuli edustus Nuorsuomalaisesta puolueesta ja Vanha
suomalaisesta puolueesta sekä Sosialidemokraattisesta puolueesta.

Nuorsuomalaisesta puolueesta valittiin:
Maanviljelijä E. Strömbäck Alakylästä, kansakoulunopettaja J.J. Pahkala Alakylästä, maanviljelijä F. Kouhi
Ylikylästä, kauppias H. Virtapuro Ylikylästä, apteekkari A. Huhtinen Ylikylästä, maanviljelijä F.E. Rosnell
Ylikylästä, nelikkotehtailija A. Salmi Ylikylästä, maanviljelijä J. Aitasalo Lauttijärveltä, maanviljelijä R. Dahlroos
Tuorilasta, maanviljelijä J. Södergård Lammelasta ja kalastaja E. Lillskeri Köörtilästä.

Vanha suomalaisesta puolueesta valittiin:
Rovasti H.E. Wegelius Ylikylästä, kanttori F.N. Santavuori Ylikylästä, nahkuri K.E. Vesanen Ylikylästä,
kansakoulunopettaja A. Hakosalo Ylikylästä, kalastaja J. Merilahti Ylikylästä, maanviljelijä F. Eränen Alakylästä,
kansakoulunopettaja O. Levänen Köörtilästä, maanviljelijä N. Länsitalo Filppulasta, maanviljelijä V. Hannukoski
Lauttijärveltä, maanviljelijä K.V. Rantamaa Lauttijärveltä ja maanviljelijä I. Luuki Riispyystä.

Sosialidemokraattisesta puolueesta valittiin:
Työmies A. Niemi Alakylästä, kalastaja J. Johansson Alakylästä, nahkuri V. Salin Ylikylästä, torppari R. Mäntylä
(ehkä Mäntymäki) Ylikylästä, torppari J. Paulakangas Ylikylästä, maanviljelijän poika F. Mikkola Kööritilästä,
kalastaja F. Vesanen Köörtilästä, torppari R. Jokinen Tuorilasta, räätäli H. Vahlberg Lauttijärveltä, maanviljelijä
O. Haapala Kasalasta ja maanviljelijä O.E. Alinen Riispyystä.

Valtuuston kokoonkutsujaksi valittiin opettaja J. Pahkala.

Merikarvian kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 30.01.1912 Merikarvian kunnanhuoneella.
Mielestäni sinne tulisi sijoittaa myös muistolaatta muistuttamaan tästä tärkeästä päivästä. Sittemmin
nykyiseen valtuustosaliin on sijoitettu muistolaatta nimineen muistuttamaan tästä tärkeästä päivästä.

Ensimmäiseen kokoukseen tultiin innolla, koskapa poissa olivat vain talollinen F. Mikkola, maanviljelijä
V. Hannukoski ja räätäli H. Vahlberg.

Merikarvian kunnanvaltuuston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti opettaja Juho Julius
Juhonpoika Pahkala ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi samoin yksimielisesti opettaja Akseli Hakosalo.


Kokoomuksen toiminnassa nimi kansallisseura on ollut käytössä Satakunnassa 60 vuotta.
70. vuosikymmen aloitettiin uusittujen sääntöjen pohjalta ja kokoomuksen perusyksikön nimeksi tuli
koko piirin alueella Kokoomus r.y. – niin myös meillä Merikarvian Kokoomus ry.

Vuoden 1929 eduskuntavaalien ehdokkaiden valitsijayhdistyksistä todettakoon seuraava tunnuslause:

”Merikarvia- Ahlainen- Noormarkku-Pomarkku, ”Luoteis-Satakunnan vesistöt perattava”
, ehdokkaana Kouhi, F.V., maanviljelijä, Merikarvia.”

Vuoden 1936 kunnallisvaaleista on oikeastaan ensimmäisen kerran maininta piirin toimintakertomuksessa,
mutta Kansallinen Kokoomus ei puolueena vaaleihin osallistunut eikä valtuutettuja poliittisesti
myöskään vaalien jälkeen pystytty analysoimaan.


Merkkejä ” poliittisesta järjestäytymisestä” Merikarvialla

5.12.1933 keskusvaalilautakunnan pöytäkirjoista selviää, että vaaliliitto, joka oli otsikoitu
”Maanviljelijäin, palkannauttijain, kalastajien ja työväen vaaliliitto” sisälsi 10 valitsijayhdistystä.
Vaaliliitto sai 747 ääntä ja 12 valtuutettua.
Vaaliliitto, joka oli otsikoitu ”Työväen, pienviljelijäin ja kalastajien vaaliliitto” sisälsi kaikkiaan
4 valitsijayhdistystä ja se sai kaikkiaan yhteensä 496 ääntä ja 7 valtuutettua.
Vielä vaalissa oli valitsijayhdistys N:o 2, joka sai 59 ääntä, muttei yhtään valtuutettua.
Valitsijayhdistys N:o 9 sai 18 ääntä, mutta ei yhtään valtuutettua.

Kunnanvaltuustoon valittiin vuosiksi 1934- 1936:

Maanviljelijä Kalle Kantola vertausluvulla 747
Pienviljelijä F. J. Viertomaa 496
Maanviljelijä Viljami Lehtimäki 373,5
Maanviljelijä Niilo Syrjäsalo 249
Työmiehen vaimo Hanna Alho 248, saatiin nainen valtuustoon
Opettaja Hilma Elomaa 186,7, toinenkin nainen saatiin valtuustoon
Kalastaja Herman Stenbacka 165,3
Maanviljelijä Oskari Haapala 149,4
Opettaja Otto Levänen 124,5
Asioitsija Antero Toivonen 124
Maanviljelijä Aarne Viikki 196,7
Pienviljelijä Jaakko Kotiranta 99,2, sittemmin valtuustossa ovat olleet
perheen jäsenistä Erkki ja Juhani Kotiranta.
Maanviljelijä Arvo Honkala 93,3
Maanviljelijä Frans Peltola 83
Pienviljelijä Heikki Salmi 82,6
Maanviljelijä Jussi Viertola 74,1
Suutari Jaakko Salonen 70,8
Maanviljelijä Viljami Pihlajamäki 67,9
Maanviljelijä J. O. Rikalainen 62,3

Varamiehiksi valittiin mm:
Kantolalle Vihtori Rantasalo, Viertomaalle F.M. Palomäki, Lehtimäelle
Frans Vesanen, Syrjäsalolle Aleksander Virtala, Alholle Arvi Ruohonen,
Elomaalle A. Tommila,
Stenbackalle T. Merivaara, Haapalalle Lennart. Appelö, Leväselle Frans Laine,
Toivoselle J. Lundgren, Viikille J. Slutbäck, Kotirannalle Aapeli Juhola,
Honkalalle Eino Honkala, Peltolalle T. J. Veikkola, Salmelle V. Mustapää,
Viertolalle O. Pitkäranta, Saloselle E. Mattila, Pihlajamäelle L. Laurila,
Rikalaiselle H. Vanhatalo.

17.1.1934 valittiin suljetuin lipuin valtuuston vuoden 1934 puheenjohtajaksi
opettaja Otto Levänen äänin 10 - 8. Jussi Viertola sai 8 ääntä.
Varapuheenjohtajaksi valittiin suljetuin lipuin maanviljelijä Jussi Viertola äänin 8 - 7.
Kantola sai 7 ääntä ja Viertomaa 3 ääntä.


15.10.1936 keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että keskusvaalilautakunta tarkan
tiedon puuttuessa joutui arvioimaan vuoden 1936 väkiluvuksi yli 6000 henkeä, mutta alle 8000 henkeä,
millä perusteella kunnanvaltuutettuja valittiin 19.
Väkilukua arvioitaessa lautakunnalla oli tiedossa, että vuoden 1933 väkiluku oli henkikirjan
mukaan 7 447 ja vastaavasti vuonna 1936 väkiluku oli 7 513.

27.10.1936 keskusvaalilautakunta totesi, että määräaikaan mennessä oli jätetty kaikkiaan 20
valitsijayhdistyksen asiakirjat 4.12.1936 toimitettavia kunnallisvaltuutettujen vaalia varten.

keskusvaalilautakunta hyväksyi vaaliliiton, jonka muodostivat 12 valitsijayhdistystä.
Vaaliliitto oli otsikoitu nimellä ”Vaaliliitto A ”.
Vaaliliitto nimeltään ”Työväen, kalastajain ja pienviljelijäin vaaliliitto ” oli muodostettu
8 valitsijayhdistyksestä.

5.12.1936 pidetyn keskusvaalilautakunnan kokouspöytäkirjasta selviää, että vaalissa annettiin yhteensä
1 794 ääntä, joista hylättiin neljä. Alakylässä äänesti 282 henkilöä.
Vastaavat luvut olivat Köörtilässä 197, Lammelassa 145, Lauttijärvellä 370, Riispyyssä 261 ja Ylikylässä 539.

Vaaliliitto A sai yhteensä 12 valtuutettua ja jälkimmäinen vaaliliitto 7 kunnanvaltuutettua.

Valtuustoon valittiin:

Valitsijayhdistys N:o 2 sai 143 äänellään valtuustoon maanviljelijä Lauri Perähannun
ja maanviljelijä Viljami Lehtimäen. Varavaltuutetuksi Valtteri Vuorela.
Valitsijayhdistys N:o 3 sai valtuustoon kansakoulunopettaja Pekka Kyläkosken 84 äänellään.
Varavaltuutetuksi jäivät J.O. Rikalainen ja sairaanhoitaja Eelin Vaihinen.
Valitsijayhdistys N:o 4 sai valtuustoon 230 äänellään kansakoulunopettaja Lennart Konrad
Appelön,
maanviljelijä Niilo A Syrjäsalon ja maanviljelijä Frans Viljami Pihlajamäen. Varajäseniksi tulivat
Aleksanteri Virtala ja Jalmari Gröönroos.
Valitsijayhdistys N:o 5 sai valtuustoon 91 äänellä kansakoulunopettaja Otto A. Leväsen.
Varavaltuutetuiksi tulivat kauppias Heimo Meura ja kalastaja Frans Lindblom.
Valitsijayhdistys N:o 6 sai valtuustoon 65 äänellään maanviljelijä Juho Lauri Juholan, jonka poika
kunnallisneuvos Erkki Juhola sittemmin oli pitkäaikainen kunnallismies. Varajäseniksi tulivat Rafael Laurila
ja Viljami Vihtori Mäkitalo.
Valitsijayhdistys N:o 7 sai valtuustoon 113 äänellä maanviljelijä Valfrid Hamppulan, jonka poika
Kauko Hamppula oli myöhemmin kunnanvaltuutettu. Varajäseniksi tulivat Frans Varsamäki ja
T. Juho Veikkola.
Valitsijayhdistys N:o 8 sai valtuustoon 69 äänellä maanviljelijä Eino Niemen.
Varajäseniksi valittiin Julius Aitasalo ja Uuno Asmala.
Valitsijayhdistys N:o 9 sai 220 äänellä valtuustoon rouva Hanna Alhon, työmies Juho Kalliomäen
ja asentaja Mikko Palomäen. Varajäseniksi tulivat asioitsija Antero Toivonen, suutari Jaakko Salonen
ja rouva Elli Peltonen.
Valitsijayhdistys N:o 10 sai valtuustoon 115 äänellä pienviljelijä Frans J. Viertomaan.
Hänen varajäsenikseen jäivät pienviljelijä Jaakko Kotiranta ja työmies Heikki Vuorinen.
Valitsijayhdistys N:o 11 sai 72 äänellä valtuustoon kalastaja Herman Mäkilehdon.
Varajäseniksi valittiin kalastajat Toivo Merivaara ja Uuno Rinne.
Valitsijayhdistys N:o 12 sai 72 äänellä asioitsija Armas Lännenkarin. Varavaltuutetuiksi
jäivät Emil Laine ja Antton Luotokari.
Valitsijayhdistys N:o 13 sai valtuustoon 103 äänellä työnjohtaja Eino Siltasen, miehen,
joka alkoi mittavan kunnallismiehen työnsä Merikarvian hyväksi, joka päättyi vasta vuonna 1992.
Siltasen varajäseniksi tulivat Arvid Hopealahti ja Aarne Laine.
Valitsijayhdistys N:o 17 sai valtuustoon 116 äänellä maanviljelijä Jussi Mäkipuron.
Hänen varajäsenikseen valittiin luotsi Artturi Peltonen ja maanviljelijä Lauri Malmila.
Valitsijayhdistys N:o 19 sai valtuustoon 80 äänellä maanviljelijä Aapeli Länsitalon.
Varajäseniksi valittiin Eino Uusitalo ja Oskari Ylinen.
Valitsijayhdistys N:o 1 sai 51 ääntä, mutta ei ketään valtuustoon. Valitsijayhdistys N:o 1
ei saanut 60 äänellä yhtään kunnanvaltuutettua.
Valitsijayhdistyksistä N:ot 2 ja 4 ei voitu määrätä tarpeeksi varajäseniä niiden puuttuessa,
minkä vuoksi yhteisiksi varajäseniksi määrättiin Vaaliliitto A:n osalta Frans Erkkilä ja Siinto Mattila.


Vuonna 1946 palkattiin ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja.

Vielä 1950 luvulle tultaessa kunnallisvaalit vietiin läpi kahtiajaolla sosialistit ja porvarit, mutta
vaalijärjestelmä sen paremmin kuin puolueen omaksuma käytäntökään eivät suosineet
kunnallisvaalien politisoimista.

Lauri Hakosalon kirjoittamasta teoksesta (2006): Hanna ja muut päättäjät,
otteita koskien kokoomustoimintaa:


15.10.1947 vaalien keskuslautakunnan pöytäkirjasta selviää, että Merikarvian kunnan asukasluku
vuonna 1947 oli henkikirjan mukaan 7 465, joten vuoden 1947 kunnallisvaaleissa tuli valita 19
kunnanvaltuutettua.

27.10.1947 keskusvaalilautakunnan pöytäkirjoista selviää, että määräajassa oli jätetty kaikkiaan
35 valitsijayhdistyksen asiakirjat 4.12.1947 toimitettavaa kunnanvaltuutettujen vaalia varten.

4.11.1947 keskusvaalilautakunta hyväksyi vaaliliittoon valitsijayhdistykset N:ot 12,18,19,17,15,13,22,6,21,1
ja 8 otsakkeella maatalousväestön, kalastajain, palkansaajain ja liikeväen vaaliliitto.
Valitsijayhdistykset N:ot 5,16,10,3,11,4,9,14 ja 20 muodostivat vaaliliiton nimellä sosialidemokraattien,
työväen, pienviljelijäin ja kalastajain vaaliliitto. Valitsijayhdistykset N:ot 7,23,24,25,26,27,28,29,30,31,
32,33,34 ja 35 muodostivat vaaliliiton, jonka nimeksi tuli Työväen, kalastajain, pienviljelijäin ja siirtoväen
kansandemokraattinen vaaliliitto (SKDL).

4.12.1947 keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että kunnallisvaaleissa oli annettu
yhteensä 2 706 ääntä, joista hylättiin 8. Kun äänioikeutettujen koko lukumäärä oli siirtoväki mukaan
lukien yhteensä 4136, niin saatiin äänestysprosentiksi 65,4.
Maatalousväen, kalastajain, palkannauttijain ja liikeväen vaaliliitto sai yhteensä 1 362 ääntä.
Sosiaalidemokraattien, työväen, pienviljelijäin ja kalastajain vaaliliitto sai yhteensä 733 ääntä.
SKDL:n vaaliliitto sai yhteensä 603 ääntä.

Valtuustoon vuosiksi 1948 - 50 valittiin:

Maanviljelijä Valfrid Hamppula varajäsenenään Lauri Perähannu (kokoomuslaisia)
Autoilija Eino Siltanen, varajäsen Arvid Hopealahti
Maanviljelijä Frans Mäntymäki, vj. Leo Salokanta (kokoomuslaisia)
Suolaamonhoitaja Toivo Kuusinen, vj. Helmi Lehto
Maanviljelijä K.V. Lehtojoki, vj. Siinto Mattila (kokoomuslaisia)
Maanviljelijä F. J. Viertomaa, vj. Viljami Haanpää
Maanviljelijä J.H. Mäkipuro, vj. E. Erkkilä (kokoomuslaisia)
Työmies Viljo Saine, vj. Paavo Juhola
Liikemies Kosti Kouhi, v. Jaakko Kankaanpää (kokoomuslaisia)
Työmies Jalmari Alinen, vj. Frans Sillanpää
Maanviljelijä Heimo Meura, vj. Iivari Pöntynen (kokoomuslaisia)
Puuseppä Onni Mäkinen, vj. Ilmari Pohjatalo
Ulosottoapulainen Juho Romppanen, vj. Eino Uusitalo
Työmies Toivo Kotikumpu, vj. Jussi Laine
Maanviljelijä Eino Honkala, vj. Kalle Taimi
Metsätaloudenneuvoja Viljo Yli-Kerttula, vj. Merikarvian yhteiskoulun rehtori
Leila Säynäjärvi.(kokoomuslaisia)
Viljo Yli-Kerttulan tytär Saara Maria Paakkinen (SDP) toimi kansanedustajana
ja hän oli myös eduskunnan puhemiehistössä.
Autoilija Reino Salo, vj. Paavo Lehtinen
Työmies Kalle Viistomaa, vj. Vihtori Koivumäki
Maanviljelijä Lauri Laurila, vj. Lauri Juhola.

15.1.1948 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin 10 äänellä maanviljelijä K.V. Lehtojoki
entisen puheenjohtajan Eino Siltasen saadessa nyt 9 ääntä.
Varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti suolaamonhoitaja Toivo Kuusinen,
joka sittemmin oli vaikuttava kunnallismies.

1950-luvun kuluessa Maalaisliitto irtaantui järjestelmällisesti yhteisporvarillisesta
vaaliliitosta kunnallisvaaleissa. Maalaisliitto oli voimansa tunnossa ja sen poliittiseksi
viholliseksi osoittautui yhä useammin kokoomuspuolue.
Kokoomuslaiset vieroksuivat kunnallisvaalien politisoitumista.
Kunnan hallinnon politisoitumisen nähtiin rakentavan riitaa.
Kokoomuksen mielestä kansalaisia ei saanut jakaa kunnallishallinnon piirissä muihin
leireihin kuin sosialisteihin ja porvareihin.

Vuonna 1950 toimitettavissa kunnallisvaaleissa oli valittava 23 kunnanvaltuutettua, koska
kunnan väkiluku oli 7 368.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle Lauri Laurilalle oli määräajassa jätetty kaikkiaan
36 ehdokaslistaa ja 129 valtuustoehdokasta lokakuun 1 ja 2 päivinä toimitettavia
kunnanvaltuutettujen vaalia varten.

Valitsijayhdistykset N:o 2-18 muodostivat vaaliliiton, jonka nimeksi oli valittu
” maatalousväen, kalastajain, siirtoväen, palkannauttijain ja liikeväen vaaliliitto”.
Keskusvaalilautakunta hyväksyi sen muilta osin, mutta poisti siitä sanan kalastajain, koska
kalastajain ehdokaslistaa ei jätetty.
Valitsijayhdistykset N:o 19 - 29 muodostivat vaaliliiton, jolle nimeksi vahvistettiin
”Kaikkien työtätekevien kansandemokraattinen (SKDL) vaaliliitto.
Valitsijayhdistykset N:o 30 - 37 muodostivat vaaliliiton, jonka nimeksi hyväksyttiin
”sosialidemokraattinen työväen, pienviljelijäin ja kalastajain vaaliliitto”.

2.10.1950 keskusvaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että Riispyyn äänestysalueelta sai
vaaliliitto I, jonka tunnus vaaleissa oli ”Kunnan parasta suunnitelmallisesti ja harkiten” 110 ääntä.
Vaaliliitto II, jonka vaalitunnus oli ”Kaikkien työtätekevien kansandemokraattinen (SKDL)” vaaliliitto
sai Riisipyystä 68 ääntä. Vaaliliitto III vaalitunnuksenaan ”sosialidemokratia” sai 11 ääntä Riispyyssä.
Lauttijärvellä vaaliliitto I sai 263 ääntä, vaaliliitto II 54 ääntä ja vaaliliitto III 52 ääntä.
Lammelassa vaaliliitto I sai 125 ääntä, vaaliliitto II 130 ääntä ja vaaliliitto III 25 ääntä.
Köörtilässä vaaliliitto I sai 89 ääntä, vaaliliitto II 122 ääntä ja vaaliliitto III 54 ääntä.
Alakylässä vaaliliitto I sai 185 ääntä, vaaliliitto II 210 ääntä ja vaaliliitto III 177 ääntä.
Ylikylässä vaaliliitto I sai 333 ääntä, vaaliliitto II 291 ääntä ja vaaliliitto III 218 ääntä.

Kaikkiaan siis annettiin yhteensä 2 517 ääntä äänestysprosentin ollessa 64 %.
Vaaliliitto I sai yhteensä 1 105 ääntä, vaaliliitto II yhteensä 875 ääntä ja vaaliliitto III yhteensä 537 ääntä.
Hylättyjä ääniä oli 24. Otteilla äänesti 21.

Myöhemmin keskusvaalilautakunta vahvistaessaan vaalin tuloksen hyväksyi
Alakylän äänestysalueelta yhden lisä-äänen, jonka paikallinen vaalilautakunta oli hylännyt.
Samoin Ylikylän äänestysalueelta keskusvaalilautakunta hyväksyi yhden äänen enemmän
kuin paikallinen vaalilautakunta oli hyväksynyt.

Valtuustoon 1951-1953 seuraavat henkilöt:

Maanviljelijä Lauri Laurila suhdeluvulla 1119,0 varajäsenenään pienviljelijä Vihtori Rantasalo
Liikkeenharjoittaja Eino Siltanen suhdeluvulla 877,0 varajäsenenään sekatyömies Aapeli Nevala
Rehtori Leila Säynäjärvi 559,5 varajäsenenään emäntä Kaija Aitasalo (kokoomuslainen)
Suolaamonhoitaja Toivo Kuusinen 539,0 varajäseneksi valittiin työmies Niilo Heikki Salo.
Kunnanvirkailija Hanna Alho 438,5 varajäsenenään sekatyömies Reino Eronen
Maanviljelijä J.H. Mäkipuro 373,0 varajäsenenään maanviljelijä Viljo Erkkilä (kokoomuslainen
Sekatyömies Vihtori Jalmari Alinen 292,3 varajäsenenään kirvesmies Frans Johannes Sillanpää
Maanviljelijä Frans Mäntymäki 279,7 varajäsenenään pienviljelijä Frans Peltola. Kokoomuslainen)
Sekatyömies Viljo Saine 269,5 varajäsenenään sekatyömies Viljo Viertonen.
Maanviljelijä Aapeli Länsitalo 223,8 varajäsenenään maanviljelijä Lauri Juhola
Pienviljelijä Frans Jalmari Viertomaa 219,2 varajäsenenään sekatyömies Frans Viljami Santala
Liikemies Anton Krinnilä 186,5 varajäsenenään maanviljelijä K.V. Lehtojoki (kokoomuslainen)
Autonkuljettaja Reino Salo 179,6 varajäsenenään työmies Erkki Kalaranta
Pienviljelijä Oskari Ylinen 175,4 varajäsenenään työnjohtaja Vihtori Koivumäki
Maanviljelijä Juhani Aitasalo 159,8 varajäsenenään maanviljelijä Arvo Koskivuo (kokoomuslainen)
Pienviljelijä Frans Eerik Rantanen 146,1 varajäsenenään pienviljelijä Urho Hirsimäki
Sahanomistaja Kosti Kouhi 139,8 varajäsenenään liikennöitsijä Vihtori Ojala (kokoomuslainen)
Kalastaja Herman Mäkilehto 134,7 varajäsenenään kalastaja Eelis Välimäki
Puutyömies Toivo Kotikumpu 125,2 varajäsenenään sahatyömies Lauri Lehtonen
Maanviljelijä Siinto Aleksanteri Mattila 124,3 varajäsenenään maanviljelijä Arvo Varsamäki
Maanviljelijä Antti Muurinen 111,9 varajäsenenään maanviljelijä Toivo Hannukainen
Sekatyömies Armas Lännenkari 109,6 varajäsenenään kalastaja Väinö Luotonen
Asentaja Paavo Lehtinen 197,8 varajäsenenään puuseppä Onni Mäkinen
Yhteisiksi varajäseniksi vaaliliitto I sai maanviljelijä Kauko Pellervo Tommilan ja
maanviljelijä Juha Lähteenmäen.
Toisen vaaliliiton yhteiset varajäsenet olivat kirvesmies Urho Tähtinen ja sekatyömies Oskari
Myllykangas. Kolmannen vaaliliiton yhteiset varajäsenet olivat asentaja Erkki Ranta ja
työmies Juho Kumpuselkä.

Valtuuston vuoden 1951 puheenjohtajaksi valittiin 13 äänellä liikkeenharjoittaja Eino Siltanen
vastaehdokkaan Lauri Laurilan saadessa 10 ääntä. Laurila valittiin yksimielisesti varapuheenjohtajaksi.



Poliittiset tunnukset yleistyvät vuoden 1953 kunnallisvaaleissa

Kunnallisten vaalien keskusvaalilautakunnan 14.8.1953 kokouspöytäkirjasta selviää,
että henkikirjoittajan ilmoituksen mukaan kunnan väkiluku oli 7 331, millä perusteella valtuustoon oli
valittava 23 kunnanvaltuutettua.
Vaaleja varten jätettiin keskusvaalilautakunnalle kaikkiaan yhteensä 71 ehdokaslistaa 4.-5.10.1953
pidettäviin kunnallisvaaleihin.
Valitsijayhdistykset N:o 2 -22 olivat päättäneet yhtyä vaaliliitoksi otsakkeella
” Kaikkien työtätekevien Kansandemokraattinen (S.K.D.L.) vaaliliitto”.
Valitsijayhdistykset N:o 23 - 43 muodostivat vaaliliiton otsakkeella
” Maalaisliiton kunnallinen vaaliliitto”
Valitsijayhdistykset N:o 44 - 59 muodostivat vaaliliiton otsakkeella
” Sosialidemokraattinen työväen, pienviljelijäin ja kalastajain vaaliliitto”.
Valitsijayhdistykset N:o 60 - 72 muodostivat vaaliliiton otsakkeella
”Terveen kunnallispolitiikan puolesta”.
Kokoomuspuolue ei siis vielä esiintynyt omin tunnuksin.

Äänioikeuttaan käytti yhteensä 2 964 äänioikeutettua. Äänioikeutettuja oli 4 130.
Äänistä hylättiin kaikkiaan 33.
Maalaisliiton kunnallinen vaaliliitto sai 879 ääntä ja 7 kunnanvaltuutettua.
SKDL:n vaaliliitto sai 878 ääntä ja 7 kunnanvaltuutettua.
Sosiaalidemokraattinen työväen, pienviljelijäin ja kalastajain vaaliliitto sai 677 ääntä ja
5 kunnanvaltuutettua.
Terveen kunnallispolitiikan puolesta vaaliliitto sai 497 ääntä ja 4 kunnanvaltuutettua.
Myöhemmin suoritetut tarkistukset toivat pieniä muutoksi.

Valtuustoon valittiin vuosiksi 1954- 1956 seuraavat henkilöt:

Maanviljelijä Lauri Laurila suhdeluvulla 887
Liikkeenharjoittaja Eino Siltanen 885
Työmies Toivo Kuusinen 681 sai 136 henkilökohtaista ääntä
Maanviljelijä J. H. Mäkipuro 498 (kokoomuslainen )
Maanviljelijä Siinto Mattila 443,5
Rouva Hanna Alho 442,5
Työmies Pentti Viitala 340,5
Maanviljelijä Juha Lähteenmäki 295,66
Sekatyömies Lauri Lehtonen 295
Maanviljelijä K.V. Lehtojoki 249 (kokoomuslainen)
Työmies Pentti Peltoniemi 227, joka näin alkoi mittavan
kunnallispoliittisen uransa
Maanviljelijä Arvo Kalliovuo 221,75
Sekatyömies Armas Lännenkari 221,25
Pienviljelijä Eino Honkala 177,40
Autonkuljettaja Aatos Vanne 177,0
Pienviljelijä Viljo Saine 170,25
Rehtori Leila Säynäjärvi 166 (kokoomuslainen)
Maanviljelijä Juho Kallonen 147,83
Sekatyömies Väinö Mäki 147,5
Sähköasentaja Paavo Lehtinen 136,20
Pienviljelijä Kalle Taimi 126,71
Puutyömies Toivo Kotikumpu 126,42
Maanviljelijä Paavo Huhtinen 124,5, joka näin alkoi
ansiokkaan kunnallispoliittisen uransa.
(kokoomuslainen)
Varajäseniksi määrättiin vaaliliitoittain seuraavat henkilöt:
Sosialidemokraattinen työväen, pienviljelijäin ja kalastajain vaaliliitto: Erkki Salminen,
Viljo Viertonen, Tuomo Toivola, Eelis Välimäki ja Erkki Kotiranta.
Terveen kunnallispolitiikan puolesta vaaliliitto: Viljo Yli-Kerttula, K.G. Häyrinen,
Heikki Eskola ja Lennart Appelö.
SKDL:n vaaliliitto: Jalmari Alinen, F. J. Viertomaa, Jussi Sillanpää,
Oskari Ylinen, Niilo Salonen, Reino Eronen ja Aapeli Nevala.
Maalaisliiton kunnallinen vaaliliitto: Esko Vanhatalo, Arvo Lehtoranta, Arvo Varsamäki,
Taisto Niemi, Aimo Länsitalo, Edvard Anttalainen ja Lauri Yläniemi.

Tammikuun 9 päivänä 1954 valtuuston puheenjohtaja Eino Siltanen avasi valtuuston kokouksen
selostaen valtuutetuille kunnan nykyistä taloudellista tilaa ja edessä olevia tehtäviä.
Puheenjohtaja mainitsi, että yleisen taloudellisen laskusuunnan vallitessa valtio on ryhtynyt
supistamaan menojaan ja samalla siirtänyt kunnille entistä enemmän tehtäviä.
Valtionavustukset kunnille ovat myös vähentyneet.

Valtuuston vuoden 1954 puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eino Siltanen 12 äänellä
Lauri Laurilan saadessa 10 ääntä. Laurila puolestaan valittiin yksimielisesti varapuheenjohtajaksi.

Vaalikausi oli aikaisemmin kolmen vuoden pituinen. Se muutettiin neljäksi vuodeksi vuonna 1955.

Merikarvian kunnallisten vaalien keskusvaalilautakunta 25.8.1956 pitämässään kokouksessa totesi,
että 7.-8.10.1956 toimitettavia kunnanvaltuutettujen vaalia varten oli jätetty kaikkiaan 65 ehdokaslistaa.
Valitsijayhdistykset N:ot 1-18 päättivät yhtyä vaaliliitoksi, jonka nimeksi tuli
”SKDL. Kansandemokraattinen vaaliliitto”. Valitsijayhdistykset N:ot 19 - 30 muodostivat vaaliliiton
otsakkeella ” Rakentavan ja oikeudenmukaisen Työväen, Pienviljelijäin ja Kalastajain vaaliliitto”.
Valitsijayhdistykset N:ot 31 - 53 muodostivat vaaliliiton, jolle nimeksi tuli
”Maalaisliiton kunnallinen vaaliliitto”.
Valitsijayhdistykset N:ot 54 - 65 muodostivat vaaliliiton nimellä ”Terveen kunnalliselämän puolesta”.
Vaalin tuloksen ennakkotiedoissa todetaan, että äänioikeuttaan käytti kaikkiaan 2 507 hyväksytyllä tavalla.
Hylättyjä ääniä oli 13. Äänestysprosentti oli 66. Vaaliliitoittain äänet jakautuivat siten, että
”Maalaisliiton kunnallinen vaaliliitto sai 856 ääntä ja 8 paikkaa, SKDL:n kansandemokraattinen vaaliliitto
sai 719 ääntä ja 7 paikkaa, Rakentavan ja oikeudenmukaisen Työväen, pienviljelijäin ja
kalastajain vaaliliitto 498 ääntä ja 4 paikkaa sekä Terveen kunnalliselämän puolesta vaaliliitto sai 434 ääntä
ja 4 paikkaa (kokoomusväen). Lopulliset tulokset muuttivat vähän äänimääriä, mikä näkyy alla osaluvuissa.

Kunnanvaltuustoon 1957- 1960 valittiin seuraavat henkilöt:

Maanviljelijä Lauri Laurila suhdeluvulla 861
Liikkeenharjoittaja Eino Siltanen 720
Työmies Toivo Kuusinen 500
Maanviljelijä Paavo Huhtinen 443 (kokoomuslainen)
Maanviljelijä Aulis Haapaniemi 430,5
Rouva Hanna Alho 360
Maanviljelijä Juha Lähteenmäki 287
Asentaja Paavo Lehtinen 250
Sekatyömies Väinö Mäki 240
Maanviljelijä Heimo Meura 221,5 (kokoomuslainen )
Maanviljelijä Lauri Yläniemi 215.2
Entinen pienviljelijä F.J. Viertomaa 180
Maanviljelijä Arvo Varsamäki 172,2,
Pienviljelijä Viljo Saine 166,6
Maanviljelijä J.H. Mäkipuro 146,6 (kokoomuslainen)
Pienviljelijä Vieno R Aalto 144
Pienviljelijä Eino Honkala 143,5
Pienviljelijä Pentti Viitala 125
Maanviljelijä Esko Vanhatalo 123
Työmies Lauri J Lehtonen 120
Rehtori Leila Säynäjärvi 110.7 (kokoomuslainen)
Maanviljelijä Siinto Mattila 107,6
Kalastaja Aulis Österlund 102,8

Varajäseniksi valittiin maalaisliiton vaaliliitosta: maanviljelijät Arvo Kalliovuo, Frans Peltola,
Pauli Peltola, Eino Kukko, Antti Veikkola ja
Antti Karipalo, joka näin aloitteli kunnallispoliittiseen toimintaan tulemistaan.

SKDL:n vaaliliiton varavaltuutetut olivat kirvesmies F. J. Sillanpää, sekatyömies
Valtteri Suovikko, sekatyömies Reino Eronen, pienviljelijä Eemil Laine ja
pienviljelijä Frans E. Rantanen.

Sosialidemokraattisen vaaliliiton varavaltuutetut olivat: pienviljelijä Antero Holmi,
kalastaja Heikki Venho, muurari Vihtori Rinnekivi ja kirvesmies Viljo Viertonen.

Terveen kunnalliselämän puolesta vaaliliiton varavaltuutetut olivat:
maanviljelijä K. V. Lehtojoki, kauppias Jaakko Kankaanpää, terveyssisar Maija
Heinänen ja metsätalousneuvoja Viljo Yli-Kerttula.


Lauri Laurilasta valtuuston puheenjohtaja
Valtuuston toimikausi vaihtuu neljäksi vuodeksi

3.1.1957 pidetyssä valtuuston kokouksessa valtuutettu F.J. Viertomaa ehdotti valtuuston vuoden
1957 puheenjohtajaksi valittavaksi edelleen liikkeenharjoittaja Eino Siltasen
ja valtuutettu Juha Lähteenmäki ehdotti valittavaksi maanviljelijä Lauri Laurilan.
Kun näin molemmat ehdotukset olivat saaneet kannatusta, suoritettiin suljetuin lipuin äänestys,
minkä jälkeen voitiin todeta, että valtuutettu Laurila sai 12 ääntä Siltasen saadessa 10 ääntä
yhden äänestäessä tyhjää.
Valtuuston puheenjohtajaksi oli näin tullut valituksi maanviljelijä Lauri Laurila.
Siltanen valittiin yksimielisesti varapuheenjohtajaksi.

Kokoomusyhdistyksen pöytäkirjoista selviää:

Vuonna 1946 Kyläasiamiehiksi (12) valittiin mm. Alakylään maanviljelijä Lauri Anttila,
Peippuun maanviljelijä Kalle Kantola ja Köörtilään maanviljelijä Juho Romppanen sekä
Lauttijärvelle maisteri Artturi Rinne. Seuran liittymismaksuksi vuodelle 1946 määrättiin 10 markkaa
ja jäsenmaksuksi 40 markkaa.
Sihteerin ja tukimiespäällikön palkkioksi määrättiin kuluvalle vuodelle 1946 1.000 markkaa.
Jäsentavoitteeksi asetettiin vuoden 1946 päättyessä 100.

Johtokunta kokoontui Apteekissa 2.12.1946. Keskusteltiin Itsenäisyyspäivän vietosta. Oman juhlan pitäminen
yhteensattumien vuoksi ei ollut mahdollista. Niinpä päätettiin neuvotella seurakunnan pappien kanssa,
jotta Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus saataisiin mahdollisimman juhlavaksi.
J.H. Mäkipuro lupasi huolehtia, että kirkossa ja sankarihaudalla on torvisoittokunta soittamassa ja
sekakuoro laulamassa. Sankarihaudalle laskettiin seppele.

Johtokunta päätti tehostaa jäsenhankintaa, sillä asetettu tavoite ei ollut vielä toteutunut.

Kansallisseuran vuosikokous pidettiin opettaja Pekka Kyläkosken luona 23.2.1947.
Paikalla oli 22 seuran jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin opettaja Pekka Kyläkoski, pöytäkirjan
kirjoitti sihteeri Paavo Heikkilä. Pöytäkirjan tarkastivat Signe Lukola ja Reino Rannikko.
Ulko- ja sisäpoliittisen tilannekatsauksen esitti toiminnanjohtaja Onni Honkasalo.

Johtokuntaan valittiin vuodeksi 1947 puheenjohtajaksi Kosti Kouhi, varapuheenjohtajaksi
Pekka Kyläkoski, sihteeriksi Paavo Heikkilä, rahastonhoitajaksi Kalle Häyrinen ja
muiksi jäseniksi Signe Lukola ja Kirsti Huhtinen. Piirin maatalousvaliokuntaan valittiin J.H. Mäkipuro.
Piirikokousedustajiksi valittiin Kosti Kouhi, J.H. Mäkipuro, Viljo Yli-Kerttula, Paavo Heikkilä ja
Signe Lukola.
Tilintarkastakiksi valittiin Heikki Vaihinen ja Reino Rannikko ja varalle Paavo Huhtinen ja Aino Merimaa.
Jäsenmaksuksi vahvistettiin 50 markkaa.

Tukimiehiksi valittiin mm
Alakylään Paavo Haanpää, Peippuun Hannu Mahlamäki, Köörtilään Juho Romppanen,
Lammelaan Viljo Heikkilä.

Seuran johtokunnan kokous pidettiin 20.4.1947 Kosti Kouhin kotona.
Päätettiin pitää Seurojen talossa 18.4. juhla, johon piiri järjestää puhujan ja mahdollisesti
muitakin ohjelman esittäjiä. Sovittiin, että Erkki Itäkylä pitää tervehdyspuheen,
mieskuorolaiset laulavat Reino Rannikon johdolla.

Kansallisseuran vuosikokous pidettiin 22.2.1948 Lukolassa, jossa oli läsnä 45 seuran jäsentä.
Puheenjohtajaksi valittiin J.H. Mäkipuro ja sihteeriksi Paavo Heikkilä. Sihteerin palkkioksi
määrättiin 1.000 markkaa kuukaudessa maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Muut johtokunnan
jäsenet olivat Signe Lukola, Aili Lammi, J.H. Mäkipuro, Esko Sipilä, Kosti Kouhi, Reino Rannikko
ja Paavo Huhtinen.
Edustajiksi piiriliiton kokoukseen Poriin 14.3.1948 valittiin Kosti Kouhi, Paavo Huhtinen, Esko Sipilä
ja Signe Lukola ja heidän varajäseniksi Paavo Haanpää, B.E. Erkkilä, Heimo Meura ja Aili Lammi.

Kokoomuspuolueen puoluekokoukseen Helsinkiin 25.4.1948 valittiin tehtailija B.E. Erkkilä.
Jäsenmaksuksi vahvistettiin 50 markkaa. Toimintasuunnitelmasta selviää, että kansallisseuran alueella
tullaan piirin puolesta järjestämään useita tilaisuuksia kansallisseuran alueella.
Seuran tilintarkastajiksi määrättiin Heikki Vaihinen ja Arvo Harju.
Tukimiespäälliköiksi valittiin Paavo Heikkilä ja hänen avukseen Reino Rannikko.
Tukimiehiksi valittiin mm Filppulaan Heikki Erkkilä ja Lankoskelle Arvo Tarkkio.

Johtokunta kokoontui 23.1.1949 Signe Lukolan kotona. Tässä kokouksessa todettiin
Merikarvian Kansallisseuran tulleen rekisteröidyksi yhdistykseksi.

Päätetiin järjestää juhla puolueen 30-vuotispäivän merkeissä 27.2.1949
kello 14 Seurojentalossa., nykyinen Mieslaulajaintalo. Puhujaksi tuli
kansanedustaja, filosofian tohtori L.J.Kaukamaa.

Päätettiin ryhtyä pitämään kerhoiltoja.
Talousarvio päätyi 7.000 markkaan.

Hyväksyttiin, että naisjaoston hankkimat 1.500 markan arpajaistulot luovutetaan
terveystalorahastoon. Tänään terveystalo on majoituskäytössä.
Päätettiin ryhtyä pitämään piiriliiton suosituksesta kerhoiltoja kerran viikossa perjantaisin.
Ensimmäinen kerhoilta pidettiin J.H. Mäkipurolla 11.3.1949.

Päätettiin järjestää seuran naisten toimesta vappuna Seurojentalossa mannekiininäytös.
Kuukausikokous ja jäsenilta pidettiin 6.4.1949 Paavo Huhtisen kotona.

Seuran johtokunta valitsi 8.1.1950 seuran puheenjohtajaksi J.H. Mäkipuron,
sihteeriksi Reino Rannikon, varapuheenjohtajaksi Esko Sipilän ja rahastonhoitajaksi Kalle Häyrisen.

Kansallisseuran vuosikokous pidettiin 8.1.1950 Seurojentalossa, jossa läsnä oli 14 seuran jäsentä.
Tehtiin toimintasuunnitelma vuodelle 1950. Sen mukaan ryhdytään pitämään kuukausikokouksia.
Ensimmäinen kokous pidettiin 1.2.1950 Reino Rannikon kotona.

Päätettiin järjestää kunnan eri kulmakunnille kokouksia aina tilanteen mukaan.
Suunniteltiin kuljetukset presidentin valitsijamiesvaaleja varten.

Johtokunta kokoontui 1.3.1950 Robert Kohvakan kotona.
Valittiin kunnallisvaalivalmistelutoimikunta: Robert Kohvakka,
G. Häyrinen, J.H. Mäkipuro, Tauno Levänen ja Leila Säynäjärvi.

Päätettiin perustaa Kunnalliskerho sekä tiedustella sille kokoontumishuonetta.

Johtokunta kokoontui 10.5.1950 Paavo Huhtisen kotona.
Vaalioteasiamieheksi valittiin Robert Kohvakka.

Johtokunta kokoontui 7.2.1951 Robert Kohvakan kotona.

Päätettiin perustaa seuran yhteyteen nuoriso-osasto eli Merikarvian
Kansalliset Nuoret.

Merikarvian Kokoomuksen Nuorten toiminnasta vielä saatava tietoa.

Johtokunta kokoontui 15.2.1951 Robert Kohvakan luona.
Valittiin seuran varapuheenjohtajaksi Esko Sipilä, sihteeriksi Reino Rannikko,
rahastonhoitajaksi Kalle Häyrinen ja tukimiespäälliköksi Robert Kohvakka.
Kansallisseuran vuosikokous pidettiin 15.2.1951 Robert Kohvakan kotona,
jossa läsnä oli 12 seuran jäsentä.
Jäsenmaksuksi vahvistettiin 100 markkaa perhettä kohden.

Päätettiin hyväksyä Kansallisen Kokoomuspuolueen kansallisseuroille
laatimat uudet mallisäännöt.

Kansallisseuran puheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen.
Johtokuntaan valittiin J.H. Mäkipuro, Esko Sipilä, Kosti Kouhi, Leila Säynäjärvi,
Aili Lammi, Kalle Häyrinen ja Reino Rannikko.
Edustajiksi piiriliiton kokoukseen valittiin Leila Säynäjärvi ja Kosti Kouhi
ja varalle Robert Kohvakka ja Reino Rannikko.
Edustaja puoluekokoukseen jätettiin johtokunnan valittavaksi.

Päätettiin järjestää puhetilaisuus touko-kesäkuun vaihteessa, johon puhujiksi pyydetään
Mauno Mattila-Oukari sekä pankinjohtaja Tuure Junnila. Lankoskelle järjestetään siirtoväen tupailta.

Johtokunta ja seuran tulimiesten yhteinen kokous kokoontui Paavo Huhtisen kotona 29.4.1951 kello 14.00.
Vierailijoina Onni Honkasalo ja Antero Hermonen.
Valittiin vaalitoimikuntaan Leila Säynäjärvi, Esko Sipilä, Paavo Heikkilä, Viljo Yli-Kerttula
ja Kosti Kouhi. Vaalivalmistelut: 1. luetteloiminen 2. vaalitilaisuudet 3. julistukset 4. vaalikuljetukset.

Johtokunta kokoontui 21.5.1951 Robert Kohvakan luona. Päätettiin ostaa seuralle oma puhelin 4.000 markalla,
josta Robert Kohvakka maksaa 1.000 markkaa ja on hänellä myöhemmin oikeus lunastaa se itselleen
3.000 markalla.

Vaalijuhla pidettiin 3.6. Seurojentalossa. Puhujiksi tulevat Kyllikki Pohjala, Mattila-Oukari
ja Tuure Junnila.
Ohjelmaksi torvisoittoa, tervehdyspuhe, kvartettilaulua ja ”Maamme”.

Kerhoillat pidettiin Köörtilässä 6.6. klo 20 Tauno Leväsen kotona, Lammelassa 11.6. klo 20
Pentti Hamppulan kotona, Lankoskella 13.6. klo 20 Kukolla, Lauttijärvellä 18.6. klo 20
Kauko Hammpulan kotona ja Riispyyssä 27.6. klo 20 Ingströmillä.

Johtokunta kokoontui 19.6.1951 Robert Kohvakan kotona.
Vaalikuljetukset päätettiin järjestää:
Lauttijärvi-Kuvaskangas-Koittankoski-Honkajärvi Ruuskasen ja Ojalan linja-autot.
Lankosken-Lammela Ojalan autolla.
Kuvaskangas-Tuorila-Ylikylä-Alakylä Ojalan autolla.
Alakylän tienhaara-Tuorila-Ylikylä-Alakylä Ojalan autolla.
Pikkuautoilla kuljetetaan sairaat ja vanhukset.
Omat vaalimainokset asetetaan sekä linja- että pikkuautoihin.
Kuljetukset järjestetään yhdessä maalaisliiton kanssa.

Vaalimainoskarmien tekemistä varten päätettiin 20.6. palkata
pari kolme poikaa.

Johtokunta päätti 14 12.1951 nimetä maatalousehdokkaakseen maanviljelijä, pankinjohtaja
Mauno Mattila-Oukari, Kankaanpää.
Keskusteltiin piirin oman talon hankkimisesta Poriin.

Johtokunta kokoontui 10.11.1952 Kosti Kouhilla.
Päätettiin ehdottaa III luokan harrastusmerkit seuraaville henkilöille:
Aili Lammi, K.V. Lehtojoki, J.H. Mäkipuro, Kosti Kouhi ja Paavo Heikkilä.

Johtokunta kokoontui 13.1.1953 ja laati tulo- ja menoarvion vuodelle:
Tulot Menot
Säästö 1952 8500 mk Posti ja puhelin 5000 mk
Jäsenmaksut 5000 mk Vaalimenot 10.500 mk
Sekalaiset tulot 2000 mk
15.500 mk 15.500 mk

Puoluekokousedustajaksi ja kunnallispäiville valittiin Paavo Huhtinen.
Toiminnanjohtaja Onni Honkasalo kertoi nykytilanteesta, erikoisesti kommunistien
toiminnasta saatiin monia luottamuksellisia tietoja.

Toiminnanjohtaja Honkasalo luovutti piiritoimikunnan myöntämät III luokan harrastusmerkit
Aili Lammi, J.H. Mäkipuro, Kosti Kouhi, Reino Rannikko, Paavo Huhtinen, Robert Kohvakka,
Paavo Heikkilä ja K.V. Lehtojoki.
Tilaisuudessa Satakunnan kansan levikkipäällikkö toimittaja Seppä esitti porvarillisten ja
vasemmistolehtien levikkien perusteella katsauksen puolueäänimääriin ja hän selvitti
samalla kysymystä Satakunnan Kansan kannalta.

Johtokunnan kokous pidettiin 3.8.1953 klo 20 Paavo Huhtisen luona. Nimettiin
ehdokkaat tulevia kunnallisvaaleja varten sekä asiamiehet:

J.H. Mäkipuro asiamies Artturi Lähteenmäki/Erkki Erkkilä
Kosti Kouhi asiamies Robert Kohvakka/Tauno Hallikainen
Leila Säynäjärvi asiamies Aili Lammi/Ebba Rannikko
K.V. Lehtojoki asiamies Lauri Nieminen
Lennart Appelö asiamies Nikolai Erkkilä
Paavo Huhtinen asiamies Esko Sipilä
Viljo Yli-Kerttula asiamies Reino Rannikko
Heikki Eskola asiamies Aino Venho
Yrjö Leutonen asiamies Lauri Salmi
Gunnar Häyrinen asiamies Eeva Lehtinen
Juhani Aitasalo asiamies Paavo Huhtinen
Ilona Salmi asiamies Saara Säiläpohja

Vaaliliiton tunnukseksi päätettiin ottaa seuraava:
”Terveen kunnallispolitiikan puolesta .”


Kansallisseuran vuosikokous pidettiin 26.1.1954 Paavo Huhtisen kotona kello 19.00.
Läsnä oli 14 seuran jäsentä.
Jäsenmaksuksi vahvistettiin 100 markkaa jäsentä kohden. Hyväksyttiin 30.250 markkaan
päättyvä talousarvio.
Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Paavo Huhtinen ja johtokunnan jäseniksi Leila Säynäjärvi,
Aili Lammi, Kosti Kouhi, Tauno Hallikainen, Viljo Yli-Kerttula, Juhani Mäkipuro, Reino Rannikko
ja Erkki Itäkylä.

Yhdysmieheksi Kansallisseuran ja Kansallisten Nuorten välille valittiin Juhani Mäkipuro.
Päätettiin koota johtokunnan arparyhmä, joka lunastaa kaikki Liiton lähettämät 1100 arpaa.

Kansallisseuran vuosikokous pidettiin 27.3.1956 Paavo Huhtisen kotona, jossa läsnä oli 9 jäsentä.
Toimintasuunnitelmassa keskityttiin kunnallisvaaleihin. Päätettiin kutsua kokoon seuran naiset
keskustelemaan naistoimikunnan perustamisesta.
Jäsenmaksuksi vahvistettiin 100 markkaa. Puheenjohtajana jatkoi Paavo Huhtinen ja seuran
johtokuntaan valittiin Leila Säynäjärvi, Aili Lammi, Kosti Kouhi, Tauno Hallikainen, Viljo Yli-Kerttula,
Antti Mäkipuro, Reino Rannikko, Yrjö Salmela, Nuorten edustajan valitseminen jätettiin heidän huolekseen.

Järjestösihteeri Aatos Mäkinen esitti poliittisen tilannekatsauksen ja agronomi Spinkkilä alusti
kysymyksen naistoimikunnan perustamisesta.

Johtokunta kokoontui 2.8.1956 Reino Rannikon luona.
Nimettiin ehdokkaat tulevia kunnallisvaaleja varten ja asiamiehet:

J.H. Mäkipuro asiamies Juhani Mäkipuro/Paavo Haanpää
Leila Säynäjärvi asiamies Aili Lammi/Aihe Lastu
K.V. Lehtojoki
Paavo Huhtinen asiamies Viljo Yli-Kerttula
Viljo Yli-Kerttula asiamies Reino Rannikko/Paavo Heikkilä
Heikki Eskola
Heimo Meura asiamies Reino Autimo Juhani Aitasalo
Jaakko Kankaanpää asiamies Gunnar Häyrinen/J, Lähteenmäki
Artturi Peltonen asiamies Erkki Erkkilä/Kalle Häyrinen
Maija Heinänen asiamies Ebba Rannikko/ Hilja Uusitalo
Kosti Kouhi asiamies Robert Kohvakka/Tauno Hallikainen
Risto Äijälä asiamies Pentti Riihiaho

Vaaliliiton tunnukseksi päätettiin ottaa seuraava:
” Terveen kunnalliselämän puolesta.”


Seuran sihteeriksi valittiin Robert Kohvakka ja rahastonhoitajaksi Reino Rannikko.

Keskusteltiin jäsenhankinnasta; todettiin, että seura on saavuttanut 30 prosenttia jäseniä äänestäneistä.
Nykypäivän asiamieheksi valittiin Robert Kohvakka.
Käsiteltiin kunnallisasioita ja päätettiin mahdollisuuksien mukaan kutsua Kansallisseura koolle
ennen valtuuston kokousta.

Päätettiin ehdottaa III luokan harrastusmerkki Jaakko Lehtojoelle, Vihtori Ojalalle, Juhani Aitasalolle,
Heimo Meuralle, Heikki Mäkipurolle, Antti Mäkipurolle, Paavo Haanpäälle, Tauno Hallikaiselle
ja Erkki Näsille.

Piiritoimikunnan/piirivaltuuston jäseninä ovat toimineet seuraavat kokoomuslaiset jäsenemme:

K.V. Dahlroos sittemmin Lehtojoki vuosina 1919 -1920
J.H. Mäkipuro 1948- 1951
Paavo Huhtinen 1951- 1956
Reino Rannikko 1958- 1967, 1969- 1972
Erkki Näsi 1973
Lauri Hakosalo 1977-1984, 1989-
Voitto Peltomäki yhden kauden

Kansallisseuran vuosikokous pidettiin 12.1.1959 Reino Rannikon kotona, jossa kokouksen
puheenkohtajana toimi J.H. Mäkipuro. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 100 markkaa perheen päältä.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen ja johtokuntaan Viljo Yli-Kerttula, Leila Säynäjärvi,
Aili Lammi, Kosti Kouhi, Tauno Hallikainen, Antti Mäkipuro, Reino Rannikko, Yrjö Salmela
ja Robert Kohvakka.
Piiriliiton kokouksiin valittiin Erkki Näsi, Antti Mäkipuro ja Matti Koskenkorva ja varalle
Aili Lammi, Olavi Tiitinen ja Paavo Huhtinen. Puoluekokouksiin Paavo Huhtinen ja varalle Reino Rannikko.

Kansallisseuran vuoden 1961 vuosikokouspöytäkirjaa ei ole löydetty.

Kansallisseuran kevätkokous pidettiin 12.1.1962 Reino Rannikon kotona, jossa oli läsnä 15 jäsentä.
Seuran sihteeriksi valittiin Olavi Tiitinen. Keskusteltiin vaaleista ja päätettiin järjestää äänestäjien
kuljetus äänestyspaikoille. Järjestettiin vaalipäivystys:
Ylikylään Matti Koskenkorva, Erkki Näsi, Robert Kohvakka ja Reino Rannikko.
Alakylään Antti Mäkipuro ja Juhani Mäkipuro.
Tulosten kokoomakeskusta hoitaa Robert Kohvakka.
Järjestettiin puhetilaisuuksia 21.1.1962 seuraavasti:

Ylikylässä ehdokkaat Seppälä, Haukio, Junnila ja Norri
Köörtilässä ja Lammelassa: Seppälä ja Junnila
Lauttijärvellä ja Riispyyssä Haukio ja Norri

Kansallisseuran syyskokous pidettiin Paavo Huhtisen kotona 22.10.1962.
Läsnä oli 14 seuran jäsentä. Jäsenmaksuksi 100 markkaa perheenpäältä ja
piirivero oli 45 000 (450nmk).
Seuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Paavo Huhtinen ja johtokunnan
jäseniksi Leila Säynäjärvi, Aili Lammi, Olavi Tiitinen, Reino Rannikko,
Viljo Yli-Kerttula, Erkki Näsi. Antti Mäkipuro, Kosti Kouhi,
Matti Koskenkorva, Yrjö Salmela ja Jaakko Lehtojoki.
Yhdysnaiseksi valittiin Leila Säynäjärvi.
Yhdysnuoreksi Juhani Mäkipuro.
Tukimiespäällikkönä toimii Matti Koskenkorva.
Nykypäivän asiamieheksi valittiin Aili Lammi ja arpa-asiamieheksi Yrjö Salmela.

Kansallisseuran kevätkokous pidettiin Kosti Kouhin kotona 25.2.1963, jossa
oli läsnä 16 seuran jäsentä.
Nykypäivän asiamieheksi valittiin Ali Lammi.
Johtokunnan tehtäväksi tuli valita puoluekokousedustajat Kuopioon 20-21.4.1963

Kansallisseuran syyskokous pidettiin Reino Rannikolla 21.10.1963.
Läsnä oli 15 seuran jäsentä.
Keskusteltiin vaaliliittoasiaa maalaisliiton kanssa kunnallisvaaleissa ja tehtiin kirjallinen tarjous
maalaisliiton Merikarvian kunnallisjärjestölle.
Jäsenkortistot panevat kuntoon Reino Rannikko, Erkki Näsi ja Hannu Kylä-Utsuri.

Kansallisseuran johtokunnan kokous pidettiin 13.3.1964 Olavi Tiitisellä.

Käsiteltiin maalaisliiton kielteinen vastaus vaaliliittotarjoukseen kunnallisvaaleissa 1964.
Johtokunta päätti kutsua seuran sihteeri -rahastonhoitajaksi pankinjohtaja
Hannu Kylä-Utsurin.

Kansallisseuran kevätkokous pidettiin 13.3.1964 Olavi Tiitisellä.
Läsnä oli 16 seuran jäsentä. Todettiin, että maalaisliitto ei hyväksynyt vaaliliittotarjoustamme.

Vaaleihin päätettiin mennä Kokoomuksen vaaliliitto-nimellä.

Ehdokkaita kunnallisvaaleihin:
1. Mv. Paavo Huhtinen asiamies Reino Rannikko
2. Rehtori Leila Säynäjärvi asiamies Aili Lammi
3. Mv. Heimo Meura asiamies Altti Päiviö Tommila
4. Opettaja Erkki Näsi asiamies Pekka Salmi
5. Mv. Matti Koskenkorva asiamies Robert Kohvakka
6. Mv. Juhani Aitasalo asiamies Kauko Hamppula
7. Mv. Kauko Hamppula asiamies Hannu Kylä-Utsuri
8. Mv. Juhani Mäkipuro asiamies Antti Mäkipuro
9. Mv. Leo Ranne asiamies herastuomari Tauno Levänen, nimi yliviivattu
10. Dir.cant. Reino Rannikko asiamies Paavo Huhtinen
11. Metsätyönjohtaja Jaakko Lehtojoki asiamies K.V. Lehtojoki
12. vielä vapaa
13. Mv. Arvo Tommila asiamies Juhani Mäkipuro
14. Rouva Maija-Liisa Vaahtoranta asiamies Ebba Rannikko
15. Kauppias K.G. Häyrinen asiamies Olavi Tiitinen
16. Mv. Frans Mäntymäki asiamies Leo Veromaa
17. Ylipursimies Eino Kuusela asiamies Paavo Heikkilä.

Seuran johtokunnan kokous pidettiin Erkki Näsin kotona 16.3.1964.
Läsnä 9 johtokunnan jäsentä pohdittiin ehdokkaita kunnallisvaaleihin.
Ehdokkaita tällä hetkellä on 14, jotka nimetty jo vuosikokouksessa 13.3.1964.
Seuran varapuheenjohtaja Viljo Yli-Kerttula täyttää 60-vuotta 22.3.1964.
Seuran onnittelut vievät Yrjö Salmela ja Hannu Kylä-Utsuri.
He vievät seuran kukkalaitteen.

Lauri Hakosalon Hanna teoksesta (2006):

Elokuun 25 päivänä 1964 pidetystä keskusvaalilautakunnan kokouksesta ilmenee,
että lokakuun 4 ja 5 päivinä 1964 toimitettavia kunnanvaltuutettujen vaalia varten jätettiin
kaikkiaan yhteensä 82 ehdokaslistaa. Lokakuun 23 päivänä 1964 vahvistettiin, että kokoomuksen
ja sen kanssa vaaliyhteistyötä kannattavien porvarillisten vaaliliittoehdokaslistojen saama yhteinen
äänimäärä oli 513, sosialidemokraattisen vaaliliiton ehdokaslistojen yhteinen äänimäärä oli 491,
maalaisliiton vaaliliiton ehdokaslistojen yhteinen äänimäärä oli 1 001 ja kansandemokraattien - SKDL
vaaliliiton yhteinen äänimäärä oli 910. Todettakoon vielä, että maalaisliitolla oli 29 ehdokaslistaa ja
SKDL:llä 26 ehdokaslistaa, kun kokoomuksella oli 15 ja SDP:llä 12 ehdokaslistaa.

Äänestysprosentti kohosi peräti 81,50 prosenttiin.
Merikarvian kunnallislehti otsikoi vaaleista kertoessaan, että kunnanvaltuustossa
siirryttiin askel oikealle. Oikeisto sai 1 474 ääntä ja vasemmisto 1 388 ääntä.
Vaalissa annettiin kaikkiaan 50 oteääntä. Näistä kokoomus sai 18 ääntä,
maalaisliitto 17 ääntä, SKDL 10 ääntä ja SDP 5 ääntä.
Valtuuston ainut nainen oli Hanna Alho, kun Leila Säynäjärvi joutui luovuttamaan
paikkansa Erkki Näsille äärimmäisen tiukan kisan jälkeen.

Keskusvaalilautakunta julisti 1965- 1968 kunnanvaltuutetuiksi seuraavat henkilöt:

Kokoomuksen ja sen kanssa vaaliyhteistyötä kannattavien porvarillisten vaaliliitto:

Maanviljelijä Paavo Huhtinen, maanviljelijä Frans Mäntymäki, maanviljelijä Heimo Meura
ja rehtori Tuomo Lauri Erik (Erkki) Näsi. Varavaltuutetuiksi valittiin rehtori Leila Säynäjärvi,
maanviljelijä Kauko Hamppua, metsätyönjohtaja Jaakko Lehtojoki ja sairaanhoitaja
Maija-Liisa Vaahtoranta.

Tammikuun 11 päivänä 1965 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin
yksimielisesti valita valtuustolle kaksi varapuheenjohtajaa.
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi 1965 yksimielisesti työmies Toivo Kuusinen.
Yksimielisesti valittiin I varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Eelis Isotalo ja toiseksi
varapuheenjohtajaksi opettaja Erkki Näsi.

Seuran johtokunnan kokous pidettiin 23.11.1964 Antti Mäkipuron kotona.
Läsnä oli 11 johtokunnan jäsentä. Puhuttiin kunnanhallituksen jäsenten valitsemisesta.
Maalaisliitto on tarjonnut meille yhden paikan ja valtuuston puheenjohtajan paikan.
Valtuuston puheenjohtajaksi johtokunta päätti ehdottaa Paavo Huhtista ja
kunnanhallituksen jäseneksi Frans Mäntymäkeä. Jos Mäntymäki kieltäytyy, niin
silloin Huhtinen kunnanhallitukseen ja Erkki Näsi valtuuston puheenjohtajaksi.
Samalla valittiin eri lautakuntiin kokoomusedustajat.

Kansallisseuran kevätkokous pidettiin 28.6.1966 klo 18 Mieslaulajain talossa,
jossa läsnä oli seitsemän jäsentä ja Aatos Mäkinen.
Puheenjohtaja Paavo Huhtinen avasi kokouksen. Puheenjohtaja esitti seuran
vuosikertomuksen suullisesti. Hän totesi toiminnan keskittyneen
vaaliasioiden hoitamiseen. Tilit ja tilintarkastajien kertomus hyväksyttiin.
Nykypäivän asiamieheksi valittiin rouva Aili Lammi.
Maatalouspoliittiseen neuvottelukuntaan valittiin Juhani Mäkipuro.
Toiminnanjohtaja Aatos Mäkinen esitti tilannekatsauksen ja totesi pienen
vaalitappion tapahtuneen.

Kansallisseuran johtokunnan kokous pidettiin 24.11.1966 klo 20 lehtori
Olavi Tiitisen luona. Läsnä olivat Paavo Huhtinen, Leila Säynäjärvi,
Reino Rannikko, Olavi Tiitinen, Yrjö Salmela, Risto Rantala, Matti Koskenkorva
ja Reino Kotovuori. Edustajiksi Kansallisliiton kokouksiin valittiin Paavo Huhtinen,
Yrjö Salmela ja Reino Kotovuori.
Pankinjohtaja Yrjö Salmela esitteli seuran talousarvion.

Päätettiin järjestää kevättalvella puhetilaisuus Mieslaulajain talossa,
johon pyydetään toiminnanjohtaja Mäkinen, kansanedustaja Tuure Junnila
ja mahdollisesti Juha Rihtniemi.
Järjestetään kerran kahdessa kuukaudessa tilaisuus, jossa kunnanvaltuuston
kokoomuslaiset edustajat antavat tilannekatsauksen. Tilaisuuden järjestäjänä
ja kokoonkutsujana on Matti Koskenkorva. Maa- ja metsätalouspoliittiseen
neuvottelukuntaan valittiin edustajaksi Juhani Aitasalo.

”Satakunnan Joulu” lehteä päätettiin myydä 30 kappaletta.
Poliittiseen seminaariin Helsinkiin 4.-6.11.1966 päätettiin lähettää
edustajaksi Matti Koskenkorva.

Kansallisseuran syyskokous pidettiin 7.11.1966 klo 19.30 Maijan Baarissa.
Läsnä olivat toiminnanjohtaja Mäkinen ja varatuomari Toivo Haukio Porista
sekä 8 jäsentä.
Hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 1967. Puhetilaisuus tammikuussa,
johon tulee kansanedustaja Tuure Junnila.
Toinen myöhemmin keväällä, johon toiminnanjohtaja Mäkinen pyytää tulemaan
puolueen puheenjohtajan Juha Rihtniemen. Valtuutettujen joka toinen kuukausi
pidettävää kunnallistilannekatsausta jatketaan kokoonkutsujan Matti Koskenkorvan
johdolla. Osallistutaan jäsenhankintakilpailuun, jäsenmaksu 5 markkaa perheeltä.
Vastataan liiton lähettämiin ajankohtaisiin kyselyihin. Tilataan Nykypäivää

Yrjö Salmelan laatima talousarvio vuodelle 1967 hyväksyttiin. Se päättyi 1050 markkaan.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen ja muiksi jäseniksi Jaakko Lehtojoki,
Leila Säynäjärvi, Kerttu Mäkipuro, Olavi Tiitinen, Reino Rannikko, Kosti Kouhi, Erkki Näsi,
Antti Mäkipuro, Matti Koskenkorva, Yrjö Salmela, Kauko Hamppula, Risto Rantala,
Reino Kotovuori ja Pirkko Liutala.
Tilintarkastajiksi valittiin Juhani Aitasalo ja Mikko Väre ja varalle Erkki Itäkylä ja Pentti Sipilä.
Tukimiespäälliköksi valittiin Juhani Mäkipuro.
Poliittisen seminaarin osanottajiksi valittiin Liisa ja Reino Kotovuori.
Arpa-asiamieheksi valittiin Reino Rannikko.
Poliittisen tilannekatsauksen esitti varatuomari Toivo Haukio.

Seuran johtokunnan kokous 30.10.1967 Mieslaulajain talossa.
Läsnä olivat Paavo Huhtinen, Yrjö Salmela, Viljo Yli-Kerttula, Kosti Kouhi, Risto Rantala,
Erkki Näsi, Juhani Mäkipuro ja Reino Kotovuori.

Päätettiin esittää vuosikokoukselle Kansallisseura ry:n säännöt.
Puheenjohtaja luki muistion tärkeimmistä uudistuksista kansallisseurojen mallisääntöihin.
Keskusteltiin talousasioista. Päätettiin osallistua Porin Yhteislyseossa pidettävään kansalaisjuhlaan,
jossa puhujana on presidenttiehdokas Matti Virkkunen.
Seura maksaa matkan. Ilmoitus Satakunnan Kansan Merikarvia osastoon.

Piiriliiton tarramerkkiä ”Ratti oikeaan suuntaan” myytiin johtokunnan keskuudessa.
Nykypäivän asiamieheksi valittiin Antti Mäkipuro. Keskusteltiin vaalitilaisuuksista.
Puhujiksi toivottiin mm Junnila ja Raippala. Tilaisuus on Mieslaulajain talossa tammikuun
puolivälissä.
Seinäilmoituksia kyliin päätettiin viedä. Keskusteltiin ehdokkaista kunnallisvaaleihin.
Johtokunta päätti kokoontua ennen syyskokousta nimeämään ehdokkaita. Syyskokous päättää ehdokkaat.

Seuran syyskokous pidettiin Mieslaulajain talossa 4.12.1967 klo 19. Läsnä olivat toiminnanjohtaja Risto Pintilä,
kaupunginviskaali Toivo Haukio ja 12 seuran jäsentä. Kokousta johti Reino Rannikko.
Haukio esitti poliittisen tilannekatsauksen.
Hyväksyttiin vuoden 1968 toimintasuunnitelma, jossa on kahdet vaalit.
Yrjö Salmelan talousarvio hyväksyttiin. Se päättyi 1050 markkaan.
Ylijäämä vuodelle 1969 kertyi 40 markkaa! Vaalitoimintaan varattiin 300 markkaa.
Kannatusmaksuja arveltiin saatavan 900 markkaa.
Päätettiin laatia jäsenluettelo ja maksuluettelo. Maksut KOP:n kautta ja jäsenmaksu 5 mk per jäsen.

Puheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen ja jäseniksi Jaakko Lehtojoki, Leila Säynäjärvi,
Kerttu Mäkipuro, Olavi Tiitinen, Reino Rannikko, Kosti Kouhi, Erkki Näsi, Antti Mäkipuro,
Matti Koskenkorva, Kauko Hamppula, Risto Rantala, Pirkko Liutala, Reino Kotovuori ja Viljo Yli-Kerttula.
Tilintarkastajiksi valittiin Mikko Väre ja Pentti Sipilä sekä varalle Juhani Aitasalo ja Erkki Itäkylä.
Tukimiespäälliköksi valittiin Juhani Mäkipuro. Seuran emännäksi valittiin Heli Mäkipuro.
Nykypäivän asiamieheksi nimitettiin seura rahastonhoitaja ja arpajaisten pääasiamieheksi Reino Rannikko.

Päätettiin Kansallisseuran sääntöjen muuttamisesta. Johtokuntaa valitaan tämän mukaan 1+ 7 jäsentä.
Jäsenluettelot tulee lähettää piiriin 1.3.mennessä. Yksimielisesti tehtiin muutokset.

Valittiin kunnallistoimikunta, johon tulivat Yrjö Salmela, Antti Mäkipuro, Paavo Huhtinen,
Erkki Näsi ja Frans Mäntymäki. Toiminnanjohtaja Risto Pintilä selosti jäsenten tehtävistä
valitsijamiesvaalivalmisteluissa.
Päätettiin osallistua Porissa 10.12.1967 pidettävään kansalaisjuhlaan, jossa puhujana on
presidenttiehdokas Matti Virkkunen. Seura järjestää ilmaisen kuljetuksen.

Seuran kevätkokouksessa pidettiin 22.4.1968 klo 19 Mieslaulajain talossa.
Läsnä oli 10 seuran jäsentä ja Risto Pintilä Porista. Yhdistyksen toimintakertomus hyväksyttiin,
samoin tilit ja tilinpäätös. Keskusteltiin kunnallisvaaleista ja ehdokkaista.
Päätettiin, että ehdokkaat valitaan 3.5. klo 19 Mieslaulajaintalossa.
Risto Pintilä esitti poliittisen tilannekatsauksen.

Seuran kokous 3.5.1968 klo 19. Läsnä olivat Paavo Huhtinen, Yli-Kerttula, Jaakko Lehtojoki,
K. Kouhi, R. Rannikko, E. Näsi, Raimo Aalto, R. Rantala, K. Hamppula, O. Tiitinen,
Pirkko Liutala, F. Mäntymäki sekä sihteeri R. Kotovuori.

Keskusteltiin ehdokkaista.
Seuraavat ovat ehdokkaina:
Heimo Meura asiamiehenään J. Aitasalo
Frans Mäntymäki asiamies Leo Veromaa
Kauko Hamppula asiamies R. Kohvakka
Leo Vainio asiamies J. Hanhilahti
Pirkko Liutala
Erkki Näsi asiamies Raimo Aalto
Paavo Huhtinen asiamies R. Rannikko
Margit Rosqvist asiamies Ali Lammi.

Johtokunnan kokous pidettiin 27.6.1968 Säästöpankin kerhohuoneessa klo 20.30.
Keskusteltiin piirin toiminnasta kunnallisvaalien hyväksi. Piiri huolehtii lehtimainonnasta
ja lehtisen painattamisesta, joka jaetaan.

Johtokunnan ja valtuustoehdokkaiden tilaisuus pidettiin Säästöpankin kerhohuoneessa 18.9.1968 klo 19.30.
Keskusteltiin vaalimainonnasta ja päätettiin tilata ulkomainoksia 50 kappaletta, joiden paikalleen asettamisessa
auttavat Kokoomus Nuoret. Jokainen ehdokas laatii tarpeellisten henkilötietojen lisäksi selostuksen
kunnallispoliittisista mielipiteistään ja toimittaa ne toimittaja R. Kohvakalle 23.9. mennessä.
Ehdokkaiden yhteinen kokous, jossa ehdokkaiden yhteinen julkilausuma ja heidän haastattelunsa toimitetaan,
pidetään Säästöpankin kerhohuoneessa 23.9.1968 klo 19. Jokainen saa mainostaa itseään, jos katsoo
sen tarpeelliseksi. Rahastonhoitaja pyytää kannatus jäsenmaksuja. Arpajaisvoittoina tulleet ruokailuvälinesarjat
myytiin seuran varojen kartuttamiseksi.

Seuran johtokunnan kokous pidettiin 16.10.1968 klo 19 säästöpankin kerhohuoneessa.
Puheenjohtaja Huhtinen esitti kokouskutsun Satakunnan kokoomuksen syyskokoukseen
ja piirikohtaiseen kansallisen Kokoomuksen 50-vuotiskuhlaan.
Huhtinen edustaa niissä seuraamme.
Puolueen 50-vuotisjuhla-adressin nimikeräyksen toivottiin nuorten
hoitavan Erkki Näsin kanssa.

Kansallisen Kokoomuksen harrastusmerkkien edelliset saajat kysytään piiriltä.
Keskusteltiin ehdokkaista kunnallisiin lautakuntiin.

Seuran syyskokous pidettiin Säästöpankin kerhohuoneessa 17.12.1968.
Läsnä olivat piirisihteeri Jussi Isotalo ja 21 seuran jäsentä, joista 12 nuorten kerhosta.
Hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 1969 lisäyksenä, että yritetään myydä
Nykypäivä lehteä mahdollisimman paljon, samoin arpoja ja herättää henkiin kunnallistoimikunta.
Todettiin piirimaksu 400 mk ja jäsenmaksuksi 2 mk ja kannatusmaksut entisellään.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen ja jäseniksi Eero Lehtojoki, Leila Säynäjärvi,
Kerttu Mäkipuro, Olavi Tiitinen, Reino Rannikko, Kosti Kouhi, Erkki Näsi, Antti Mäkipuro,
Margit Rosqvist, Kauko Hamppula, Risto Rantala, Pirkko Liutala, Reino Kotovuori ja
Vesa Heikkilä. Tukimiespäälliköksi valittiin Juhani Mäkipuro,
arpa-asiamieheksi Reino Rannikko ja Nykypäivä asiamieheksi Pirkko Liutala.

Kunnallistoimikunta vuodelle 1969 päätettiin perustaa ja sen vahvuudeksi 1+6
ja valtuutetut itseoikeutettuina mukaan. Kokoonkutsujaksi ja puheenjohtajaksi
Reino Rannikko ja jäseniksi Kauko Hamppula, Frans Mäntymäki, Aulis Heikkilä,
Juhani Mäkipuro, Veikko Kiianmies sekä nuorten edustaja, jonka he itse valitsevat.
Johtokunta ja kunnallistoimikunta valitsevat ”ehdokkaita” eduskuntavaaleja varten
myöhemmin pidettävässä kokouksessa.
Isotalo piti tilannekatsauksen.

Johtokunnan kokous pidettiin Säästöpankin kerhohuoneessa 9.1.1969 klo 19.
Läsnä olivat Huhtinen, A. Mäkipuro, E. Lehtojoki, K. Hamppula, J. Mäkipuro, P. Liutala,
Margit Rosqvist, R. Rannikko, R. Rantala, O. Tiitinen, E. Näsi, K. Kouhi,
V. Heikkilä ja Reino Kotovuori. Puheenjohtaja Huhtinen luki Kok. - Kepu
ja SMP valtuustoryhmien kokouksen pöytäkirjan.
Keskusteltiin ja päätettiin ehdokkaista kunnallisiin lauta- ja johtokuntiin sekä
kuntainliiton edustajista. Vastattiin eduskuntavaalien ehdokastiedusteluun.

Seuran kevätkokous kokoontui 26.3.1969 klo 19 Säästöpankin kerhohuoneessa.
Läsnä 13 seuran jäsentä ja Risto Pintilä Porista, joka piti poliittisen tilannekatsauksen.

Syyskokous pidettiin 23.9.1969. Läsnä oli 14 seuran jäsentä sekä 10 nuorten jäsentä.
Hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuodelle 1970. Se keskittyy eduskuntavaaleihin.
Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 1970. Se päättyi 1020 markkaan.
Seuran pj valittiin Paavo Huhtinen ja jäseniksi Kauko Hamppula, Reino Kotovuori,
Kosti Kouhi, Pirkko Liutala, Antti Mäkipuro, Kerttu Mäkipuro, Eero Lehtojoki,
Erkki Näsi, Reino Rannikko. Margit Rosqvist, Olavi Tiitinen, Risto Rantala
sekä nuorten edustajat Vesa Heikkilä ja Matti Kouhi.
Tilintarkastajiksi valittiin Mikko Väre ja Pentti Sipilä ja varalle Juhani Aitasalo
ja Simo Pukkila.

Johtokunta kokoontui 24.11.1969 Säästöpankin kokoushuoneessa. Läsnä oli 14 jäsentä.
Kansanedustajaehdokas Erkki Näsi vaaliyhdysasiamieheksi valittiin Kalevi
Tuomisaari ja Risto Rantala.

Johtokunnan kokous Huhtisella 12.12.1969. Läsnä oli Huhtinen, Rosqvist, Rantala,
Tiitinen, Kauko Hamppula, Eero Lehtojoki, Vesa Heikkilä ja E. Näsi

Koska seuran sihteeri Reino Kotovuori on vielä kevätkaudenkin jatkopintojaan
suorittamassa, valittiin vt. sihteeriksi Pirkko Liutala.
Arpajais-asiamieheksi valittiin Reino Rannikko ja luettiin toimeenpantavia
arpajaisia koskeva kirje. Puhetilaisuuksien järjestelytoimikuntaan valittiin
Huhtinen, Vesa Heikkilä ja Erkki Näsi. Nykypäivän asiamieheksi valittiin Pirkko Liutala.
Vastattiin mielipidetiedusteluun ja luettiin piirin toimintasuunnitelma vuodeksi 1970.
Keskusteltiin ensi maanantaina pidettävästä valtuuston talousarviokokouksessa käsiteltävistä asioista.

Seuran vuosikokous pidettiin 6.4.1970 Mieslaulajain talossa.
Läsnä olivat 8 seuran jäsentä sekä Pintilä Porista.
Hyväksyttiin vuoden 1969 toimintakertomus. sekä hyväksyttiin tilit ja tilintarkastajain
kertomus. Myönnettiin vastuuvapaus.
Piirikokousedustajiksi valittiin Huhtinen ja Näsi.
Puoluekokousedustajaksi valittiin Erkki Näsi.
Toiminnanjohtaja Risto Pintilä esitti poliittisen tilannekatsauksen.

Johtokunnan kokous Säästöpankin kokoushuoneella 10.9.1970 klo 19. Läsnä 11 jäsentä.
Näsi selosti kirkollisvaalien toimeenpanon. Keskusteltiin kirkkovaltuuston ja
kirkkoneuvoston ehdokkaista.
Valitsijayhdistyksen asiamieheksi valittiin Erkki Näsi ja varalle Reino Kotovuori.

Seuran syyskokous pidettiin Säästöpankin kerhohuoneella 8.10.1970.
Läsnä oli11 seuran jäsentä ja 13 nuorten jäsentä sekä 2 edustajaa Porista.
Keskusteltiin vuoden 1971 toimintasuunnitelmasta ja päätettiin toimia
piirin ohjeita noudatellen. Hyväksyttiin talousarvio, joka päätyi 1.030 markkaan.
Tulot jäsenmaksut 30 mk, kannatusmaksut 950 mk ja arpatulot 40 mk
ja muut tulot 10 mk. Menoja mm piirimaksu 400 mk ja matkakuluja 100 mk
valistustoimintaan 100 mk ja vaalitoimintaan 150 mk.

Seuran puheenjohtajaksi Erkki Näsi vuodeksi 1971.
Muiksi jäseniksi Huhtinen, K. Hamppula, Reino Kotovuori, Kosti Kouhi,
Pirkko Liutala, Antti Mäkipuro, Kerttu Mäkipuro, Eero Lehtojoki, Reino Rannikko,
Margit Rosqvist, Olavi Tiitinen, Risto Rantala ja nuorten edustajat Markku Näsi
ja Matti Kouhi.
Arpa-asiamies Reino Rannikko. Kunnallistoimikuntaan valittiin valtuutetut sekä
Matti Kouhi, Kauko Hamppula, Olavi Tiitinen sekä yhdysmiehiksi Erkki Näsi.
Lehtiasiamieheksi Pirkko Liutala. Kaupunginviskaali Toivo Haukio esitti
poliittisen tilannekatsauksen, jossa mm lääninkysymys oli pinnalla.

Johtokunnan kokous Osuuspankin kerhohuoneessa 19.1.1971 klo 18.
Läsnä olivat Tiitinen, Kouhi, Rantala, M. Näsi, E. Näsi, Rannikko, Huhtinen, Rosqvist,
J. ja K. Mäkipuro, K. Hamppula.
Näsi puhui puolueen puheenjohtaja Juha Rihtniemen muistolle.
Kunnioitettiin hetken hiljaisuudella pidetyn kokoomusjohtajan muistoa.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Risto Rantala, sihteeriksi Reino Kotovuori
ja rahastonhoitajaksi Arto Varjonen. Päätettiin järjestää kunnallispoliittinen tilaisuus.
Valittiin kunnallisvaalivalmistelutoimikunta: E. Näsi, R. Rantala, M. Kouhi, M. Rosqvist,
P. Huhtinen, E. Lehtojoki, K. Hamppula, F. Mäntymäki, Leo.Vainio, koollekutsujaksi E. Näsi.

Johtokunta OP:n kokoushuoneessa 24.2.1971 klo 18. Läsnä olivat E. Näsi, P: Huhtinen, A. Mäkipuro,
E. Lehtojoki, R. Rannikko, M. Rosqvist, K. Mäkipuro, K. Hamppula, R. Rantala, O. Tiitinen
ja R. Kotovuori. Keskusteltiin kunnallispoliittisista kysymyksistä ja tulevista kunnallisvaaleista.
Kunnallisvaaleja varten päätettiin hankkia ehdokkaita kylittäin seuraavasti:
Köörtilä 2, Lammela 1, Kuvaskangas 1, Koittankoski 1, Kasala 1, Trolssi 1, Ylikylä 5, Peippu 1,
Etelämaa-Lankoski-Tuorila 3, Lauttijärvi 1, Honkajärvi 1, Riispyy 1 ja Alakylä 3.

Kevätkokous OP:n kerhohuoneessa 10.3.1971 klo 19. Läsnä 35 henkilöä.
Seuran puheenjohtaja Näsi avasi kokouksen toivottaen kansanedustaja Ilkka Suomisen myös
tervetulleeksi. Suominen esitti poliittisen tilannekatsauksen. Luettiin vuoden 1971 toimintakertomus
ja hyväksyttiin tilit. Valittiin Arto Varjonen seuran rahastonhoitajaksi.
Piirin edustajiksi valittiin Pj. Näsi ja varalle Reino Kotovuori.
Puoluekokoukseen Erkki Näsi ja varalle Markku Näsi.
Kannatettiin Martti Kahrakuusen aloitetta saada joku rajavartiolaitoksen joukko-osasto
lisää Merikarvialle. Aloite saatettiin myös Suomisen tietoon. Päätettiin tehostaa jäsenhankintaa
eri kylien osalta. Kunnallistoimikunnan pj. Risto Rantala ja varalle Kalevi Tuomisaari,
joka tuli jäseneksi.

Johtokunta Säästöpankin kerhohuoneessa 29.9.1971 klo 19. Läsnä oli 16 jäsentä.
Näsi puhui kokoomuspäivästä. Päätettiin järjestää kahvitarjoilu sekä mahdollisten
puhujien kuljetukset. Risto Rantala selosti ehdokasasettelua. Keskusteltiin kunnallisvaaliehdokkaista.
Karsittiin muutamia kieltäytymisestä johtuen. Lokakuun aikana varmistetaan ehdokkuudet.
Keskusteltiin vielä jäsenkeräyksestä.
Keskusteltiin kunnanvaltuuston tulevan kokouksen asialista.

Säästöpankissa syyskokous 1.11.1971 klo 19. Läsnä oli 27 jäsentä, joista 14 nuorta. Pj. Näsi
avasi kokouksen todeten kuuman syksyn alkaneen ennenaikaisten eduskuntavaalien
toimeenpanosta johtuen. Jäsenmaksuksi 10 mk. Kannatusmaksut = jäsenvero entiseen tapaan.
Piirimaksu on 400 mk. Talousarvio vuodelle 1972 päätyi summaan 940 mk.
Toimintasuunnitelmasta ennenaikaiset eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit aiheuttavat täystyöllisyyden.

Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 1972 valittiin edelleen Erkki Näsi.
Seuran puheenjohtaja Erkki Näsiä ehdotettiin ja kannatettiin kansanedustajaehdokkaaksi.
Hän lupasi suostua, jos vaalityön rahoitus järjestyy. Toiminnanjohtaja Risto Pintilä esitti
poliittisen tilannekatsauksen. Keskusteltiin vaalitoiminnan rahoittamisesta ja muusta vaalitoiminnasta.

Johtokunnan kokous Osuuspankilla 26.11.1971 klo 18. Läsnä oli 10 jäsentä. Keskusteltiin
kansanedustajaehdokkaiden puhetilaisuuksista. Pyydettiin ehdokas talousopettaja R.Tuulos
puhumaan Merikarvialle 15.12.1971. Muut puhetilaisuudet Satakunnan kokoomuslistan mukaan,
joihin varattiin huoneistot: 8.12. klo 19 Runsamo, Haukio. 12.12. klo 19 Seppä, Salmenkivi.
15.12. klo 19 Tuulos, Pintilä.28.12. klo 19. Kylänpää, Junnila.

Tilaisuuksista ilmoitetaan edellisen päivän Satakunnan Kansan Merikarvian osastossa.
Ilmoitustauluilla myös ilmoitukset, myös ilmoitus kunnallislehdessä.

Johtokunta Säästöpakissa 17.1.1972 klo 19. Läsnä oli 10 jäsentä.
Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen, rahastonhoitajaksi Arto Varjonen
ja sihteeriksi Reino Kotovuori. Jäsenmaksut päätettiin periä pankkisiirtona ja jäsenmaksunsa
maksaneille tilataan nykypäivä. Keskusteltiin kunnallisvaaliehdokkaista. Päätettiin pyytää
kirjallinen lupaus ehdokkailta. Päätettiin pitää johtokunnan ja vaalitoimikunnan yhteinen
kokous, johon kutsutaan Risto Pintilä mukaan.

OP:ssä johtokunta 7.4.1972 klo 17.30. läsnä oli 5 jäsentä.
Piirin kokouksiin valittiin Erkki Näsi ja Paavo Huhtinen.
Kuntakohtaisen vaalimainonnan tekemistä varten valittiin työryhmä: Risto Rantala,
Reijo Vuorela, Paavo Huhtinen, Kalevi Tuomisaari, Erkki Näsi, Markku Näsi
ja Margit Rosqvist. Keskusteltiin vuoden 1972 kunnallisvaaleista. Hyväksyttiin tilit.

Kevätkokous säästöpankissa 13.4.1972 klo 19. Läsnä oli 27 jäsentä ja toiminnanjohtaja
Tuominen Porista.
Piirin edustajiksi Paavo Huhtinen ja Erkki Näsi. Puoluekokoukseen valittiin Erkki Näsi.
Päätettiin, ettei vaaliliittoja solmita kunnallisvaaleissa. Nimettiin ehdokkaat kunnallisvaaleissa:
Margit Rosqvist, Anna-Maija Rinne, P.E. Huhtinen, Voitto Peltomäki, Eero Lehtojoki,
Kauko Hamppula, Erkki Näsi, Vesa Heikkilä ja Simo Rantamäki.
Tilanne varmistetaan seuraavien kohdalta: Leo Aaka, Frans Mäntymäki, Aino Venho,
Vieno Aho, Erkki Kuuskeri, Pentti Hamppula, Marja Sipilä, Aura Nojomaa, Jorma Juhola,
Vieno Kantola, Heimo Meura ja Artturi Peltonen.
Päätettiin kokoontua ennen toukokuun puoliväliä ehdokkaiden lopullista asettamista varten.
Piirisihteeri Tuominen esitti poliittisen tilannekatsauksen.

Johtokunnan ja vaalitoimikunnan kokous OP:ssa 4.5.1972 klo 18.
Keskusteltiin kunnallispäiville osallistumisesta. Keskusteltiin kunnallisvaaliehdokkaista.
Todettiin Marja Sipilän ja Frans Mäntymäen suostuneen. Nuoret yrittävät saada yhden ehdokkaan.
Pj kysyy vielä Koskilahden ja Kuuskerin.

Päätettiin, että kristilliset otetaan listalle, jos he asettavat 3 ehdokasta ilman lisäehtoja
kuten kristillisten liiton nimen näkymistä ehdokaslistoissa.

Johtokunta kokouksessa 7.4.1972: valittu työryhmä laatii Merikarvialaisen kokoomuksen
kunnallisohjelman, jolle työryhmälle kaikki kokoomuslaiset saavat antaa ehdotuksiaan.
Kaikki ehdotukset kesäkuun alkuun mennessä, jolloin pidetään yhteiskokous.

12.6.1972 klo 19 oli 19 jäsentä läsnä, kun keskusteltiin uudesta vaalilaista. Kauko Hamppula
toi terveiset kunnallisvaalipäiviltä. Valittiin kokoomuksen vaaliliiton asiamieheksi Risto Rantala
ja varalle Reino Rannikko.
Todettiin Eino Koskilahden ja Raimo Rekolan suostuneen kunnallisvaaliehdokkaiksi.
Kunnallisvaaleissa asetetaan ehdokkaiksi lisäksi Juhani Mäkipuro, Kerttu Mäkipuro, Reijo Vuorela,
Pirkko Ostamo, Toivo Vainio, Aulis Heikkilä, mikäli he suostuvat.
Todettiin, että kokoomus asettaan 1. - 2. lokakuuta 1972 pidettäviin kunnallisvaaleihin seuraavat
ehdokkaat: Rosqvist, Rinne, Huhtinen, Peltomäki, Lehtojoki, Hamppula, Näsi, Heikkilä, Rantamäki,
Sipilä, Mäntymäki, Rekola, Kerttu Mäkipuro ja Reijo Vuorela.

Johtokunta, vaalitoimikunnan ja kunnallisvaaliehdokkaiden kokous OP:ssa 11.9.1972 klo 19 Läsnä 22 jäsentä.
Näsi puhui kunnallisvaaliasioista. Risto Pintilä kertoi, mitä piiri tekee mainostamiseksi. Keskusteltiin vaalimainonnasta.
Päätettiin jakaa nykypäivä jokaiseen talouteen postin välityksellä. Laitetaan mukaan kyselylomake, jossa toivotaan
kuntalaisten esittävän mielipiteitään kunnan asioiden hoidosta ja asioiden kiireellisyysjärjestyksestä.
Painettuun kyselylomakkeeseen tulee myös kokoomuslaiset kunnallisvaaliehdokkaat. Satakunnan Kansan
Merikarvian osastoon ilmoitus ehdokkaista ja Kunnallislehdessä ilmoitus.
Nuoret lupautuivat hoitamaan ulkomainokset. Vaalikuluja varten päätettiin koota varoja
ja varojen kokoajaksi valittiin Reino Rannikko. Koottiin myös kolehti paikalla ja sen
tuotto oli 100 mk. Kyselylomakkeen laatijoiksi valittiin Näsi, Rosqvist, Hamppula,
Rinne, Kotovuori.

Johtokunta 2.11.1972 klo 18. Säästöpankissa. Läsnä oli 8. Todettiin ehdokkaiden saamat äänimäärät eri kylistä.
Toimintasuunnitelma vuodelle 1973: Päätettiin pitää yleinen kokous noin viikkoa ennen kutakin valtuuston kokousta.
Näissä Kansallisilloissa käsitellään valtuuston tulevia asioita.
Kokoukset päätettiin pitää eri puolilla pitäjää ja näihin kokouksiin velvoitetaan osallistumaan kaikki kokoomuslaiset
valtuutetut sekä kunnanhallituksen kokoomuslaiset jäsenet. Tehostetaan jäsenhankintaa sekä
huolehditaan Nykypäivän ja arpajaisten myynnistä.
Talousarvio päätyi 1.040 mk.

Seuran puheenjohtajaksi Erkki Näsi vuodelle 1973. Muut jäsenet Olavi Tiitinen, Risto Rantala, Anna-Maija Rinne,
Kerttu Mäkipuro, Kauko Hamppula, Eero Lehtojoki, Paavo Huhtinen, Kosti Kouhi, Päivi Sipilä, Margit Rosqvist,
Reijo Vuorela ja Reino Kotovuori sekä Reino Rannikko.
Tilintarkastajiksi Mikko Väre ja Pentti Sipilä ja varalle Juhani Aitasalo ja Simo Pukkila.
Arpa-asiamieheksi Reino Rannikko ja lehtiasiamieheksi Pirkko Liutala.
Satakunnan Kokoomus ry:n aloite kunnallistoimikunnan valitsemisesta käsiteltiin.
Päätettiin, että johtokunta toimii toimintasuunnitelman mukaisena toimikuntana.
Tiedotukset kokouksista ja Kunnallisilloista päätettiin julkaista Merikarvian kunnallislehdessä.
Toiminnanjohtaja Tuominen piti poliittisen tilannekatsauksen. Joulukuussa pidettävässä kokouksessa
keskustellaan kunnallisten lautakuntien jäsenvalinnoista.

Johtokunnan kokous OP.ssä 8.2.1973 klo 17. Läsnä oli 8 jäsentä.
Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen, sihteeriksi Reino Kotovuori, rahastonhoitajaksi
Marita Virtalainen, vaalipäälliköksi Risto Rantala, Lehtiasiamieheksi Pirkko Liutala ja arpa-asiamieheksi Reino Rannikko. Keskusteltiin Satakunnan Osuuskaupan edustajiston vaaleista ja ehdokkaista.

Johtokunta Mieslaulajain talossa 12.3.1973 klo 18. Läsnä oli 7 jäsentä. Käsiteltiin seuran edellisen
vuoden toimintaa kevätkokousta varten. Käsiteltiin seuran tiliasiat.
Päätettiin, että johtokunta valitsee piirin ja puolueen kokouksiin osallistujat. Keskusteltiin arpojen myynnistä.

Kevätkokous 12.3.1973 klo 19 Läsnä oli 17 seuran jäsentä. Avaus Eero Lehtojoki, sihteeriksi
Reino Kotovuori, pöytäkirjan tarkastajiksi Jorma Rinne ja Anna-Maija Rinne.
Jäsenmaksujen keräämisen tehostaminen siirrettiin johtokunnan käsiteltäväksi.

Johtokunta 28.4.1973 klo 19 Säästöpankissa. Läsnä 8 jäsentä. Keskusteltiin puoluekokoukseen
osallistumisesta ja päätettiin osallistua. Päätettiin järjestää kunnallisilta syksyllä mahdollisuuksien mukaan.

Johtokunta 22.10.1973 OP:ssa Läsnä oli 8 jäsentä. Keskusteltiin toimintasuunnitelmasta
Päätettiin osallistua piirin järjestämiin tilaisuuksiin sekä järjestämään kansallisiltoja ja järjestetään
retkiä ja saunailtoja. Käsiteltiin talousarvio vuodelle 1974 se päättyi 1.060 mk.
Puolueen jäsenmaksu oli 320 mk Jäsenmaksuista 1.000 mk ja arpajaisista 60 mk.

Syyskokous 22.10.1973 OP:ssa. Läsnä oli 14 seuran jäsentä. sekä toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä piiristä.
Kokouksen pj Olavi Tiitinen ja siht. Reino Kotovuori.
Käsiteltiin talousarvio: jäsenmaksu 20 mk. Piirille 10 mk jäsenestä. Kannatusjäsenmaksut entiseen tapaan.
Kansallisseuran puheenjohtajaksi Erkki Näsi. Muut jäsenet Olavi Tiitinen, Risto Rantala, Anna-Maija Rinne,
Kerttu Mäkipuro, Kauko Hamppula, Eero Lehtojoki, Reino Rannikko, Erkki Näsi, Paavo Huhtinen,
Kosti Kouhi, Altti Grönholm, Margit Rosqvist, Marita Virtalaine, Reijo Vuorela, Reino Kotovuori.
sekä nuoret valitsevat itse tarkkailijajäsenen. Tilintarkastajiksi Mikko Väre ja Pentti Sipilä. ja varalle
Juhani Aitasalo ja Esko Sipilä. Poliittisen tilannekatsauksen esitti toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä.

Valtuustokaudelle 1973-1976 valittiin kokoomuksesta seuraavat:
Voitto Peltomäki
Paavo Huhtinen
Erkki Näsi
Margit Rosqvist
Frans Mäntymäki

Varavaltuutetuiksi kokoomuksesta: Frans Mäntymäki, Kauko Hamppula, Vesa Heikkilä
ja Marja Sipilä.

Johtokunta koolla 17.1.1974 klo 19. Säästöpankissa. Läsnä oli 9 jäsentä.
Varapuheenjohtajaksi valittiin Paavo Huhtinen, sihteeriksi Reino Kotovuori, rahastonhoitajaksi
Marita Virtalaine, vaalipäälliköksi Risto Rantala. Lehtiasiamieheksi Marita Virtalaine ja
arpa-asiamieheksi Reino Rannikko. Pj luki Satakunnan Kokoomuksen kirjeen, joka koski
kokoomussolmiota ja arpojen myyntiä. sekä toimintakilpailua ja maatalouspäivää.

Kevätkokous 15.2.1974. Keskusteltiin kunnanvaltuuston kokouslista.

Kevätkokous 15.2.1974 klo 19 OP:ssa. Läsnä oli 8 jäsentä ja Mäkelä Porista.
Edustajiksi piirin kokouksiin valittiin Eero Lehtojoki ja Reijo Vuorela sekä
mahdolliseen puoluekokoukseen Erkki Näsi. Poliittisen tilannekatsauksen esitti Mäkelä.

Seuran yleiskokous 29.8.1974 OP:ssa. Läsnä oli 8 jäsentä. Avaus pj Erkki Näsi.
Sihteeriksi Altti Grönholm. Luettiin Satakunnan kokoomus ry;n lähettämä kirkollisvaalimuistio.
Keskusteltiin mahdollisista ehdokkaista.

Alustavasti ehdotettiin: Kirkkovaltuustoon: Juhani Aitasalo, Lauri Anttila, Kauko Hamppula,
Paavo Huhtinen, Sylvi Kanerva, Kosti Kouhi, Toivo Lehtinen, Eero Lehtojoki, Pirkko Liutala,
Frans Mäntymäki, Lauri Rajajärvi, Jorma Rinne, Anneli Santavuori, Marja Sipilä, Kauko Tommila,
Leo Vainio, Erkki Näsi, Altti Grönholm, Mikko Meura, Arvo Virtalaine, Maissi Koskela, Margit Rosqvist.
Kirkkoneuvostoon: Kaija Aitasalo, Pentti Hamppula, Frans Mäntymäki, Maija Pietilä, Tarmo Poikkeus,
Kauko Tommila, Kalevi Tuomisaari, Aini Varheensalo, Aino Venho, Leena Rekola ja Pentti Sipilä.

Syyskokous 25.9.1974 klo 19 OP:ssa. Läsnä oli 12 ja piirisihteeri Tapani Tuominen.
Tuominen piti poliittisen tilannekatsauksen ja kertoi 30.10.1974 pidettävästä mielipidetiedustelusta. T
oimintasuun mukaan osallistutaan piirin ja puolueen kokouksiin. Valmistaudutaan mahdollisiin vaaleihin.
Eero Lehtojoen toivomuksesta kokoonnutaan myös hänen kotonaan Tuorilassa sekä mahdollisesti muissakin
sivukylissä. Kunnanvaltuutettujen informaatiotilaisuuksia.
Talousarvio vuodelle 1975 päätyi 1.100 mk. Jäsenmaksuksi 20 mk. Eläkeläiset 10 mk ja piirille 10 mk jäsenestä.
Kannatus jäsenmaksut kuten ennenkin. Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 1975 Erkki Näsi ja muut jäsenet:
Olavi Tiitinen, Risto Rantala, Anna-Maija Rinne, Voitto Peltomäki, Kauko Hamppula, Eero Lehtojoki,
Reino Rannikko, Paavo Huhtinen, Kosti Kouhi, Altti Grönholm, Margit Rosqvist, Reijo Vuorela,
Marita Virtalaine, ja Reino Kotovuori. Tilintarkastajiksi Mikko Väre ja Pentti Sipilä ja
varalle Juhani Aitasalo ja Esko Sipilä. Keskusteltiin kirkkovaltuuston ja neuvoston ehdokkaista.

30.1.1975 klo 19. Johtokunta Eero Lehtojoella. Läsnä oli 7 jäsentä. Seuran varapuheenjohtajaksi
Paavo Huhtinen, sihteeriksi Reino Kotovuori, rahastonhoitajaksi Marita Virtalaine, arpa-asiamieheksi
Reino Rannikko ja vaalipäälliköksi Risto Rantala. Päätettiin perustaa Merikarvian Kokoomuksen kunnallistoimikunta.
Säänöiksi hyväksyttiin piirin ehdottamat maalisäännöt 7 §:ään tehdyllä lisäyksellä, jonka mukaan ennen
valtuuston kokousta oleviin kokouksiin saa osallistua kaikki kokoomuslaiset paikkakuntalaiset.
Kunnallistoimikunnan pjksi valittiin yksimielisesti Eero Lehtojoki ja jäseniksi kokoomuslaiset valtuutetut
Huhtinen, Peltomäki, Mäntymäki, Rosqvist sekä Kauko Hamppula, Reijo Vuorela ja Erkki Näsi.
Keskusteltiin ajankohtaisista kunnallispoliittisista kysymyksistä.

Kevätkokous 5.3.1975 klo 19 OP:ssa. Läsnä oli 12 jäsentä sekä piirihallituksen edustaja Matti Pelttari.
Keskusteltiin ehdokkaiden nimeämisestä seuraavien eduskuntavaaleihin. Jäsenäänestykseen seuraavat:
Kirsti Hollming, Into Merilehti, Matti Pelttari, Toivo T Pohjala ja Ritva Tuulos.
Piirin kokousedustajaksi Erkki Näsi, varalla Paavo Huhtinen.
Puoluekokoukseen Erkki Näsi ja varalle Jorma Rinne.
Keskusteltiin kunnanvaltuuston kokouksesta ja sitä edeltävästä kunnallistoimikunnan kokoontumisesta.
Pelttari esitti poliittisen tilannekatsauksen.

Johtokunta 28.4.1975 klo 19. Säästöpankissa Läsnä oli 9 jäsentä sekä kaksi Kokoomusnuorista.
Valittiin vaalitoimikunta Erkki Näsi pj, Eero Lehtojoki, Reijo Vuorela, Risto Rantala sekä
Merikarvian Kokoomuksen Nuoret rystä M. Liutala.
Päätettiin osallistua johtokuntien neuvottelupäiville 5.5.1975 Kankaanpäässä.
Päätettiin liittyä Porvariteatteri ryhyn.

Johtokunta 3.9.1975 klo 17.30 Säästöpankissa.
Läsnä oli 7 jäsentä. Päätettiin valmistautua huolella kunnallisvaaleihin ja ehdokkaita
kysytään tammikuun aikana. Talousarvio vuodelle 1976 päätyi 1.100 mk.
Vaalikassaan 600 mk. Keskusteltiin vaalimainnosta.

Syyskokous 3.9.1975 klo 19 Säästöpankissa. Läsnä oli 8 jäsentä. Toimintasuunnitelma vuodeksi 1976:
Valmistaudutaan huolella kunnallisvaaleihin, kokoonnutaan myös eri kylissä mm. Eero Lehtojoella
tammikuussa, myydään arpoja, osallistutaan piirin järjestämiin tilaisuuksiin sekä kunnallistoimikunta
kokoontuu ennen valtuuston kokouksia. Talousarvio päätyi 1.100 mk, jossa vaalikassaan 300 mk.
Jäsenmaksuksi 20 mk, jäsenmaksutulot 1.000 mk. Eläkeläiset 10 mk.

Seuran puheenjohtajaksi Erkki Näsi ja johtokuntaan Olavi Tiitinen, Risto Rantala, Anna-Maija Rinne,
Voitto Peltomäki, Kauko Hamppula, Eero Lehtojoki, Reino Rannikko, Paavo Huhtinen, Kosti Kouhi,
Altti Grönholm, Margit Rosqvist, Reijo Vuorela, Marita Virtalaine ja Reino Kotovuori.
Tilintarkastajiksi Mikko Väre ja Pentti Sipilä ja varalle Juhani Aitasalo ja Esko Sipilä.
Keskusteltiin vaalitoimikunnista. Päätettiin, että kunnan vaalitoimikuntana toimii johtokunta.
Sivukylistä olevat johtokunnan jäsenet toimivat vaaliyhdysmiehinä kylissään.

Johtokunta 17.11.1975 klo 18. Läsnä oli 8 jäsentä. Seuran vpj Paavo Huhtinen, sihteeriksi Reino Kotovuori,
rahastonhoitajaksi Marita Virtalaine, arpa-asiamies Reino Rannikko, vaalipäällikkö Risto Rantala.
Keskusteltiin piirin lähettämästä kirjeestä, jossa seuraa kehotettiin maksamaan 4.000 mk piirin
huoneiston menoja. Todettiin, ettei seuralla ole mahdollisuuksia sen maksamiseen.
Hyväksyttiin, että piirille maksetaan 10 mk jäsentä kohden. Keskusteltiin kunnallisvaaliasioista.

Johtokunta 18.2.1976 klo 17. Säästöpankissa. Keskusteltiin Satakunnan Osuuskaupan vaaleista.
Päätettiin asettaa 3 ehdokasta, kun suostumus saadaan seuraavista: Kaisa Lammi, Kaija Aitasalo,
Marjatta Sipilä, Antero Vehviläinen, Pentti Riihiaho, Voitto Peltomäki, Lauri Hakosalo
ja Heimo Roström.

Johtokunta 23.2.1976 klo 19. Eero Lehtojoen luona. Kehotettiin jäseniä osallistumaan
osuuskauppavaaleihin innolla. Keskusteltiin kunnallisvaaleista. Päätettiin kysyä SKL:lta,
haluavatko he tulla vaaliliittoon KOK kanssa. Kysyjinä Erkki Näsi, Risto Rantala ja Margit Rosqvist.
Keskusteltiin kunnallisvaaliehdokkaista.

Kevätkokous 18.3.1976 klo 19 SP:ssa. Kokous piti hiljaisen hetken rahastonhoitajansa
Marita Virtalaineen muistolle. Piirin edustajiksi Erkki Näsi ja Margit Rosqvist.
Puoluekokoukseen Voitto Peltomäki. Paikalla mm. Lauri Hakosalo. Sinikka Nurminen, Hanna Lehtonen.
Keskusteltiin kunnallisvaaliehdokkaista. Nimettiin seuraavat kunnallisvaaliehdokkaat: Kauko Hamppula,
Paavo Huhtinen, Eero Lehtojoki, Frans Mäntymäki, Voitto Peltomäki, Anna-Maija Rinne, Raimo Rekola,
Margit Roström, Marja Sipilä, Reijo Vuorela, Mikko Väre, Sinikka Nurminen, Antero Vehviläinen,
Hanna Lehtonen, Jorma Loven, Lauri Hakosalo, Jari Ruohomäki, Erkki Näsi, Erkki Kuuskeri,
Arvo Virtalaine, Tarmo Poikkeus, Kaiko Tommila ja Anja Meura.
Lisäksi päätettiin kysyä: Vesa Heikkilä, Marja Pietilä, Risto Rantala, Eero Seppälä, Heikki Mahlamäki,
Pentti Hamppula, Pentti Palokangas, Kauko Nummelin, Toivo Vainio, Tauno Vuorenmaa, Sulo Ruoho,
Sulo Nikaniemi, Pentti Laine, Reino Kotovuori, Kaarina Salo ja Eeva Tammiranta.

Syyskokous 7.10.1976 klo 18. Läsnä mm. Pekka Jokisalo, Harri Huhtinen, Sinikka Nurminen, Heikki Hakosalo,
Reijo Myntti, Jorma Loven, Mikko Väre. Keskusteltiin vuoden 1977 toimintasuunnitelmasta.
Toimitaan aktiivisesti ei vain vaaleissa vaan myös sen jälkeen. Kunnallistoimikunta kokoontuu heti
kun valtuuston esityslista saadaan.

Valittiin kunnallistoimikunta: vuodeksi 1977: Puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi Lauri Hakosalo
varalla Heikki Hakosalo ja jäseniksi Pekka Jokisalo, Arvo Virtalaine, Hanna Lehtonen, A-M
Rinne ja Erkki Näsi, Risto Rantala. Kunnanvaltuuston jäsenet kuuluvat siihen itseoikeutettuina.
Jos joku tulee valituksi valtuutetuksi, niin silloin täydennetään. Pidetään vähintään yksi puhetilaisuus
ennen presidentin valitsijamiesvaaleja. Vaalimainosten pystytystalkoot, Kouhi Oyltä 22x 125 lautaa
300 jm. lahjaksi.

Puheenjohtajaksi vuodelle 1977 Erkki Näsi. Johtokunnan lukumääräksi 1+7. Jäseniksi Lauri Hakosalo,
Margit Rosström, Anna-Maija Rinne, Mikko Väre, Kauko Hamppula, Sinikka Nurminen, Reino Kotovuori.
Tilintarkastajiksi Reijo Myntti ja Pentti Sipilä ja varalle Risto Kouhi ja Esko Sipilä.
Mäkelä piti poliittisen tilannekatsauksen.
Keskusteltiin vielä kunnallisvaaleista.
Päätettiin laittaa kunnallislehteen kylittäin toimivista vaalikyydityksistä. Kunnallistoimikunta hoitaa sen.

Valtuustoon valittiin kokoomuksesta kaudelle 1977- 1980 seuraavat:

Voitto Peltomäki
Paavo Huhtinen
Marja Sipilä
Erkki Näsi
Lauri Hakosalo
Hanna Lehtonen

Kokoomuksen varavaltuutetut olivat: Frans Mäntymäki, Kauko Hamppula, Anna-Maija Rinne, Erkki Kuuskeri,
Eero Lehtojoki, Margit Rosqvist, Tarmo Poikkeus, Anja Meura, Raimo Rekola, Reijo Vuorela, Mikko Väre,
Sinikka Nurminen

Johtokunta 17.11.1976 klo 19. Keskusteltiin kunnanhallituksen kokoonpanosta, lautakunta paikoista ja valtuuston
pj:ien paikoista. Kokoomusryhmän valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Erkki Näsi, siht. Hanna Lehtonen
ja neuvottelijoiksi kaikki valtuutetut.
Varapuheenjohtajaksi valittiin Lauri Hakosalo ja sihteeriksi Jorma Loven.

17.11.1976 klo 19.30 SP:ssa. Keskusteltiin kunnanhallituksen kokoomuksen edustuksesta, ja pjista.
Päätettiin vaatia neuvotteluissa joko kunnanhallituksen tai valtuuston puheenjohtajan paikkaa. Keskusteltiin
lautakuntapaikoista. Määriteltiin tavoitteet, henkilöt nimetään sen jälkeen. Keskusteltiin kuntainliittojen paikoista.
Kokoonkutsujaksi ja neuvottelujen vetäjäksi Paavo Huhtinen.
Kokoomuksen valtuustoryhmän pjaksi Erkki Näsi ja sihteeriksi Hanna Lehtonen. Keskusteltiin
kunnallistoimikunnan jäsenyyksistä, kun osa jäsenistä oli tullut valtuutetuiksi.
Keskusteltiin sen tehostamisesta ja säännöistä.

Johtokunta 17.11.1976 kello 21 Vpj:ksi valittiin Reino Kotovuori, sihteeriksi Jorma Loven, rahaston hoitajaksi
Pauli Pihlajamäki.

Johtokunta 26.2.1977 SP:ssa. Kesk. jäsenmaksujen yhtenäistämisestä ja päätettiin poistaa ns. jyvityssysteemi ja
ehdotettiin maksun muuttamista 30 mk per henkilö. Päätettiin ehdottaa, että Sinikka Nurmisen tilalle valittaisiin
uusi henkilö.

Syyskokous 28.2.1977 SP:ssa. Läsnä oli 10 jäsentä. sekä piirihallituksesta Pekka Paatero.
Kokouksen pjksi Heikki Hakosalo ja sihteeriksi Jorma Loven. Seuran edustaksi piirin kokouksiin
Lauri Hakosalo ja Erkki Näsi. Puoluekokoukseen Pekka Jokisalo. Presidentin valitsijamies
vaalien ehdokkaiksi valittiin Pekka Paatero ja Erkki Näsi. Jäsenmaksuksi 30 mk.
Sinikka Nurmisen tilalle johtokuntaan Eero Lehtojoki. Kunnallistoimikunnalle annettiin tehtäväksi
tarkistaa lautakuntapaikkojen jako. Paatero puhui.

Johtokunta 15.8.1977. Vaalitoimikuntaan valittiin Raimo Rekola, pj, Risto Rantala vpj, Jorma Loven,
siht. Eero Lehtojoki, Eero Seppälä, Sirkka Grönholm ja Reijo Vuorela.
Päätettiin tehostaa jäsenmaksujen keräämistä.

Kunnallistoimikunta SP:ssa klo 16.15.-17.30. Pj H. Hakosalo, sihteeriksi Margit Rosqvist.
Toimikuntaan tulivat: Frans Mäntymäki, Eero Lehtojoki, Eino Koskilahti, Kauko Hamppula, Risto Rantala,
Pekka Jokisalo, Margit Rosqvist, Heikki Hakosalo, Anna-Maija Rinne, Leo Vainio ja Anja Meura sekä
kaikki istuvat valtuutetut: Hanna Lehtonen, Marja Sipilä, Lauri Hakosalo, Erkki Näsi, Voitto Peltomäki ja
Paavo Huhtinen. Päätettiin pitää määräaikainen kokous joka parillisen kuukauden 1. ma klo 16.15.
Näsi piti esityksen suhteellisen vaalin toteuttamisesta. Lauri Hakosalo selosti kunnallisseminaarin asioita.
Todettiin puoluetta äänestäneiden määrän olevan paljon enemmän kuin yhdistyksessä on jäseniä.
Lisää yritetään saada jäseniä. Keskusteltiin jäsenmaksujen yhdenmukaistamisesta.


Kunnallistoimikunta 26.2.1977 Pj H. Hakosalo, valittiin edustajat lautakuntiin: mm elinkeinolautakuntaan
Jorma Rinne ja Eino Koskilahti, kotiseutulautakuntaan Pentti Riihiaho jne.

Kunnallistoimikunta 7.3.1977 klo 16-17. Säästöpankin kerhohuone. Pj H. Hakosalo.
Koirakuriasiassa ei tehdä ryhmää sitovaa päätöstä. Jokainen toimii parhaaksi katsomallaan tavalla.
Koska kevätkokous esitti, ettei kellään pitäisi olla enempää kuin yksi lautakuntapaikka, niin tarkistettiin suunnitelmaa
mm seuraavasti: kirjastolautakuntaan Antero Vehviläinen, koululautakuntaan Tarmo Poikkeus, tielautakuntaan
Pentti Palokangas, oikeusapulautakuntaan Reino Kotovuori varalle Jorma Loven,
Rakennuslautakuntaan Mikko Leppänen. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan päätettiin laatia ponsi,
jonka laatii Lauri Hakosalo. Päätettiin ehdottaa valtuustolle, että valtuuston I varajäsenelle
lähetetään valtuuston esityslista ja kokouskutsu.

Kunnallistoimikunta 24.3.1977 klo 16.15.-18.30. Pj H. Hakosalo, vpj valittiin Risto Rantala.
Luettiin toimikunnan säännöt. Luettiin piiristä tullut kirje, joka käsitteli juuri toimikunnan tehtäviä.

Päätettiin julkaista paikallislehdessä kokoomuksen lautakuntien jäsenet ja kunnanhallituksen
edustajat lautakunnissa. Lehtikirjoitusta varten valittiin tekstin laatijaryhmä;
Hanna Lehtonen, Pekka Jokisalo ja Erkki Näsi. Jälleen päätettiin paneutua vakavasti
jäsenhankintaan. Päädyttiin kunnan talouden hoitamiseen säästölinjalla yksimielisesti.
Pyritään rakentavaan työhön.

Kunnallistoimikunta koolle 4.4.1977 Pj H. Hakosalo johti ja päätettiin esittää Luoteis-Satakunnan
kansanterveystyön kl liittohallitukseen Paavo Huhtista ja varalle Olavi Järvistä.

Kunnallistoimikunta 6.6.1977 klo 16.30-17.30 Pj H. Hakosalo. Sarporannan kaava-alueelle
päätettiin ehdottaa, että tontin suuruudeksi tulisi vähintään 1200 neliömetriä.
Maatilalain toimikuntaan päätettiin valita Kauko Hamppula ja varalle Mikko Meura.

Kunnallistoimikunta 5.9.1977 klo 17.15-17.35. Pj Heikki Hakosalo.
Tuula Jokisalon paikkakunnalta muuton vuoksi päätettiin ehdottaa, että yläasteen
kouluneuvoston varajäseneksi Laina Riihiaho ja samasta syystä Pekka Jokisalon kunnanhallituksen
varajäseneksi Hannu Kuusista ja Ala-asteen kouluneuvostoon Ylikylä-Ahlströmin kouluun
Lauri Hakosalo. Päätettiin puoltaa Tauno Hyrskylahden anomusta hänen tonttinsa rakennuskaavan
muutosta. Kirjastonhoitajan asunto on pidettävä varattuna tulevaa kirjastonhoitajaa varten.
Lautamiesten vaalissa päätettiin ehdottaa Anja Meuraa tai Terttu Hamppulaa riippuen siitä
kummasta päästä kuntaa muut asettavat lautamiehiä. Neuvotteluja ns. Eskon maa-alueen
saamisesta jatketaan.
Päätettiin esittää, että kunnanhallitus ottaisi vielä tämän vuoden aikana urheilutalon koekäyttöön,
että pystyttäisiin paremmin arvioimaan sen tuotot ja kulut.
Kansanedustaja Toivo Pohjala vierailee Merikarvialla seuran kutsusta 10.10.1977.

Kunnallistoimikunta 10.10.1977 Kunnanvirasto II klo 16.15-17.30 Pj Heikki Hakosalo avasi kokouksen.
Suunnittelu-elinkeinosihteerin sekä raittiussihteerin virkojen täyttämistä pyritään lykkäämään kireän
rahatilanteen vuoksi sekä opinto-ohjaajan viran osalta samoin.
Valtionapuselvitys tehdään. Peruskoulun yläasteen saneeraussuunnitelman tekemisessä asetuttiin
kielteiselle kannalle. Koetetaan suostutella kunnanhallitus ottamaan urheilutalon koekäyttöön.


Syyskokous 10.10.1977 klo 19. SP:ssa. Kansanedustaja Pohjala esitti poliittisen tilannekatsauksen.
Toimintasuunnitelma vuodelle 1978 hyväksyttiin. Vaalityö on etusijalla, kunnallistoimikunta kokoontuu
entiseen tapaan aktiivisesti, jäsenluettelo laitetaan ajan tasalle. Nuorten toimintaa elvytetään.
Jäsenmaksuksi 30 mk. Talousarvio hyväksyttiin 1.800 mk.
Seuran pjksi Erkki Näsi ja jäseniksi Lauri Hakosalo, Mikko Meura, Eero Lehtojoki, Kauko Hamppula,
Simo Rantamäki, Jorma Loven ja Reino Kotovuori.
Tilintarkastajiksi Reijo Myntti ja Pentti Sipilä ja varalle Risto Kouhi ja Esko Sipilä.
Pohjala puhui.

Kevätkokous 2.3.1978 klo 19 Maistikassa. Läsnä oli 26 henkilöä.
Kansanedustaja Kirsti Holming ja Erkki Mäkelä olivat läsnä.
Todettiin, etteivät kaikki seuraan haluavat ole saaneet jäsenmaksuosoitusta. Asia päätettiin tutkia
ja hoitaa kuntoon. Todettiin, että rahastonhoitajan pitäisi olla seuran jäsen. Piiriin edustajiksi Erkki Näsi
ja Jorma Rinne ja varalle Lauri Hakosalo.
Puoluekokousedustajaksi Lauri Hakosalo.
Esiteltiin luonnokset puolueen paikallisyhdistysten mallisäännöistä sekä kokoomuksen
valtuustoryhmän sääntömallit. Päätettiin odottaa kunnallistoimikunnan lausuntoa.
Keskusteltiin jäsenäänestyksestä, joka tulee kevään kuluessa.
Kirsti Hollming puhui.

Johtokunta 10.4.1978 Virastotalo II Sihteeriksi valittiin Jorma Loven, vpjksi Lauri Hakosalo,
rahastonhoitajaksi Lassi Hosike ja vaalipäälliköksi Risto Rantala.
Päätettiin lähettää Siikaisten kokoomuspäiville Merikarvian torvisoittokunta.
Ehdotettiin että Voitto Peltomäki poimii henkikirjoista vuosien 1949-1960 välillä syntyneiden
nuorten nimet ja osoitteet.

Päätettiin anoa kokoomusmitalia Paavo Huhtiselle ja Erkki Näsille.
Päätettiin maksaa matkakulut kilometrikorvauksena oman auton käytöstä osallistumisesta
piirin ym. kokouksiin.

Johtokunta 30.8.1978 Maistikassa. Keskusteltiin seurakuntavaalien ehdokkaista, joita voidaan
asettaa enintään 24, pyritään saamaa täysi lista. Päätettiin, ettei vaaliliittoja tehdä.
Kansanedustajaehdokas kauppaneuvos Teuvo Pielan puhetilaisuus toivottiin siirrettäväksi
myöhempään ajankohtaan.

Johtokunta 14.9.1978 Läsnä 12. Seurakuntavaaliehdokkaista puhe.
Seuraavia ehdotetaan: Aino Anttila, Irja Heikkilä, Sirkka Leppänen, Eero Seppälä, Reino Rannikko,
Risto Rantala, Lauri Anttila, Erkki Näsi, Kauko Tommila, Eero Lehtojoki, Altti Grönholm,
Margit Rosqvist, Anneli Santavuori, Kaisa Uusitalo, Aune Vanhatalo, Lahja Alen ja Päivi Ahola.

Johtokunta 13.11.1978 Virastotalo II. Päätettiin pitää yhdessä naisten kanssa vaalitilaisuus, johon
pyydetään useampia edustajaehdokkaita. Päätettiin ottaa toimintasuunnitelmaan: Valmistautuminen
eduskuntavaaleihin, Kunnallisvaaleihin valmistautuminen ja kokoomusväen kartoittaminen.
Reino Rannikolta pyydetään selvitystä kokoomusväen kesäpäiväjuhlasta.

Päätettiin selvittää kokoomuksen ansiomerkkien saamiset ja muutkin ansiomerkit kokoomusväelle.
Muut mahdolliset esitykset Suoritetaan jäsenmaksurysäys. Jäsenmaksun suuruudeksi 50 mk perheen päältä.
Muilta perheen jäseniltä kannatusmaksuna 30 mk. Pyritään saamaan kannatusmaksuina 200 mk eri yhdistyksiltä.
Talousarvio päätyi 3.400 mk, jossa vaalityöhön 1780 mk ja liitolle 1620 mk. Johtokuntaan 1+7 jäsentä.
Ne valitaan lippuäänestyksellä.
Mikko Paatero puhui. Puoluekokoukseen Lauri Hakosalo. 13.11.1978 yleiskokous Nuorisotalossa.
Läsnä oli 12 jäsentä ja kansanedustaehdokas Mikko Paatero.
Jäsenmaksu 50 mk ja kannattajajäsenmaksuksi 30 mk. Tukimaksuna 200 mk.


Seuran puheenjohtajaksi valittiin Lauri Hakosalo vuodelle 1979 ja jäseniksi Erkki Näsi,
Eero Lehtojoki, Kauko Hamppula, Voitto Peltomäki, Tapio Ranne, Pentti Uusitalo
ja Jorma Loven.
Tilintarkastajiksi Esko Sipilä, Reijo Myntti varalle Risto Kouhi ja Risto Lehtonen.
Puheenjohtaja valittiin yhdysmieheksi naisten ja nuorten välille.
Mikko Paatero puhui.

5.1.1979 klo 15.30 johtokunnan kokous Virastotalo II.
Varapuheenjohtajaksi Erkki Näsi, sihteeriksi Jorma Loven, rahastonhoitajaksi Eero Lehtojoki.
Kokoomuksen vaalijuhla 14.2.1979, johon valittiin toimikunta: Erkki Näsi ja Reino Rannikko.

Johtokunta 26.2.1979 klo 18.30. Päätettiin ehdottaa harrastusmerkit toiminnasta puolueen ja seuran hyväksi
seuraaville henkilöille: Paavo Huhtinen, Maissi Koskela, Reino Kotovuori, Eero Lehtojoki, Heimo Meura,
Voitto Peltomäki, Risto Rantala, Olavi Tiitinen, Reijo Vuorela, Erkki Näsi, Reino Rannikko ja Raimo Rekola.

Päätettiin poistaa jäsenluettelosta poismuuttaneet ja naisjaostoon siirtyneet henkilöt. Tehtävä jäi puheenjohtajalle.
Rahastonhoitajan tehtäväksi annettiin suorittaa kokoomuksen jäsenmaksut vuodelta 1978, heti kun tilille on
kertynyt riittävä määrä. Päätettiin ehdottaa syyskokoukselle, että seuran edustajille tulevista kokouspalkkioista
perittäväksi määrätään maksu suoraan seuralle.
Piirin kevätkokoukseen Suodenniemelle Hakosalo ja Ranne. ja varalle Lehtojoki ja Hamppula.
Puoluekokoukseen Hakosalo ja Ranne.
SOK:n edustajanvaaleihin: Irma Lehtojoki, Jorma Loven, Reijo Vuorela, Sirkka Leppänen,
Maissi Koskela, Voitto Peltomäki ja varalle Leena Rekola ja Kauko Hamppula.
Keskusteltiin ja sovittiinkin eduskuntavaalien mainonnan järjestämisestä.

22.10.1979 Yleinen kokous Nuorisotalossa. Käsiteltiin aloite yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta,
mikä yleiskokouksessa päätettiin yksimielisesti hyväksyä. Käsiteltiin uudet säännöt pykälä kerrallaan.

1 § Nimi muutetaan Merikarvian Kokoomus ry:ksi. 9 §: Todettiin, että hallitukseen tulee kuulua vähintään
viisi ja enintään 9 jäsentä. Käsiteltiin toimintasuunnitelma: kunnallisvaalit tärkeimmät ja päällimmäisinä.
JÄSENKIRJE JOKAISELLE JÄSENMAKSUNSA MAKSANEELLE.
Valtuustoryhmä koolle esim. Maitikkaan äänestäjien tavoitettaviin muutaman kerran vuodessa.
Kokoomustanssiaiset Ourankolossa, ohjelmallinen ilta. Kokoomusarpajaiset.

Myydään jonkun merikarvialaisen kokoomustaitelijan taulu.
Kaikkien luottamusmiesten yksi yhteinen tilaisuus. Kokoomuskunnallisvaaliehdokkaiden yhteistilaisuus
keväällä ja toinen syksyllä. Jäsenmaksu 50 mk ja puolisolta 30 mk ja tukijäseniltä 200 mk.
Talousarvio vahvistettiin vuodelle 1980 5.100 mk = jäsenmaksut 3970 mk lahjoitukset 800 mk
Vahvistettiin hallituksen jäsenten luvuksi 1+7.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Lauri Hakosalo sekä jäseniksi hallitukseen Erkki Näsi,
Jorma Loven, Eero Lehtojoki, Voitto Peltomäki, Kauko Hamppula, Teuvo Ylitalo ja Pentti Uusitalo.
Tilintarkastajiksi Esko Sipilä ja Reijo Myntti ja varalle Risto Kouhi ja Risto Lehtonen.
Poliittisen tilannekatsauksen esitti kansanedustaja Aila Jokinen.

Kokoomus ry:n hallitus Nuorisotalossa 22.10.1979. Varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Näsi,
siht. Jorma Loven, rahastonhoitajaksi Teuvo Ylitalo.

Hallitus puheenjohtaja Hakosalon luona Virpolassa 17.12.1979 klo 19.
Hallituksen jäsenet kunnioittivat hetken hiljaisuudessa Viljo Yli-Kerttulan muistoa. Sihteerinä Pentti Uusitalo.
Puheenjohtaja esitteli yhdistyksen uudet säännöt.
Piirikokouksessa 1.12.1979 edustivat yhdistystä Kauko Hamppula ja Jorma Loven.
Todettiin, että Lauri Hakosalo on valittu piirivaltuuston jäseneksi vuodeksi 1980. Kauko Hamppula ilmoitti,
että hän maksaa itse kokouksen kulut. Jormalle maksetaan laskun mukaan mahdolliset kulut.

Pj esitteli piirin toimintakertomuksen ja piirikirjeet. Päätettiin anoa seuraavat harrastusmerkit:
II luokka Voitto Peltomäki III luokka Valtteri Alen, Heikki Hakosalo, Lauri Hakosalo,
Eino Koskilahti, Senja Kouhi, Paavo Lammi, Pentti Riihiaho, Sirkka Grönholm ja Antero Vehviläinen.
Hyväksyttiin uusiksi jäseniksi Kauko Hamppula ja Frans Mäntymäki.
Jäsenyydestä erotettiin edesmenneet jäsenet Matti Kiviniemi ja Viljo Yli-Kerttula.
Rahastonhoitaja Eero Lehtojoki selvitti yhdistyksen taloudellista asemaa.
Hänelle Eero Lehtojoelle ja puheenjohtaja Hakosalolle annettiin tunnustusta jäsenmaksujen keruusta
ja rahatilanteen parantamisesta. Hannu Ruoho ja Eino Mäntylahti ovat maksaneet jäsenmaksunsa
yhdistykselle, mikä pantiin merkille. Päätettiin hyväksyä Risto Rantalalle maksettavaksi kukkalaskuja 96 mk.

Todettiin, että pj on vienyt kukkia Reijo Vuorelalle puheen kanssa 50v. ja Paavo Huhtiselle, joka täytti 60 v.
Viljo Yli-Kerttulan perheelle on viety suruadressi. Valtuustoryhmä päätti maksaa Risto Rantalalle
kunnallisneuvos Erkki Juholalle lähetetyt kukat.
Hyväksyttiin Esko Sipilälle maksettavaksi kokousilmoituslasku 50 mk.
Pj esitteli piiritoimiston kirjeen kunnallisesta puoluetuesta, mikä merkittiin tiedoksi.
Hallitus suhtautui siihen varovaisen kielteisesti.
Pj esitteli kunnallisvaalien ehdokassopimukset. Sihteeri laittaa ne asialliseen kuntoon.
Päätettiin myydä Karhunkämmen lehteä 10 mk per kappale yhteensä 80 kpl.
Piirille tulee maksaa 400 mk ja yhdistykselle jää 400 mk.

Päätettiin järjestää kokoomus arpajaiset keväällä 1980.
Puheenjohtaja Hakosalon jäsenkirjeen kommentit olivat kannustavia.
Merikarvian kokoomus ja Merikarvian Yrittäjät järjestöjen välisistä skismoista
keskusteltiin ja toivottiin rakentavien keskustelujen avulla päästävän yhteisymmärrykseen.

Kevätkokous Maistikassa 21.2.1980 klo 18. Avaaja pj korosti syksyn kunnallisvaalien tulevaa
työtä ja tärkeyttä. Käsiteltiin hallituksen kertomus yhdistyksen edellisen kalenterivuoden toiminnasta,
mikä hyväksyttiin.
Eduskuntavaalit päättyivät 19.3. illalla. Vaali-innostus ei kenttäväen keskuudessa ollut hyvä.
Heikko osallistuminen lienee johtunut siitä, ettei omaa ehdokasta ollut.
Vaalijuhla järjestettiin 14.2. Vaalipalvelupiste KOP:n luona.
Satakunnan osuuskauppavaaleissa saatiin edustajistoon Irma Lehtojoki.
Todettiin, että kokoomusväen tulee hankkia osuustodistuksia, jotta voisimme
kasvattaa ääniosuuttamme ja ohittaa keskustapuolueen.
Kirkkoneuvostoon valittiin edustajat Raimo Rekola ja Pentti Riihiaho.
Harrastusmerkkejä sai 10 yhd. jäsentä.
Piirivaltuustoon Lauri Hakosalo. Valittiin yhdistyksen edustajiksi kunnallisjärjestöä
vastaaviin kokouksiin pj Lauri Hakosalo, kunnallisjärjestön pj. ja talouspäällikkö Teuvo Ylitalo.
Piirikokouksiin Antero Vehviläinen ja Teuvo Ylitalo ja varalle Valtteri Alen ja Eero Lehtojoki.
Puoluekokoukseen Hannu Kuusinen ja varalle Jorma Rinne.
Valittiin kunnallispoliittinen toimikunta vuodelle 1980: PJ Antero Vehviläinen, jäseniksi Valtteri Alen,
Eero Lehtojoki, Kauko Hamppula, Altti Grönholm ja Tapani Kuusinen. sekä
istuvat valtuutetut Marja Sipilä, Voitto Peltomäki, Paavo Huhtinen, Erkki Näsi, Hanna Lehtonen
ja Lauri Hakosalo.
Poliittisen tilannekatsauksen esitti nuorten piirisihteeri Kari Heino piiritoimistosta
korostaen tulevien kunnallisvaalien onnistumisen tärkeyttä ja kokoomustyön merkitystä.
Jaettiin III luokan harrastusmerkit Antero Vehviläiselle ja Valtteri Alenille.
Keskusteltiin tulevista vaaleista ja annettiin evästyksiä.

Merikarvian kokoomusyhdistysten yhteinen kokous Maistikassa 24.4.1980 klo 18
Kokoomus, Kokoomus Nuoret ja Kokoomuksen Naiset. Läsnä olivat Hakosalo, Lea Merilahti,
Margit Rosqvist, Leena Sisko Vanhatalo, Teuvo Ylitalo, Erkki Näsi, Eero Lehtojoki,
Antero Vehviläinen, Risto Rantala, Voitto Peltomäki, Hannu Ruoho, Pertti Näsi,
Aune Vanhatalo, Kauko Hamppula, Paavo Huhtinen ja Evy Huhtinen.
Voitto Peltomäelle luovutettiin II luokan harrastusmerkki.
Todettiin, että Merikarvian Kokoomus ry on se elin, joka nimeää kokoomusedustajat v. 1980 kunnallisvaaleihin.

Todettiin kokoomuslaiset ehdokassopimukset: Päivi Ahola, Lauri Hakosalo, Kauko Hamppula, Leena Härmä,
Tapani Kuusinen, Eero Lehtojoki, Jorma Loven, Lea Merilahti, Ahti Mäkipuro, Eino Mäntylahti, Erkki Näsi,
Voitto Peltomäki, Raimo Rekola, Anna-Maija Rinne, Margit Rosqvist, Hannu Ruoho, Aune Vanhatalo,
Leena- Sisko Vanhatalo, Antero Vehviläinen ja Marja Sipilä eli 20 ehdokasta.
Nämä vahvistettiin ehdokkaiksi. Lisäehdokkaat otetaan seuraavassa kokouksessa.

Hallitus Eero Lehtojoen luona 19.11.1980 klo 19. Avaaja pj Hakosalo lausuen kiitokset kokouspaikan isännälle
hyvästä kahvista ja mukavasta kokousympäristöstä. Päätettiin vuoden 1981 toimintasuunnitelma: jäsenkentän
edelleen laajentaminen huomion kohteena. Erityiskohteena Riispyy ja Trolssi sekä Etelämaa, Lammela, Peippu,
Köörtilä, Filppula ja Pohjansaha.
Jäseniä nyt 57 = puoluejäseniä ja jäsenmaksunsa maksaneita 85.
Yhdysmiehet tulee hallituksen etsiä kaikkiin kyliin, jotka etsivät uusia jäseniä tekevät kokoomusasiaa
tunnetuksi alueellaan.

Kokoomuksen valtuutetut kaudella 1981- 1984:

Voitto Peltomäki 107 ääntä
Lauri Hakosalo 69 ääntä
Marja Sipilä 55 ääntä
Kauko Hamppula 41 ääntä
Anna-Maija Rinne 41 ääntä
Risto Rantala 31 ääntä

Uusia valtuustoehdokkaita vuoden 1984 kunnallisvaaleihin on jo nyt ryhdyttävä etsimään –
vain siten kasvatamme ääniosuutemme 700 äänestäjään ilmoitti puheenjohtaja Hakosalo tavoitteeksi.

Valtuustoryhmä koolle äänestäjiensä tavoitettaviin 4 kertaa valtuustovuoden aikana esimerkiksi kerran Maistikassa
ja muut kerrat kunnan eri kylissä. Jäsenkirjeet ainakin kolme lähetetään jokaiselle jäsenmaksunsa suorittaneelle.
Yhteinen luottamusmiesten kokous ainakin kerran koolle tämän vuoden aikana. Yhteinen teatterimatka.
Kunnallislehteen kokoomuslaiset luottamusmiehet - luettelo.
Piirivaltuustoon oma ehdokas. Harrastusmerkkejä edelleen anotaan. Luottamusmieskursseille osallistutaan.
Kunnallistoimikunta aktiiviseen alkuun ja toimintaan. Nuorten toimintaa pyritään tukemaan erityisellä
aktiivisuudella. Pidetään yhdistyksen talous edelleen kunnossa. Jäsenmaksut entisellä tasolla.

Jäsenmaksu puolueeseen kuuluvalle 59 mk ja muille 30 mk. Kannatusjäsenmaksut 1-200 mk ja enemmänkin
vastaan otetaan. Päätettiin, että uudet valtuutetut maksavat 50 mk kannatusmaksun vaalien tappion peittämiseen
yhdistyksen tilille. Talousarvio vuodelle 1981 päätyi 5.100 mk. Tilintarkastajiksi Olavi Tiitinen ja Jarmo Luoma
ja varalle Pentti Riihiaho ja Mikko Väre.
Puheenjohtajaksi edelleen Lauri Hakosalo. Jäseniksi Erkki Näsi, Teuvo Ylitalo rahastonhoitajaksi,
Lea Merilahti sihteeriksi, Eero Lehtojoki, Jorma Rinne, Voitto Peltomäki, yksi Eteläpäästä pitäjää.
Kunnallistoimikuntaan kokoomus rystä Erkki Näsi, Raimo Rekola ja Antero Vehviläinen.
Samalla ehdotetaan, että nuorista valittaisiin kaksi edustajaa ja yksi naisyhdistyksestä, koska
valtuustossa on jo kaksi naista. Jäsenluettelo saatetaan ajan tasalle ja piiritoimistossa pj. hoitaa pois
jäsenmaksunsa laiminlyöneet: Urho Kuusinen ja Kaisa Kankaanpää.
Naisyhdistykseen on siirtynyt: Aili Lammi, Kaisa Lammi ja Liisa Lehtonen.
Paikkakunnalta ovat muuttaneet Aki Lammi ja Tapio Ranne.
Jäseniksi hyväksyttiin Teuvo Ylitalo ja Lea Merilahti ja Niemi.
Jäsenluku 56 ennen ja nyt 52 + Jarmo Luoma ja Erkki Kuuskeri= 54 jäsentä.
Päätettiin anoa harrastusmerkit III lk Altti Grönholm, Jorma Loven, Frans Mäntymäki, Mikko Väre,
Kauko Hamppula, Raimo Rekola, Eero Seppälä ja Kalevi Raunela.
Samalla hallitus päätti tutkia, onko mahdollista anoa joillekin jäsenille itsenäisyyspäiväksi
1981 merkkejä, ja jos on, niin anotaan.

Syyskokous Maistikassa 23 11 1980 kello 14.
Pj avasi kokouksen lausuen mm kiitokset hyvin suoritetusta vaalityöstä ja jakoi III luokan harrastusmerkit
Senja Kouhille ja Paavo Lammille. Pj. oikeutettiin jakamaan seuraavat merkit parhaalla tavalla:
III lk Pentti Riihiaho, Sirkka Grönholm ja Eino Koskilahti. Todettiin pakalla olevan 16 äänioikeutettua
jäsentä ja annettiin läsnä- ja puheoikeus naisyhdistyksen pj. Margit Rosqvistille ja nuorten yhd. jäsenelle
Ahti Mäkipurolle. Kokouskutsu oli julkaistu Satakunnan Kansassa ja Merikarvian kunnallislehdessä.
Käsiteltiin vuoden 1981 toimintasuunnitelma: jäsenkenttää edelleen laajennetaan erityiskohteina Riispyy,
Trolssi. Etelämaa Lammela Peippu, Köörtilä, Filppula ja Pohjansaha. Jäseniä on 57 ja jäsenmaksun suorittaneita
on 20.11.1980 yht. 85. Yhdysmiehet tulee hallituksen etsiä.

Uusia kunnallisvaaliehdokkaita on jo nyt ryhdyttävä etsimään, koska vain siten kasvatamme ääniosuuttamme
700 ääneen. On huomattava ottaa yhteyttä pitäjään muuttaneisiin uusiin ihmisiin ja toivotettava
heidät tervetulleiksi yhdistykseemme.
Valtuustoryhmä koolle äänestäjiensä tavoitettaviin 4 kertaa valtuustovuoden aikana.
Jäsenkirjeet ainakin kolme kaikille jäsenmaksunsa maksaneille.
Yhteinen luottamusmieskokous ainakin kerran koolle vuoden 1981 aikana.
Yhteinen teatterimatka. Kokoomusluottamusmiesluettelo kunnallislehteen tammikuussa.
Nuorten ja naisten toimintaa tuetaan ja yhteistyötä parannetaan. valitaan 12 jäseninen kunnallistoimikunta,
jossa on 6 valtuutettua, kolme muuta Kokoomus ry:stä, kaksi nuorten ja yksi naisyhdistyksestä.

Kunnallistoimikunta vastaa kunnallispolitiikan johdosta ja se valitsee luottamusmiehet eri lautakuntiin
vuosiksi 1981-1984. Vahvistetaan yhdistyksen taloutta. Jäsenmaksuksi 50 mk Kannatusjäsenmaksu 30 mk
ja muuten 200 mk. Talousarvio 5.100 mk Tilintarkastajiksi Olavi Tiitinen ja Jarmo Luoma ja varalla
Pentti Riihiaho ja Mikko Väre.
Puheenjohtajaksi Lauri Hakosaloja jäseniksi 7 jäsentä ja sihteeri ulkopuolelta hallituksen. Erkki Näsi,
Teuvo Ylitalo, Eero Lehtojoki, Jorma Rinne, Voitto Peltomäki ja Risto Rantala ja
sihteeriksi Lea Merilahti. Eteläpään pitäjää ehdotettiin kahta: Eino Koskilahti ja Alpo Grahn. Valittiin Eino Koskilahti.

Kunnallistoimikuntaan Kokoomus ry:stä ehdotettiin Erkki Näsi, Raimo Rekola, Eero Lehtojoki, Erkki Kuuskeri
ja Jarmo Luoma. Valittiin Lehtojoki 12 ääntä, Näsi 10, Rekola 9 Kuuskeri 9 ja Luoma 8. Kuuskeri tuli arvalla.
Pj Hakosalo alusti keskustelun vuoden 1980 vaaleista.
Risto Rantala päätti kokouksen makoisalla vitsillä, jota ei päätetty kuitenkaan kirjata.


Kunnallistoimikunta kunnanvirasto II 30.11.19800 klo 14. Kokouksen avasi Kokoomus ry:n pj Hakosalo todeten,
että valtuustoryhmä oli vähän aiemmin järjestäytynyt ja valinnut pjksi Lauri Hakosalon ja sihteeriksi Risto Rantalan.
Kunnallistoimikunnan pjaksi valittiin Risto Rantala, sihteeriksi Lea Merilahti. Ryhdyttiin keskustelemaan tulevista
luottamusmiespaikoista kaudelle 1981-1984. Tehtiin päätökset eri liitteelle.
Neuvottelijoiksi valittiin Lauri Hakosalo ja Voitto Peltomäki, jotka yhteydenotolla Kepuun pyrkivät saamaan
lisäpaikkoja meille.

Kunnallistoimikunta koolla Kunnanvirasto II 17.12.1980 klo 16.15.
Pj Rantala totesi kokouksen olevan seuraavan päiväiseen valtuuston kokoukseen tulevan talousarvion katsastaminen.
Keskustapuolueeseen olivat olleet yhteydessä neuvottelijat Lauri Hakosalo ja Voitto Peltomäki:
Ilmapiri suotuisa myös mahdollisesti lisäpaikkoja tulossa. Jatketaan neuvotteluja.
Keskusteltiin tulevista luottamusmiespaikoista kaudelle 1981-1984. Tähdennettiin, ettei luottamusmiespaikkoja tule
antaa useita samalle henkilölle ja toisaalta henkilöille, jotka ovat osoittaneet haluavansa aktiivisesti olla mukana
kokoomuksen toiminnassa. Lauri Hakosalo esitteli pääkohdittain talousarvion:
Suunnittelusihteerin viran tarpeellisuus puhutti, samoin kunnan kahviraha noin 2.000 mk esitettiin poistettavaksi
ja siirrettäväksi toiselle momentille. Kuntainliittojen menojen paisuttamiseen huomiota, teatterikuljetusten tuki
on myönteistä taidekasvatusta, Näsin alueen maisemointi 110. 000 mk kustannuksia pidettiin erittäin korkeina,
toivottiin asukkaiden itsensä kunnostavan myös ympäristöä, ns. koulumestarintien kunnostaminen määräraha
myönnetty jo vuodeksi 1980.
Antinkartanon hoito-osaston rakentaminen terveyskeskuksen tontille 500 000 mk rahoituksesta tulee kunnalliskodin
tileiltä. Keskustoimiston korjaaminen, kunnalla on ehkä parempiakin kohteita.

Hallitus koolla 7.1.1981 klo 16.15. Virastotalo II. Varapjaksi valittiin Erkki Näsi, rahastonhoitajaksi Teuvo Ylitalo
ja sihteeriksi jo ennen päätetty Lea Merilahti.

Kunnallistoimikunta koolla 7.1.1981 klo 16.30 Virastotalo II.
Todettiin kokouksen tehtäväksi valita kokoomuslaiset luottamusmiehet valtuustokaudelle 1981-1984.
Luottamusmiespaikat jaettiin kunnallistoimikunnan 30.11.1980 pitämässä kokouksessa laaditun listan mukaan
muutamin poikkeuksin. Keskusteltiin jäsenmaksujen keräämisestä.
Urakka jakautuu Hakosalon, Ylitalon ja Merilahden kesken.

Kunnallistoimikunta 27.1.1981 Kunnanvirasto II Pj Rantala avasi kokouksen muistuttaen Satakunnan Kansan
kokoomuspalstan seuraamisen tärkeydestä. Hakosalo selosti luottamusmiespaikkojen lopullista jakautumista
keskustalaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa. Keskusteltiin valtuuston puheenjohtajiston valinnasta.
Asiasta käytäisiin neuvotteluja vielä samana iltana Kepun ja SDP:n edustajien kanssa. Keskusteltiin tulevan
kunnanhallituksen kokoonpanosta. Toivottiin asian järjestyvän sopuisasti ilmaan vaaleja. Käytännössä ei kuitenkaan
niin suuri yksimielisyys liene mahdollista. Todettiin kepulaisten keskinäisten erimielisyyksien sekoittavan tätäkin asiaa.
Eero Lehtojoki selosti kirkkovaltuuston kokouksessa tapahtunutta kokoomuksen sisäistä välirikkoa.
Todettiin tarpeellisiksi sielläkin ryhmäkokoukset.

Kevätkokous Mieslaulajain talossa 4.3.1981 klo 19. Lauri Hakosalo avasi kokouksen ja juhlisti kokousta jakamalla sihteeri
Lea Merilahden avustamana III luokan harrastusmerkit: Kauko Hamppula, Jorma Loven, Raimo Rekola sekä
Altti ja Sirkka Grönholmille. Kansanedustaja Toivo T Pohjala puhui käynnissä olevista TUPO neuvotteluista sekä
luonnonsuojelua koskevista lainsäännöksistä
Soralaki puhutti yleisöä.
Hakosalo selosti edellisen kalenterivuoden toimintaa: kunnallisvaaleissa kokoomus sai 598 ääntä 22,7 %.
Hieno oli saavutus!
Vahvat alueet olivat Ylikylä, Kuvaskangas, Tuorila, mustat alueet Riispyy, Lammela ja Peippu.
Yhdysmiesverkoston avulla pitäisi ääniosuus seuraavissa vaaleissa kasvattaa 700 ääneen, jolloin saataisiin 7 valtuutettua
ja taattaisiin kokoomusryhmälle itsenäisempi ja parempi asema. Nuorten yhdistys aloittanut toimintansa v 1980.
Kolmella kokoomusyhdistyksellä on nyt yht. noin 150 jäsentä, joista jäsenmaksuja saamme noin 100 jäseneltä.
Vaalit maksoivat 3.500 mk kaikkien laskujen tultua suoritetuiksi on yhdistyksen talous kunnossa.
Harrastusmerkkejä on jaettu ja tullaan edelleen jakamaan.

Tavoitteet vuodelle 1981: Kokoomuksen vaikutusvalta on kasvanut. Osaltaan siihen on vaikuttanut yhteistyö
Kepun kanssa, jolloin saatu arvokkaita luottamusmiespaikkoja. siksi toivotaan kentällä edelleen hyväksyttävän
yhteistyö Kepun kanssa, joka on realiteetit kunnassa tunnustaen ja myös Kepun sisäinen hajanaisuus huomioon
ottaen hedelmällistä. Veroäyri edelleen 17,5 p.
Seuraava suuri rakennuskohde on Rosenlewin teollisuushalli. Toimintakertomus hyväksyttiin ja tilaisuuden
pj Eero Lehtojoki kiitti yhdistyksen pj Lauri Hakosaloa yhdistyksen hyväksi tehdystä erinomaisesta ja tuloksellisesta
työskentelystä, mihin kiitoksiin myös yleisesti yhdyttiin. Rahastonhoitaja Ylitalo esitti tilikertomuksen.
Piirikokokseen valittiin Risto Rantala ja Altti Grönholm ja varalle Reino Kotovuori ja Jorma Loven.
Puoluekokokseen Lea Merilahti ja varalle Jorma Rinne. Muihin tilaisuuksiin Pj Lauri Hakosalo.

Kunnallistoimikunta koolla 20.3.1981 Virastotalo II klo 16. Pj Rantala avasi kokouksen.
Käsiteltiin seuraavassa valtuuston kokouksessa esiin tulevat asiat. Keskustelua herätti
palopäällikkö- väestönsuojelupäällikön viran täyttäminen ja uuden
Rosenlewin hallin rakentaminen ja hankkeen liikkeellelähdössä esiin tulleet epäkohdat sekä rahoitus.
Lauri Hakosalo selosti myös muuta kunnan rahoituspolitiikkaa.
Asioita tuntuu makaavan jossain pöytälaatikoissa?
Keskusteltiin kokoomuksen toiminnan laajentamisesta.
Näissä merkeissä päätettiin järjestää yleisötilaisuus Lankosken Kahvimyllyssä, jossa
kokoomuksen valtuutetut ovat äänestäjiensä ym. muiden tavoitettavissa.

Kunnallistoimikunnan ja hallituksen kokous 1.9.1981 Virastotalo II klo 18.30.
Kokouksen avaaja Hakosalo totesi tämän kokouksen tarkoituksena olevan suunnitella
tulevan syksyn toimintaa. Hakosalo selosti piiritoimiston koulutustilaisuudessa 20.8.1981 käsiteltyjä
asioita: jatkuva vaalivalmius: uusi vaalipäällikkö.
Kokoomus nousussa vaaleihin lähdettävä Kokoomus voittaa - hengessä. Eduskuntaehdokkaita etsittävä jo
tänä syksynä tavoitteena 4s kansanedustaja Satakunnasta.
Päätettiin järjestää kokoomusvaltuutettujen haastattelu/kyselytunti Köörtilässä jonain lokakuun tiistaina.
Päätettiin anoa III lk harrastusmerkit Jorma Rinteelle, Jaakko Lehtojoelle, ja Pentti Palokankaalle.
Rahastonhoitaja Ylitalo selosti yhdistyksen taloudellista tilannetta. Kassa on tällä hetkellä melko tyhjä.
Jäsenmaksunsa maksamatta olevat poistetaan jäsenluettelosta.
Hakosalo selosti kunnan lisätalousarviota vuodelle 1981 sekä edessä olevia rakennushankkeita:
Lukion rakentaminen 1983-84, teollisuushalli: kokoomuksen kanta: ensin yrittäjä, sitten sopiva halli,
3. Kunnanvirastotalo hyvä työllistäjä lamakaudella. 4. Paloasema

Hallituksen kokous 25.9.1981 klo 16.
Tulevassa syyskokouksessa päätettiin kiinnittää huomiota lähes kaikkiin samoihin seikkoihin kuin
edellisessä syyskokouksessa ja se päätettiin viedä lävitse piiritoimistosta tulleen esityslistan mukaan.
Keskustelua herätti myös useiden kunnallistoimikunnan ja hallituksen jäsenten passiivisuus.

Syyskokous 29.9.1981 alkaen klo 19 Maistikassa. Puheenjohtaja Hakosalo avasi kokouksen todeten, että
vaalien suhteen on meneillään välivuosi ja voimme keräytä voimia suuriin koitoksiin. Toimintasuunnitelma 1982:
jäsenkuntaa kartoitetaan mm kaikki jäsenmaksunsa maksaneet jäseniksi, jolloin mahdollisuus vaikuttaa vaaleihin
mm. ehdokkaiden valintaan. Valtuutetut kyliin haastateltaviksi, Kisapirtillä Köörtilässä seuraava tilaisuus 13.10.1981.
Jäsenkirjeitä lähetetään asioiden ja talouden sallimissa puitteissa. Piirivaltuustoon oma ehdokas, nais- ja nuorten
yhdistysten toimintaa tuetaan. Kunnallistoimikunta laatii kunnallispoliittisen ohjelman, joka voidaan lähettää
uusille jäsenille. Uusia valtuustoehdokkaita etsitään. Omaa kansanedustajaehdokasta etsitään Satakunnasta pitäisi
saada nykyisten 3 sijasta 4 kokoomuslaista kansanedustajaa. Kokoomuslaisten yhteinen teatterimatka.
Jäsenmaksuksi edelleen 50 mk, poikkeustapauksissa 30 mk, jolloin ei tule puolueen jäsenyyttä, ei Nykypäivää
eikä harrastusmerkkejä. Tilintarkastajiksi valittiin Olavi Tiitinen ja Jarmo Luoma ja varalle Mikko Väre ja
Pentti Riihiaho.

Pjaksi Lauri Hakosalo. Hakosalo kiitti luottamuksesta todeten kuitenkin, että paikalle olisi vähitellen etsittävä
uutta miestä uusine ideoineen. Hallitukseen Erkki Näsi, Teuvo Ylitalo, Eero Lehtojoki, Jorma Rinne,
Voitto Peltomäki, Risto Rantala sekä uutena sihteeri Lea Merilahti.
Hakosalo totesi hallituksen olevan sekä ammatillisesti että alueellisesti eteläpäätä lukuun ottamatta varsin kattava.

Vaalipäälliköksi Antero Vehviläinen. Kunnallistoimikunta 6 valtuutettua ja Kokoomus rystä valittiin Erkki Näsi,
Eero Lehtojoki ja Jarmo Luoma. Naisista 2 ja nuorista 1. Valtuustoryhmän pj kutsuu sen koolle ja toimikunta
valitsee pjan. Ay-poliittista henkilöä etsitään. Antero Vehviläinen lähtee Ay-koulutukseen Poriin 14.10.1981
piiritoimiston järjestämään koulutukseen
.
Hakosalo selosti tulevia kansanedustajavaaleja: noin 30-40 ehdokasta jäsenäänestykseen toukokuussa 1982
valitaan 14 ehdokasta. oman ehdokkaan etsintä päätettiin jättää hautumaan,
Samalla todettiin hyvin mahdolliseksi jouduttavan presidentin valitsijamiesvaaleihin UKK heikon terveydentilan
vuoksi. Merilahti toi terveisiä puoluekokouksesta. Hakosalo selosti talousnäkymiä, lähinnä lisätalousarviota.

Hallitus koolla 5.10.1981 Virastotalo II, Sihteeriksi valittiin Lea Merilahti, rahastonhoitajaksi Teuvo Ylitalo,
vpj Eero Lehtojoki kunnallistoimikunnan pj Erkki Näsi.
Keskusteltiin toiminnan piristämisestä sekä mahdollisen porvarillisen eläkeläisyhdistyksen perustamisesta.
Todettiin Merikarvialla olevan runsaasti iäkkäitä kokoomuslaisia ja päätettiin laittaa asia vireille.
Läsnä kokouksessa olivat Risto Rantala, Eero Lehtojoki, Teuvo Ylitalo, Lauri Hakosalo ja Lea Merilahti.

Hallituksen ja kunnallistoimikunnan kokous KOP:ssa 4.11.1981 klo 19.30. Pj Hakosalo avasi kokouksen todeten
sen tehtäväksi ajankohtaisten asioiden käsittelyn ennen kaikkea toiminnan virkistämiskeinojen etsimisen.
Säännölliset kuukausikokoukset olisivat tarpeen.
Jäsenasioista merkittiin Helmi Lehtojoen siirtyneen Naisten yhdistykseen.
Risto Lehtonen ja Lauri Rintamäki pudotetaan pois jäsenluettelosta maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi.
Jäseniksi ovat liittyneet Tauno Vähätalo, Riitta Ollila, Matti Salonen sekä nuorista Matti Lehtojoki ja Jari Ruohomäki.

Lisäjäseniä pitäisi hankkia luontaista tietä, ei tuputtamalla, todettiin. Kaikki yhdistyksessä nimetään jäsenhankkijoiksi.

Hakosalo selosti perusteilla olevan eläkeläisyhdistyksen edistymistä. Perustava kokous pidetään 19.11.1981 kello 12.00.
Keskusteltiin edessä olevasta presidentin vaalista ja puoluekokous edustajaa evästettiin.
Vaalitoimikuntaan valittiin vaalipäälliköksi Antero Vehviläinen ja jäseniksi Jorma Rinne, Riitta Ollila, Tapani Kuusinen,
Lea Merilahti.
Lisäksi naiset ja nuoret nimeävät omat henkilönsä.
Keskusteltiin kunnan talousasioista: talousarvio 1982 laadittu, 17,5 pennin veroäyrin perustalle, edellytetään talouden kasvua.
Kuntasuunnitelma on valmistunut. Voitaisiin pitää kokoomuksen nimissä yleisötilaisuus, jossa suunnitelmaa selostetaan.
Keskusteltiin Kepun sisäisestä paikallisesta valtataistelusta sekä mahdollisesta valtuuston puheenjohtajan vaihdoksesta.

Valtuustoryhmän, hallituksen ja kunnallistoimikunnan kokous 8.2.1982 klo 18.30 Kunnanvirasto II.
Valtuustoryhmässä aloitettua Esmera kysymystä puitiin edelleen.
Uudeksi jäseneksi hyväksyttiin nuorista siirtynyt Tapani Kuusinen.

Päätettiin anoa III harrastusmerkit: Eino Mäntylahdelle. Lauri Hakosalo kiitti saamastaan vaaliavusta. Piirivaltuustoon
päätettiin poisjäävän Lauri Hakosalon tilalle valita Voitto Peltomäki, joka asiaan suostui ainakin vuodeksi.
Päätettiin ehdottaa piirivaltuuston syyskokouspaikaksi Merikarvian urheilutaloa.
Jäsenkirjeitä päätettiin edelleen kirjoittaa. Aiemmin virinnyttä keskustelua mahdollisesta säännöllisestä jäsenillasta
jatkettiin.
Kylävierailuja päätettiin jatkaa, vuorossa on Trolssi. Keskusteltiin myös syksyn vaaleista:
Osuuskauppavaalit sekä kirkkovaltuustovaalit.

Kevätkokous KOP:ssa 23.3.1982 klo 19.30. Pj Hakosalo esitti toimintakertomuksen vuodelta 1981, joka kertomus
kiittäen hyväksyttiin. Rahastonhoitaja Ylitalo esitti tilit, jotka hyväksyttiin samoin kiittäen. Kunnallistoimikunta
valittiin pj ja sihteeri. Piirin kokouksiin Lea Merilahti ja Jorma Heikkilä varalle Erkki Näsi ja Kauko Hamppula.
Puoluekokokseen Antero Vehviläinen.
Hän selosti myös kokoomuslaista eduskuntavaalien jäsenäänestysmenettelyä.
Jokainen saa äänestää viittä ehdokasta kirjeitse toukokuussa. 14 eniten ääniä saanutta nimetään
kansanedustajaehdokkaiksi.
Omaksi ehdokkaaksemme tuli valituksi Lauri Hakosalo. Jäsenäänestys on 18.-22.5.1982.
Erkki Mäkelä esitti poliittisen tilannekatsauksen.

Mäkelä jakoi seuraavat harrastusmerkit: Kokoomusviiri Voitto Peltomäki, II lk Eero Lehtojoki,
Risto Rantala ja Lauri Hakosalo III lk merkit: Eino Mäntylahdelle, Evy Huhtiselle, Maila Näsille,
Jaakko Salmelle ja Ebba Rannikolle, osa jäi sihteerin postitettavaksi.

Hallituksen ja kunnallistoimikunnan kokouksesta 15.9.1982 klo 19.30 KOP:ssa. Pj Lauri Hakosalo avasi kokouksen
ja ilmoitti seuraavaa: syyskokous pidetään 25.10. alkaen klo 18. Siellä puhuvat Pelttari ja Humala.

Piirin vuosikokous pidetään Urheilutalolla 11.12.1982 klo 11 alkaen. Naisyhdistystä pyydetään avuksi tarjoilussa
esim. kahvit ja hernekeitto. Piirivaltuustoon ehdotetaan Voitto Peltomäkeä. Keskusteltiin kansanedustajaehdokkaista
ja päätettiin olla nimeämättä yhteistä ehdokastamme. Kukin voi vapaasti tehdä vaalityötä oman ehdokkaansa puolesta.
Monia ehdokkaita toivotaan esiintyvän Merikarvialla. Kunnallistoimikunnan pj Erkki Näsi kertoi, että 19-21.11.1982
pidettäviin seurakuntavaaleihin on ehdokaslistat jätettävä 30.9. mennessä. Ehdokkaiksi pyydetään: Eero Lehtojoki,
Margit Rosqvist, Anneli Santavuori, Erkki Näsi, Sirkka Leppänen, Risto Rantala, Pentti Hamppula, Lahja Alen,
Sanna-Leena Isomäki, Lauri Anttila, Eino Mäntylahti, Frans Mäntymäki, Pentti Riihiaho, Reino Kotovuori, Riitta Ollila,
Risto Härmä, Marketta Tenkanen, Leena Salmi, Leena- Sisko Vanhatalo sekä nais- ja nuorten yhdistysten ehdokkaita.
Vaaliasiamieheksi valittiin Lea Merilahti, varalle Antero Vehviläinen.
Lauri Hakosalo kertoi kunnanhallituksen kuulumisia ja Antero Vehviläinen toi terveiset vaaliseminaarista.

Syyskokous 25.10.1982 klo 18. Mieslaulajain talossa. Humala ja Pelttari esittivät poliittisen tilannekatsauksen.
Hakosalo esitti toimintasuunnitelman vuodelle 1983 todeten, että yhdistyksen talous on erittäin heikko johtuen
maksamattomista jäsenmaksuista. Jäsenmaksun suuruus 50 mk, kannatusmaksu 200 mk.
Ylitalo esitteli talousarvion vuodelle 1983 6.230 mk. Tilintarkastajiksi Olavi Tiitinen ja Jarmo Luoma varalle
Mikko Väre ja Pentti Riihiaho. Puheenjohtajaksi Lauri Hakosalo ja jäseniksi Teuvo Ylitalo, Eero Lehtojoki,
Jorma Heikkilä, Riitta Ollila, Risto Rantala, Antero Vehviläinen ja Lea Merilahti.
Kunnallistoimikuntaan valittiin Erkki Näsi, Eero Lehtojoki ja Jarmo Luoma.

Lauri Hakosalo toi esiin kunniapuheenjohtajakysymyksen. Siksi päätettiin ehdottaa Paavo Huhtista.

Kokoomuksen puheenjohtajina ovat olleet Kosti Kouhi 1946- 1947, J.H. Mäkipuro 1948- 1950,
Paavo Huhtinen 1951- 1970, Erkki Näsi 1971- 1978, Lauri Hakosalo 1979- 1983, Antero Vehviläinen 1984-1988,
ja uudelleen Lauri Hakosalo 1989-1995 Pirjo Kuuskeri 1996-2005 ja nyt Veli-Erkki Miettunen 2006 alkaen
eli hän on kahdeksan puheenjohtaja. Tätä luetteloa on täydennettävä Veli-Erkin jälkeen
olevilla puheenjohtajilla?

Jäsenkirje N:o 3/1990 Syksyn harmaus on kohta ohi ja valoisa joulu lähestyy… kertoo Lauri Hakosalo.
Hakosalolla oli tapana kirjoittaa lukuisan määrän jäsenkirjeitä.

Jäsenkirje N:o 1/1991

Hakosalon jäsenkirje 20.4.1992: Hyvää Pääsiäistä! Kokoomusjäsenemme Valtter Alen on kuollut.
Edelleen jäsenkirje 24.9.1991.Jäsenmaksu 100 mk. Jäseniä on nyt 43.
Tämä vuosi on Suomen 75-juhlavuosi: Kunnallisvaaleista jäsenkirjeessä kerrotaan.
Kunnallisvaalien vaalipäällikkö on Jorma Heikkilä.

Vuoden 1976 kunnallisvaalien käynnistämistoimenpiteet laadittiin.

Puheenjohtaja Lauri Hakosalo laati vuoden 1976 kunnallisvaalien tavoitteiden
toteuttamiskartoituksen. Merikarvian kokoomusväki onnistui kunnallisvaaleissa varsin hyvin.
Äänestäjäkuntamme kasvoi vuoden 1972 vaaleissa 113 henkilöllä, joka oli onnistuneen vaalivalmistelun
tulosta.

Vuoden 1972 vaaleissa 490 ääntä ja nyt vuoden 1976 vaaleissa peräti 603 ääntä.
Saimme valtuustoon kaksi lisäpaikkaa, joten meitä on valtuustossa nyt kuusi, joista
kaksi naista. He edustavat hyvin kokoomuskenttää.
Vain alueellinen jako ei ole vielä paras mahdollinen.
Ehdokkaita vuonna 1972 oli 14, mutta nyt jo 23.

Kokoomusväki innostui hyvään vaalityöhön. Yhteisvaali-ilmoittelua oli kolmessa viimeksi
ilmestyneessä Merikarvia-lehdessä melko näyttävästi. Kaikki ehdokkaamme numeroineen,
mutta ilman kuvaa oli hyvä ja näyttävä esiintyminen. Tavoitteemme oli ilmaistu lauseella:
”Tule kanssamme rakentamaan menestyvää miellyttävää Merikarviaa”. Se oli uudenlaista ja se puri,
vaikka teksti olikin vähän vanhahtava. Jokaiseen merikarvialaiseen kotiin jaettiin postitse
ehdokaslistamme, joka sisälsi iskulauseemme ja ehdokkaiden nimet ja numerot.
Ulkomainontaa varten laadimme talkoilla mainostaulujen pohjia 30 kappaletta.
Niihin sijoitettiin piiritoimiston antamat yleismainokset ja itse laatimamme ehdokasluettelo
nimineen ja numeroineen. Mainostaulut sijoitettiin kunnan eri osiin.
Kokoomuksen yrittäjäehdokkailla Hanna Lehtosella ja Erkki Kuuskerilla oli oma yrittäjäesitteensä
jakelussa.
Erityisesti Hakosalo muistaa Pekka Jokisalon Rosenlewin silloisen toimitusjohtajan suuriarvoisen
innostuneena talkoolaisena.
Meillä oli muutaman henkilön muodostama ns. kirjoittajaryhmä, joka tyylitteli kaikki julkaistut kirjoitukset.

Vuoden 1980 tavoitteeksi asetettiin puolestaan edellisten vaalien opit tunnustaen äänimäärätavoitteeksi
700 kokoomusäänisaaliin.
Tarkoitus oli saada vielä seitsemäs valtuutettu, joka olisi tuonut meille ¼ osan määrävähemmistön valtuustossa.
Tavoitteenamme tulevalla valtuustokaudella 1980-1984 oli jatkaa alkamaamme tehokasta ja tasapuolista
talousasioiden hoitamista.

Vuoden 1980 kunnallisvaalien vaalikampanjan suunnittelussa pyrittiin nopeasti löytämään 27 (54) ehdokasta
eli täydellä listalla yritettiin lähteä vaaleihin.
Entiset kunnanvaltuutetut lukuun ottamatta Paavo Huhtista jatkavat.
Valittiin 6-jäseninen idearyhmä ns. ydinryhmä, joka kirjoitti mm kirjoitukset Merikarvia-lehteen.
Valittiin 3-jäseninen talousryhmä, joka huolehtii rahoituspuolen ja postimerkit, jotka toivottiin saatavan
lahjoituksena.
Valittiin 10-jäseninen ulkotyöryhmä, joka piti huolta ulkomainoksista ja julkaisujen jakamisesta.
Vaalipalvelupiste kunnanhuoneen lähelle, joka toimii samalla vaalikuljetusyksikkönä.
kolmessa viimeksi ilmestyneessä Merikarvia-lehdessä esiteltiin ehdokkaat numeroineen.

Kokoomuksen iskulause oli nyt: ”Jatka kanssamme menestyvän ja miellyttävän Merikarvian rakentamista”.

Jokaiseen talouteen laitetaan ehdokasluettelo valokuvineen, missä ehdokkaat ovat omassa
työympäristössään.
Kuvat voisi ottaa Jorma Loven.
Kaikille alle 30-vuotisille lähetetään lisämateriaalia: ”Miksi kannattaa äänestää kokoomusta”.

Kunnantalon edustalla pidetään vaalipistettä. Ehdokkaiden omat henkilökohtaiset mainokset ovat
jokaisen oma asia, mutta erittäin sopivaa ja hyväksyttävää ja kokonaisuutta palvelevaa toimintaa.

Vaaleja varten laaditaan luettelo niistä kokoomusaloitteista, joita on viime vuosina tehty ja niistä
muista saavutuksista, jotka edistävät yhteistä asiaamme.
Kehitellään uudet ideat vuosille 1981- 1984. Otetaan siksi myös yhteys kokoomuslaisiin virkamiehiin
ideoiden saamiseksi myös heiltä.

Vuoden 1980 vaaleista Merikarvian kunnallislehti otsikoi: ”Sosialidemokraatit saivat lisäpaikan valtuustoon.
SKL menetti paikkansa SDP:lle”.
Näissä vaaleissa jo paikallislehdessä vaalimainokset tulivat yleisiksi.
Kokoomus ilmoitti jälleen näyttävästi teemalla: ”Jatka kanssamme menestyvän miellyttävän Merikarvian rakentamista.
Yhdessä saamme enemmän aikaan”. Myös keskustapuolueella oli näyttävä vaalimainos oikein ehdokkaiden
yhteiskuvalla ja teemalla ” Kylä eläväksi – kaupunki kotoisaksi. Keskustapuolue toimii kotikuntasi parhaaksi”.
Suomen Maaseudun Puolue r.p.:n teemana oli ”Anna valta kansalle”.
SDP otsikoi: ”Merikarvialainen! Valitse sosialidemokraatti. Yhdessä eteenpäin”. SKDL:n teemana oli
”Yhteistyössä merikarvialaisten hyväksi”.

Vieläkään ei kukaan valtuutetuista kiittänyt lehdessä äänestäjiään.

Voitto Peltomäki oli vaalien ääniharava 107 äänellä. Eino Siltanenkin sai 105 ääntä.
Äänestysprosentti oli 80,7. Hylättyjä ääniä oli 17.

Keskusta sai 8 valtuutettua 770 äänellä, SKDL sai 544 äänellään 6 valtuutettua,
SDP sai 541 äänellään 6 valtuutettua ja kokoomus 598 äänellään 6 valtuutettua,
SMP 108 äänellä yhden valtuutetun. SKL ei saanut yhtään valtuutettua 73 äänellään.
Mielenkiintoisaa oli, että kolmella puolueella oli kaikilla 6 edustajaa.

Vuosien 1981 – 1984 valtuustoon valittiin seuraavat kokoomuslaiset valtuutetut:

Kokoomus:

Voitto Peltomäki 107 ääntä
Lauri Hakosalo 64 ääntä
Marja Sipilä 55 ääntä
Kauko Hamppula 41 ääntä
Anna-Maija Rinne 41 ääntä
Risto Rantala 31 ääntä

Kokoomus: varavaltuutetut: Raimo Rekola, Eero Lehtojoki, Erkki Näsi, Margit Rosqvist, Hannu Ruoho,
Frans Mäntymäki, Aune Vanhatalo, Päivi Ahola, Alpo Grahn, Lea Merilahti, Eino Mäntylahti ja Tapani Kuusinen.

Valtuuston puheenjohtajaksi vuodeksi 1981 valittiin Antti Karipalo 26 äänellä, I varapuheenjohtajaksi valittiin
13 äänellä Väinö Siirtonen ja II varapuheenjohtajaksi valittiin 11 äänellä Risto Rantala.
Vaalissa Siltanen sai 7 ääntä ja Juhola yhden äänen.


Voitaisiin laatia oma vaalilehti, jossa kerromme näkemyksiämme. Rahoitus mainostuloilla,
Lehti voisi ilmestyä ensi kerran syksyllä 1979, toinen keväällä 1980 ja kolmas vähän ennen vaaleja.
Tällaisin ajatuksin kokoomusyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Hakosalo lähestyi 8.4.1979 kokoomuskenttää.
Hakosalo Virpolasta toivoi tämän olevan pohja hedelmälliselle ja tulokselliselle toiminnalle ja parempienkin
ideoiden löytämiseksi.

Johtokunnan kokous 18.6.1979 kunnantoimistossa. Läsnä olivat Eero Lehtojoki, Erkki Näsi, Voitto Peltomäki,
puheenjohtaja Lauri Hakosalo ja sihteeri Pentti Uusitalo.
Hyväksyttiin uudet mallisäännöt ja yhdistysrekisteri päätettiin saattaa ajan tasalle 1.1.1980 mennessä.
Päätettiin kutsua kokoon 25.8.1979 vaalipäälliköt, puheenjohtaja ja sihteeri ja he keskustelevat kunnallisvaalien
valmistelutilanteesta. Päätettiin maksaa puheenjohtaja Lauri Hakosalo Seinäjoen puoluekokouksen kongressimaksu
100 markkaa. Lauri oli matkalla yhdessä Mikko Paateron, Noormarkku, kanssa.
Keskusteltiin kenttäpäälliköiden valitsemisesta kunnan eri osiin.

Kansallisseuran harrastusmerkkejä on annettu seuraavasti:
Paavo Huhtinen 2. luokka
Eero Lehtojoki, Voitto Peltomäki, Raimo Rekola ja Reijo Vuorela 3. luokka

Merikarvian Kokoomuksen Nuoret ry. johtokunnan kokous pidettiin 19.6.?
Läsnä olivat Päivi Ahola, Pertti Näsi, Tapio Ranne, puheenjohtaja Hannu Perttula
ja sihteeri Pentti Uusitalo.
Todettiin, että vanhan yhdistyksen tilillä on rahaa 1.860 markkaa Osuuspankissa.
Päätettiin siirtää rahat KOP:iin.
Kesällä pidetään diskoilta Mieslaulajain talossa.
Piirin kesäleirille lähtee Hannu Perttula Noormarkun Lassilaan.
Päätettiin lähettää vanha jäsentilasto Helsinkiin mitätöitäväksi.

Kokoomuksen valtuutetut kaudella 1985- 1988:
Voitto Peltomäki 99 ääntä
Raimo Rekola 62 ääntä
Anna-Maija Rinne 62 ääntä
Eero Lehtojoki 54 ääntä
Reima Väänänen 43 ääntä
Lauri Hakosalo 40 ääntä

Merikarvian kunnassa roihahtanut viitisen vuotta kestänyt Palosota, johon
Hakosalo osallistui, perustamalla Merikarvian Ylikylän vapaaehtoisen palokunnan
sotki Laurin kunnallispoliittista toimintaa melkoisesti. Varsinkin Reima Väänäsen
toiminta omaksi edukseen oli ala-arvoista kokoomustoimintaan, jossa oma etu
meni yhteisen edun edelle.

Varavaltuutettuja: Kauko Hamppula, Tapani Kuusinen

Kansallinen Kokoomus rp ilmoitti 7.8.1989, että Oikeusministeriön yhdistysrekisteriin ja
Kansallisen Kokoomuksen kortistoon on yhdistyksemme nimenkirjoittajat muutettu 5.5.1989 seuraavasti:
Puheenjohtaja Lauri Hakosalo, varapuheenjohtaja Eero Lehtojoki ja sihteeri Mika Tuomisaari.


” Turvaa tulevaisuus.
Kokoomus
Me tulemme parhaamme mukaan toimimaan Merikarvian ja sen asukkaiden elinolosuhteiden edistämiseksi.
Äänestäjä – meihin voit luottaa!”

Lauri Hakosalo Jorma Heikkilä
Eero Lehtojoki Hanna Lehtonen
Seppo Näsi Raimo Rekola
Anja Rosström Hannu Tenkanen
Aune Vanhatalo Antero Vehviläinen
Tauno Vuorenmaa


Kokoomuslaisia valittiin valtuustoon kaudelle 1989-1992 seuraavat:

Voitto Peltomäki 136 ääntä
Lauri Hakosalo 122 ääntä
Raimo Rekola 71 ääntä
Anna-Maija Rinne 63 ääntä
Eero Lehtojoki 48 ääntä
Hanna Lehtonen 31 ääntä

Kokoomuksen varavaltuutetut:
Tauno Vuorenmaa, Margit Rosqvist, Anja Rosström, Jorma Heikkilä,
Aune Vanhatalo, Hannu Tenkanen, Seppo Näsi ja Antero Vehviläinen

Piirikokouksen puheenjohtajaksi valittiin 1976 Erkki Näsi Merikarvialta
ja piirivaltuustoon Lauri Hakosalo. Samoin Hakosalo valittiin vuonna 1977

Merikarvian Kokoomus ry. hyväksytty puoluehallituksessa 5.4.1972
ja yhdistysrekisteriin 2.5.1972 rek.nro 130811

Vuoden 1988 kunnallisvaalit olivat keskustan ja Voitto Peltomäen voitonjuhlaa.
Peltomäki vaihtoi kokoomuksesta keskustapuolueeseen.

Keskustapuolue sai 27 valtuustopaikasta 11 haltuunsa. Vaalien henkilökohtainen
voittaja oli Voitto Peltomäki, joka sai 136 ääntä. Peltomäki edusti näissä vaaleissa
keskustapuoluetta.
Toiseksi eniten ääniä sai nyt edellisten vaalien ääniharava sosialidemokraattien
Jorma Kenttä 129 ääntä. Kolmanneksi eniten ääniä sai Lauri Hakosalo kaikkiaan
yhteensä 122, kun niitä edellisten vaalien palosodan tuoksinassa hänelle kertyi vain 40.

Vähäsen jo Ääniharavoista
Yli sadan äänen saaneita Merikarvian kunnallisvaaleissa on peräti vähän.
Niistä on oma luettelonsa jäljempänä.

Vaalien äänestysprosentti kipusi 81,1 prosenttiin. Tuorilassa äänestettiin vilkkaimmin.
Siellä äänestysprosentti oli 86,7. Ylikylän äänestysprosentti oli alhaisin eli 79,13.
Ennakkoon äänesti 566 henkilöä eli 17,6, prosentin verran.
Keskusta sai 1 027 ääntä ja 11 paikkaa, kokoomus sai 464 ääntä ja 5 paikkaa,
SDP sai 669 ääntä ja 7 paikkaa, SKDL sai 379 ääntä ja 4 paikkaa, SMP sai
51 ääntä mutta ei yhtään paikkaa, samoin kävi
SKL:lle: 40 ääntä ei tuonut paikkaa valtuustoon.

Valtuuston vuosiksi 1989 – 1992 valittiin seuraavat henkilöt:

Merikarvian kunnan keskusvaalilautakunta vahvisti 22.10.1988
Merikarvian kunnanvaltuustoon vuosiksi 1989 - 1992 seuraavat henkilöt:

Voitto Peltomäki (kesk.) 136 äänellä
Palopäällikkö Jorma Kenttä (SDP)129 äänellä
Emäntä Anne Hirvikoski (kesk.) 99 äänellä
Varatuomari, yleinen oikeusavustaja Lauri Hakosalo (Kok.) 122 äänellä
Keittäjä-siivooja Ritva-Liisa Michelsson (SKDL) 95 äänellä
Kunnallisneuvos, maanviljelijä Erkki Juhola (Kesk.) 84 äänellä
FL, vanhempi lehtori Kaija Tiainen-Anttila (SDP) 79 äänellä
Liikkeenharjoittaja Mikko Kivilahti (kesk.) 77 äänellä
Metsätalousinsinööri Raimo Rekola (kok.) 71 äänellä
Tiehöylänkuljettaja Väinö Siirtonen (SDP) 69 äänellä
Maanviljelijä Antti Heikintalo (kesk.) 61 äänellä
Autonkuljettaja Jorma Peltoniemi (SKDL) 59 äänellä
Maanviljelijä Antti Karipalo (kesk.) 57 äänellä
Hoitoapulainen Annikki Harju (SDP) 35 äänellä
Terveyskeskushammaslääkäri Anna-Maija Rinne (kok.) 63 äänellä
Maanviljelijä Kosti Isotalo (kesk.) 54 äänellä
Varastomies Altti Mäntylä (SDP) 34 äänellä
Maanviljelijä Tauno Haukiranta (kesk.) 51 äänellä
Pienviljelijä Erkki Mattila (SKDL) 57 äänellä
Autoilija Pentti Ylitalo (kesk.) 47 äänellä
Maanviljelijä Eero Lehtojoki (kok.) 48 äänellä
Myyjä Pirkko Hietasalo (SDP) 27 äänellä
Liikkeenharjoittaja Heikki Salminen (kesk.) 43 äänellä
Työnjohtaja Aimo Haapaniemi (kesk.) 42 äänellä
Sotilasmestari evp. Jorma Mäkivaara (SDP) 24 äänellä
Laitosapulainen Kirsti Uusimäki (SKDL) 42 äänellä
Entinen liikkeenharjoittaja Hanna Lehtonen (kok.) 31 äänellä.

Varavaltuutetut:
Kansallinen Kokoomus Rkp.:
Tauno Vuorenmaa
Margit Rosqvist
Anja Rosström
Jorma Heikkilä
Aune Vanhatalo
Hannu Tenkanen
Seppo Näsi
Antero Vehviläinen

Vuoden 1988 valtuuston puheenjohtajisto valittiin suhteellisella vaalilla.
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Antti Karipalo vertausluvulla 21,
I varapuheenjohtajaksi Väinö Siironen vertausluvulla 10,5 ja
II varapuheenjohtajaksi Aulis Haapaniemi vertausluvulla 7.
Vaalissa Anna-Maija Rinne sai vertausluvun 6.
Kaikkiaan ääniä siis annettiin 27, joista lista 1 sai 6 ääntä ja lista 2
kaikkiaan 21 ääntä.
Vaalissa Kallava ehdotti Karipaloa, Kaija Tiainen-Anttila ehdotti Väinö Siirtosta,
Reima Väänänen ehdotti Anna-Maija Rinnettä ja Erkki Juhola Aulis Haapaniemeä.

Suhteellinen vaali toimitettiin Kaija Tiainen-Anttilan ehdotuksesta ja
Jorma Kentän kannattamana. Suhteellinen vaali on ollut peräti harvinaisuus
Merikarvian valtuustossa.

Merikarvian Kokoomus ry:n hallituksen kokous 4.1.1989 klo 20 Merikarvian kunnanvirastossa.
Läsnä Lauri Hakosalo, Tauno Vuorenmaa, Raimo Rekola, Jorma Heikkilä, Antero Vehviläinen,
Mika Tuomisaari ja Eero Lehtojoki. Reima Väänänen poistetaan jäsenrekisteristä, kun on muuttanut
pois paikkakunnalta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Eero Lehtojoki, sihteeriksi Mika Tuomisaari,
taloudenhoitajaksi Juhani Äijälä ja vaalipäälliköksi Jorma Heikkilä.

Kokoomuksen luottamushenkilöiden kokous 22.1.1989 kunnanvirastossa klo 14-15.20.
Läsnä Hakosalo, Tuomisaari, Vuorenmaa, Tauno Vähätalo, Juhani Äijälä, Leena- Sisko Vanhatalo,
Antero Vehviläinen, Eero Lehtojoki, Raimo Rekola ja Jorma Heikkilä.

Jaettiin luottamushenkilösopimus ja valtakirja luottamushenkilömaksun perimistä varten.
Maaliskuussa pidetään ohjelmallinen kokoomusjuhla Merikarvialla.
Keskusteltiin Merikarvia-lehden artikkelista, jossa Merikarvian Kokoomuksen väitettiin
”livenneen” jostain sopimuksesta, mikä todettiin paikkansapitämättömäksi.
Antero Vehviläinen laatii oikaisun neuvottelijoiden nimissä sanottuun lehteen.
Todettiin, että suhteet kunnossa joka puolelle, mutta matalaa profiilia pidetty.
Kokoomushallituksen kokous 3.2.1989. Hakosalo kertoi terveiset Naisten yhdistyksen
kokouksesta, jossa hän oli ollut vieraana. Tässä kokouksessa vieraana oli Hanna Lehtonen.
Kokoomuksen kevätjuhlaan kutsutaan Kalevi Lamminen ja Aino Pohjanoksa.
Naisyhdistykseen siirtyivät Sari Vehviläinen ja Riitta Virolainen.
Hakosalo lupautui laatimaan kaikille jäsenille jäsenkirjeen, kuten sitten tekikin koko
puheenjohtajakautensa ajan.

Kokoomuksen viiri ja kokoomusmerkit päätettiin ottaa aktiivisesti käyttöön.
Vaalitilin vastuulliseksi hoitajaksi valittiin Irma Lehtojoki. Tilin käytöstä päätetään naisyhdistyksen
kanssa yhdessä.
Päätettiin järjestää kunnanjohtajatapaaminen virastotalolla 14.2.1989. Hanna Lehtonen emännöi.
Liittohallituksen paikoista järjestetään naapurikuntien kokoomuspuheenjohtajien kanssa neuvottelu.
Merikarvia-lehden yrittäjäpäivänumerossa kokoomusmainos, rahoitus vaalitililtä.

Aktivoidaan rahankeräystä: arpajaiset ja hallituksen ”kymppi”.

Merikarvian Kokoomus ry hallituksen kokous 14.2.1989 kunnanjohtaja Pentti Ala-Luovan kanssa.
Paikalla myös kokoomusnaisten edustajia Hanna Lehtonen ja Riitta Ollila.
Käsiteltiin Sokos-vaaleja: Molemmat asettavat 2 ehdokasta. Ehdokkaiksi Jorma Heikkilä ja Juhani Äijälä.

Kokoomusjuhla 12.4.1989, Lamminen ja Pohjanoksa tulevat.

Kokoomus ry hallituksen kokous 5.3.1989 kunnanvirastossa. Todettiin jäsentilanne 41 jäsentä.
Sokos-vaaleissa Irma Lehtojoki, Paula Luoma, Jorma Heikkilä ja Juhani Äijälä.
Kokoomusjuhla kunnanvirastolla 12.4.1989 valtuustosalissa kello 19.
Kahvitus ja siikavoileivät. kulut vaalitililtä. Laulua Hannu Tenkanen harmonikkapiirin esitys.

Tilaisuus videoidaan. Hieno video tulikin!

Hakosalo oli Porin Kokoomuksen 70-vuotisjuhlassa ja toi sieltä terveiset.
Hakosalo selvitti kuntainliiton lautakuntapaikkajakoa.

Luokkamerkit seuraaville:

III luokka
Jorma Heikkilä, Tapani Kuusinen, Jarmo Luoma, Jari Ruohomäki, Hannu Tenkanen,
Tauno Vähätalo, Teuvo Ylitalo, Veli-Matti Lehtojoki, Matti Itäkylä, Risto Lehtonen,
Kalevi Virolainen.

II luokka
Raimo Rekola, Kauko Hamppula, Risto Rantala, Antero Vehviläinen, Sirkka Grönholm,
Pentti Riihiaho, Altti Grönholm, Reijo Vuorela

I luokka
Eero Lehtojoki, Lauri Hakosalo

Keskusteltiin kunniajäseneksi kutsumisesta.

Kokoomus ry kevätkokous 6.3.1989 klo 19 kunnanvirastolla. Vieraana Jyrki Talonen.
Puheenjohtajana toimi Antero Vehviläinen.
Käsiteltiin vuoden 1988 kunnallisvaaleja. Todettiin yhden paikan menetys johtuen Voitto Peltomäen
siirtymisestä keskustapuolueeseen. Samasta syystä äänimäärä laski. Lautakuntien paikat
pystyttiin silti pitämään entisellään.

Satakunnan kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Talonen esitti poliittisen selonteon.
Vilkas keskustelu syntyi sen pohjalta.
Kokoomus hallitus 30.5.1989. Jäsentilanne 46.
Yhdistyksen maksut ajan tasalla.

Ruiskukkataulut on 100 markkaa kappaleelta hankittu Silja Hämäläiseltä.

18.10.1989 kokoomus syyskokous kunnanvirastossa. Jäsenmaksu on 100 markkaa jäseneltä.
Tuki maksu 50 markkaa.
Talousarvio päätyi 1990 yhteensä 7.000 markkaan.

Puheenjohtajaksi vuodelle 1990 valittiin Lauri Hakosalo ja jäseniksi Eero Lehtojoki, Raimo Rekola,
Mika Tuomisaari, Jorma Heikkilä, Tauno Vuorenmaa, Juhani Äijälä ja Antero Vehviläinen.
Toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä esitti poliittisen katsauksen.

Mäkelä jakoi I luokan harrastusmerkit Eero Lehtojoelle, Lauri Hakosalolle ja Risto Rantalalle.

Kokoomus hallitus 11.1.1990 kello 19 KOP:n kerhohuoneessa.
Kunnallistoimikuntaan valittiin Antero Vehviläinen, Mika Tuomisaari ja Kauko Hamppula.
Seurakuntavaalit ovat syksyllä. Vaalipäällikkö on Jorma Heikkilä.
Kokoomus hallitus järjestäytymiskokous 13.3.1990
Rahatilanne on hyvä.

Kokoomuksen kevätkokous 27.3.1991 KOP:n kerhohuoneessa kello 19.
Paavo Huhtinen pois jäsenrekisteristä. Ei ollut maksanut enää jäsenmaksuja.


Hakosalon Jäsenkirja 2/1989
Kiitos hyvin suoritetuista jäsenmaksuista. Kokoomusjuhlassamme oli 45 läsnäolijaa. Hienoa!
Tilaisuus videoitiin.
Harrastusmerkit seuraaville:
II luokka
Sirkka Grönholm, Kauko Hamppula, Raimo Rekola, Pentti Riihiaho, Antero Vehviläinen
III luokka:
Jorma Heikkilä, Jarmo Luoma, Matti Itäkylä, Risto Lehtonen, Veli-Matti Lehtojoki, Jari Ruohomäki,
Hannu Tenkanen, Kalevi Virolainen, Tapani Kuusinen, Tauno Vähätalo ja Teuvo Ylitalo.

Eero Lehtojoki I luokka nro 4097, Risto Rantalalle nro 4096 ja Lauri Hakosalolle nro 4095.

Laurin jäsenkirje 3/1989
Joulun odotusterveisin. Olemme juuri viettäneet kuntamme 350-vuotisjuhlaa ja kirkkopyhäkkömme
90-vuotisjuhlaa.
Kokoomuslaisiakin on muistettu.
Kokoomuslaiset saivat merkkejä seuraavasti:

Suomen Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki: Kauko Hamppula
Pronssinen kunniamerkki Eero Lehtojoki, Risto Rantala Raimo Rekola.
Myös kokoomuslaiset virkamiehet saivat ansiomerkkejä:

Ruiskukkataulu Maila Näsille, Paavo Huhtiselle, Altti Grönholmille ja Reijo Vuorelalle.
Pieni määrä teetettiin näitä jaettavaksi ansioista jäsenille.


Naisyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Lehtonen ja vastaavasti puheenjohtaja
Lauri Hakosalo ovat vierailleet toistensa kokouksissa ja näin pitäneet yhteyttä.
Jäseniä oli vuoden 1989 lopussa kaikkiaan 50. Lauri Hakosalo jatkaa piirivaltuustossa.

Hakosalo selvitti yhdistyksemme historiaa:

Yhdistys on perustettu 24.20.1946 eli 50-vuotiskjuhlaa vietetään vuonna 1996.
Henkiinherättämiskokous pidettiin Kalle Häyrisen luona kello 11.30 alkaen Hakosalo
hoitama ”filateelinen kuvakemerkki” ilmestyi vuonna 1989 koskien Lankosken Myllyä.
Kokoomushistoria kootaan nyt kunnan arkistoon.


Kokoomuksen vaalimainos:

Tule kanssamme rakentamaan menestyvää miellyttävää Merikarviaa

Merikarvialla muissa puolueissa on tuottanut vaikeuksia saada edellisiä kunnallisvaaleja
vastaavaa määrä ehdokkaita.
Merikarvian KANSALLISESSA KOKOOMUKSESSA tavoite on saavutettu ja ylitetty,
koska ehdokkaita on nyt yhdeksän enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa.
Tämä on varma merkki siitä, että mihin suuntaan politiikassa nyt ollaan menossa.
SUUNTA ON OIKEA.
Merikarvian KOKOOMUS lähtee siitä, että kunnan tulee hankkia kaavoituskelpoista
asumis- ja yritystarkoituksiin soveltuvaa maata todellista tarvetta vastaavasti. Maan
hankinnassa on noudatettava täyden korvauksen periaatetta.
Asuntotontit on kaavoitettava siten, että asumisen viihtyvyys ja väljyys toteutuu
maaseutumaista elämänmuotoa noudattaen ja samalla turvataan yrittäjätoiminnan
tarvitsemien liike- ja teollisuusalueiden järkevä niveltyminen muuhun kaavoitukseen.

Hieno kokoomusjuhla kunnanviraston alakerran tiloissa 12.4.1989

Tilaisuuden videoi Aino Hakosalo.
Yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Hakosalo toivotti kaikki tervetulleiksi tähän tilaisuuteen.
Tilaisuus oli cocktail tapahtuma ja samalla kokoomusväen yhteinen seurustelu ja viihtymis-
sekä yhteishenkeä nostattava tapahtuma, joka sai runsaan yleisön.
Tilaisuutta ehkäpä eduskuntavaaleista johtuen tervehtivät kansanedustajat Kalevi Lamminen
ja Aino Pohjanoksa. He esittivät poliittiset tilannekatsaukset ja vastasivat auliisti moniin
yleisökysymyksiin. Tilaisuus alkoi Hannu Tenkasen lauluesityksellä, jota säesti opettaja Fager
kitaralla. Tilaisuus jatkui Eero Lehtojoen ja Jaakko Lähteenmäen taidokkailla huuliharppuesityksillä
mm hygieninen polkka sai ansaitsemansa aplodit.
Morjesta Manta, joka sai uuden nimen: Morjesta Kalevi ja Aino”.
Totta kai, kun paikalla oli kaksikin kansanedustajaa, esitettiin ”Lehmänhakupolkka” muistuttamassa
poliittisista lehmänkaupoista.

Naisyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Lehtonen esitti tervehdyspuheen, joka esitti puheensa
lopuksi Aino Pohjanoksan laatiman runon.
Kunnanvirasto oli koristeltu kokoomusvärein, viirein ja sinivalkoisin kukin.
Tilaisuus oli harras mutta välitön. Lammisen puhe käsitteli kokoomustietä maan hallitukseen.
Puhe oli ehkä tilaisuuden luonnetta ajatellen hieman pitkä- mutta ne vaalit, kun ovat niin lähellä…

Kokoomusyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Hakosalo jakoi harrastusmerkit:
II luokka Kauko Hamppula, Raimo Rekola, Pentti Riihiaho ja Antero Vehviläinen.
Aino Pohjanoksa kiinnitti merkit saajiensa rintapieliin.

III luokka Jorma Heikkilä, Risto Lehtonen, Jarmo Luoma, Hannu Tenkanen,
jotka olivat paikalla. Puheenjohtaja toimitti merkit Matti Itäkylälle, Matti Lehtojoelle,
Tapani Kuusiselle ja Kalevi Virolaiselle.
Kyselytunnilla puheenjohtaja Lauri Hakosalo jakoi puheenvuoroja.
Naisyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Lehtonen kiitti ”ukkoklubia” hienosta juhlasta ja kertoi,
että he jakavat ansiomerkkejä myöhemmin.

Paikalliskanavalla 24.9.1992 vaalikeskustelu

Ensimmäistä kertaa vuoden 1992 vaalien yhteydessä käytiin paikalliskanavalla vaalikeskustelu
Telen tiloissa. Keskustelua saattoi seurata 350 taloutta. Ohjelmaa seurasi parikymmentä katsojaa
myös kunnanviraston valtuustosalissa. Vaalikeskustelun kuvasivat Alpo Honkavesi ja Pekka Tuominen,
studio-ohjaajana toimi Jaakko Vanhatalo ja juontajana oli Altti Mäntylä.

Paikalliskanavan lähetykset alkoivat Merikarvialla 28.11.1991. Se kuvasi monet valtuuston kokoukset.
Keskustelussa olivat mukana:
Keskusta: Pasi Koski ja Mikko Kivilahti
Kokoomus: Irma Vanamo ja Eero Lehtojoki
SDP: Reijo Holmi ja Kaija Tiainen–Anttila
Vasemmistoliitto: Jorma Peltoniemi ja Satu Nummelin–Huhtala


Ensimmäisen kerran kunnallisvaalit pidettiin yhtenä päivänä sunnuntaina 18.10.1992

Vuoden 1992 ääniharavaksi nousi Lauri Hakosalo ja vaalien voittaja oli SDP.
Valtuustoon 10 uutta päättäjää. Keskusta ja Vasemmistoliitto menettivät yhden
paikan Sosialidemokraateille kaksi lisäpaikkaa. Kokoomuksen tilanne pysyi ennallaan.
Äänestysprosentti jäi 76,1 prosenttiin, kun se edellisissä vaaleissa oli vielä
81,1 prosenttia.

Valtuustopaikkoja kilvoitteli 75 ehdokasta.
Vuoden 1992 vaalien ääniharavaksi nousi Lauri Hakosalo 123 äänellä.
Jorma Kentän saadessa 115 ääntä ja Voitto Peltomäen saadessa 111 ääntä.
Myös Kaija Tiainen-Anttila ylsi 105 ääneen.
Näin peräti neljä sai yli 100 äänen harvinaisen äänimäärän.

SDP sai 756 ääntä ja 9 edustajaa, kokoomus sai 473 ääntä ja 5 edustajaa,
vasemmistoliitto sai 276 ääntä ja kolme edustajaa, keskusta sai 897 ääntä ja 10 paikkaa.
Ehdolle eivät enää asettuneet Hanna Lehtonen (kok.) eikä Anna-Maija Rinne (kok.).
Keskustapuolueesta eivät ehdolle enää asettuneet Erkki Juhola, Anne Hirvikoski eikä Pentti Ylitalo.
Vasemmistoliitosta eivät enää asettuneet ehdolle Ritva-Liisa Michelsson eikä Erkki Mattila.
Antti Heikintalo menetti paikkansa.
Samoin kävi Pirkko Hietasalolle ja Jorma Mäkivaaralle.


Merikarvian kunnan keskusvaalilautakunta vahvisti 23.10.1992
Merikarvian kunnanvaltuuston uudet valtuutetut vuosiksi 1993 - 1996:

Maanviljelijä Voitto Peltomäki (kesk.) 111 äänellä
Palopäällikkö Jorma Kenttä (SDP) 115 äänellä
Varatuomari, yleinen oikeusavustaja Lauri Hakosalo (kok.) 123 äänellä
Maanviljelijä Antti Karipalo (kesk.) 74 äänellä
FL, vanhempi lehtori Kaija Tiainen-Anttila (SDP) 105 äänellä
Liikkeenharjoittaja Mikko Kivilahti (kesk.) 68 äänellä
Autonkuljettaja Jorma Peltoniemi (vasL.) 73 äänellä
Terveyskeskuslääkäri Hannu Anttonen (SDP) 61 äänellä
Metsätalousinsinööri Raimo Rekola (kok.) 62 äänellä
Fil. maisteri Pasi Koski (kesk.) 66 äänellä
Hoitoapulainen Irmeli Mäkinen (SDP) 46 äänellä aloitti
mittavan poliittisen uransa.
Työnjohtaja Aimo Haapaniemi (kesk.) 62 äänellä
Farmaseutti Pirjo Kuuskeri (kok.) 59 äänellä, joka näin
alkoi kunnallispoliittisen uransa.
Tiehöylänkuljettaja Väinö Siirtonen (SDP) 45 äänellä
Maanviljelijä Kosti Isotalo (kesk.) 58 äänellä
Hoitoapulainen Kirsti Uusimäki (vasL.) 63 äänellä
Maanviljelijä Jorma Juhola (kesk.) 56 äänellä
Varastomies Altti Mäntylä (SDP) 43 äänellä
Maanviljelijä Eero Lehtojoki (kok.) 45 äänellä
Liikkeenharjoittaja Heikki Salminen (kesk.) 50 äänellä
Kirvesmies Antti Kallioinen (SDP) 38 äänellä
Maataloussihteeri Tapani Äijälä (kesk.) 36 äänellä
Maanviljelijä Mikko Hamppula (kok.) 28 äänellä
Hoitoapulainen Annikki Harju (SDP) 34 äänellä
Maalari Osmo Silto (vasL.) 35 äänellä
Kirvesmies Tauno Haukoranta (kesk.) 33 äänellä
Myyjä Pirjo Marjaniemi (SDP) 34 äänellä

Varavaltuutetuiksi valittiin:

Kansallinen Kokoomus Rkp.:

Silja Hämäläinen, Mika Tuomisaari, Irma Vanamo, Vesa Heikkilä, Jorma Heikkilä,
Milla Pietilä, Tauno Vähätalo, Jouni Salminen, Juho Mäkipuro.

15.12.1992 merkittiin tiedoksi, että valtuustotyönsä päättävät seuraavat valtuuston jäsenet:
Anne Hirvikoski (1985 -1992), Ritva-Liisa Michelsson (1989–1992), Erkki Juhola (1961 -1992),
Antti Heikintalo (1985–1992), Anna-Maija Rinne (1981–1992), Erkki Mattila (1977 -1992),
Pentti Ylitalo (1965 -1992), Pirkko Hietasalo (1985 -1992), Jorma Mäkivaara (1989 -1992) ja
Hanna Lehtonen (1977 -1980 ja 1989 -1992).
Aika moinen tietomäärä poistui valtuustosta samalla kertaa.

Valtuuston johtoon ensimmäisen kerran nainen.
Kaija Tiainen-Anttila ryhtyy johtamaan valtuustoa vuoden 1993 alusta

Altti Mäntylä sai sanoa valtuustossa historialliset sanat, kun hän ehdotti
puoluetoveriaan Kaija Tiainen–Anttilaa valtuuston ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi.
Väinö Siirtonen (SDP) iältään vanhin valtuutettu johti kokousta tämän tärkeän ajan
ja mielellään luovutti puheenjohtajan nuijan puoluetoverilleen.

Antti Karipalo sai pitkäaikaisesta puheenjohtajakaudestaan kiitokset.
Vuoden 1993 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kaija Tiainen-Anttila,
I varapuheenjohtajaksi Mikko Kivilahti
ja II varapuheenjohtajaksi Aimo Haapaniemi.
Hannu Anttonen ei ehtinyt osallistua yhteenkään valtuuston kokoukseen
paikkakunnalta muuttonsa vuoksi. Hänen tilalleen nousi varavaltuutettu Reijo Holmi.

25.1.1993 valtuustolle tiedotettiin, että valtuustoryhmien puheenjohtajina ovat seuraavat henkilöt:
Keskustaryhmä: Pasi Koski, Kokoomusryhmä: Lauri Hakosalo,
SDP:n valtuustoryhmä: Altti Mäntylä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä: Jorma Peltoniemi.

Hanna Lehtoselle, Anna-Maija Rinteelle ja Antti Heikintalolle myönnettiin vuonna 1993
Suomen Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki.

Kokoomusristeily 19.6.1993 Ouran saaristoon.

Tämäkin tilaisuus on Aino Hakosalon toimesta videoitu.
Mukana oli kokoomusväkeä Noormarkustakin. Myöskin ”merikarvialaisten vävy” Aake Kalliala oli mukana.
Neljän tunnin risteilyn aikana kuulimme Prosit kuoron esityksiä Tyrnin kannella ja rannassa esitettynä.
Söimme maittavan aterian Ouraluodon laiturilla. Hieno kaunis merisää, jossa Ilta Skansissa kuulosti
aidon upealta. Risteilyemäntinä kunnostautuivat Irma Vanamo ja Pirjo Kuuskeri ja monet muutkin.
Mieskvartetti Hannu Tenkanen, Vesa Heikkilä, Jari Stenroos ja Kimmo Kuuskeri lauloivat miehekkään
hienosti meriaiheisia lauluja.
Luoman Pekka esitti oman soolokappaleensa Tyrnin kannella. Kokoomushenkeä taas hienosti viriteltiin
uusiin mittavimpiin haasteisiin.


Vuoden 1994 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kaija Tiainen–Anttila, I varapuheenjohtajaksi Mikko Kivilahti,
II varapuheenjohtajaksi Aimo Haapaniemi.

7.12.1994 Eero Lehtojoelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.

30.9.1995 koulukeskuksen vihkimisjuhlassa jaettiin seuraaville kunnallishenkilöille ansiomerkkejä:

Suomen Kuntaliiton myöntämä kultainen ansiomerkki:
Antti Karipalo, Eero Lehtojoki ja Voitto Peltomäki.

Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki:
Lauri Hakosalo, Tauno Haukoranta, Jorma Juhola, Antti Kallioinen, Vieno Kantola,
Erkki Mattila, Raimo Rekola, Kaija Tiainen–Anttila, Kirsti Uusimäki ja Erkki Kanerva.

Lauri Hakosalolle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi 6.12.1995.

Juhliva Merikarvian Kokoomus palkitsi pitkäaikaisia aktiiveja syksyllä 1996

6.10.1996 Merikarvian Kokoomus juhli 50-vuotistaivaltaan palkiten kauan
toimineita jäseniään.

Kokoomusjärjestön kultaisen ansiomerkin saivat Paavo Huhtinen, Erkki Näsi ja Lauri Hakosalo,
jotka kaikki ovat olleet yhdistyksen puheenjohtajina pitkän ajan. Huhtinen 20 vuotta, Hakosalo 10 vuotta
ja Näsi 8 vuotta ja Antero Vehviläinen 5 vuotta. Myöhemmin Pirjo Kuuskeri on toiminut puheenjohtajana
10 vuotta, vuodet 1976- 2005. Huhtinen on myös yhdistyksen perustajajäsen.
Juhlapuhujana oli kansanedustaja Kalevi Lamminen, joka puheessaan käsitteli jo silloin ajankohtaista
asiaa: ”Natoa”.

Tilaisuus videoitiin Altti Mäntylän toimesta.

Tilaisuus alkoi puheenjohtaja Pirjo Kuuskerin ja valtuutettu Raimo Rekolan tervetulokättelyillä.
Vieraat onnittelivat juhlivaa yhdistystä. Satakunnan Kokoomus toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä
puhein ja kansanedustaja Kalevi Lammisen tuella luovuttivat arvokkaan Satakunnan Kokoomuksen
standardin juhlivalle yhdistykselle.

Lähikuntien kokoomusjärjestöt onnittelivat. Samoin Merikarvian kunta kunnanjohtaja Pentti Ala-Luovan
ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaija Tiainen-Anttilan toimesta toivat onnittelut.
Jorma Peltoniemi ja Kirsti Uusimäki toivat vasemmistoliiton onnittelut ja Tapani Äijälä toi keskustan
tervehdyksen. Tiainen-Anttila toi SDP:n onnittelut. Yrittäjäyhdistys toi tervehdyksensä ja
yhteistyötoivomuksen. Merikarvia-lehti onnitteli ja teki tilaisuudesta lehteen mainion jutun.
Nuorisopuhaltajat aloittivat juhlan hienolla esityksellään. jota täydensi lukion tyttöjen kerrassaan
upealla tanssiesityksellään. He olivat pukeutuneet kauniisiin sinisiin pitkiin leninkeihin.
Nautittiin maittava ateria, josta saivat osanottajat laittaa sopivan maksun kulhoon.
Koristelu oli kokoomuslaisen kaunista. Tilaisuus oli cocktail-tyyppinen, johon hyvin kunnanviraston
alakerran avarat tilat antoivat hienot puitteet.
Kannelkuoro esiintyi, samoin kuultiin kanttori Hannu Tenkasen kaunista laulantaa.
Tilaisuudessa oli runsaasti kokoomusvaikuttajia puolisoineen paikalla. Erkki Mäkelä jakoi seuraavat
harrastusmerkit:

Kultaiset ansiomerkit: Paavo Huhtinen, Erkki Näsi ja Lauri Hakosalo, kaikki entisiä pitkäaikaisia
puheenjohtajia.

I luokka: Kauko Hamppula
II luokka Jarmo Luoma ja Jukka Anttila
III luokka: Mikko Hamppula, Jorma Heikkilä, Pirjo Kuuskeri, Jussi Mäkipuro, Salminen
ja Vanhatalo.
Tilaisuudessa jaettiin kokoomustyössä vahvasti olleille kullekin ainutlaatuinen kokoomuslautanen.

Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa keskusta vei vaalipotin saamalla kaksi lisäpaikkaa.
Uusia valittiin kahdeksan.

Keskustalla ja SDP:llä oli vaaleissa kummallakin 23 ehdokasta, kokoomuksella 15 ja
vasemmistoliitolla 8 ehdokasta. Kristilliset olivat vaaliliitossa keskustan kanssa ja kristillisillä
oli yksi ehdokas.

Vuoden 1996 vaaleissa ääniharavaksi nousi Voitto Peltomäki 114 äänellä palopäällikkö
Jorma Kentän saadessa 113 ääntä muiden jäädessä alle sadan äänen.
Kokoomuksen Pirjo Kuuskeri sai 95 ääntä. Maataloussihteeri Tapani Äijälä sai 75 ääntä.
Kenttä ja Äijälä joutuivat sittemmin eroamaan valtuustosta, koska he olivat johtavia virkamiehiä.

Vaalien äänestysprosentti nousi 69,6. Ennakkoon äänesti 942, joista äänistä hylättiin 11.
Keskusta sai kaikkiaan 927 ääntä. SDP sai nyt 561 ääntä, mikä merkitsi kahden paikan menetystä.
Kokoomus sai 480 ääntä ja yhden lisäpaikan. Vasemmistoliitto sai 193 ääntä ja kaksi paikkaa.
Keskustan kanssa vaaliliitossa ollut Suomen Kristillinen Liitto sai vain 13 ääntä eikä sillä
saanut valtuustopaikkaa.

Kunnan virkamiehistä yleinen oikeusavustaja, varatuomari Lauri Hakosalo jätti valtuustotyönsä 1996,
jolloin hänelle oli kertynyt 20 valtuustovuotta. Hän ei mittauttanut KHO:n kantaa valtuutettuna olemiselle.
Hän oli päättänyt, että 20 vuotta on sopiva aika valtuutettuna olemiselle.
Todettakoon, että Suomessa valittiin sanotuissa vaaleissa muulla paikkakunnalla oikeusavustaja valtuustoon
ja hän myös toimi siellä koko valtuustokauden.
Valtuustotyönsä päättivät myös Eero Lehtojoki, Väinö Siirtonen, Pirjo Marjaniemi, Osmo Silto ja
Antti Kallioinen, joita muistettiin kukin ja lautasin.

Vuosien 1997 – 2000 valtuustoon valittiin seuraavat henkilöt:

Merikarvian kunnan keskusvaalilautakunta vahvisti 20.10.1996 toimitettujen kunnallisvaalien
toimikaudeksi 1997 - 2000 valitut valtuutetut:

Maanviljelijä Voitto Peltomäki (kesk.) 114 äänellä
Palopäällikkö Jorma Kenttä (SDP) 113 äänellä
Farmaseutti Pirjo Kuuskeri (kok.) 97 äänellä
Maataloussihteeri Tapani Äijälä (kesk.) 75 äänellä
Maanviljelijä Antti Karipalo (kesk.) 69 äänellä
Hoitoapulainen Irmeli Mäkinen (SDP) 59 äänellä
Autoilija Heikki Ruohomäki (kok.) 74 äänellä uutena valtuutettuna.
Heikki oli minun oma valintani valtuustoon.
Liikkeenharjoittaja Mikko Kivilahti (kesk.) 68 äänellä
Autonkuljettaja Jorma Peltoniemi (VasL.) 64 äänellä
Fil.maisteri, opettaja Pasi Koski (kesk.) 68 äänellä
Rehtori, FT Kaija Tiainen-Anttila 48 äänellä
Maanviljelijä Mikko Hamppula (kok.) 51 äänellä
Maanviljelijä Kosti Isotalo (kesk.) 65 äänellä
Varastomies Altti Mäntylä (SDP) 47 äänellä
Maanviljelijä Jorma Juhola (kesk.) 63 äänellä
Suurtalouden työnjohtaja, yrittäjä Pirjo Alitalo (kok.) 46 äänellä
Maanviljelijä Juhani Kotiranta (kesk.) 53 äänellä aloitti mittavan
työnsä valtuutettuna.
Teknikko Reijo Holmi (SDP) 46 äänellä
Emäntä Paula Nygård (kesk.) 50 äänellä
Hoitoapulainen Kirsti Uusimäki ( vasL.) 39 äänellä
Metsätalousinsinööri Raimo Rekola (kok.) 38 äänellä
Seurakuntapastori Sirkka-Maria Manner (kesk.) 45 äänellä
Hoitoapulainen Annikki Harju (SDP) 39 äänellä
Maaseutuyrittäjä Keijo Mattila (kesk.) 41 äänellä
Laitosmies Teuvo Linden (SDP) 31 äänellä
Työnjohtaja, maanviljelijä Jorma Heikkilä (kok.) 28 äänellä
Kirvesmies Tauno Haukoranta (kesk.) 35 äänellä

Varavaltuutetut:
Kansallinen Kokoomus r.p.:

Olli-Pekka Kaipio
Milla Pietilä
Satu Rantala
Liisa Aittakari
Vesa Heikkilä
Kirsti Huurre


Vuoden 1997 valtuuston puheenjohtaja valittiin äänestämällä.
Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin 25 äänellä Voitto Peltomäki,
I varapuheenjohtajaksi valittiin 16 äänellä Jorma Kenttä ja
II varapuheenjohtajaksi valittiin Kosti Isotalo 11 äänellä.
Vaalissa Reijo Holmi sai 5 ääntä.


27.1.1997 valtuusto totesi, että Jukka Anttilan valitukseen on saatu
Turun ja Porin lääninhallituksen päätös koskien Jorma Kentän,
Kaija Tiainen-Anttilan ja Tapani Äijälän valtuustokelpoisuudesta.
Kentän ja Äijälän osalta päätös kumottiin eli heidät todettiin
valtuustokelvottomiksi kunnan viranhaltijoina.
Sen sijaan Kaija Tiainen–Anttila todettiin valtuustokelpoiseksi huolimatta
lukion rehtorin virastaan.
Hakosalo ei kunnanvirkamiehenä mittauttanut omaa kelpoisuuttaan,
mutta sittemmin valtuustoissa on valtuutettuina toiminut kunnallisia oikeusavustajia.
Kenttä tuli vaalikelpoiseksi, kun hänen virkansa valtiollistettiin.
Myös oikeusavustajista tuli valtion virkamiehiä 1.6.1996 lukien.



Kokoomuksen valtuustoryhmä ilmoitti ryhmäpuheenjohtajakseen
Pirjo Kuuskerin ja jäsenikseen Pirjo Alitalon, Mikko Hamppulan,
Jorma Heikkilän, Raimo Rekolan ja Heikki Ruohomäen.
Erkki Näsi oli valtuuston varajäsenenä 1961- 1964 ja valtuutettuna 18.12.1962 lähtien,
kun hän nousi valtuustoon A.B. Salan muuttaessa paikkakunnalta.
Hänet valittiin1964- 1968 valtuustoon ja edelleen 1969- 1972 valtuustoon
sekä 1973- 1980 valtuustoon, mutta joutui luopumaan tultuaan valituksi
kansalaisopiston rehtoriksi.

Hänelle on myönnetty Suomen Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki.

Valtuustopaikat vähenivät 21 valtuustopaikkaan vuoden 2000 kunnallisvaaleissa.

Kolme valtuutettua vaihtoivat ennen vaaleja ryhmiä:
Altti Mäntylä ja Reijo Holmi tulivat Uusi Merikarvia-yhteislistan ehdokkaiksi ja
Mikko Hamppula siirtyi kokoomuksen listalta Suomen Keskustan listan ehdokkaaksi.
Vaaleista jäivät ehdokkaina pois vasemmistoliiton Kirsti Uusimäki ja keskustapuolueen
Aino Itäkylä ja Paula Nygård sekä SDP:sta Timo T. Mäkinen.
Samoin Kaija Tiainen-Anttila luopui valtuustotyöstä.
Ehdokkaita oli kaikkiaan 56.

Keskusta otti selkeän vaalivoiton, kun se sai 21 valtuustopaikasta 10 itselleen.
Lisäksi vaaliliitossa ollut Suomen Kristillinen Liitto sai oman edustajan valtuustoon.

Sitoutumattomia ensi kerran valtuustoon:
Uusi Merikarvia sai kaksi valtuutettua.

Vuoden 2000 vaalien ääniharava oli kukas muu kuin Voitto Peltomäki 121 äänellä.
Myös Mikko Kivilahti ylitti 104 äänellä tuon niin vaikean sadan äänen rajan.
Tapani Äijälä palasi valtuutetuksi jäätyään maataloussihteerin virasta eläkkeelle 58 äänellä.
Kokoomuksesta loikannut Hamppula menestyi vaaleissa hyvin saaden 87 ääntä

Erikoista oli, että nämä vaalit toivat Uusi Merikarvia-ryhmittymän valtuustoon, joka
keräsi äänillään kaksi valtuustopaikkaa Alpo Mattilalle ja Altti Mäntylälle, joista Mattila
sai 50 ääntä ja Mäntylä 42 ääntä.
Merkittävää oli, että keskustapuolueen ja Suomen kristillisen puolueen vaaliliitto
sai yksinkertaisen enemmistön valtuustoon saamalla 11 valtuutettua, kun valtuuston koko
oli näissä vaaleissa 21.
SKL:n Anna Mielonen kuitenkin ilmoitti heti vaalien jälkeen tekevänsä itsenäisesti ratkaisunsa:
” En ole yksi keskustalaisista”

Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 3 046. Äänestysprosentti jäi 68,5 prosenttiin, jossa oli laskua
edellisiin vaaleihin peräti 1,1 prosenttia.
Keskusta sai äänistä peräti 47,1 %, SDP 18,5 %, Kokoomus 15,2 %, UM 9,7 %, VasL. 6.8 %, SKL 2,7 %.

Valtuustotyötä eivät enää jatkaneet Aimo Haapaniemi, Tauno Haukoranta, Pirjo Alitalo,
Jorma Heikkilä, Reijo Holmi eikä Annikki Harju

Vaaleissa saivat kokoomuksen ehdokkaat ennakkoääniä seuraavasti:
Liisa Aittakari 14, Pirjo Alitalo 3, Nina Anttila 8, Jorma Heikkilä 5, Pirjo Kuuskeri 38,
Risto Lehtonen 22, Veli Miettunen 12, Timo Mäkinen 0, Raimo Rekola 22,
Heikki Ruohomäki 23 ja Mika Tyrkkö 8 eli yhteensä 155 ääntä.

Merikarvian keskusvaalilautakunta vahvisti 25.10.2000 kunnallisvaalien tuloksen:
Kunnanvaltuustoon valittiin kaudelle 2001 – 2004 seuraavat 21 henkilöä.

Voitto Peltomäki (kesk.) 121 äänellä.
Mikko Kivilahti (kesk.) 104 äänellä pääsi yli sadalla
äänellä valittujen harvinaiseen joukkoon.
Irmeli Mäkinen (SDP) 83 äänellä
Mikko Hamppula (kesk.) 87 äänellä
Pirjo Kuuskeri (Kok.) 80 äänellä
Kosti Isotalo (kesk.) 81 äänellä
Juhani Kotiranta (kesk.) 75 äänellä
Alpo Mattila (UM) 50 äänellä, uusi
Pirjo Koivukorpi (SDP) 58 äänellä, uusi
Jorma Juhola (kesk.) 74 äänellä
Heikki Ruohomäki (Kok.) 53 äänellä
Antti Karipalo (kesk.) 65 äänellä
Jorma Peltoniemi (vasl.) 62 äänellä
Tapani Äijälä (kesk.) 58 äänellä, uusi
Teuvo Linden (SDP) 45 äänellä
Anna Mielonen (SKL) 56 äänellä, uusi
Raimo Rekola (Kok.) 32 äänellä
Pasi Koski (kesk.) 52 äänellä
Altti Mäntylä (UM) 42 äänellä
Harry Hartelin (SDP) 38 äänellä, uusi
Keijo Mattila (kesk.) 45 äänellä

Varavaltuutetuiksi valittiin seuraavat henkilöt:

Juhani Saine (kesk) 30 ääntä
Aimo Haapaniemi (kesk) 27 ääntä
Risto Lehtonen (kok.) 30 ääntä
Tapio Luusalo (SDP) 34 ääntä
Mika Myllykallio (kesk) 26 ääntä
Satu Nummelin-Huhtala (vasl.) 34 ääntä
Heikki Salminen (kesk) 26 ääntä
Reijo Holmi (UM) 38 ääntä
Tauno Haukoranta (kesk) 25 ääntä
Veikko Salmi (SDP) 33 ääntä
Veli-Erkki Miettunen (kok) 28 ääntä
Leif Stolpe (kesk) 20 ääntä
Anne Vastamäki (kesk)19 ääntä
Erkki Kanerva (SDP) 27 ääntä
Pekka Tukkikoski (kesk) 18 ääntä
Jorma Heikkilä (kok.) 22 ääntä
Tero Koivisto (kesk) 9 ääntä
Tapani Paasimäki (UM) 31 ääntä
Sirpa Niittyniemi (kesk) 9 ääntä
Annikki Harju (SDP) 23 ääntä
Jouko Tuomikoski (kesk) 6 ääntä
Matti Mäkinen (vasL.) 13 ääntä

Vuoden 2001 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kosti Isotalo,
I varapuheenjohtajaksi Voitto Peltomäki ja II varapuheenjohtajaksi Raimo Rekola.

Merikarvialla valtuustoehdokkaat käyttivät vuoden 2000 vaalikampanjointiinsa rahaa
yhteensä 20.584,90 markkaa. Tämä kävi ilmi keskusvaalilautakunnan saamista
vaalirahoitustiedoista. Ne piti nyt ensi kerran ilmoittaa asiasta annetun lain perusteella.
Valtuustoon päässeet käyttivät kampanjointiinsa yhteensä 13.970,10 markkaa
yllä sanotusta määrästä.
Pasi Koski käytti eniten yhteensä 2 500 mk. Alpo Mattila 1 700 mk ja
Veli-Erkki Miettunen 1 597 mk. Keskustapuolue yhteensä 6 869,80 mk,
kokoomuspuolue yhteensä 6 760,10 mk, UM yhteensä 3 665 mk ja SDP yhteensä 2 840 mk.


Vuoden 2002 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kosti Isotalo,
I varapuheenjohtajaksi Voitto Peltomäki ja II varapuheenjohtajaksi valittiin Raimo Rekola.


13.10.2004 kello 18.30 alkaen järjestettiin kunnanvirastolla Suuri vaalipaneeli,
jonne oli kutsuttu jokaisesta ryhmästä kaksi edustajaa. Paneelin juonsi Lauri Hakosalo.
Samoin paikallistelevisio järjesti myös vaalien tulospalvelun, jonka myös juonsi Lauri Hakosalo.


Vuonna 2004 pidetyt kunnallisvaalit antoivat sosialidemokraateille ja Jorma Kentälle
selvän vaalivoiton. SDP kasvatti ääniosuuttaan peräti 7,3 %.
Valtuusto uudistui roimasti. Näin otsikoi Merikarvia-lehti.

Yhdeksän uutta valtuutettua valittiin:
Suomen keskusta sai uutena henkilönä valtuustoon Hannu Peltomäen 99 äänellä,
Eeva Uusimäen 70 äänellä, Anne Vastamäen 50 äänellä ja Mika Myllykallion 41 äänellä.
SDP sai uudeksi valtuutetuksi Jorma Kentän 189 ääntä, Marika Uimaluodon 33 äänellä
ja Veikko Salmen 42 äänellä.

Kokoomus sai edustajakseen uutena Jukka Anttilan 41 äänellä.

UM sai edustajakseen 23-vuotiaan Jyrki Näkin 53 äänellä.
Vaaleissa eivät enää olleet ehdokkaina pitkään vaikuttaneet kunnallismiehet Antti Karipalo ja
Voitto Peltomäki eikä Raimo Rekola. Samoin valtuustotyön jättivät Jorma Juhola, Tapani Äijälä,
Keijo Mattila, Teuvo Linden, Alpo Mattila ja Anna Mielonen.
Heitä kiitettiin vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa moniarvoisesta työstään Merikarvian
kunnan hyväksi.


7.12.2004 valtuuston puheenjohtajalle Kosti Isotalolle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi.
Pirjo Kuuskeri sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.

Kooste kokoomusvaikuttajista.

Robert Dahlroos oli kuntakokouksessa perustamassa Merikarvian ensimmäistä kunnanvaltuustoa 29.9.1911.
K.V. Dahlroos (Lehtojoki), jolla oli merkittävä asema kunnanvaltuuston syntytilanteissa, kuten jo aiemmin
olemme voineet todeta. Toimi viimeisen kuntakokouksen puheenjohtajana vuonna 1918. Hän oli kunnallismies ja
valistunut kotiseutututkija. Hän toimi maanviljelystilan esimerkillisenä hoitaja ja lisäksi jonkin aikaa
metsätyönjohtajana. Hän aloitti kunnallismiesuransa vuonna 1903 olemalla Lankosken ja Tuorilan
köyhäinhoitopiirin esimiehenä. 16.1.1958 varavaltuutettu
Lehtojoki kutsuttiin vielä valtuutetuksi, kun Heimo Meuralle myönnettiin kahden kuukauden ajaksi
sairautensa vuoksi vapautus valtuutetun tehtävistä. Oli valtuuston puheenjohtajanakin.
Kuntakokouksen esimies Lehtojoki oli 1914- 1918.
Lehtojoki oli ensimmäisen vaaleilla valitun valtuuston jäsen 1919 ja puheenjohtaja.
Puheenjohtajana Lehtojoki oli myös 1925 - 1926 ja 1929- 1930. K.V. Lehtojoelle myönnettiin
maalaiskuntienliiton hopeinen kunniamerkki 31.12.1968. Lehtojoen elämänohjeena oli ”Työ on miehen kunnia”.
Eero Lehtojoki. Hänelle on myönnetty 10.12.1989 Suomen Kunnallisliiton pronssinen kunniamerkki
ja 6.12.1994 Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali sekä Kuntaliiton kultainen merkki ja
Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi vuonna 2002.

Akseli Grangvist, vuodesta 1906 lähtien Hakosalo, s. 7.3.1973, k. 16.7.1930.
Hakosalo oli ensimmäisen vaaleilla valitun valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja 1919.
Hakosalo oli kuntakokouksen esimies 1899- 1903 ja kunnallislautakunnan esimies 1.7.1905.
13.8.1919 sekä 1.1.1917- 1918.
Akseli Hakosalo oli perustamassa ensimmäistä valtuustoa 29.9.1911.
Akseli Hakosalon kirjoitti nimimerkillä A.Tiera mm seuraavat näytelmät:
Uni, Koskelan impi, Kaikessa sitä ollaan, Tohtori ottaa potilaita vastaan, joka esitettiin ensi
kerran vuonna 1901.
Hakosalo toimi myös sanoma- ja aikakauslehtien kaunokirjallisena avustajana.
Näytelmäharrastukseen vaikutti elvyttävästi uuden seuratalon Suvantolan valmistuminen, jonka
tupaantuliaispäivää vietettiin 6.1.1904. Suvantolassa toimi myös lukutupa, jossa saattoi lukea
sinne tilattuja lehtiä sekä kirjasto, jossa vuonna 1905 oli 50 teosta.
Tämä selviää 40 vuotta nuorisoseuratyötä Pohjois-Satakunnassa vuonna 1949 ilmestyneen teoksen
sivuilta 352-378. Akseli Hakosalo otti ohjat käsiinsä Merikarvian Innon urheiluseuran osalta 28.6.1903.
Niinpä seuran viettäessä 25 vuotisjuhlia vuonna 1922 Akseli Hakosalo valittiin ”ijän ikuisiin aikoihin saakka
kunniajäseneksi ja johtajaksi”. Myöhemmin Akselista tuli seuran kunniapuheenjohtajakin.

Lauri Hakosalo 1977- 1996 eli 20 vuotta, valtuuston II vpj. 1979 - 1980
Myönnettiin Suomen kunnallisliiton pronssinen kunniamerkki,
Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki 30.9.1995 ja Suomen Leijonan Ritarikunnan
ansioristi 6.12.1995.
Kansallisen Kokoomuksen kultainen ansiomerkki myönnettiin Hakosalolle vuonna 1996.
Lauri Hakosalo oli perustamassa Merikarvia-lehteä Merikarvialle 1981, jonka isoisä Akseli olisi
halunnut perustaa jo 1900 luvun alkuvuosina. Akselin aikaan sellainen ei vielä ollut ajankohtaista.
Ouran Partiolaiset, joka perustettiin vuonna 1981, on Lauri Hakosalon uudelleen perustama
partiolippukunta. Merikarvian Seudun Ampujien (MeSA) puheenjohtajana Lauri Hakosalo toimi
13 vuotta.
Hakosalolle suotiin Merikarvia Kokoomus ryn kunniapuheenjohtajuus vuonna 2006.
Vielä Hakosalolle on myönnetty Kokoomuksen juhlamitali 7.12.2018 sekä Satakunnan
kokoomuksen 100 vuotisjuhlamitali vuonna 2018.
F.F. Kouhi, s. 16.9.1871; k. 27.1.1936. Puheenjohtajana 1912 - 1918, 1919 – 1921.
F.F. Kouhi oli kunnallislautakunnan esimies 1.1.1917.
Hän oli perustamassa ensimmäistä kunnanvaltuustoa 29.9.1911.
Kouhi oli ensimmäisen vaaleilla valitun vuoden 1919 valtuuston jäsen.
Kosti Kouhi, s. 13.9.1907; k. 1.2.1976 valtuustossa 1946 -1953.
Myönnettiin 3.3.1975 kunniamerkki ja 14.5.1975 Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi
6.12.1975.
J.H. Mäkipuro 1937 -1939 ja edelleen 1945 saakka, 1948 -1950, 1951 -1953, 1954 -1956,
1957 -1959 ja valittiin kaudelle 1961 -1963. Mäkipuro kuoli vuonna 1961.

Pekka Kyläkoski 1929- 1933, 1937 – 1945. Hän oli valtuuston sodanaikainen puheenjohtaja.
Pekka Kyläkosken isä opettaja J.F. Leineberg oli kuntakokouksen esimies 1877 -1889 ja 1892 -1894.
Opettaja Leineberg kuoli kevättalvella 1894 sydänhalvaukseen, ollessaan palaamassa kuntakokouksesta
kotiinsa Ahlströmin koululle.

August Huhtinen, s. 30.12.1872; k. 15.2.1938. Hän oli valtuuston syntyhistoriassa mukana.
Oli perustamassa 29.9.1911 Merikarvian ensimmäistä kunnanvaltuustoa.
Hän oli kuntakokouksen varaesimies 1917 -1918.
Paavo Huhtinen oli valtuustossa 1954 - 1980, 26 vuotta, varavaltuutetuksi 1946.
Myönnettiin Maalaiskuntien hopeinen kunniamerkki 14.11.1979

Heimo Meura oli valtuustossa 1946 -1960, varavaltuutettu 1961 -1964, valtuutettu 1965 -1968,
varavaltuutettu 1969 -1972. Myönnettiin 4.10.1984 Suomen Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki.

Frans Mäntymäki oli valtuutettu 1946 -1953 ja 1965 -68, varavaltuutettu 1973 -76,1961 -1964, vj.1973
Mäntymäki toimi vielä varavaltuutettuna vuosina 1977 - 80.
Myönnettiin Suomen Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki 4.10.1984.

Voitto Peltomäki, pitäjäneuvos. Peltomäki tuli valtuustoon vuonna 1973
ja mittava työ päättyi vuonna 2004. Peltomäki erotettiin kokoomusryhmästä
ja hän siirtyi keskustapuolueen riveihin. Poika Hannu Peltomäki jatkaa isänsä työtä.
Hannu tuli valtuustoon vuonna 2005 keskustan ehdokkaana.
Voitto Peltomäelle yönnettiin pitäjäneuvoksen arvo 15.5.1998,
Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein 6.12.1991.


Erkki Näsi 1965 - 1968 ja varavaltuutettu 1961 – 1964,
Merikarvian kansalaisopiston rehtori 1972 -1990.

Raimo Rekola 1985 -2004 eli 20 vuotta, valtuuston II vpj. 2001 – 2002.
Myönnettiin 10.12.1989 Suomen Kunnallisliiton pronssinen kunniamerkki ja
6.12.1991 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein.

Hanna Lehtonen 1977 – 1992.
Myönnettiin 15.5.1993 Suomen Kuntaliiton hopeinen kunniamerkki.

Anna-Maija Rinne 1981 – 1992, II vpj. 1987.
Myönnettiin 15.2.1993 Suomen Kuntaliiton hopeinen kunniamerkki.

Pirjo Kuuskeri 1993-ja edelleen nykyisessä valtuustossa
Myönnettiin 6.12.2004 Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan
mitali kultaristein.
Yhdistyksen puheenjohtajana 1995-2005

Hamppula Valfrid 1937- 1946.

Hamppula Kauko oli varajäsen 1965- 1980 ja valtuutettu 1981- 1984.
Myönnettiin 10.12.1989 Suomen Kunnallisliiton hopeinen ansiomerkki.
Hamppula Mikko valtuustossa 1993-
Loikkasi keskustapuolueeseen.

Järvinen Olavi. Kunnanjohtaja. Myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan
ja Suomen Leijonan Ritarikunnan ansiomerkki 2.6.1989

Hakosalo Heikki. Kunnaninsinööri. Myönnetty 6.12.2001
Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.
Lea Nurminen. Kunnansihteeri.
Myönnetty 4.10.1984 Suomen Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki.

Rantala Risto. Myönnetty 10.12.1989 Suomen Kunnallisliiton
pronssinen kunniamerkki.

Sipilä Marja. Myönnetty 6.12.1998
Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.

Naisvaltuutettuja

2005-2008:
Irmeli Mäkinen, Pirjo Kuuskeri, Pirjo Koivukorpi, Eeva Uusimäki, Anne Vastamäki ja Marika Uimaluoto
2001-2004:
Irmeli Mäkinen, Pirjo Kuuskeri, Pirjo Koivukorpi ja Anna Mielonen
1997-2000:
Kaija Tiainen-Anttila, Kirsti Uusimäki, Irmeli Mäkinen, Pirjo Kuuskeri, Pirjo Alitalo, Paula Nygård
ja Sirkka-Maria Manner
1993-1996:
Kaija Tiainen-Anttila, Kirsti Uusimäki, Irmeli Mäkinen ja Pirjo Kuuskeri
1989-1992:
Kaija Tiainen-Anttila, Kirsti Uusimäki, Annikki Harju, Anna-Maija Rinne, Hanna Lehtonen, Anne Hirvikoski,
Ritva-Liisa Michelsson ja Pirkko Hietasalo
1985-1988:
Kaija Tiainen-Anttila, Kirsti Uusimäki, Pirkko Kallava, Annikki Harju, Anna-Maija Rinne ja Anne Hirvikoski
1981-1984:
Pirkko Kallava, Annikki Harju, Kaija Tiainen-Anttila, Marja Sipilä, Anna-Maija Rinne ja Tarja Heinonen
1977-1980:
Pirkko Kallava, Kaija Tiainen-Anttila, Marja Sipilä ja Hanna Lehtonen
1973-1976:
Pirkko Kallava ja Margit Rosqvist
1969-1972:
Margit Rosqvist
1965-1968:
Hanna Alho
1961-1964:
Hanna Alho ja Leila Säynäjärvi
1957-1960:
Hanna Alho ja Leila Säynäjärvi
1954-1956:
Hanna Alho ja Leila Säynäjärvi
1951-1953:
Hanna Alho ja Leila Säynäjärvi
1948-1950:
Ei naisvaltuutettua lainkaan Merikarvian kunnanvaltuustossa
1945 vaaleissa valittiin vuosien 1946-1948 valtuustoon Hanna Alho ja Elli Peltonen.
Vaalit kumottiin ja uusintavaalissa 26.10.1946 kunnanvaltuustoon valittiin naisista vain
Hanna Alho. Elli Peltonen jäi varavaltuutetuksi.
Vuoden 1936 vaaleissa valittiin vuosien 1937-1939 valtuustoon, joka sitten
sodasta johtuen istui vuoden 1945 loppuun saakka Hanna Alho.
1934-1936:
Hanna Alho ja Hilma Elomaa
1931-1933:
Ei valittu naisvaltuutettua lainkaan Merikarvian kunnanvaltuustoon
1929-1931:
työmiehen vaimo Helmi Lundgren. Hänen varajäsenensä oli Hanna Alho
1926-1928:
Ei valittu naisvaltuutettua lainkaan Merikarvian kunnanvaltuustoon.
Varavaltuutetuksi valittiin konttoristi Hanna Alho.
1924 valtuuston varajäsenenä oli Alma Rosnell-Juhala
1921 valtuuston varajäsenenä oli opettajatar Iines Tommila
1920 vaalissa valittiin kunnanvaltuustoon Elin Pettersson ja Hanna Fredman os.
Alho. Petterssonin isä oli Merikarvialla nimismiehenä.
1919 valtuustoon valittiin prokuristi Elin Pettersson.
Hän on Merikarvian ensimmäinen naisvaltuutettu.
Varavaltuutetuksi valittiin kauppias Alma Rosnell, joka näin on
Merikarvian ensimmäinen varavaltuutettu.


ÄÄNIHARAVISTA (1980- 2004).


Jorma Kenttä 205 (vuoden 1984 vaaleissa)
Jorma Kenttä 189 (2004)
Eino Siltanen 148 (1968)
Voitto Peltomäki 136 (1988)
Jorma Kenttä 129 (1988)
Lauri Hakosalo 123 (1992)
Lauri Hakosalo 122 (1988)
Voitto Peltomäki 121 (2000)
Jorma Kenttä 115 (1992)
Voitto Peltomäki 114 (1996)
Jorma Kenttä 113 (1996)
Voitto Peltomäki 111 (1992)
Erkki Juhola 109 (1972)
Voitto Peltomäki 107 (1980)
Eino Siltanen 105 (1980)
Kaija Tiainen - Anttila 105 (1992)
Mikko Kivilahti 104 (2000)
Vieno Aalto 103 (1960)
Eino Siltanen 100 (1960)
Pirkko Kallava 99 (1976)
Voitto Peltomäki 99 (1984)
Eino Siltanen 99 (1984)
Anne Hirvikoski 99 (1988)
Hannu Peltomäki 99 (2004)
Pirjo Kuuskeri 97 (1996)
Ritva Michelsson 95 (1988)
Erkki Juhola 94 (1980)
Lauri Marikko 92 (1972)


Kokoomussaavutukset kunnallisvaaleissa 1956-2004

1956 kokoomus sai 4 paikkaa 443 äänellään
1960 kokoomus sai 4 paikkaa 524 äänellään
1964 kokoomus sai 4 paikkaa 513 äänellään
1968 kokoomus sai 3 paikkaa 395 äänellään
1972 kokoomus sai 4 paikkaa 490 äänellään
1976 kokoomus sai 6 paikkaa 603 äänellään
1980 kokoomus sai 6 paikkaa 598 äänellään
1984 kokoomus sai 6 paikkaa 541 äänellään
1988 kokoomus sai 5 paikkaa 464 äänellään
1992 kokoomus sai 5 paikkaa 473 äänellään
1996 kokoomus sai 6 paikkaa 480 äänellään
2000 kokoomus sai 3 paikkaa 316 äänellään
2004 kokoomus sai 3 paikkaa 303 äänellään.


Pirjo Kuuskeri kokoomusyhdistyksen johtoon.
Merikarvian kokoomus ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksen avauspuheessaan
yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Hakosalo ilmoitti, ettei hän ole enää käytettävissä
puheenjohtajaa vuodelle 1995 valittaessa.
Hakosalo totesi tulleensa toimineeksi yhdistyksen puheenjohtajana vuodet 1979-1983 ja 1989-1994,
ja että nyt on aika valita uusi puheenjohtaja. Samalla Hakosalo ilmoitti, ettei hän ole myöskään
käytettävissä kunnanhallitusta vuosille 1995- 1996 valittaessa ja ehdotti, että yhdistyksen uusi
puheenjohtaja Pirjo Kuuskeri valitaan kunnanhallitukseen.
Vielä Hakosalo ilmoitti jättävänsä valtuustotyöskentelyn valtuustokauden päättyessä vuonna 1996,
jolloin hänelle tulee 20 vuotta valtuustossa täyteen.
Vuosikokous valitsi yksimielisesti Hakosalon seuraajaksi yhdistyksen historiassa ensi kerran naisen
yhdistyksemme puheenjohtajaksi. Hän on farmaseutti Pirjo Kuuskeri, jonka toimikausi siis alkaa 1.1.1995.
Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Jorma Heikkilä, Vesa Heikkilä, Jouni Salminen, Juho Mäkipuro,
Jukka Anttila, Antero Vehviläinen, Raimo Rekola ja Lauri Hakosalo.
Tilintarkastajiksi valittiin Pentti Riihiaho ja Olavi Tiitinen.
Merikarvian Kokoomuksen naiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Pirjo Kuuskeri ja muina jäseninä
Sari ja Anja Vehviläinen, Hanna Lehtonen, Irma Vanamo, Kirsti Huurre, Elina Salminen,
Terttu Hamppula ja Tuulikki Seppälä. Tilintarkastajina toimivat Sanna-Liisa Isometsä ja
Kyllikki Tuomisaari. Tilaisuudessa esitti puheenvuoron kansanedustajaehdokas Matti Linnainmaa Porista.

Eero Lehtojoelle Kansallisen Kokoomuksen kultainen ansiomerkki
Yhdistyksemme pitkäaikaisimpia hallituksen jäseniä 1961-
Alikersantti
Harrastukset: Mieskuorolaulu, RAUY:n järjestötoiminta, metsästysseuratoiminta, miinanraivaustoiminta.
Satakunnan Kokoomus ry:n toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä luovutti paikallisten kokoomusvaikuttajien
läsnä ollessa maanviljelijä Eero Lehtojoelle puolueen kultaisen ansiomerkin.
Eero Lehtojoki on Merikarvian kunnalliselämässä pitkään vaikuttanut ansioitunut luottamusmies.
Lehtojoki on ollut kunnallisissa luottamusmiestehtävissä yhtämittaisesti vuodesta 1961 lähtien.
Vuodesta 1985 lähtien Lehtojoki on ollut kunnanvaltuustossa.
Kunnanhallituksessa Lehtojoki on ollut vuosina 1981-1992 jäsenenä tai varajäsenenä.
Maatalouslautakunnassa Lehtojoki on ollut vuosina 1973-1988.

Lauri Hakosalo pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja

Varatuomari Lauri Hakosalo n syntynyt 30.01.1941 Merikarvialla. Ylioppilas Merikarvian Yhteiskoulusta 1961.
Valmistui Helsingin Yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1969 ja sai varatuomarin arvon 1973.
Hakosalo toimi pitkään yleisenä oikeusavustajana Merikarvialla, Noormarkussa, Siikaisissa ja Pomarkussa
ja Porissa sekä johtavana oikeusavustajana Uusikaupungissa. Pääsi eläkkeelle 1.1.2005.

Hakosalo tuli Merikarvian kokoomuksen jäseneksi vuonna 1975. Toimi kokoomusyhdistyksen
puheenjohtajana kahdesti vuosina 1979-1983 ja 1989-1994.
Satakunnan Kokoomuksen piirivaltuustossa 1977- 1984 ja uudelleen 1989-1994.
Merikarvian kunnanvaltuuston jäsen 1977-1996. II varapuheenjohtaja 1979-1980, kunnanhallituksen
jäsen 1981-1986 ja 1989-1994. II varapuheenjohtaja 1981-1986 ja 1989-1994.
Toimi Turun ja Porin läänin verolautakunnan jäsenenä 1978-1985.
Luoteis-Satakunnan ktt:n kl terveyslautakunnan jäsenenä1981-
Porin Seudun OP:n edustajiston jäsenenä 1983-
Merikarvian –lehti perustajaosakas ja toimittaja 1982-1988.
Alikersantti
Ansiomerkit:
Harrastukset Lionstoiminta, oli mm 107 M DG kaudella 2004-2005, partiotoiminta,
perusti Ouran Partiolaiset vuonna 1981, oli itse 1950-1960 vaihteen partiolainen
Ouran Pojat lippukunnassa. Kirjoittanut Merikarvian partiohistoriaa.
MeSAn puheenjohtajana 13 vuotta.
Merikarvian Ylikylän VPK:n perustaja ja palomies 1982-1988
Hanna ja muut päättäjät- kirja (2006)
Merikarvia-seuran puheenjohtaja 2015-2019 ja sitä ennen jo varapuheenjohtajana.
Innokas kotiseutuhenkilö.
Merikarvian senioriseuran jäsen
Merikarvialla toimivan tiistaiseuran perustajajäsen 1996-
Merikarvian keilapookin perustaja 1971 ja sen puheenjohtaja aina vuoteen 2019 asti.
Innokas Lapin luonnon ihailija, mökki Inarinjärvella Nanguvuonossa.

Raimo Rekola 20-vuotta Merikarvian valtuustossa
Piiritalousinsinööri, metsäinsinööri
2.4.1940 Merikarvian metsänhoitoyhdistyksen jäsen 1964-1984, Satakunnan
metsälautakunnan 1984-
Merikarvian kokoomuksen jäsenyys
Hallituksen pitkäaikainen jäsen
Satakunnan kokoomuksen ympäristöpoliittisen toimikunnan jäsen
Kunnanvaltuuston jäsen 1985-2004
Monien lautakuntien jäsen mm keskusvaalilautakunta, nuorisolautakunta,
maanjakotoimikunnan uskottu mies ktt:n kl. hall. jäsen.
Merikarvian reserviupseerikerhon puheenjohtaja, POP aluetoimikunnan jäsen
ja hallituksen jäsen. Merikarvian Lukion tuki vpj.

Hanna Lehtonen
Liikkeenharjoittaja
10.6.1927
Oma sähkö- ja kodinkoneliike Merikarvialla 1960-198
Merikarvian kunnanvaltuuston jäsen
Merikarvian kunnanhallituksen jäsen
Merikarvian Yrittäjien hallituksen jäsen
Merikarvian yrittäjänaisten puheenjohtaja
Ansiomerkit: SYKL. hopeinen ansiomerkki
Harrastukset kielten opiskelu, lukeminen, puutarha ja ulkoilu


Lauri Hakosalon puheenjohtajuuskauden jälkeen Pirjo Kuuskeri, Veli-Erkki Miettunen,
Jussi Peltomäki, Jarmo Mikkola ja Jussi Mäkipuro ovat toimineet Merikarvian Kokoomus
ryn puheenjohtajina. Heidän kausiaan en tarkkojen tietojen puuttuessa ole käsitellyt.

Virpolassa 31.12.2019

Lauri Hakosalon alustava ja täydentävä koonti kokoomustoiminnasta ja valtuustohistoriaakin vuosien
2004-2020 ajalta., laadittu 2020.


(Kirjoitus on alustavassa kokokoonpanossa: kuvat liitän mukaan, käyn kunnan arkistossa ja srk:n arkistossa
piakkoin sekä pyydän kokoomuspöytäkirjat 1997 alusta lukien luettavakseni)

Ei vapaasti vielä julkaisuvapaa, mutta toki luettavissa! - 1 -

Hanna II teos vuodesta 1996-2020

Kunnallisvaalit 1996
Vaalivuosi alkoi komeasti, kun tuleva kokoomuksen uusi valtuustoehdokas taksiautoilija Heikki Ruohomäki
valittiin vuoden 1996 Nuuttipukiksi ja näin hän sai hienon alun tulevalle omalle vaalityölleen.

Valtuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan 18.1.1996 valtuuston puheenjohtajaksi SDP:n Kaija Tiainen-Anttilan
sekä I varapuheenjohtajaksi Mikko Kivilahden ja II varapuheenjohtajaksi Aimo Haapaniemen niin ikään
keskustapuolueesta.

Kokoomus menetti heille aiemmin tutun varapuheenjohtajan paikan. Vielä valtuusto sai tietää, että kokoomuksen
uusi valtuustoryhmän puheenjohtaja on Pirjo Kuuskeri ja Keskustan vastaavaa tonttia hoitaa Mikko Kivilahti.

Kokoomusväki kirjoitti Merikarvia-lehdessä toiminnastaan jo 8.1.1996 tulevaa vaalia ennakoiden:
” Kokoomuksen ehdokasasettelu on jo käynnissä”.
Pirjo Kuuskeri on kokoomusyhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana on Raimo Rekola ja
sihteeri-vaalipäällikkönä toimii Vesa Heikkilä ja rahastonhoitajana Antero Vehviläinen.
Hallituksessa toimivat Lauri Hakosalo, Mikko Hamppula, Jorma Heikkilä, Jouni Salminen, Juho Mäkipuro
ja Jukka Anttila.
Kokoomusnaisten puheenjohtaja on Irma Vanamo, sihteerinä-rahastonhoitajana Sari Vehviläinen,
varapuheenjohtajana Kirsti Huurre, ja jäseninä Pirjo Alitalo, Terttu Hamppula, Hanna Lehtonen,
Tuulikki Seppälä ja Anja Vehviläinen.

Tilaisuudessa Lauri Hakosalo ja Eero Lehtojoki ilmoittivat, etteivät he ole enää käytettävissä uutta
valtuustoa valittaessa. Heidän aikansa on siirtyä taustatukijoiksi.
Keskusteltiin vaalien ehdokasasettelusta.
Ehdokkaina vaaleissa ovat: Mikko Hamppula, Pirjo Kuuskeri ja Raimo Rekola jatkavat ja
uutena mukaan tulevat Jorma Heikkilä, Kirsti Huurre, Juho Mäkipuro, Olli Kaipio, Jouni Salminen,
Milla Pietilä ja Vesa Heikkilä.
Kokoomus oli siis mukavasti jo tässä vaiheessa hyvin mukana vaalivuoden työssä.
Kokoomus tässä kokouksessa myös kartoitti tulevan vuoden tapahtumiaan:
Kansanedustaja Kirsti Piha vierailee vaalivuoden aikana Merikarvialla kokoomusvieraana kunnassamme.

Kokoomuspurjehdus järjestetään kesällä Ouran saaristoon ja matkalle saadaan vieraaksi kokoomuslainen
opetusministeri Olli Heinonen. Vielä Merikarvian Kokoomus täyttää 6.10.1996 50 vuotta, jota juhlitaan näyttävällä tavalla.

MYK:n oppilas ministeri Antti Kalliomäki, SDP, vihki Kasalan kalasataman käyttöönsä 9.5.1996.
Siikaisten suuri poika Antti oli tuolloin kauppa- ja teollisuusministeri.
SDP:n kahden piirin yhteinen piirikokous pidettiin Merikarvialla, jossa yhtenä alustajana oli Antti Kalliomäki,
joka alun perin oli Siikaisista kotoisin.
Kaija Tiainen Anttila valittiin hyvällä äänimäärällä SDP:n Satakunnan edustajaksi SDP:n puoluekokoukseen
Helsinkiin 6.-9-6.1996.

Kokoomuksen pitkäaikaiselle valtuutetulle varatuomari Lauri Hakosalolle jaettiin valtuuston kokouksessa
Suomen tasavallan presidentin myöntämä Suomen Leijonan Ritarikunnan ansiomitali 9.5.1996.

Kokoomus aloitti kunnallisvaalit näyttävästi 12.9.1996 julkaisemalla Merikarvia lehdessä kuntavaaliehdokkaansa.
Näyttävä ryhmäkuva ja viestinä äänestäjille:
”Sinä päätät, kuka kantaa vastuun Merikarvialla: ” Kokemusta, oikeudenmukaisuutta, kehitystä, optimismia, osaamista,
mukavuutta, uudistushalua, suvaitsevuutta, siitä tulee kokoomus”.

Kuvassa olivat isohkon kiven ympärillä Jouni Salminen, Juho Mäkipuro, Pirjo Kuuskeri, Timo Mäkinen, Milla Pietilä,
Olli Kaipio, Liisa Aittakari, Heikki Ruohomäki, Pirjo Alitalo, Mikko Hamppula, Raimo Rekola, Jorma Heikkilä,
Kirsti Huurre, Satu Rantala ja Vesa Heikkilä.

Pitkäaikainen kunnallismies vasemmistoliiton Eino Siltanen kuoli 14.9.1996. Hän oli syntynyt 5.9.1909 Merikarvialla.

Merikarvia lehti kirjoitti 26.9.1996: ”Kuka voi olla ehdokas ja kuka ei? Keskustelua syntyi siitä, kuka valtion ja kunnan
palveluksessa oleva voi olla kunnallisvaaleissa ehdokas? Merikarvia keskusvaalilautakunta päätti selvittää, ovatko
maataloussihteeri Tapani Äijälä ja palopäällikkö Jorma Kenttä vaalikelpoisia kunnallisvaaleissa?
Jorma Kenttä totesi tähän keskusteluun, että ”Kuntalaisilla pitää olla oikeus valita”. Tapani Äijälä totesi: ”Äänestäjät sanovat sanansa”.

Nykyvaltuutetuista eivät kaikki enää halua jatkaa. He ovat kokoomuksen Lauri Hakosalo, joka oli viime vaalien ääniharava 123 äänellään.
Myöskään pitkään valtuustossa ollut Väinö Siirtonen SDP:n pitkäaikainen valtuutettu ei enää jatka eikä saman puolueen Pirjo Marjaniemikään.
Myöskään kokoomuksen Eero Lehtojoki ei asetu enää ehdokkaaksi. Heidän mukanaan poistui paljon tietoa ja taitoa tulevasta valtuustosta.

Paikallis-tv:ssä järjestettiin vaalikeskustelu suorana lähetyksenä, ilmoitti paikallis-tv:n puolesta sen vetäjä Altti Mäntylä.
Se pidettiin 2.10.1996 kello 18 valtuustosalissa. Jokaisesta ryhmästä kutsuttiin keskusteluun ryhmäpuheenjohtaja ja yksi uusi ehdokas.

Merikarvialla 70 on ehdolla, kertoi paikallislehti 26.9.1996.

He ovat: Kokoomus tuo ehdokkaakseen 15 ehdokasta: Liisa Aittakari, Pirjo Alitalo, Mikko Hamppula, Jorma Heikkilä, Vesa Heikkilä,
Kirsti Huurre, Olli-Pekka Kaipio, Pirjo Kuuskeri, Timo Mäkinen, Juho Mäkipuro, Milla Pietilä, Satu Rantala, Raimo Rekola,
Heikki Ruohomäki ja Jouni Salminen.

Keskusta sai ehdokkaakseen 23 henkilöä: Aimo Haapaniemi, Terttu Hannukainen, Tauno Haukoranta, Kosti Isotalo, Jorma Juhola,
Antti Karipalo, Mikko Kivilahti, Pasi Koski, Juhani Kotiranta, Aino Lounasvaara, Petri Lähteenmäki, Keijo Mattila, Sirkka-Liisa Manner,
Sirpa Niittyniemi, Paula Nygård, Voitto Peltomäki, Anneli Penttilä, Juhani Saine, Heikki Salminen, Leif Stolpe, Pekka Tukkikoski,
Jouko Tuomikoski ja Tapani Äijälä.

SDP asetti vaaleihin keskustan tavoin 23 ehdokasta: Annikki Harju, Reijo Holmi, Malle Kaju, Antti Kallioinen, Erkki Kanerva,
Jorma Kenttä, Kaarlo Kujala, Juha Markus Lindell, Teuvo Linden, Mikko Luusalo, Tapio Luusalo, Irmeli Mäkinen, Timo Mäkinen,
Altti Mäntylä, Mika Peltonen, Riitta Peräaho, Juhani Pihlajaviita, Jari Salo, Veli Stenbacka, Liisa Sumia, Kaija Tiainen-Anttila ja Ilkka Walli.

Vasemmistoliitto asetti 8 ehdokasta. He olivat Esko Alakangas, Satu Nummelin-Huhtala, Jorma Peltoniemi, Osmo Silto, Kirsti Uusimäki,
Marja Viitanen, Lyyti Virta ja Tuomo Ylinen.

SKL:n ehdokas oli Helmi Kallioniemi. SKL oli vaaliliitossa Keskustan kanssa

Jukka Anttila kirjoitti lukijanplassille: ” Vaaleista, ehdokasasettelusta ja vaalikelpoisuudesta”, kuten hänellä oli tapana kärjekkään mielipiteensä.

Keskusvaalilautakunta hyväksyi Kentän ja Äijälän ehdokkuudet.

Vaalimainokset alkoivat tulla lukijoille tavoitettaviksi.
Kokoomus kirjoitti kuvilla ja numeroilla varustetun julistuksensa: ”Sinä päätät, kuka kantaa vastuun Merikarviasta.
Vastuu alkaa siitä, että välität”.

SDP samoin kuvin ja numeroi ilmoitti: ”Suomen Sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaat Merikarvialla.
Yhteisvoimin työllistävään politiikkaan”. Kaija Tiainen-Anttila kuvallaan ja numerolla 38 ilmoitti ”rakentavansa
tulevaisuutta yhdessä tiedolla, tahdolla ja työllä”.

Raimo Rekola teki tiettäväksi: ”Kokoomuksen kokenut kolmen kauden konkari” kuvalla ja numerolla 14 ilmoitti
olevansa ehdokas. Altti Mäntylä ilmoitti kuvan ja numeron 30 ja sanoi olevansa ”Semmonen ko ennenki”.

Keskustan vaali-ilmoitus koko sivun vaalimainos tuli 10.10.1996 paikallislehden etusivulle kuvineen ja numeroineen
sekä pitkien tavoitteidensa kera.

Jorma Kenttä ja Antti Karipalo kävivät vääntöä kirjoituksillaan lähinnä Jukka Anttilan puheenvuoroista.

Juhliva Kokoomus palkitsi pitkäaikaisia aktiivejaan 6.10.1996 sopivasti vaalien alla näyttävässä juhlassa.
Kokoomuksen kultaiset ansiomerkit jaettiin seuraa pitkään puheenjohtajina johtaneille Paavo Huhtiselle, Erkki Näsille
ja Lauri Hakosalolle. III luokan harrastusmerkit luovutettiin Mikko Hamppula, Vesa Heikkilä, Pirjo Kuuskeri, Juho Mäkipuro,
Jouni Salminen ja Jouko Vanhatalolle. II luojan harrastusmerkki luovutettiin Jarmo Luomalle ja Jukka Anttilalle. I luojan harrastusmerkin sai Kauko Hamppula.
Juhlassa oli kansanedustaja Kalevi Lamminen sekä Erkki Mäkelä sekä Helvi Valli.
Tilaisuutta johti puheenjohtaja Pirjo Kuuskeri. Lukion tytöt esittivät sinisissä asuissaan kauniin tanssiesityksen.

Merikarvia lehti kirjoitti vaalituloksista: Keskusta vei vaalipotin ja sai kaksi lisäpaikkaa. Kolmannes vaihtui.
Uuteen valtuustoon valittiin: 27 uutta valtuutettua.
Keskusta sai kristillisen ehdokkaan kanssa peräti 12 valtuutettua, mutta SKL ei yhtään valtuutettua:
Voitto Peltomäki 114 ääntä, Tapani Äijälä 75 ääntä, Antti Karipalo 69, Mikko Kivilahti 68 ääntä, Pasi Koski 68 ääntä,
Kosti Isotalo 65 ääntä, Jorma Juhola 63 ääntä, Juhani Kotiranta 53 ääntä. Juhani alkoi mittavan kunnallismiehen tiensä,
Paula Nygård 50 uusi ehdokas, Sirkka-Liisa Manner 45 ääntä ja uusi valtuutettu, Keijo Mattila 41 äänellään uusi valtuutettu
ja Tauno Haukoranta 35 ääntä.

Kokoomus sai kuusi valtuutettua: Pirjo Kuuskeri 97 ääntä, Heikki Ruohomäki 74 ääntä, uusi valtuutettu Lauri Hakosalon suosikki jatkaja,
Mikko Hamppula 51 ääntä, Pirjo Alitalo 46 ääntä ja uusi valtuutettu, Raimo Rekola 38 ääntä ja Jorma Heikkilä 28 äänellään uusi valtuutettu.
SDP:n uudet valtuutetut: Jorma Kenttä 113 ääntä, Irmeli Mäkinen 59 ääntä, Kaija Tiainen-Anttila 48 ääntä, Altti Mäntylä 47 ääntä,
Reijo Holmi 46 ääntä, Annikki Harju 39 ja Teuvo Linden uutena valtuustoon 31 äänellä.
Vasemmistoliitto sai valtuustoon: Jorma Peltoniemen 64 äänellä ja Kirsti Uusimäen 39 äänellä.

Vaaleissa keskusta sai äänistä42,6 prosenttia. kokoomus sai 22,1 % ja SDP sai 25,8%. Vasemmistoliitto 8,9 %.
Keskusta sai kokonaisäänimääräkseen 942 ääntä, SDP sai 561 ääntä,
Kokoomus sai nyt 480 ääntä viimeksi 473 ääntä ja sai kuusi valtuutettua eli yhden lisäpaikan.
Varavaltuutetuiksi valittiin:
Suomen Keskusta: Aimo Haapaniemi, Aino Lounasvaara, Petri Lähteenmäki, Heikki salminen, Pekka Tukkikoski, Leif Stolpe,
Helmi Kallioniemi, Juhani Saine Jouko Tuomikoski, Sirpa Niittyniemi, Terttu Hannukainen ja Anneli Penttilä.
Kokoomus: Olli-Pekka Kaipio, Milla Pietilä, Satu Rantala, Liisa Aittakari, Vesa Heikkilä ja Kirsti Huurre.
SDP: Timo Mäkinen, Antti Kallioinen, Tapio Luusalo, Riitta Peräaho, Jari Salo, Erkki Kanerva ja Kaarlo Kujala.
Vasemmistoliitto: Osmo Silto ja Satu Nummelin-Huhtala.
Pastori Sirkka-Maria Manner muutti paikkakunnalta, joten hän ei oikein ehtinyt osallistua valtuustotyöhön.
Hänen valtuustokautensa päättyi 27.1.1997, kun hänet todettiin Siikaisten kunnan jäseneksi. Valtuustoon nousi
I varavaltuutettu aiempi tuttu valtuutettu Aimo Haapaniemi.
Jorma Kenttä ja Tapani Äijälä joutuivat sittemmin jättämään valtuustotyönsä, kun heidät todettiin lopulta
vaalikelvottomiksi kunnan johtavina virkamiehinä.
Valtuusto totesi 27.1.1997, että Jukka Anttilan valitukseen saatiin Turun ja Porin lääninhallituksen päätös koskien
heidän ja Kaija Tiainen-Anttilan oikeutta olla valtuuston jäseniä.
Tiainen-Anttila saattoi jatkaa valtuustotyötään, kun hätä ei todettu vaalikelvottomaksi lukion rehtorin virassa olemisestaan huolimatta.

Vuoden 1997 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin äänestämällä 25 äänellä Voitto Peltomäki, I varapuheenjohtajaksi Jorma Kettä 16 äänellä
ja II varapuheenjohtajaksi Kosti Isotalo 11 äänellä. Reijo Holmi sai vaalissa 5 ääntä.
Helmikuussa 1997 Keskustan valtuustoryhmä päätti yksimielisesti vapauttaa Antti Karipalon ryhmän jäsenyydestä 4. vaalikaudeksi.
Syyksi mainittiin Karipalon toiminta syksyn valtuustovaalien jälkeen tapahtuneissa luottamushenkilöpaikkojen jaossa.
Karipalo ilmoitti 14.4.1997 olevansa valtuustossa Keskustan valtuustoryhmän edustaja.
Keskustan valtuustoryhmä puolestaan ilmoitti todenneensa 18.2.1997, että keskustan ryhmään kuuluu 11 jäsentä.
Vielä ryhmä totesi, että valtuutettu Antti Karipalo ei enää ole ryhmän jäsen. Valtuuston puheenjohtaja palautti
Antti Karipalolle tämän jättämän kirjelmän viitaten valtuuston työjärjestyksen 3§:n.
Demarivaltuutettu joutui omiensa boikottiin Merikarvialla. Näin otsikoi Satakunnan Kansa 5.3.1997.
Merikarvian sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys päätti kokouksessaan sulkea demarivaltuutettu
Altti Mäntylän pois kaikesta työväenyhdistyksen toiminnasta valtuustokauden ajaksi eli käytännössä koko nelivuotiskaudeksi.
Poissulkemisen syynä oli Mäntylän äänestyskäyttäytyminen ns. viiden klikin porukassa kunnanvaltuuston tammikuun vaalikokouksessa.
Samassa yhteydessä lehti toteaa, että keskustapuolueen Antti Karipalo yhtenä ”Klikkiryhmän” jäsenenä siirrettiin puolitoista viikkoa
sitten syrjään keskustaryhmän jäsenyydestä neljäksi vuodeksi. Syynä vapauttamiseen sanottiin olevan toiminta syksyn valtuustovaalien
jälkeen tapahtuneessa luottamushenkilöpaikkojen jaossa.

Erkki Näsi kuoli 14.10.1997
Lauri Hakosalo kirjoitti: Erkki Näsi in Memoriam-kirjoitus on luettavissa Hanna teoksessani vuodelta 2006.

KHO pysytti 19.11.1997 aikaisemman päätöksen, jossa todettiin Kentän ja Äijälän vaalikelvottomuus.
Näin päätös jäi pysyväksi ja heidän tilalleen nousivat valtuustoon varavaltuutetut Keskustapuoleen Aino Lounasvaara
ja SDP:n varavaltuutettu Timo Mäkinen.
Samalla valtuusto valitsi II varapuheenjohtajaksi äänestämällä Irmeli Mäkisen 17 äänellä Altti Mäntylän saadessa 10 ääntä.
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajaksi nousi Kaija Tiainen-Anttila.
SDP:n Reijo Holmi ilmoitti 4.12.1997, että hän on muodostanut 14.11.1997 oman sitoutumattoman ryhmän
Merikarvian valtuustoon, ja että hän toimii sen ryhmän puheenjohtajana.
Ryhmän nimeksi hän ilmoitti Merikarvian sitoutumattomat.
Vuoden 1998 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin äänestämällä Kosti Isotalo 19 äänellä. I varapuheenjohtajaksi
valittiin 13 äänellä Mikko Kivilahti ja II varavaltuutetuksi valittiin SDP:n Irmeli Mäkinen 8 äänellä Altti Mäntylän
saadessa 6 ääntä.
Altti Mäntylä ilmoitti 19.1.1998, että hän edustaa valtuustossa Sitoutumattomien valtuustoryhmää.

Vuoden 1998 valtuustossa käsiteltiin vain 92 asiaa, kun vuonna 1997 niitä vielä oli sentään 185.
Tämä oli suorastaan hälyttävää kunnallisen demokratian kannalta.
Onko valta siirtymässä enenevässä määrin demokratialta piiloon kunnanhallituksen seinien
sisälle tai kunnan johtaville virkamiehille, saattoi aivan hyvin kysyä ja oikeutetusti pohtia?

Voitto Peltomäen kuva ripustettiin valtuustosalin seinälle.
Kaikki valtuuston puheenjohtajien kuvat on piirtänyt Pertti Kangas.

Sotilaspiirin komentaja Juhani Kaskeala vieraili kunnan vieraana.

Miinanraivaajat kuntoutukseen lain voimalla.
Merikarvialla Eero Lehtojoki toimi heidän edusmiehenään.

Jukka Innanen toimi täällä nuoriso-ohjaajana, isänsä oli kaikille tuttu Huu haa Innanen.

Kyösti Virrankoski jakoi EU-oppia yläasteen ja lukion oppilaille.

Merivartioasema hiljenee vuoden loppuun mennessä.

Jorma Juhola johtaa edelleen kirkkovaltuustoa.

Yleisen oikeusavun antaminen siirtyi valtion tehtäväksi vuonna 2008.

Hirvenhiihto syntyi Merikarvialla. Heikki Holmi kehitteli urheilumuodon.

Markus Mäkinen alkoi johtaa partiolaisia Merikarvialla.

Internet tutuksi.

Huppumiehet ryöstivät Kuvaskulman keskellä päivää.

Maakuntajohtaja Pekka Turunen vieraili Merikarvialla.

Merikarvia lehdelle oma neuvottelukunta.

MeSalla paljon toimintaa.

Irma Vanamolle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansiomerkki.

Oura yhtye sai valmiiksi jo kolmannen äänitteensä. Laulaja Yrjö Lounasvaara.

Merikarvian Sotaveteraanien juhlassa oli puhujana sotilasläänin komentaja Risto Hurme.

30-vuotisjuhlassa esiintyi mm Risto Lehtonen lausuntaa esittäen. Kauko Lounasvaaran puhe.

Tuorilan kansakoulua juhlittiin.

Ensimmäiset uhrit sankarihautaan 58 vuotta sitten.

Alakylän Kalastajain seura anoi lupaa hylkeenpyyntiin.

Haastekampanja vanhan yhteiskoulun puolesta.

Nälkäkivi vuodelta 1868 seisoo paikallaan rantatien varressa Sikomäen ahteella.

Oura Divers toimi Merikarvialla.

Arvo Salon limerickit.

Leijonaklubi palkittiin pikkuleijonalla.

Mesa juhli 25 vuottaan.

Oikeusaputoimisto lähti Poriin.

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren 15.5.1998 antamalla avoimella kirjeellä
leivottiin useita vuosia luottamusmiehenä toimineesta maaviljelijä Voitto Peltomäestä
pitäjäneuvos, joita kunnassa kerrallaan voi olla vain yksi henkilö.

Rouvastakin voi tulla herra. Kerttu Pollarista Huvitusherra.

Yrittäjäpalkinto Konetyösto Kuusiselle.

Saara-Maria Paakkinen os. Ylikerttula: ” Eurooppa olemme me”.

Kalastajamuseo virisi eloon.

Kaukolämpöverkko kehittyy Merikarvialla.

Samuli Sipilä huomiotiin Riistanhoitoyhdistyksen viirillä.

Aimo Tuomisto- itsenäinen yrittäjä.

Kirkko maalattiin.

Jolin keräämät sananparret Merikarvia-seuran käyttöön. Opettaja Joel Itäkylä.

Sepän Maijan mökki kalastusmuseon rantaan savusaunaksi.

Vapaussodan hautamerkki kertoo 80 vuoden takaisista tapahtumista.

Korsutupa vihittiin. Lauri Rintamäki palkittiin hopeisella ansiomerkillä.

Samuli Sipilälle luovutettiin riistanhoitoyhdistyksen ensimmäinen viiri,
Sipilä jäi eläkkeelle opettajan toimesta. Sampalle istutettiin oma puu koulunsa pihamaalle.

Esko Nurmi sai yrittäjäpytyn. Hento Sala sai ensimmäisen pytyn vuonna 1978.

Tuorilan Shell purettiin.

Tauno Hyrskylahti yrittäjän yli 40 vuotta.

Rantalan puutarha on myytävänä.

Noora-Mari Syväluomasta vuoden metsästysampuja.

MTK Merikarvia 70 vuotta.

Esko Strömsholm uusi Havaijin MM-kullan.

Satakunnan lakimiehet kohtasivat Merikarvialla Lauri Hakosalon opastuksella.

Muoviportin halli harjassa. Kari Oksanen ja Olli Roos.

Merikarvia sai Porin oikeusaputoimiston sivupisteen.

Kirkollisvaalit pidettiin. Kuusi uutta päättäjää; Kosti Peltomäki, Irja Aho Jouko Vanhatalo,
Matti Tukkikoski, Eila Vapaatalo, Pirjo Koivukorpi, Jorma Juhola, Mirja Kotiranta,
Tapani Äijälä, Eino Eloranta, Paula Nygård, Keijo Mattila, Mirja Lehtonen,
Pirjo Kuuskeri ja Tuulikki Seppälä,

Jouko Elevaarasta Yrittäjien uusi puheenjohtaja. Merja Venerannasta Vuoden yrittäjänainen.

Professori Wille Kaipainen 80 vuotta.

Ylikylä’n vesijättöjen jakaminen on päättynyt.

MeSa muisti urheilijoitaan, vetäjiään ja tukijoitaan 25-vuotisjuhlassa.
Puheenjohtaja Lauri Hakosalo luovutti kunniapuheenjohtaja Hannu Virtomaalle
diopterilla varustetun Pookin.
Seuran sihteeri Raija Kenttä sai erityishuomion toimittuaan jo 10 vuotta sihteerinä.

Lions club valmistutti kirkkolautasen, jonka ensimmäisen kappaleen sai piispa.
Sen suunnitteli Heikki Hakosalo.

Hannu Salo jatkaa Reservinupseerien puheenjohtajana.

Altti Mäntylä jatkaa Merikarvian Innon puheenjohtajana.

Merinen Merikarvia näyttää matkailun suunnan.

Vuoden 1999 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Kosti Isotalo,
I varapuheenjohtajaksi SDP:n Irmeli Mäkinen ja II varapuheenjohtajaksi Keskustan Mikko Kivilahti.
Valtuusto käsitteli valtuustossa nyt 96 asiaa eli aleneva suunta jatkui.

Uusi kuntavideo valmistui.

LC Merikarvia luovutti kirkkolautasensa 1. kappaleen Merikarvian seurakunnalle.
Merikarvian kirkko juhlii 100 vuotista historiaansa.

Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Jorma Juholan ja
varapuheenjohtajaksi Paula Nygårdin. Kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi tuli
äänestyksen jälkeen Tapani Äijälä 8 äänellä Jouko Vanhatalon saadessa 7 ääntä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pasi Koski ja
I varapuheenjohtajaksi Annikki Harju sekä II varapuheenjohtajaksi Pirjo Kuuskeri.
Jäseniksi valittiin mm Pirjo Alitalo, Teuvo Linden ja Altti Mäntylä,

Ministeri Olli-Pekka Heinonen vieraili Merikarvialla.

Noora-Mari Syväluoma menestyi ampumaurheilussa, sai mm Suomen mestaruuden
ja Lounais- Suomen maljan.

Lentosankari Jaakko Kalliomäen muistotaulu koulukeskukseen.

Tauno Linkoranta: ” Kalevalan 100-vuotisjuhlat olivat suomalaisuusliikkeen voimannäyte Merikarvialla.
Kunnansihteeri Hemminki Hakasalon toiminta vuonna 1935 oli mallikasta, joka huomioitiin myös
valtakunnallisella tasolla.

Eduskuntavaalit käytiin. Lammelan kylä äänesti vilkkaimmin. Eduskuntaan valittiin
Pirkko Peltomo, Mikko Elo, Reijo Kallio, Olli-Pekka Heinonen, Jouni Lehtimäki,
jonka vaalipäällikkönä oli merikarvialainen varatuomari Lauri Hakosalo, Timo Kalli,
Juha Korkeaoja, Katja Syvärinen, Veijo Puhjo ja Leea Hiltunen.

Keskusta sai 757 ääntä, SDP 509 ääntä, Kokoomus 341 ääntä, vasemmistoliitto 259 ääntä,
kristilliset 104 ääntä, vihreät 29, PS 15, remonttiryhmä 15, LLP 8, EI-EU 8, SKP 6, KIPU 3,
KTP 2, VSL 2 ja Valitsijayhdistykset 4 ääntä. Timo Kalli sai Merikarvialta 233 ääntä,
Jouni Lehtimäki 71 ääntä ja Kauko Juhantalo yllättävän vähän ääniä 136.

Merikarvia lehdessä oli juttu opettaja Raimo Kuusisesta,
Uudenkaupungin menestyneestä vaikuttajasta: ”Molen ny täällä”.

Seurakunnan vaiheet kirjattiin kansiin. Merikarvian kirkko 100 vuotta huomioitiin.
Kirjan kirjoitti Reijo Ostamo.
Toimikunnassa olivat kirkkoherra Asko Aronen, varatuomari Lauri Hakosalo ja
opettajat Ostamo, seurakuntaneuvos Pentti Riihiaho ja Heikki Mattila, joka oli
seurakunnan pitkäaikainen luottamusmies.

Antero Vehviläinen kuoli. Lauri Hakosalon muistosanat:

Pasi Koski valittiin yläasteen rehtoriksi yksimielisesti.

Merivartijat jättivät Jukolanniemen tukikohtansa.

MeSa oli ampujainliiton paras tiedottaja, sihteeri Raija Kenttä
ja puheenjohtaja Lauri Hakosalo hoitivat seuran tiedottajan tehtävät.

Mika Pitkänen valittiin kalakierroksen uudeksi vetäjäksi.

Öljyntorjunta-alus Merikarvialle.

Sodassa kaatuneiden muistolaatta laitettiin Korsutuvan seinälle. 218 kaatunutta,
joista 216 on Merikarvian hautausmaassa,
Vänrikki opettaja Heikki Hakosalo on haudattu Pomarkun kirkkomaahan.
Hän kaatui 4.1.1940 Joutjärvellä Sallassa.

Muistolaatan tilaisuuden airueina olivat Lahja Alen ja Heikki Veikkola.

Rauha Leinonen oli perinteiden kuvaaja ja tallentaja.

Tommi tädin puisto taas on iskussa.

EU-vaalit sujuivat laimeasti myös Merikarvialla. Vain 27,1 % kävi uurnalla.

Poliisikonstaapeli Osmo Huhtanen eläkkeellä palveltuaan täällä 35 vuotta.

Muoviportille yrittäjäpytty.

Reidallista tekoa ilmestyi tekijänään Kerttu Pollari.

Merikarvia-viikko oli täynnä tapahtumia. Kerttu Pollari ja Joel Itäkylän Hilkka vaimo kukitettiin.

Ville Lindgrenin juttuja Merikarvia lehden sivuilla.

Arvo Salosta Merikarvian viides Huvitusherra.

Veikkolan kotiseutumuseo on Kuvaskankaalla.

Yhteiskoulun viides luokka vuodelta 1949 kokoontui.

Meripivät vietettiin jo kahdeksannen kerran. Monenlaista vipinää Krookassa.

Arkipiispa Jukka Paarma Merikarvian Herännäisjuhlissa.

Esko Nurmi kuoli 8.7.1999.

Pentti Ala-Luopa valittiin Pöytyälle. Jäi Merikarvian virkamieheksi.

Rogel-sukuseuralle oma vaakuna.

Aimo Tuomistosta kalakahvilan omistaja.

Uusi taloussihteeri Kari Nummi: ”Asioita on hoidettu oikein”.

Merikarvian museot kertovat menneestä elämästä paikallisesti.

Tuorilan Marcus kirjoitti juttujaan Merikarvia lehteen.

Erkki Kanervasta eläkkeensaajien tikkamestari.

Kirkon urut peruskorjattiin. Jokainen pilli puhdistettiin erikseen.

Merikarvia lehden levikki oli 3157 kappaletta, mikä on erinomainen saavutus, kun
talouksia kunnassa on noin 1500.

Arvo Salo: ” Holi sillon siälä ja seilas”.

Yrittäjäpytty Tauno Hyrskylahdelle.

Ana Peltoniemi saapui Koittankoskelle Eskon vaimoksi.

Hilkka Ojala kuyoli 5.9.1999

Kunta tuli Esko Strömsholmin Havaijin kisamatkaa 3000 markalla, sai hopeaa.

Uimahalli peruskorjattiin.

Elli Valvanteen muistolle.

Anne Ruissalo vuode yrittäjänainen.

Työväenyhdistystä johtaa Kaija Tiainen-Anttila.

Heli Ruohomäki avasi Kaffeepookin.

Lauri Marikko kuoli 30.10.1999.

Kansanedustaja Jouni Lehtimäki vieraili Merikarvialla

Simo ja Pirjo Ruoholla on kodikas kalastajatila majoitukseen

Kirsi Mattila eläkkeelle.

Merikarvian leijonilta kirkkolautanen piispa Ilkka Kantolalle.

Osmon juhlakisa

Eero Tarkkio kuoli 2.12.1999

Irene Kyläkosken muistot vapaussodasta esille.

Leena Rekola ja Anna-Maija Rinne eläkkeelle.

Arvo Kalliovuo muistelee.

Kunnallisvaalit 2000 toivat valtuuston nyt vain 21 valtuutettua.
Valtuustopaikat vähenivät Merikarvian kunnassa 21 valtuutettuun.
Näkyikö se vaalitaistossa Merikarvialla mitenkään?

Vuoden 2000 valeissa ei enää ollut ehdokkaina vasemmistoliiton Kirsti Uusimäki,
keskustapuolueen Aino Itäkylä ja Paula Nygård sekä SDP:n Timo T. Mäkinen

Samoin SDP:n kantava voima Kaija Tiainen-Anttila ilmoitti luopuvansa valtuustotyöstään.

Kaikkiaan ehdokkaita näissä vaaleissa oli 56 henkilöä.

Vuoden 2000 valtuuston puheenjohtaja valittiin 10.1.2000. Hän oli Keskustan Kosti Isotalo.
I varapuheenjohtajaksi tuli SDP:n Irmeli Mäkinen ja II varapuheenjohtajaksi Keskustan Mikko Kivilahti.

28.9.2000 Altti Mäntylä ja Reijo Holmi ilmoittivat, että he edustavat 28.9.2000 alkaen Uusi Merikarvia
valtuustoryhmää. Samassa kokouksessa Mikko Hamppula ilmoitti, että hän on eronnut kokoomuksen
valtuustoryhmän jäsenyydestä tiistaina 8.8.2000 ja hän on liittynyt Suomen Keskustan valtuustoryhmää
keskiviikkona 27.9.2000. Aika yllätys se oli kokoomusryhmälle, mutta ilmeisesti Keskustapuolue oli
siirtymisellä luvannut Mikolle parempia edustuspaikkoja tulevissa vaaleissa kuin mitä kokoomuksella
oli valmiutta tarjota.
Tämä oli kuitenkin vain arvailua ja jäi historian hämäryyteen. Kokoomus olisi halunnut pitää Mikon
joukoissaan.

Vaalien ehdokaslistojen yhdistelmä on valmis esiteltäväksi paikallislehdessä 28.9.2000:
Kansallinen Kokoomus r.p.: Liisa Aittakari nro 30. Pirjo Alitalo nro 31, Nina Anttila nro 32,
Jorma Heikkilä nro 33, Pirjo Kuuskeri nro 34, Risto Lehtonen nro 35, Veli Miettunen nro 36,
Timo E.A. Mäkinen nro 37, Raimo Rekola nro 38, Heikki Ruohomäki 39 ja Mika Tyrkkö nro 40

Suomen Keskusta r.p. Aimo Haapaniemi nro 8, Mikko Hamppula nro 9, Kosti Isotalo nro 10,
Jorma Juhola nro 11, Antti Karipalo nro 12, Tauno Haukoranta nro 13, Mikko Kivilahti nro 14,
Tero Koivisto 15, Pasi Koski nro 16, Juhani Kotiranta nro 17, Keijo Mattila nro 18,
Mika Myllykallio nro 19, Sirpa Niittyniemi nro 20, Voitto Peltomäki nro 21, Juhani Saine nro 22,
Heikki Salminen nro 23, Leif Stolpe nro 24, Pekka Tukkikoski nro 25, Jouko Tuomikoski nro 26,
Anne Vastamäki nro 27 ja Tapani Äijälä nro 28.

SDP: Annikki Harju nro 41, Harry Hartelin nro 42, Erkki Kanerva, Pirjo Koivukorpi nro 44,
Teuvo Linden nro 45, Tapio Luusalo nro 46, Irmeli Mäkinen nro 47, Riitta Peräaho nro 48,
Juhani Pihlajaviita nro 49, Veikko Salmi nro 50 ja Liisa Sumia nro 51.

Vasemmistoliitto r.p.: Jorma Michelsson nro 2, Matti Mäkinen nro 3, Satu Nummelin-Huhtala nro 4,
Jorma Peltoniemi nro 5, Aila Taipale nro 6 ja Tuomo Ylinen nro 7.

Suomen Kristillinen liitto r.p. oli vaaliliitossa Keskustan kanssa: ehdokas oli Anna Mielonen nro 29.

Uusi Merikarvia: Ryhmä tuli ensimmäisen kerran valtuustoon, ja menestyi hyvin heti eka kerralla.
Tapani Paasimäki nro 52, Alpo Mattila nro 53, Reijo Holmi nro 54, Altti Mäntylä nro 55,
Eija Hallikainen nro 56 ja Saida Ruusmeri nro 57.

Ehdokkaat laittoivat runsaasti omia vaali-ilmoituksiaan paikallislehteen, samoin puolueet.

Keskustan ja kristillisten vaaliliitto ilmoitti vaalien tavoitteensa: ”Keskusta kantaa huolta ja vastuuta
Merikarvian kunnasta ja kaikista merikarvialaisista. Meidän puoleemme voit kääntyä koska tahansa asioittesi kanssa”.

Paljon vaali-ilmoituksia alkoi olla paikallislehdessämme. Kokoomus kertoi:” Mieti – tee oikea päätös – äänestä -
Sinä päätät- me toimimme luvallasi.

Harri Hartelin resepti oli: ” Työtä, työtä, työtä!” Raimo Rekola ”Yritetään yhdessä kaikkien parhaaksi”.
Jorma Peltoniemi vaati: ” Tiet ja vesihuolto kuntoon”. Anna Mielonen vaati koulun ja kodin välille paremman yhteistyön.
Pasi Koskella oli apuna oma tukiryhmä.

Kunnallisvaalipaneeliin vaivautui vain vähän yleisöä. Vain kunnallisveroprosentti jakoi mielipiteitä kunnallisvaalipaneelissa.
Ennakkoäänestys alkoi entiseen tahtiin ja ensimmäisen äänen antoi Sakari Sipilä.

Merikarvia lehden päätoimittaja Teija Nurminen pyysi ”väriä vaaleihin”.
Sitten jo saatiin vaalien lopputulos selville.

Merikarvian kansalaisopisto järjesti 9.10. 2000 vaali-illan, jonka juonsi Lammelan koulun opettaja Tauno Linkoranta.

Merikarvia lehti otsikoi 26.10. 2000 lehtensä etusivulle: Keskusta otti vaalivoiton. Sitoutumattomia äänestettiin
ensi kerran kunnanvaltuustoon.
Keskustaa kannatti 47,1 %, SDP sai 18,5 % kannatuksen ja kokoomus 15,2 % kokonaisäänimäärän.
Vasemmistoliitto 6,8 & ja Uusi Merikarvia peräti 9,7 % kannatuksen. SKL sai vain 2,7 %.

Uuteen valtuustoon valittiin:
Keskusta: 10 valtuutettua:
Voitto Peltomäki 121 ääntä, Mikko Kivilahti 104 ääntä, ensi kerran hän ylitti tavoitellun 100 äänen rajan,
Mikko Hamppula keskustaan hypättyään sai kelpo saaliin peräti 87 ääntä, Kosti Isotalo 81 ääntä, Juhani Kotiranta 75 ääntä.
Jorma Juhola 74 ääntä, Antti Karipalo 65 ääntä, maatalosihteerin virasta eläköitynyt Tapani Äijälä palasi valtuustoon 58 äänellä,
Pasi Koski 52 ääntä ja Keijo Mattila 45 ääntä sekä SKL:n Anna Mielonen 56 ääntä.

Kokoomus: Pirjo Kuuskeri 80 ääntä, Heikki Ruohomäki 53 ääntä ja Raimo Rekola 32 ääntä.
Vasemmistoliitto sai edustajakseen Jorma Peltoniemen 62 äänellä
Uusi Merikarvia sai valtuustoon Alpo Mattilan 50 äänellä ja Altti Mäntylän 42 äänellä.
SDP sai valtuustoon Irma Mäkisen 83 äänellä, Pirjo Koivukorven 58 äänellä, Teuvo Lindenin 45 äänellä ja Harry Hartelinin 38 äänellä.

Vaalien äänestysvilkkaus laski ollen nyt 68,5%. äänistä 13 hylättiin ja ääniä annettiin kaikkiaan 2087, kun äänioikeutettuja oli 3 046.
Mikko Kivilahti tulkitsi vaalitulosta: ” Keskusta sai voittonsa työllä”. Altti Mäntylä puolestaan totesi heidän vaalivoittonsa tulleen ”sitoutumattomuudella”

Vaalien ääniharava Voitto Peltomäki tiedotti: ” Keskustan on otettava määräenemmistön lisävastuu”.
Kristillisten Anna Mielonen julisti: ”En ole yksi keskustalaisista”

Vaalissa kuusi menetti valtakirjansa. He olivat Aimo Haapaniemi, Tauno Haukoranta, Pirjo Alitalo, Jorma Heikkilä, Reijo Holmi ja Annikki Harju.

Naisvaltuutettujen määrä romahti puoleen eli neljään. Demarit suhteellisen tyytyväisiä tappiosta huolimatta.

Uuden valtuuston keski-ikä lähes 50 vuotta. Vanhimmat ovat Voitto Peltomäki ja Antti Karipalo.

Vaalikeräys tuotti lähes 9000 markkaa.

Kiitoksia äänestäjät saivat kosolti. 103 kiitosta äänestäjilleni, kirjoitti Mikko Kivilahti ja kertoi, että tästä on hyvä jatkaa.
Heikki Ruohomäki kiitti ja sanoi, että tästä on hyvä jatkaa.

Varavaltuutetuiksi tulivat:
Juhani Saine, keskusta 30 äänellä, Aimo Haapaniemi, keskusta 27 äänellä, Risto Lehtonen, kokoomus 30 äänellä, Tapio Luusalo, SDP 34 äänellä,
Mika Myllykallio, keskusta 26 äänellä, Satu Nummelin-Huhtala, vasemmistoliitto 34 äänellä, Heikki Salminen, keskusta 26 äänellä,
Reijo Holmi, Uusi Merikarvia 38 ääntä, Tauno Haukoranta, keskusta 25 ääntä, Veikko Salmi, SDP 33 ääntä,
Veli Miettunen kokoomus 28 ääntä, Leif Stolpe, keskusta 20 ääntä, Anne Vastamäki, keskusta 19 ääntä, Erkki Kanerva, SDP 27 ääntä,
Pekka Tukkikoski, keskusta 18 ääntä, Jorma Heikkilä kokoomus 22 ääntä, Tero Koivisto, keskusta 9 ääntä, Tapani Paasikoski UM 31 ääntä,
Sirpa Niittyniemi, keskusta 9 ääntä, Annikki Harju, SDP 23 ääntä, Jouko Tuomikoski, keskusta 6 ääntä ja Matti Mäkinen, vasemmistoliitto 13 ääntä.

Valtuusto käsitteli vuoden 2000 aikana 98 asiaa eli asioiden määrä alkoi vakiintua noin 100 asian käsittelyvauhtiin.

Oikeutetusti saattoi kysyä, onko valta siirtymässä demokratian vastaisesti, kun kunnanhallituksenkin asiat vähenivät, kokonaan johtaville
kunnan virkamiehille. Tämähän ei voi olla oikea suunta demokratian kannalta.

Vuoden 2000 vaaleissa selvitettiin, paljonko ehdokkaat käyttivät varoja vaalimainontaansa:

Vuoden 2001 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Kosti Isotalo,
I varapuheenjohtajaksi Keskustan Voitto Peltomäki ja II varapuheenjohtajaksi Kokoomuksen Raimo Rekola.
Valtuusto käsitteli vuonna 2001 96 asiaa.

Vuoden aikana syntyi Merikarvialla 31 lasta: 10 tyttöä ja peräti 21 poikaa. Seurakunnan väkiluku oli 3 459 henkilöä.

Vuoden 2001 merikarvialainen oli Merja Veneranta, Silakantekijä.

Vuoden 2002 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kosti Isotalo.
Kirkollisvaltuuston puheenjohtaja toimi Jorma Juhola, jo 12 vuosi.

Köörtilän Kiri täytti 50 vuotta.

Eero Lehtojoelle Lasse Ojamon valmistama pronssinen pienoismiinapatsas.

Vuoden 2002 aikana Euron tulo teki kauppiaiden uudesta vuodesta hikisen.

30.1.2002 valtuuston kokous oli samalla valtuuston 90-vuotiskokous, juhlakokous, johon maaherra Heikki Koski,
varatuomari Lauri Hakosalo, kuntaliiton hallituksen jäsen Marjaana Perttula ja poliisipäällikkö Tommi Teuri olivat
kutsutut kokousvieraiksi.

Tilaisuudessa Lauri Hakosalo kertoi valtuuston alkutaipaleesta.

Juhlassa jaettiin Kuntaliiton kultaiset kunniamerkit Jorma Peltoniemelle ja Raimo Rekolalle ja
hopeiset kunniamerkit Pasi Koskelle, Jorma Kentälle, Antti Marttilalle, Tapio Luusalolle ja Mikko Kivilahdelle.

Kokoomuksen pitkäaikaiselle luottamusmiehelle Eero Lehtojoelle myönnettiin Suomen Leijonan Ritarikunnan ansiomerkki.
Kultaisen ansiomerkin sai mm Jorma Peltoniemi ja Raimo Rekola sekä teknisen toimiston johtaja Heikki Hakosalo.
Hopeisen merkin saivat mm Pasi Koski ja Jorma Rinne sekä Pentti Ala-Luopa sekä Jorma Kenttä.

Heikki Taimi muisteli partioaikaansa 50 vuotta sitten.

Merikarvian Kokoomuksen Naiset ry:n puheenjohtajana jatkoi Irma Vanamo.

Merikarvia Keskustan kunnallisjärjestön johtoon nousi Tero Koivisto.

Merikarvian kansalaisopisto on toiminut jo 30 vuotta. Ensimmäinen rehtori oli Erkki Näsi.
Perustamispäivä oli 29.3.1972. Nyt rehtorina oli Nina Merilahti. Pitkään rehtorina oli Irma Vanamo,
jonka läksiäisjuhlaa vietettiin vuonna 2000.
Rauha Leinonen on toiminut kansalaisopiston opettajana alusta saakka. Hän on kuvannut ja tallentanut
paljon opiston toimintaa vuosien varrelta.

Veikko Kalliosta tehtiin Nuuttipukki

Marcuksen murinat ilmestyivät.

Ouran Pooki kunnostettiin.

Jari Sainio aloitti lääkärin työt Merikarvialla.

Olli Roos johtaa yrittäjiä.

Lukion rehtori Kaija Tiainen-Anttila oli vaikeuksissa koko vuoden ajan. Sivistyslautakunta vaati
yksimielisenä hänelle eroa virastaan. Hänet tuomittiin käräjillä sakkoihinkin. Kunnanhallitus ehdotti
rehtorin erottamista virastaan. Rehtori irtisanottiin virastaan ja hänen virkaansa hoitamaan valittiin
väliaikaisesti hoitamaan Pasi Koski.

Mieslaulajaintaloa alettiin peruskunnostaa talkoilla. Haastekampanja talon kunnostamista varten.

Pertti Palokangas siirtyi eläkkeelle. Merikarvia sekakuoro täytti 100 vuotta.

Mikko Värelle luovutettiin Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi.

Krookan Messiä hoiti Teuvo Uusimäki.

Tuorilaan kaavailtiin uutta teollisuus- ja asuinaluetta.

Erkki Kalaranta kuoli 7.1.2002. Hän oli panssarilaiva Ilmarisen veteraani ja yksi pelastuneista.

Arvo Salo täytti 70 vuotta 2.5.2002.

Entinen kunnanvaltuuston jäsen Timo T Mäkinen sai linnatuomion: 2vuotta 9 kuukautta ehdotonta vankeutta.

Ouran Pooki sai uuden knupin.

Kaija Aitasalo kuoli 118,5,2002.

Merijukola vetää väkeä.

Oura ooppera ja Pekka Salmi Sirenin Vihtorina

Meripäivillä tuhansia kävijöitää.

Reijo Ostamosta huvitusherra.

Merikarvian saaristosta löytyi merimetsoyhdyskunta. levisi räjähdysmäisesti.

MeSA hoiti MM-kisatehtävänsä nappiin.

Teemu Salminen alitti 100 metrillä 11 sekunnin ajallaan 10,99. Upea suoritus, liekö merikarvialaisen urheilijan ennätysaika?

Kuvaskankaalla kasvaa luomua Tarmo ja Merja Joutsenvirran pelloissa.

Alpo ja Hilkka Honkavedelle yrittäjäpytty

Simo ja Pirjo Ruoho viihtyvät Merikarvialla.

Peipun koulu 75 vuotta. Reijo Ostamo ja Kalevi Österman tiivistunnelmaisessa juhlassa mukana.

Kunnanhallitus ehdotti Pasi Koskea suoraa siirtoa uuteen rehtorin virkaan. Valtuusto valitsi Pasi Kosken rehtoriksi äänin 16-5.

Kirkko sai uuden ulkovalaistuksen.

Seurakuntavaalit pidettiin. Vaalin ehdokaslistat kutistuivat entisestä. Ehdokkaita kaikkiaan 29, joista 15 valittiin uuteen
kirkkovaltuustoon. Kirkko keskelle ihmisen arkea eli kokoomuksen ehdokkaat olivat: Nina Anttila, Jorma Heikkilä, Pirjo Kuuskeri,
Veli-Erkki Miettunen, Heikki Ruohomäki ja Tuulikki Seppälä.
Ennakkoäänestys oli laimea. Huomaamattomat kirkollisvaalit.
Hammaslääkäristä seurakuntavaalien ääniharava, Irja Aho sai 57 ääntä. Tiina Ojamo sai 32 ääntä ja Pirjo Kuuskeri 29 ääntä
sekä Tuulikki Seppälä 19 ääntä sekä Mirja Kotiranta 42 ääntä.

Veikko Kallio on vuoden seuratyöntekijä, ja aivan odotetusti.

Rysän alue savuttomaksi alueeksi.

Merikarvia lehti täytti 20 vuotta. Lehden perustajat kertoivat: ”Miksi lehti perustettiin”.
Lehti sai runsaasti kiitosta. Antti Väre voitti lukijakilpailun. Yrjö Lounasvaaran lehtihumppa.
Arvo Salo totesi: ”Merisiika oli täyttä ainetta. Merikarvian matkailun vetovoimana on meri ja joki.
Tyrnin peltoviljely alkaa tuottaa satoa mm Juha Viikilän tilalla. Pyrkköön tyrnitila aloitti neljä vuotta sitten.
Ensimmäinen päätoimittaja Lea Merilahti sai kultaisen ansiomerkin.
Palosopimus syntyi niukasti. Satakunnan pelastuslaitokseen heti vuoden vaihteessa.
Voitto Peltomäki esitti: ” Ei meillä ole mikään kiire solmia sopimusta”.
Kalkuttaan saha kalkkaa yhä, sata vuotta yritystoimintaa samalla paikalla.

Pirjo Kuuskeri 50 vuotta.

Ouraooppera-yhdistys näki päivänvalon. Puheenjohtajaksi Pirjo Kuuskeri.

Senioriseuran puheenjohtajaksi Irma Vanamo.

Kirkko täyteen - talo kuntoon suurkonsertti Merikarvialla 17.11.2002.
Mieslaulajaintaloon saatiin 4.000 euroa.

Koiria ei enää pantu verolle.

MeSA jakoi stipendirahaa 1315 euroa. MeSAn johtoon nousi Raimo Syväluoma.
Lauri Hakosalon puheenjohtajakaudet päättyivät.
Hakosalo muisteli mielihyvällä oman lipun vihkiäisjuhlaa ja Lahden MM-kisojen
ammuntojen kisatehtäviä. Raija Kenttä oli mainio sihteeri koko Hakosalon puheenjohtajuuskaudet.

Tuorilan Nesteestä tuli SEO. Seija Kröpi ja Liisa Saloranta.

Osmo Ala-Honkolan muistokisassa ammuttiin hyviä tuloksia.

Altti Mäntylä jäi eläkkeelle.

Alueellinen pelastustoimi aloitti ja palopäällikön virka lakkautettiin.

Arvo Salo sai Antti – patsaan.

Karvilaisittain-sarjan piirtäjälle Heikki Hakosalolle hopeinen ansiomerkki vuosien piirrostyöstä.

Ensimmäinen Pro Merikarvia-palkinto luovutettiin Ouraooppera-yhdistykselle.

Mikko Väre kuoli 29.11.2002.

Katuvalot valaisevat Kasalan kylätietä.


Vuoden 2003 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Kosti Isotalo 20 äänellä.
I varapuheenjohtajaksi Pasi Koski 18 äänellä ja II varapuheenjohtajaksi SDP:n Pirjo Koivukorpi 16 äänellä.
Antti Karipalon ehdokas Voitto Peltomäki sai 3 ääntä.

Juhani Kotiranta kunnanhallituksen johtoon.

SDP:n valtuustoryhmä ilmoitti 20.1.2003 ryhmäpuheenjohtajakseen Harry Hartelinin,
Uusi Merikarvia ilmoitti ryhmäpuheenjohtajakseen Alpo Mattilan.

Hirvijahdissa kaadettiin 355 eläintä.

Nuohooja Veikko Salminen 60 vuotta.

Merikarvian vuoden merikarvialainen oli Tomi Rantamaa.

Jukka Anttila: ”Itsekekujien eli kunnanvaltuuston kokouksista”.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja maanviljelijä Kosti Isotalo 50 vuotta.
Kunnallispoliitikko etsii viisastenkiveä maaseuduille.

Nuuttipukin parran alta paljastui pesismies opettaja Timo Lindgren.

Huumausaineiden käyttö ja välitys oli keskittynyt Merikarvialle vuonna 2003.
Koko kylä heräsi taistoon huumeita vastaan. Matti Väre kirjoitti: ” Merikarviastako Marikarvia?”

Ouraluoto kaavoitettiin.

Jouko Vanhatalo kirkkovaltuuston johtoon.

Heikki ja Aili Veikkola on 160-vuotias aviopari.

Merikarvialaiset keskimääräistä innokkaampia veikkaajia.

Vanha savustamo kunnostetaan näyttelykuntoon jo ensi kesäksi.
Savustamo saa uuden elämän kesäisenä näyttely- ja konserttitilana.

Suntipaikkoja kannattaa varoa teräsjäälläkin liikuttaessa.

Arvo Salo ja Unto Salo valittiin Satakunnan Killan kunniajäseniksi.

Eero Lehtojoki jatkaa Satakunnan miinanraivaajien johdossa.
Hän on toiminut alusta alkaen eli vuodesta 1994 alkaen puheenjohtajana.

Raimo Muurinen: ” Maaseutu kärsii kaavoittajien harjoittamasta mielivallasta”.

Eduskuntavaalien vaalipaneeli kunnanvirastolla. Juontajana Altti Mäntylä.
Demareiden, Kepun ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat kohtasivat valtuustosalissa.

Lasse ja Kerttu Pollari remontoivat yhdessä lähes koko talon, 28 vuoden työleiri päättyi
ja alkuaan vuonna 1901 valmistuneesta talosta tuli heidän kotinsa.

Kolmelle urheilun ansiomitali. Merikarvian Seudun Ampujien Olavi Färm, Raija Kenttä ja Lauri Hakosalo
saivat ministeritason tunnustuksen työstään ampumaurheilun parissa. Ministeri Kaarina Dromberg myönsi 26.2.
heille Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalit.

Juhani Aallolle myönnettiin hänen nyt hiihdettyään 15 Finlandia-hiihdon hiihtoneuvosmitali ja diplomi.

Peuroja kaadettiin Merikarvialla 81.

Merikarvian työkeskuksen väelle sateli Tähdenlento-palkintoja Tampereella. Ari Impola toimii ohjaajana.

Paavo Söderberg johtaa sotaveteraaneja. Naisjaostoa johtaa Irja Heikkilä.

Keskustan ehdokkaita äänestettiin eduskuntavaaleissa entistä innokkaimmin.
Ehdokkaista Kauko Juhantalo haravoi eniten ääniä Merikarvialla yhteensä 237. SDP:n Pirkko Peltomo sai 190 ääntä.

Ojamo Group aloitti palloventtiilien valmistuksen Merikarvialla, eli Marko ja Jouni Ojamo aloittivat yrittäjinä
yhdessä toimien. Tuotetta käytetään vesi- ja lämmitysjärjestelmissä.

Hannes ja Elsa Ojamolla tuplasynttärit.

Rannikon pelimannit soittivat kolme tuntia täydelle salille.

Matilda ja Nikolai-oopperan käsikirjoitus valmistui.
Arvo Salon vaimo Tuula Ruoppa-Salo johdatti miehensä kirjailija Matilda Roslin-Kalliolan tuotannon pariin.

Sanna Jylhänkoski tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan Merikarvian kouluverkoston tilaa.
Hän on Kasvatustieteiden maisteri Lauttijärveltä.

Opettaja Pentti Riihiaho kirjoitti sotaveteraaniyhdistyksen historian 35-vuotisjuhlan kunniaksi.

Maaherra Tuula Linnainmaa luki sotaveteraanijuhlassa otteen oman isänsä Eino Ämtön kirjeestä.
Ämtö asui Kasalassa. Kukkalaitteet laskettiin entisten puheenjohtajien haudoille: Pentti Sipilä, Eero Tarkkio,
Frans Mäntymäki ja Eelis Isotalo sekä pitkäaikaisen sihteeri Mikko Vären haudalle.

Reijo ja Merja Veneranta valittiin Tampereen kalamarkkinoilla Kalakunkuiksi.

Ylikylässä lipottiin norsseja joesta.

Merikarvialainen murrepakinoitsija opettaja Kerttu Pollari täytti 70 vuotta.

Aholan tilalla on lintuja kolmelta eri mantereelta. Nandut, emut ja strutsit tepastelevat pohjoisessa ilmanalassa
kuin kotonaan.


Merikarvian tuulia aletaan mitata. Kasalasta mahdollinen tuulipuiston sijoituspaikka.
Dyerin pääkirjoitus: ” Voimaa tuulesta”.

Merikievari täyttää tasan 20 vuotta.

Merikarviajoen kehittäminen tehostuu. Satavesi-hanke kokoaa hajanaiset resurssit yhteen.

Lammelaan syntyi uusi Marttayhdistys.

Kaffepookin pitäjä Heli Ruohomäki 50 vuotta. ”Yrittäjyys on veressä”.

Anja Ranta 70 vuotta. Harrastukset pitävät virkeänä.

Mericamping neljän tähden leirintäalueeksi.

Merikarvia-seura juhli kymmenvuotista taivaltaan julkistamallaan kotiseutukirjan. Rantahuoneita ja
rääkipaatteja, kirjoitti Matleena Pekkanen. Juhla oli täyden kympin juhla. Alakylän Akat vauhdissa.

Merikarvian apteekin vinkki: ” Ouran tipat auttavat köhään”.

Taiteilija Maarit Österman: ” Maalauksia ja Kasalan kakaroita”.

Ilkka ja Marja-Leena Lindbergit lähtivät opettajiksi Moskovaan

Vanha Savu avasi ovensa. Esillä on Heikki Hakosalon piirroksia ja Mirelle Kallioisen maalauksia.
Rantagalleria vihittiin käyttöön. Jouko Ilvosen ideoima ja Heikki Hakosalon toteuttama hanke.

Kirjailija Juhani Syrjä täytti 60 vuotta.

Ouran Partiolaiset huomioitiin ansiomerkeillä.

Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa täytti 50 vuotta.

4H-järjestö nuorten asialla 75 vuotta.


Perinnemaisemat kuntoon, biologi Mirja Kortesharju tutki arvokkaita maisemia Merikarvialla.

Europarlamentaarikot tutustuivat Merikarvianjokeen

Ryssänkarin remontti valmisatui.

Tappava salama iski kirkkaalta taivaalta, helsinkiläinen perheenäiti kuoli.

Dernjatinit vierailivat Vanhassa Savussa. Nostalgisia muistoja savustamolta.
Opettajat Tuula ja Mikael Dernjatin. Kalastusta jo neljännessä polvesssa.
Mikaelin Isä oli Nikolai Dernjatin ja hänen setänsä oli Boris Dernjatin, jotka
perustivat Merikarvian savustamon.
Vuokrasopimus tehtiin sahanomistaja Kosti Kouhin kanssa. Köörtilän savustamo rakennettiin vuonna 1960.
Vuonna 1970 Dernjatinit keskittyivät savustamotointansa Helsinkiin.
Köörtiän alue tuli huvikäyttöön ja sai nimekseen Alfila. AKT ry:n omistama lomakylä Sompa.

Valtuusto käsitteli kokouksissaan kaikkiaan 89 asiaa.

Vuoden 2004 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Kosti Isotalo,
II varapuheenjohtajaksi valittiin Keskustan Pasi Koski ja II varapuheenjohtajaksi Pirjo Koivukorpi,
kaikki valinnat nyt yksimielisiä.

Kunnallisvaalit 2004:

Merikarvia lehti kirjoitti 2.9.2004: ”Ehdokkaiden metsästys on loppusuoralla.
Monelle puolueelle uusien nimien löytyminen on ollut kiven alla.
Näissä kunnallisvaaleissa valtuustosalin penkit eivät suuresti houkuttele uusia istujia.

Keskusvaalilautakunnalle oli jätettävä ehdokaslistat 14.9.2004 mennessä.
Kunnanvaltuustoon valittiin 21 jäsentä.
Vaalit pidettiin 24.10.2004. Ennakkoäänestys alkoi jo 13.-19.10.2004.
Jorma Kenttä palasi kunnallispolitiikkaan tulemalla ehdokkaaksi.

Mutta Voitto Peltomäki ja Antti Karipalo jättivät kunnallispoliittisen pitkän ja ansiokkaan uransa, samoin
teki kokoomuksen pitkäaikainen valtuutettu Raimo Rekola jäämällä pois ehdokaslistoilta.
Voitto toi poikansa Hannu Peltomäen keskustapuolueen valtuustoehdokkaaksi.
Kokoomus sai Jukka Anttilan mukaan vaaleihin ehdokkaakseen.

Sen sijaan pitkään valtuustossa ollut vasemmistoliiton Jorma Peltoniemi lupautui vielä ehdokkaaksi.

Merikarvia-lehti kirjoitti 16.9.2004 ”Puolueiden ehdokaslistoille tuli suuria muutoksia”.
Kunnallisvaaliehdokkaat olivat:

Suomen Keskustalla oli 19 ehdokasta. Sari Anttonen, uusi ehdokas, Mikko Hamppula, Kosti Isotalo,
Mikko Kivilahti, Tero Koivisto, Juhani Kotiranta, Pasi Koski, Yrjö Lounasvaara, uusi ehdokas, Kari Mattila,
uusi ehdokas, Mika Myllykallio, Jani Niittyniemi, uusi ehdokas, Sirpa Niittyniemi, Hannu Peltomäki, uusi ehdokas,
Jorma Rajamäki, uusi ehdokas, Jorma Ratala, uusi ehdokas, Juhani Saine, Heikki Salminen, Eeva Uusimäki,
uusi ehdokas ja Anne Vastamäki.

Merikarvian Kokoomus asetti 11 ehdokasta: Liisa Aittakari, Jukka Anttila, uusi ehdokas, Nina Anttila, Inkeri Heikkilä,
uusi ehdokas, Jorma Heikkilä, Anne Kolu, uusi ehdokas, Pirjo Kuuskeri, Anna Mielonen, oli SKL:n entinen valtuutettu,
nyt kokoomuksen riveissä mukana, Veli-Erkki Miettunen, Jussi Peltomäki, uusi 30 -vuotias ehdokas ja Heikki Ruohomäki.

SDP lähti vaaleihin myös 11 ehdokkaallaan: Harry Hartelin, Sirkka Liisa Kainulainen, Erkki Kanerva, Jorma Kenttä,
palasi ehdokkaaksi aluepalomestarina, eikä näin ollut enää esteellinen virkamies, Pirjo Koivukorpi, Irmeli Mäkinen,
Veikko Salmi, Jorma Sumia, uusi ehdokas, Liisa Sumia, Jorma Tuppurainen, uusi ehdokas ja Marika Uimaluoto, uusi ehdokas.

Uusi Merikarvia sai listoilleen 9 ehdokasta: Sirpa Friberg, uusi ehdokas, Eija Hallikainen, Reijo Holmi, Anneli Jokinen,
uusi ehdokas, Alpo Mattila, Altti Mäntylä, Jyrki Näkki, joka on kaikkein nuorin 22 vuotias ylioppilas, Tapani Paasimäki
ja Saida Ruusmeri.

Vasemmistoliitto toi 4 ehdokastaan 2004 kunnallisvaaleihin: Jorma Michelsson, Satu Nummelin-Huhtala, Jorma Peltoniemi
ja Tuomo Ylinen.

Keskusta ryyditti vaalia järjestämällä 24.9.2004 keskustan vaalistartin Mieslaulajaintalolla, jossa yleisöä laulatti kansanedustaja
Mikko Alatalo ja terveisiä toi maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja. Pyysivät sisään pääsymaksuakin 5 euroa.

Merikarvia lehti käsitteli 23.9.2004 kunnallisvaaleja otsikolla Politiikan konkareita jää pois valtuustosta.
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat vaalien nuorinta ehdokasta Jyrki Näkkiä. Raimo Rekola ilmoitti toimittajalle saaneensa
tarpeeksi, kun on ollut kunnalliselämässä jo kaksikymmentä vuotta. Raimon mielestä se on yhdelle miehelle riittävä aika
sekä kertoi olevansa kurkkua myöten täynnä politiikkaa. Rekolan mielestä kunnallispoliitikko voi todella vaikuttaa asioihin.
Kunnanvaltuusto ei ole pelkkä kumileimasin. Valtuuston esityslistaan kannattaa Rekola mielestä tutustua kunnolla.

Uusi Merikarviaa edustava Jyrki Näkki näkee olevansa yhteisellä asialla eikä hänen mielestään poliittisella värillä ole
kovin suurta merkitystä, mutta kertoo kuitenkin mieluusti viihtyvänsä vasemmalla. Näkki kertoi ajavansa nuorten asioita,
esimerkiksi vapaa-ajan viettomahdollisuuksia voisi parantaa ja nuorten työllistymistä pitää edistää.

Merikarvian paikallistelevisio järjesti suuren vaalipaneelin kunnanvirastolla. Jokaisesta ryhmittymästä osallistui kaksi ehdokasta,
joille annettiin parin minuutin valmisteltu puheenvuoro.
Paneelin puheenjohtajana toimi Lauri Hakosalo. Paneelin alussa kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa käytti puheenvuoron.
Suuri vaalipaneeli pidettiin keskiviikkona 13.10.2004 kello 18.30 alkaen.

Sitten jo alkoi vaalimainokset ilmestyä paikallislehteen 7.10.2004. Keskusta oli varannut lehden etusivun näyttävällä mainoksella:
”Tavallisen hyviä merikarvialaisia”. Ilmoitus sisälsi ehdokkaiden kuvat numeroineen 6-24. Mainosta vauhditti Matti Vanhasen kuva
ja puheenvuoro. Pitkä lista tavoitteita oli myös listattu äänestäjien luettaviksi.

Merikarvian kokoomus Pirjo Kuuskerin allekirjoituksin kertoi ” Kokoomus on mukana ihmisen elinkaaren eri vaiheissa”.

Samoin SDP:n Pirjo Koivukorpi esitti valtuutetun mietteitä ”Yksin emme ole mitään, yhdessä olemme kaikki”

Kokoomus pyysi ”Valitse ehdokas, joka ajattelee itse. Kuten sinä”. Kuvat ja nimet sekä numerot 36-46 sekä maininta,
että ennakkoäänestys alkaa jo 13.-19.10.2004.

Vasemmistoliitto kertoi ”Vain äänestämällä voit vaikuttaa, 4 kuvaa ja numerot 2-5”

SDP oli koonnut kaikki ehdokkaansa yhteiskuvaan numeroilla ja nimillä tunnistettavalla tavalla.
He ilmoittivat ” turvallinen huominen perustuu työhön, palveluihin ja sosiaaliturvaan”.

Yksittäisten ehdokkaiden henkilökohtaiset mainokset tulivat samoin kuvaan jo 7.10.2004.
Jukka Anttila numerollaan 37 ilmoitti” Oikea päätös tänään… mahdollistaa paremman huomisen”.
Kun äänestät Jukkaa, äänesi ei mene hukkaan.

Heikki Salminen kuvan ja numeron 22 sekä vesilasin turvin ilmoitti Elämän VESI, sitä jokainen tarvitsee. Ole hyvä!”

Tero Koiviston kuvaan ja numeroon 10 oli ahdettu paljon tekstiä ja sanoma kuului: ”Arvoisa äänioikeuden käyttäjä,
jälleen tarvitaan vastuunkantajaa”.

Harry ”Pappa” Hartelin pyysi kuvansa ja numeronsa 25 avulla: ”Äänestäjä, neljä vuotta meni, saanko luottamuksesi EDELLEEN”.

Merikarvia lehti antoi vaalikirjoitusten mahdollisuuden kaikille vaaleissa oleville viidelle ryhmittymälle. Se myös käytettiin.
Niinpä äänestäjille tarjottiin koko sivun verran valmisteltuja kirjoituksia luettaviksi.

Uusi Merikarvia puolueisiin sitoutumaton valtuustoryhmä laittoi Merikarvia lehteen14.10. oman vaalimainoksensa
”Yksi ja yhteinen tavoite -menestyvä ja viihtyisä merenrantapitäjä, kuvat ja numerot 47-55”

Lukijanplassilta äänestäjä löysi monta hyvää mielipidekirjoitusta näissä vaaleissa.

Mutta sitten jo tultiin paikallistelevision suureen vaalikeskusteluiltaan. Paneelissa syntynyt keskustelu ei saanut aikaan
kiivaita väittelyitä aikaan, mutta pieniä näpäytyksiä ehdokkaat sentään antoivat toisilleen.
Lähes kaikkien ryhmien kunnallisvaaliehdokkaat olivat valmiita korottamaan kunnallisveroa.
Vain keskusta ei antanut veroäyrin nostamiseen selvää kantaa.
Merikarvian kunnallisveroäyri oli vaalien aikaan 17,75 %.
Paneelin vetäjä Lauri Hakosalo oli armoton eikä päästänyt ehdokkaita jaarittelemaan liikoja.
Lehti vielä totesi, että miehessä olisi selvästi ainesta juontamaan esimerkiksi television Heikoin lenkki-kisailuohjelmaa.
Paneelissa edustivat keskustaa Eeva Uusimäki ja Pasi Koski, Uusi Merikarvia-ryhmää Altti Mäntylä ja Sirpa Friberg,
demareita Jorma Kenttä ja Marika Uimaluoto, Kokoomusta Pirjo Kuuskeri ja Jussi Peltomäki ja vasemmistoliittoa
Jorma Peltoniemi ja Satu Mummelin-Huhtala.

Näissäkin vaaleissa paikallislehdessä oli runsaasti ehdokkaiden omia vaali-ilmoituksia:
Liisa Sumia kuvalla ja numerolla 33 kertoi: ”Jokaisella pitäisi olla turvallinen vaihtoehto omaishoitoon tai laitoshoitoon”.
Pirjo Koivukorpi kertoi, että ”Mummin numero on 29”. Mikko Hamppula numerolla 7 pyysi” toimintaa ja elämää kylille”.
Satu Nummelin-Huhtala numerolla 3 halusi” Katso minua ihmisenä, joka haluaa ajaa kaikkien yhteisiä asioita”.
Anne Vastamäki numerolla 24 ja kuvallaan lähestyy äänestäjiään:” Elinvoimainen kyläyhteisö.
Yrittäjyys ja ympäristö kuntalaisten eduksi. Kylien kehittäminen ja riittävät palvelut”.
Pirjo Kuuskeri kertoo olevansa edelleen käytettävissä numerolla 42: ” Muista äänestää”.

Vaalitulospalvelu toimiin paikallistelevisiossa. Merikarvian paikallistelevision vaalitulospalvelu alkaa sunnuntaina
kello 19.50 ja heti kello 20.00 jälkeen tulee yhteenveto ennakkoäänistä.
Paikallistelevisio seuraa ääntenlaskentaa. Tilaisuuden juontaa tuttuun tapaan Lauri Hakosalo.

13.10.2004 kello 18.30 järjestettiin kunnanvirastossa Suuri vaalipaneeli, jonne oli kutsuttu jokaisesta ryhmästä
kaksi edustajaa. Paneelin juonsi Lauri Hakosalo.

Antti Karipalo, Voitto Peltomäki ja Raimo Rekola eivät enää olleet valtuustoehdokkaina, joten paljon vapaita
ääniä oli jaossa uusille henkilöille.

Miten sitten vaalissa kävi?

Merikarvia lehti kirjoitti 28.10.2004: Demarit ottivat selkeän voiton. SDP kasvatti ääniosuuttaan peräti 7,3%.
Kunnanvaltuusto uudistui roimasti.

Keskusta on edelleen selvästi suurin puolue, vaikka sen kannatus laski viime vaaleihin verrattuna. Kannatus oli nyt 42,1 %
ja se menetti yhden paikan.
Kokoomukseen näissä vaaleissa loikannut Anna Mielonen ei uusinut paikkaansa kokoomuksen riveissä.
SDP paransi tilannettaan, kun se sai nyt 7,3 % enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Johtuikohan se siitä, että Jorma Kenttä palasi johtamaan sosiaalidemokraatteja. Kenttä sai todella suuren äänimäärän,
suorastaan äänivyöryn 189 ääntä. SDP sai kuusi valtuutettua uuteen valtuustoon. Kokoomus sai kolme paikkaa ja
vasemmistoliitto yhden paikan ja UM sai kaksi paikkaa.

Alpo Mattila ja Anne Mielonen eivät enää uusineet valtuustopaikkaansa.
Valtuustoon tuli yhdeksän uutta valtuutettua. He ovat: Keskustasta Eeva Uusimäki 70 äänellä ja Anne Vastamäki 50 äänellä
sekä Hannu Peltomäki peräti 99 ääntä, joten isä Voiton äänestäjät muistivat hyvin Hannun ehdokasnumeron.
Vielä keskusta sai uuden valtuutetun Mika Myllykalliosta, joka sai 41 ääntä.
SDP sai uuden valtuutetun 29- vuotiaasta Marika Uimaluodosta 33 äänellä, joka näin alkoi mittavan valtuutetun työnsä,
Veikko Salmi oli uusi SDP:n valtuutettu 42 äänellään. Kokoomus sai Jukka Anttilasta uuden valtuutetun 41 äänellä.

Vaalien ääniharava siis oli Jorma Kenttä, jota ei voitu pitää yllätyksenä hänen aikaisemmat vaalimenestyksensä muistaen.
Keskusta Juhani Kotiranta alkoi kasvaa keskustan tulevaksi kunnallismieheksi, kun hänen äänisaaliinsa kasvoi jo 80 ääneen.
Keskusta valtuustoon pääsivät Hannu Peltomäki 99 ääntä, Mikko Kivilahti 93 äänellä, Pasi Koski 44 äänellä, Mikko Hamppula
84 äänellä, Kosti Isotalo 56 äänellä sekä Mika Myllykallio 41 äänellä.
SDP: n ryhmästä valtuustoon pääsivät Harry Hartelin 60 äänellään, Irmeli Mäkinen 46 äänellään ja Pirjo Koivukorpi 69 äänellään.
Kokoomuksesta valtuustossa jatkavat edelleen Pirjo Kuuskeri 58 äänellään ja Heikki Ruohomäki 39 äänellään. Kokoomus
sai kaikkiaan äänistä 15,2 %.
Vasemmistoliiton ainoa valtuutettu oli pitkän linjan vaikuttaja Jorma Peltoniemi saaden 47 ääntä.
Vasemmistoliiton kokonaiskannatus laski ollen nyt vai 5,7 %.

Uusi Merikarvian toisena valtuutettuna jatkoi valtuustotyötään Altti Mäntylä 39 äänellään. Altti Mäntylä oli onnen soturi,
kun hän voitti arvalla paikan Tapani Paasimäen saadessa myös 39 ääntä.

Kunnallisvaalien äänestysvilkkaus laski jälleen ollen nyt 67,6 %. Vaaleissa annettiin kaikkiaan 1996 ääntä, joista ennakkoääniä oli 933.
Äänioikeutettuja oli 2959 henkilöä.

Paikallislehti kirjoituksissaan oikein hehkutti: ” Aluepalomestarin paluu politiikkaan hullaannutti merikarvialaiset”
Ääniharava siirtyi isältä pojalle, kun se siirtyi keskustassa Voitto Peltomäeltä Hannu Peltomäelle.
Vaaleissa kaksi valtuutettua ei enää uusinut valtakirjaansa. He olivat Anna Mielonen ja Alpo Mattila.
Jussi Peltomäki menetti myös paikkamahdollisuuden, vaikka saikin 38 ääntä jääden vain äänen päähän Heikki Ruohomäestä.
Valtuustoon eivät selvinneet Heikki Salminen eikä Jorma Rajamäki.
Näissä vaaleissa parhaiten äänestettiin Lammelan vaalipiirissä, jossa vilkkaus nousi peräti 79,9 %, Tuorilassa se oli 72,2 %.
Ylikylän äänestys% oli vain 65,5 %.
Vaalitappio synkensi Pasi Kosken: ” eivät tunnelmat kovin aurinkoisia olleet” eikä myöskään Kokoomuksessa nähty aihetta juhlaan.

Sen sijaan UM ilmoitti, että he ovat tulleet jäädäkseen Merikarvian kunnallispolitiikkaan. He uskoivat varsinkin nuoriin,
koska sitoutumattomuus saa uutta jalansijaa vielä Merikarvialla.

Vaalien jälkeen valtuustoehdokkaat kiittivät auliisti tukijoitaan.
Vaalikeräys tuotti 1484 euroa.

Keskustan kunnanvaltuutettu Pentti Ylitalo sai vuonna 1996 Suomen keskustapuolueen kultaisen ansiomerkin työstään puolueen ja
Merikarvia hyväksi. Ylitalo oli kunnanvaltuuston jäsen 1964-1992 ja hän toimi 4 vuoden ajan valtuuston varapuheenjohtajana ja
kunnanhallituksen jäsenenä sekä useissa lautakunnissa luottamusmiehenä.

Valtuusto käsitteli vuoden 2004 aikana 85 asiaa.

Kosti Isotalolle luovutettiin 7.12.2004 Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi.

Pirjo Kuuskerille luovutettiin Suomen Valkoisen ruusu I luokan mitali kultaristein 7.12.2004.

Kunnan vuoden 2005 veroäyri nostettiin 18,5 %.

Vuoden 2004 viimeisessä valtuuston kokouksessa ”vanhat” valtuutetut jättivät hyvästit 17,12,2004.
Valtuustotyönsä päättivät keskustalaiset valtuutetut Voitto Peltomäki, Jorma Juhola, Antti Karipalo, Tapani Äijälä ja Keijo Mattila
sekä SDP:n valtuutettu Teuvo Linden ja kokoomuksen Raino Rekola, kristillisten Anna Mielonen sekä Uusi Merikarvian Alpo Mattila.

Pisimpään kunnalliselämässä ovat olleet Karipalo ja Peltomäki sekä Raimo Rekola.
Karipalo muisteli alkuaikojaan luottamustehtävissä:” Kokoukset olivat silloin pitkiä. aamulla aloitettiin ja vasta ehtoolla lopetettiin.
Kokouksiin kuljettiin pitkiä matkoja kuka milläkin kyydillä. Kovin monta työntekijää kunnassa ei silloin ollut muisteli puolivuosisataa
kestänyt uraansa. Olen aina sanonut suoraan sen, mitä itse pidän henkilökohtaisesti oikeana, mutta ketään en ole halunnut
henkilökohtaisesti jyrätä. Vuosia näissä hommissa en ole katunut, vaikka raastupaankin olen väillä joutunut. Työtä on ollut paljon ja
sitä varmasti riittää jatkossakin. Toivo kovasti, että Merikarvia säilyisi itsenäisenä kuntana ja että vanhuksista pystyttäisiin pitämään
hyvää huolta.
Voitto Peltomäki on toiminut vuosikymmenet sekä kunnan että Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymän luottamustehtävissä.
Hänen ansiokseen Peltomäki mainitsee meritien ja Salmelan sillanparannukset.
Raimo Rekola ehti toimia luottamustehtävissä parikymmentä vuotta.
Jorma Juhola ehti olla valtuustossa kolme kautta. Oli hienoa saada Köörtilän kylään tievalot.

Vuoden 2005 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Keskustan Kosti Isotalo.
I varapuheenjohtajaksi valittiin SDP:n Pirjo Koivukorpi ja II varapuheenjohtajaksi Keskusta Mikko Kivilahti.

Vuoden 2006 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin

Vuoden 2007 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Kosti Isotalo, I varapuheenjohtajaksi SDP:n Pirjo Koivukorpi
ja II varapuheenjohtajaksi Mikko Kivilahti keskustapuolueesta.
Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkoi Juhani Kotiranta.

Uusi kirkkovaltuusto alkoi toimintansa 2007. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Leena-Sisko Vanhatalo äänestämällä
äänin 8-7. Varapuheenjohtajaksi tuli Tero Koivisto.

Kunnanvaltuusto juhli 95 vuotista taivaltaan.
Kunnanvaltuusto juhli valtuuston 95 vuotista historiaansa kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä.
Lauri Hakosalo on kirjoittanut Hanna -teoksessaan vuonna 2006 valtuuston henkilöhistoriaa. Tässä tilaisuudessa Hakosalo
kertoi valtuustovuosien tärkeimmistä tapahtumista puheessaan valtuustolle.

Merikarvia oli edelläkävijä, kun vasta 27.11.1917 annetulla maalaiskuntien lailla asetettiin kunnanvaltuusto pakolliseksi
hallintoelimeksi jokaiseen kuntaan. Merikarvialla ensimmäinen kunnanvaltuusto kokoontui kuitenkin jo 30.1.1912.
Hakosalon ehdotuksesta valtuuston kokoushuoneen seinälle on kiinnitetty laatta tämän kunniaksi, jossa laatassa on mainittu
kaikkien 33 valtuutettujen nimet ja heidän edustamansa kolme puoluetta:
Vanha suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue ja SDP.

Kokoomuksen valtuutettu Kirsti Huurre kuoli vuonna 2007.

Pitkäaikainen kokoomuksen valtuutettu Hanna Lehtonen täytti 80 vuotta 10.6.2007.
Hän oli perustamassa Merikarvialle Kokoomusnaisten yhdistyksen. Hanna oli valtuustossa kaksi kautta
ja yhden kauden kunnanhallituksessa.
Keskustan valtuutettu Pasi Koski ehdotti aloitteellaan syksyllä 2017, että kunnanhallituksen jäsenmäärä
laskettaisiin 9:stä seitsemään tai jopa viiteen sekä lautakuntien jäsenmäärä tulisi myös vähentää.

Merikarvia lehti palkitsi Lauri Hakosalon paikallislehdistön Antti patsaalla 30.11.2007.

Merikarvian kokoomus valitsi hallituksensa syyskokouksessaan 2007.
Puheenjohtajaksi valittiin Veli-Erkki Miettunen, varapuheenjohtajaksi Jussi Peltomäki, rahastonhoitajaksi Pirjo Kuuskeri
teeriksi Liisa Aittakari sekä hallituksen jäseniksi Jukka Anttila, Jorma Heikkilä, Raimo Rekola, Olli Kaipio, Heikki Ruohomäki
ja Juho Mäkipuro.

Puuastiamuseo on suunnitteilla Norkoolin tiilimakasiiniin, kertoi Merikarvia lehti: ”Rakennus on ollut aikoinaan talon
viljamakasiini, kunnan lainamakasiini, Kurjen pyttytehdas, kunnan viljakuivuri ja tällä hetkellä kunnan yleisvarasto”.

Ministeri Juha Korkeaoja vieraili kunnassa 2007.

Putkiperhot valmistuvat uudessa teollisuushallissa tarmokkaille Ojamon veljeksille ja

Osmo Santala sai herastuomarin arvonimen, kertoi paikallislehti.

Merikarvia lehti: ”Kokoomus ja perussuomalaiset eduskuntavaalien voittajia Merikarvialla”.
Vaalien suuriin yllätys oli Kauko Juhantalon putoaminen eduskunnasta.
Kokoomuksen paikallisosasto oli Veli-Erkki Miettusen sanoin erittäin tyytyväinen vaalien tulokseen:
” Kannatuksemme kasvoi reilusti”. Kokoomus sai äänistä nyt 16,7 ja sai 321 ääntä, joka oli 4,4 aikaisempaa enemmän.

Arvo Salo täytti 75 vuotta.
Matildan syntymästä täydet 170 vuotta.
Jorma Rinne kolusi vanhat eräreitit
Nina Anttila valittiin Vuoden yrittäjänaiseksi.
Antti patsas luovutettiin Lauri Hakosalolle 30.11.2007.
Vielä paikallislehti tiedotti lukijoilleen, että Teuvo Uusimäestä tuli vuoden yrittäjä
Kellotapuli täytti 190 vuotta.

Vuoden 2008 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin

Sitten ollaan jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Mitähän silloin oikein tapahtui?

Merikarvia-lehdessä Tero Koivisto keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana kertoi lukijan plassissa,
että kuntavaalit lähestyvät. Lokakuun 26 päivän voit taas saada muutoksen aikaan, kun käyt äänestämässä.
Pian vaalit vilkastuttivat lukijan plassille jo muitakin kirjoittamaan.
Niinpä 4.9.2008 sieltä löytyi jo kokoomusvaltuutettu Jukka Anttilan kirjoitus: ”Miten lisätään kunnan tuloja…?
ja Tero Koivisto sai kyläkouluasioissa Anne Hamppulalta kirpeän vastineen:
”Merikarvian keskustalle!

Vaalit siis kirvoittivat jo sanaista arkkua ja kieliä”. Nimimerkki kysy Kepulta runoilee: ” Merikarvialla.
Johtajana Kepu, suurin valtuustoryhmä Kepu, valtuuston puheenjohtajana Kepu, hallituksen puheenjohtajana
Kepu, asunnot vuokraa Kepu. Tero (Kepu) oletko ratkaissut, missä on Irja vai äänestitkö väärin?
On tulossa taas vaalit- todellakin”.

Uusi Merikarvia-ryhmä lopettaa toimintansa.
Näin kertoi Merikarvia -lehti 25.9.2008. Uusi Merikarvia jää historiaan ja Altti Mäntylä jättää kunnallispolitiikan
vuodenvaihteessa., jolloin vuonna 2000 perustettu Uusi Merikarvia lopettaa toimintansa. Uusi Merikarvian toimin
kesti näin ollen vain kaksi toimintakautta. innostusta jatkamiseen ei oikein löytynyt Altti Mäntylän kertoman mukaan.
Mäntylä kertoi, ettei häntä enää silloin otettu demarien listalle, joten hän Reijo Holmin kanssa päätti perustaa
Uusi Merikarvian sitoutumattoman ryhmän.

Merikarvia lehti julkaisi 2.10.2008 kunnallisvaalien tulevan ehdokaslistojen yhdistelmän:
Kansallinen Kokoomus r.p. tuo listalle ehdokkaita numeroilla 2-11. Listalla ovat Liisa Aittakari nro 2, Jukka Anttila nro 3,
Päivi Heinonen nro 4, Kaisa Kokko nro 5, Veli Miettunen nro 6, Hannele Oksanen nro 7, Jussi Peltomäki nro 8,
Mikko Rinne nro 9, Heikki Ruohomäki nro 10 ja Riina Yliknuussi nro 11.

Suomen Keskusta r.p. sai ehdokkaakseen Kosti Isotalo nro 15, Mikko Kivilahti nro 16, Tero Koivisto nro 17, Tapani Koivutalo
nro 18, Juhani Kotiranta nro 19, Mika Myllykallio nro 20, Päivi Mäkinen nro 21, Olli Ojamo nro 22, Tapani Paasimäki nro 23,
Hannu Peltomäki nro 24, Tiina Pynnönen nro 25, Jorma Rajamäki nro 26, Heikki Salminen nro 27, Altti Vanhatalo nro 28,
Eeva Uusimäki nro 29 ja Anna Vastamäki-Ahola nro 30.

SDP:n valtuustoehdokkaat olivat: Harry Hartelin nro 31, Anneli Jokinen nro 32, Erkki Kanerva nro 33, Jorma Kenttä nro 34,
Pirjo Koivukorpi nro 35, Kari Leppänen nro 36, Jyrki Näkki nro 37, Veikko Salmi nro 38, Liisa Sumia nro 39, Jorma Tuppurainen
nro 40, Marika Uimaluoto nro 41 ja Eija Ylikruuvi-Järvinen.

Vasemmistoliiton r.p.:n ainoa edustaja oli Tuomo Ylinen

Vihreän liitto r.p.: edustajat olivat ensimmäisen kerran hakemassa Merikarvialta valtuustopaikkoja;
ehdokkaina olivat Riku Huilla nro 13 ja Oxana Osssadtchouk nro 14.

Kommunistinen työväenpuolue -Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. esitti ainoan ehdokkaansa:
Pekka Isoviita nro 43.

Vaalit saivat alkaa ja ehdokkaat tuoda omat mielipiteensä äänestäjille.

Jukka Anttia aloitti heti vaalityönsä toteamalla lukijan plassissa: Onko tullut sadonkorjuun aika …?

Merikarvia lehti teetti callupin:
” Joko tiedät, ketä äänestät”. Tähän vastasi Altti Mäntylä, että tiedän.

SDP:n ehdokkaat Hartelin, Jokinen, Kanerva ja Kenttä ilmoittivat vaali-ilmoituksessaan 9.10.2008, että
” Palvelut kuuluvat kaikille, reilu Merikarvia, oikeudenmukainen kunta” ja Tiina Pynnönen ”Merikarvia - koti
tulevaisuudessakin” keskusta nro 25.

Vaalipeli oli avattu…ja jatkui valtuustossa, kun sinne tuli vaalien alla heti kolme aloitetta, jotka tekivät Mikko Hamppula,
Mika Myllykallio ja Anne Vastamäki.
Kokoomuksen Päivi Heinonen vaati ”uutta verta valtuustoon numerolle 4, sydämellä perhe, terveys ja työ”.
Liisa Aittakari, kokoomuksen ehdokas esitti: ” On korkea aika turvata kuntapalvelut toimiviksi ja saataviksi
läheltä – omasta kunnasta.
Jukka Anttila runoili: Kun äänestät Jukkaa…teen parhaani, että äänesi ei mene hukkaan, nro 3.
Sdp:n ehdokkaat Sumia, Tuppurainen, Uimaluoto ja Ylikruuvi-Järvinen kuuluttivat: ”Arjen onni ei saa unohtua”.
”Kotikuntamme asukkaiden asialla” keskusta ilmoitti koko sivun ilmoituksella keskustan ehdokkaat kuvineen,
numeroineen ja teemoineen.

Kuntavaalit kiinnostavat. Ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti, kertoi Merikarvia lehti 16.10. 2008.
Merikaria lehti ennakoi 23.10. 2008 pääkirjoituksessaan: Väheneekö puoluemäärä?
On mahdollista, että vaalien jälkeen kunnanvaltuustossa on vain kolme puoluetta.

SDP:n valtuustoehdokas Jorma Kenttä kirjoitti: ”Sivukylät ja kirkonkylä vastakkain”

Vaalimainoksia oli jälleen paljon, joilla jokainen yritti voittaa äänestäjän äänen omaan laariinsa.
” Kokoomus halusi saada peruspalvelut jatkossakin Merikarvialta ja Keskusta oli kotikuntamme asukkaiden asialla.
Mikko Rinne kertoi olevansa sivukylältä, ei keskustasta vaan kunnan oikealta laidalta, legendaarisen kunnansihteerin Hemmun
vävyn vävy. Vellu valtuustoon, piirrä kuusi, kertoo Veli Miettunen. Altti Vanhatalo kuuluttaa: ” Entinen kanafarmari valtuustoon,
kylien asialla kehitystyötä kotikuntaamme”.

Merikarvia lehti kommentoi vaalitulosta 23.10.2008: ” Yli puolet uusia valtuutettuja”. Lehden enteilevä pääkirjoitus oli oikeassa.
Valtuustopaikat menivät kolmelle puolueelle: Keskusta sai 10, SDP 7 ja kokoomus 4 paikkaa uuteen valtuustoon.
Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa ja poistui valtuustopuolueena pois Merikarvian valtuustosta.
Historiallisesti merkittävä tapahtuma puoluekartalla tämä toki oli.

Pienin puolue Kommunistinen työväenpuolue sai 6 ääntä ja vihreät peräti 72 ääntä, mutta se ei saanut yhtään paikkaa,
vaikka henkilökohtaisesti Riku Huilla sai hyvän äänisaaliin.

Jorma Kenttä oli jälleen vaalien ääniharava 136 äänellään.
Yllätys oli, että SDP:n Eija Ylikruuvi-Järvinen sai peräti 100 ääntä. Hän ilmeisesti keräsi äänensä kunnan hoitohenkilöiltä.
Tapani Koivutalo vaalien ensikertalainen keräsi myös suuren äänimäärän eli 92 ääntä
Häntäkin enemmän ääniä sai Keskustasta Anne Vastamäki-Ahola keräämällä 105 ääntä.

Nouseva keskustan kunnallismies Juhani Kotiranta sai nyt 98 ääntä. Lammelalainen kanafarmari Altti Vanhatalo keräsi
kelpo äänimäärän eli 80 ääntä. Arveltiin hänen saaneen poisjääneen Mikko Hamppulan äänet.
Keskusta sai kaksi nuorta valtuutettua, kun 23 -vuotias Tiina Pynnönen ja 24 -vuotias Olli Ojamo kiipesivät valtuuston jäseniksi.

Myös Tapani Paasimäki jatkoi valtuustossa.

Kokoomus uusiutui melkoisesti. Jukka Anttila, josta Merikarvia-lehti kirjoitti ”ainoastaan puolueen ”häirikkö” Jukka Anttila
jatkoi valtuustotyötään 68 äänellään. Hän kasvatti äänimääräänsä 27 äänen verran. Kokoomuksen uusi ehdokas Päivi Heinonen
oli puolueensa ääniharava 71 äänellään. Kokoomus sai kaksi uutta valtuutettua, kun Jussi Peltomäki ja Mikko Rinne ottivat
valtuustopaikat, Jussi 48 ja Mikko 42 äänellään. Mikko Kivilahti sai taatut 72 ääntä.

Vaalissa Keskusta, kokoomus ja SDP saivat kukin yhden lisäpaikan. Vaaleissa ehdokasasettelun onnistuminen on aina tärkein
asia menestymiselle äänestämisen ohella.

Merikarvia lehti hehkutti: ”Sivukylän naisesta tuli keskustan ääniharava”. Anne Vastamäki-Ahola kiiruhtikin heti vaalien jälkeen
liputtamaan sivukylien aseman parantamista, mikä tietysti on pelkästään hyvä asia kaikkienkin kannalta.

Vaalissa viisi menetti paikkansa. He olivat Mika Myllykallio, Eeva Uusimäki, Heikki Ruohomäki, Jyrki Näkki ja Harry Hartelin.

Kokoomuksen konkari Heikki Ruohomäki menetti äänisaalistaan vain 4 ääntä, mutta Uusimäki menetti suuren määrän ääniään saaden
vain 29 ääntä, kun niitä edellisessä vaalissa kertyi peräti 70 kappaletta. Jyrki Näkin valtuustopuolue vaihto ei onnistunut.

Vaaleissa valitsematta jääneiden äänimäärät: Keskusta: Mika Myllykallio 31 ääntä, Eeva Uusimäki 29, Heikki Salminen 26,
Jorma Rajamäki 22, Päivi Mäkinen 12 ja Tero Koivisto 10.
Kokoomus: Riina Yliknuussi 40, Heikki Ruohomäki 35, Veli Miettunen 34, Hannele Oksanen21, Kaisa Kokko 16 ja Liisa Aittakari 8.
SDP: Erkki Kanerva 17, Jyrki Näkki 14, Liisa Sumia 13, Harry Hartelin 11 ja Anneli Jokinen 5.
KTP: Pekka Isoviita 6 ja Vasemmistoliitto Tuomo Ylinen 55 ääntä sekä
Vihreät; Riku Huilla 51 ääntä ja Oxana Ossadtcouk 21 ääntä.

Ehdokkaat kiittelivät hyvinkin runsaasti äänestäjiään. Juhani Kotiranta: ”Lämmin kiitos saamastani luottamuksesta”.

Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa huomioitiin valtuuston kokouksessa 2008 Suomen Valkoisen Ruusun ansioristillä
ja Jorma Kenttä sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla kultaristein.

Vuoden viimeisessä valtuustokokouksessa jaettiin mm seuraaville henkilöille ansiomerkit: Kultaien ansiomerkki 30 vuotisesta
kunnallisesta työstä: ” Pirjo Koivukorpi ja Mikko Kivilahti. Hopeiset ansiomerkit: ”Pirjo Kuuskeri, Altti Mäntylä,
Mikko Hamppula, Kosti Isotalo ja Paula Nygård. Pronssiset ansiomerkit: ” Harry Hartelin, Heikki Ruohomäki ja
Juhani Kotiranta. Valtuustotyönsä päättäville jaettiin kukat: ” Jorma Peltoniemi, Irmeli Mäkinen, Pasi Koski,
Eeva Uusimäki, Jyrki Näkki ja Mika Myllykallio”.

Vuoden 2009 alussa Merikarvia lehti tiedotti: ”Sivukylän naiset kaappaavat vallan”. Lehti näet valitsi kunnanhallituksen
puheenjohtajaksi Keskustan Anne Vastamäki-Aholan ja SDP:n Marika Uimaluodon valtuuston puheenjohtajaksi.
Tämä olisi ollut valtuustohistoriassa ennen kuulumatonta ja mielenkiintoisaa”. Molemmat valitut tulivat kunnan Pohjoispäästä,
joka sekin oli aivan uutta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja valittiin äänestämällä, jossa vaalissa Juhani Kotiranta saisi yllättävästi
vain 8 ääntä Vastamäki-Aholan 21 ääntä vastaan. I varapuheenjohtajaksi valittaisiin Keskustan Kosti Isotalo ja
II varapuheenjohtajaksi tuli Kokoomuksen Jussi Peltomäki. Kunnanhallituksen I varapuheenjohtajaksi tulisi SDP:n Jorma Kenttä
ja II varapuheenjohtajaksi hallitukseen tuli Kokoomuksen Päivi Heinonen.

Tosiasiassa Valtuusto kuitenkin valitsi Juhani Kotirannan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Anne Vastamäki-Ahola oli luonnollisesti
hyvin pettynyt Keskustan valtuustoryhmän päätökseen. Keskustan valtuustoryhmä puheenjohtaja Pasi Koski vain totesi:
”Meillä on monia hyviä henkilöitä eikä tässä sen mitään sen kummallisempaa”. Juhani sen sijaan totesi asioiden selvittyä:
”Onhan tässä Marikan kanssa paljon mukavampi poseerata kuin Kostin kanssa oli”. kun hän asettui uusien puheenjohtajien yhteiskuvaan.

SDP:n Marika Uimaluoto on valtuustohistoriamme toinen naispuheenjohtaja, sillä SDP:n Kaija Tiainen- Anttila oli Merikarvian
valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Jorma Kentän ja Päivi Heinosen asemat vahvistuivat valtuuston ensimmäisessä
kokouksessa ennakoidusti.

Keskustan Juhani Kotiranta vastasi Jorma Pallasahon kysymykseen kunnanhallituksen puheenjohtajalle: Hyvä veli, sinun ehkä
pitäisi tarkistaa tietolähteesi. Minun mielipiteeni oli sama kuin yksimielisen valtuuston Merikarvian tulevaisuuden suhteen.
Mikäli valtiovalta ei toimillaan aiheuta ikäviä yllätyksiä, on Merikarvialla mahdollisuus säilyä itsenäisenä kuntana pitkälle
tulevaisuuteen. Hyvää Uutta Vuotta 2009, myös sinulle Jorma Pallasaho.

Merikarvia lehti saattoi sitten uudistavassa mielessä kirjoittaa jo 22.1.2009: ” Juhani nousi Marikan rinnalle”
Toimittaja Kristiina Dyer vielä pääkirjoituksessaan totesi: ” Mutkikas valinta. Ketkä kaikki mahtoivat olla vaikuttamassa
kunnanhallituksen puheenjohtajan valintaan? se on hyvä kysymys ja varmaankin aika tuo esiin vastauksen siihenkin.

Pitkäaikainen kunnallisvaikuttaja Antti Karipalo valittiin paikallisen Eläkeliiton uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2009
vuosikokouksessa.

Merikarvialainen Riku Huilla valittiin 2009 Satakunnan Vihreiden varapuheenjohtajaksi.

Merikarvia kunta juhli 370- vuotiasta olemassaoloaan näyttävästi vapaa-aikakeskus Rysällä itsenäisyyspäivänä 2009.
Juhlan ohjelmistosta vastasivat pääasiassa koululaiset, nuorisopuhaltajat, Proosit- kuoro ja Merikarvian Mieslaulajat.
Pitkät puheet jätettiin pitämättä, mutta musisoitiin sitäkin enemmän. Lukiolaiset esittivät dokumenttielokuvan:
”Vastaan tuli meri”. Juhlassa nähtiin Turun piispa Isak Rothovius, joka vuonna 1639 julista Merikarvian kappeliseurakunnan
itsenäiseksi seurakunnaksi. Juhlassa kunnioitettiin myös Suomen 92 vuotista itsenäisyyttä.

Keskustan Hannu Peltomäki valittiin Porin perusturvalautakunnan 2. varapuheenjohtajaksi Merikarvialta.

Vuoden 2010 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin

Vuoden 2010 alkupuolella ”Työn sankarit” palkittiin kuten Merikarvia lehti niin somasti kertoi:
” Kunta jakoi ansiomerkkejä työntekijöilleen. Palkittavia oli kaikkiaan 50. Suomen Leijonan ansioristi luovutettiin
sosiaalijohtaja Ritva Ilvoselle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein ojennettiin Jorma Huhtaselle.

Ensimmäiset puheet ” Asiaa tuulimyllyistä” alkoivat paikallislehden sivuilla jo vuonna 2009 jatkuen ja voimistuen sitten
voimakkaammin seuraavilla vuosikymmenillä.
Lauri Tuominen ja Aino Lehto olivat keskustelun avaajat. Aino lopetti ”Ken elää, hän näkee”.

Paula Nygård valittiin Eläkeliiton peräsimeen ja sihteeriksi tuli Veli Tiitinen vuonna 2010.

Selkämeren kansallispuisto alkoi Merikarvialla puhuttaa Merikarvia lehdessäkin vuonna 2010.

Raimo Rekola täytti 70 vuotta.

Harri Ensio Hartelin kuoli 11.9.2010.

Voitto Peltomäki täytti 80 vuotta 7.10.2010. Hän toimi vuodesta 1957 lähtien kunnallispolitiikassa aluksi kokoomuksen
ja sittemmin Keskustan jäsenenä. Valtuuston hän tuli eka kerran vuonna 1973. Pitäjäneuvokseksi vuonna 1998.

Anne Vastamäki-Ahola kansanedustajaehdokkaaksi.

Erkki Ruoho kuoli 5.11.2010.

Kokoomuksen ”Kirkkoväärti” Heikki Ruohomäki kiitti äänestäjiään ja merkkipäiväänsä muistaneita marraskuussa 2010.

Valtuusto hyväksyi jäähallihankkeen 2010.

Tasavallan presidentti myönsi Jorma Rinteelle kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 2010

Vuoden 2011 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin

Merikarvia lehti informoi 27.9.2011: ” Kosti Isotalo jättää kunnallispolitiikan”. Melkein 30 vuotta tulee täyteen yhteisten
kunnallisten asioiden hoitajalta Kosti Isotalolta täyteen. Hän on ainoa konkari valtuutettu, joka on ilmoittanut luopuvansa
tulevissa vaaleissa paikastaan valtuustossa. Kosti valittiin valtuustoon vuonna 1989 ja jo sitä ennen hän toimi lautakunnissa
jäsenenä. Isotalo toimi valtuuston puheenjohtajana 11 vuotta ja nautti laajaa yli puoluerahojen luottamusta erityisesti
kokoomusedustajien parissa. Erityisesti Isotalo muistelee kunnan hurjia rakentamiskausia.
Rosenlewin tehtaan lopettaminen oli paha takaisku Isotalon mielestä.

Mitä muutoksia vai tuoko mitään seuraavat vuoden 2012 kunnallisvaali?

Jäähalli puhutti vuoden 2012 kunnallisvaalien alla. Satakunnan Kansan toimittaja Ville Hammarberg jututti Merikarvialle
pysähtyneen Alma Aluemedian vaalikiertueella kuntalaisia ja Merikarvia lehtikin teki haastattelujutun.
Vaalikuume kasvaa ja vaali-ilmoituksia alkaa taas tulla paikallislehden sivuille.

Vaalit pidettiin 28.10.2012.

SDP laittoi heti ehdokkaat kunnanviraston portaisille kuvaan nimineen ja numeroineen kertomalla äänestäjilleen:
”Kaikkien kuntalaisten asialla hyvän elämän puolesta Merikarvialla”.

Ehdokaslista julkaistiin paikallislehdessä 4.10.2012:

Suomen Keskusta r.p.:
30 Mika Myllykallio, 31 Päivi Mäkinen, 32 Tapani Paasimäki, 33 Hannu Peltomäki, 34 Tiina Pynnönen, 35 Annina Saine,
36 Tommi Salminen, 37 Altti Vanhatalo ja 38 Anne Vastamäki-Ahola

Kansallinen Kokoomus r.p.:
17 Olli Kaipio, 18 Jarmo Mikkola, 19 Juho Mäkipuro, 20 Hannele Oksanen, 21 Jussi Peltomäki 22 Mikko Rinne
ja 23 Heikki Ruohomäki

SDP:
2 Juha Matti Järvinen, 3 Erkki Kanerva, 4 Jorma Kenttä, 5 Pirjo Koivukorpi, 6 Johanna Lemmenranta, 7 Kari Leppänen,
8 Veikko Salmi, 9 Mari Seppälä, 10 Ahti Setälä, 11 Liisa Sumia. 12 Jorma Tuppurainen ja 13 Marika Uimaluoto.

Perussuomalaiset:
39 Hans-Peter Anttonen, 40 Riku Huilla, 41 Raimo Nikaniemi, 42 Ilpo Riihiaho, 43 Juhana Tornikoski

SKL:44 Salla Arola

Kommunistinen Työväenpuolue- Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. 24 Pekka Isoviita
Tapani Koivutalo järjesti torilla lauantaina 6.10. klo 10-14 vaalitapahtuman: Makkaraa. kahvia, mehua sekä lapsille poniajelua ja ratsastusta, Tervetuloa. Aivan uudenlaista äänten kalastelua. S- Marketin pihassa keskustalaiset tekivät aatettaan tutuksi.

Päivi Heinonen riimitteli: ”Neljä vuotta valtuustossa, eihän suotta. On aika PÄIVIttää valtuutettusi!
Äänestä pehmeän pippurinen16. Anne asialle”, Puhutaan asiaa, Anne 38.
Merikarvia lehdessä juuri vaalien alla oli isohko juttu ehdokas Tommi Salmisesta: ” Liikenneopetuksen valikoima laajenee Merikarvialla”.

Kokoomus julisti isohkossa edustajiaan kuvin ja numeroin 14-23 ja sanomallaan:” Vain itsenäinen Merikarvia voi uudistua!

Vastakkainasettelun aika on ohi, suo, kuokka ja JUSSI Peltomäki nro 21. Kehittyvien sivukylien Merikarvia, Mikko Rinne nro 22.
Merikarvialaisten asialla Jarmo Mikkola nro 18.
Luonnon ja Matkailun puolestapuhuja Juho Mäkipuro nro 19.
Kun äänestät Jukkaa, äänesi ei mene hukkaan. Kanafarmari uudelleen valtuustoon,
Altti Vanhatalo nro 37. Kokemusta valtuustoon, Kivimikko nro 25, tarkoitti Mikko Kivilahtea.

Merikarvia lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan: ” Äänistä käydään totista kisaa. Äänestäjät eivät enää
nykyään ole niin puolueuskollisia kuin ennen”.

Puolueet esittelivät Merikarvia lehdessä tärkeimpiä tavoitteitaan vaaleissa 25.10.2012.

Vaalit pidettiin ja tulokset julkaistiin:

Kolmen kopla sai seuraa. Perussuomalaiset olivat vaalien selkeä voittajapuolue. Myös SDP sai parannettua kannatustaan
prosenttiyksikön verran.
Keskusta säilytti suurimman puolueen paikan, vaikka menetti yhden paikan. Se sai äänistä nyt 40,8 %. Sillä sai 9 valtuutettua.
Keskusta sai vaalien ääniharavat, kun Juhani Kotiranta ja Anne Vastamäki-Ahola saivat kumpikin 110 ääntä.
Tommi Salminen 73 äänellään ja Anniina Saine tulivat uusina valtuustoon. Tapani Koivutalo sai 83 ääntä,
Mikko Kivilahti 75 ääntä, Hannu Peltomäki 69 ääntä, Altti Vanhatalo 59 ääntä ja Tapani Paasimäki 34 ääntä.

Kokoomus sai nyt kolme edustajaa eli menetti yhden paikan. Valtuustoon valittiin Jussi Peltomäki 56 äänellään,
Päivi Heinonen 50 äänellään ja Jukka Anttila 45 äänellään.

SDP sai entiset seitsemän paikkaa kokonaisäänimäärän ollessa nyt 30,7 %. Jorma Kentän äänimäärä on vuosien edetessä
sulanut, nyt tuli 95 ääntä, Sdp sai uusia kasvoja, kun Mari Seppälä nousi valtuuston 73 äänellään ja Johanna Lemmenranta sai
hyvin ääniä. Marika Uimaluoto sai 91 ääntä, Pirjo Koivukorpi sai 82 ääntä, Veikko Salmi sai 57 ääntä ja Kari Leppänen 41 ääntä.

Kokoomuksen Mikko Rinne ei uusinut paikkaansa, Kokoomus sai nyt vain kolme edustajaa valtuustoon.
Kokoomusta kannatti 17 %, kun viime vaaleissa sen kokonaispotti oli 19,7 %. Kokoomus hävisi siis vaalit.
Jussi Peltomäki totesi ”Elämä jatkuu. Ei tämä nyt sentään niin vakavaa ole.”

Vaaleissa ei enää valittu valtuustoon Tiina Pynnönen, Mikko Rinne ja Jorma Tuppurainen.
Perussuomalaiset tulivat nyt ryminällä valtuustoon, kun he saivat kaksi edustajaa valtuustoon:
Hans-Peter Anttonen sai 59 ääntä ja Riku Huilla 49 ääntä.

Kiitoksia sateli äänestäjille kosolti.
Varavaltuutetut saivat ääniä seuraavasti: SDP: Ahti Setälä 33 ääntä, Juha-Matti Järvinen 18,
Jorma Tuppurainen 20, Erkki Kanerva 15 ja Liisa Sumia 11.
Kokoomus: Olli Kaipio 40, Heikki Ruohomäki 33 ja Mikko Rinne 29.
Keskusta: Tiina Pynnönen 32, Mika Myllykallio 23 Mari Marttila 19, Kari Koistinen18 ja Päivi Mäkinen 15.
Perussuomalaiset: Juhana Tornikoski 27 ja Ilpo Riihiaho 26 ääntä.

Vaaleissa hylättiin 18 ääntä.

Vuoden 2013 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin;

Paikallislehti hehkutti: ” Kokemus jyllää valtuustossa”. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa
Keskustan Juhani Kotiranta ja SDP:n Marika Uimaluoto luotsaa kunnanvaltuustoa.

Lehti jatkaa Kolme puoluetta kahmivat kaikki paikat itselleen. Edelleen lehti pääkirjoituksessaan kertoi lukijoilleen:
”Demokratian oppitunti näyteltiin kunnanvaltuuston salissa. Vaikka perussuolaiset saivat vaaleissa peräti 9,4 % vaalivoiton,
niin vanhat puolueet eivät antaneet perussuomalaisille mitään luottamuspaikkoja.
Kahden henkilön valtuustoryhmä jäi näin vaikuttamaan valtuustossa ehdotus ja kannatus -periaatteen turvin.

Paikallislehti jatkoi kirjoittamista vaaleista: ” Täystyrmäys uudelle puolueelle” tarkoittanen tällä perussuomalaisten
kahden edustajan ryhmää. Ei jäsentä heiltä kunnanhallitukseen.

Näin pahasti olen saanut viimeksi tukholmalaisessa peruskoulussa, sanoi perussuomalaisten valtuutettu
Hans-Peer Anttonen.

Merikarvian työväenyhdistyksen aiemmin omistama Palomäki Värenmäellä sai vuonna 2013 uudet asukkaat
Romanian pääkaupungista Bukarestista asti. Marian Ene asuu poikansa kanssa sanotussa talossa.
Hän on työssä Stryni Oy:ssä.

Helsingin valtuustossa istuva merikarvialaissyntyinen SDP: n Maija Anttila Värenmäen ja yhteiskoulun kasvatti
alkoi kirjoittaa paikallislehteen kolumnejaan: ” Metropolin rajat häipyvät” oli ensimmäinen tällainen. ”
On kyse ihmisen hyvinvoinnista”. ”Kesä kaupungissa”. ” Ennen omaani, hoidin Tarja Halosen mökkiä.”
” Rakastetaan Helsinkiä”.

Keskusta tarjosi kättä ja ehdotti perussuomalaisille teknistä vaaliliitoa, mutta sen perussuomalaiset torjuivat.,
lähinnä Riku Huilla ei käteen tarttunut, kun neuvottelija Mikko Kivilahti sitä tarjosi.

Uusi palvelupäällikkö Ritva Myllyviita aloitti työtehtävänsä kunnassa.
Leena-Sisko Vanhatalo pääsi eläkkeelle hyvin hoidetun työnsä jälkeen ja uudet haasteet häntä jo odottivatkin.

Nordean varatoimitusjohtaja kävi vakuuttamassa Merikarvialla, että Nordean konttori pysyy Merikarvialla, näin
siis elokuussa 2013 vielä kerrottiin.

Jäähallin pyörittäminen vaatii paljon talkooväkeä.

Kunnallisneuvos Erkki Juholasta toimittaja Seija Väre teki paikallislehteen jutun: ” kunnallisneuvos on ollut monessa mukana”.
Juhola kertoi, että kunnansihteeri Lea Nurminen oli hyvä opettaja pojan nulkeille.
Tänään kunnallisneuvos ja sotaveteraani Juhola pohtii, että kunnan nykyajan ihmiset eivät saisi unohtaa vaan heidän tulee
muistaa historiamme ja tulee sitä arvostaa.

Leif Stolpe kuoli 21.12.2013.

Valtuusto vahvisti itsenäisyystavoitteen.

Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luovan muotokuva ripustettiin valtuustosaliin. Helsinkiläinen taiteilija Jan Neva
ikuisti muotokuvan jälkipolvia varten.

Merikarvian kunnasta tuli savuton kunta.

Merikarvian uuden K-marketin avajaiset pidettiin 2013.

Musiikkimies ja Huvitusherra Yrjö Lounasvaara oli Radio Robin Hoodin haastateltavana.

Merikarvian historia saa jatkoa. Merikarvian 1900-luvun historia valmistuu vuonna 2017, todettiin syksyllä 2013.
Professori Anna Sivula johtaa kirjahanketta. ”Merikarvian kehityksessä näkyy Suomi pienoiskoossa”.

Jäähallissa oli avajaiset

Merikarvia sai uuden liikuntasihteerin Porista. Hän on Eetu Aaltonen.

Merikarvian sotainvalidien yhdistys julkaisi historiansa. Kirjan kirjoitti Maria Nevala, joka pääsi yhteiskoulusta
vuonna 1961 ensimmäisten ylioppilaiden joukossa.

Satakunnan kansanedustajat vierailivat Merikarvialla mm tutustumalla uuteen jäähalliin.

Nahkiaisherkkuja valmistuu Alakylässä Nahkiaistien päässä Seppo Laineen mestaroimana.

Heimo Ratala täytti 90 vuotta 15.12.2013.

Merikarvian kunnalla on vahva kassa.

Yrittäjäpytty Salmisen perheelle 2013.

Vuoden 2014 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin

Aki Ruotsala on kunnan uuden viran 1. hallintopäällikkö 2014.

Maija Anttila kolumnissaan: ”Pormestaria pohtimassa ja Ihmisten tarpeiden pitäisi olla kunnan ykkösasia”.

Raimo Rekola valittiin Satakunnan vuoden metsätalousinsinööriksi 2014.

Valtuusto sai hyvää viestiä taloudestaan. Juhani Kotiranta: ” Kohtuu hyvältä näyttää alkanutkin vuosi,
mutta sairaanhoitopiirin menojen kasvu vähän huolestuttaa”.

Pasi Koski täytti 60 vuotta. Politiikka alkoi kiinnostaa Pasia jo 12-vuotiaana.

Tuulimyllyasiat kiinnostivat kuntalaisia paikallislehden sivuilla runsaasti.

Jarmo Luoma sai yrittäjäpytyn vuonna 2014.

Anna-Liisa Pirnes on paluumuuttaja: ” Paluumuuttaja kaipasi Merikarvian rauhaa, joka vei voiton
Espoon vilinästä”. Hän on Tuorilassa asuneen metsätyönjohtaja Jaakko Lehtojoen tytär.

Seppo Lainen on nyt Vuoden Silakka, joka arvonimi hänelle annettiin Porin silakkamakkinoilla.

Kasalan ruotsinkielisen kansakoulun oppilaat kokoontuivat muistelemaan rakasta kouluaan.

Leijonat viettivät 50-vuotis juhlaansa istuttamalla tammen veteraanipuistoon ja julkaisemalla
Seppo Östermanin, Mika Ruissalon ja Lauri Hakosalon laatiman historiikin.
Paikallislehti huomio hienosti juhlan.
Heikki Hakosalolle myönnettiin Melvin Jones jäsenyys.
Klubin ainoa elossa oleva perustajajäsen Jouko Grönroos huomioitiin 50 vuotismerkillä.
Ladyt Heli Ruohomäki ja Aino Hakosalo huomioitiin Lady ansiomerkillä.

Juha Mäntylän uudessa kirjassa ollaan myös Tuorilan upean kiviaidan maisemissa.

Judit Nurmi: ” Krookka oli elämää täynnä”.

Merikarvia jatkaa valtuuston yksimielisellä päätöksellä itsenäisenä kuntana.

Veikko Salmi 60 vuotta. Hän taistelee sairautta vastaan positiivisella asenteellaan.

Seurakuntavaalit käytiin vuonna 2014. Äänestysinto koheni. Yllätysnimi voitti:
Keskusta Heidi Laaksonen oli vaalien ääniharava saaden 82 ääntä.
Sitten tulivat Leena-Sisko Vanhatalo ja Mikko Kivilahti, molempien saadessa 46 ääntä.

Kunnanvirasto täytti 30 vuotta ja sitä juhlittiin oikein joukolla. Ansiomerkkejä jaettiin runsaasti.
Lauri Hakosalo muisteli talon rakentamishistoriaa: Virastotalo, koulukeskus vaiko paloasema
kohun aiheena. Arkkitehti Lauri Sorainen paikalla.

Simo Ruoho kuoli. Lauri Hakosalo muistosanat:

Merikarvia seurassa tapahtui valtikan vaihto: Kotiseutuneuvos Jorma Rinne luovutti johdon
Lauri Hakosalon käsiin 2014 vuosikokouksessa.

Irma Lehtojoki 80 vuotta 2014. Laulupaja julkaisi kymmenen laulun CD- ensilevynsä.

Timo Pitkäranta sai yrittäjä huomionosoituksen valtuuston kokouksessa.

Rapistunut yhteiskoulu sattuu silmään, ja pilaa maiseman.

Huvitusherra Yrjö Lounasvaara 80 vuotta.

Merikarvialle jäi vain yksi pankki.

Lankoski oli lähtöpaikka sotaan lähtijöille, ansiokas juttu paikallislehdessä

Vuoden 2015 valtuuston puheenjohtajaksi valittiin

Keilahallia toivotaan täydentämään Merikarvian monipuolista harrastuspaikkojen tarjontaa.
Rakennusinsinööri Heikki Hakosalo on jo suunnitellut keilahallin piirustukset ja keilahallille paikankin.

Suurperheen isästä opettaja Pekka Luomasta vuoden nuutti.

SDP:n Marika Uimaluoto oli ehdolla eduskuntaan huhtikuun vaalissa.

Martti Santavuoren Merikarvian historia saa jatkoa, kun nykytutkijat päivittävät tiedot aina 2000-luvulle saakka.
Etsitään eletyn elämän kokemuksia ja kerrotaan entisajasta elävästi.
Anni Sivula, Anni Ruohomäki ja Suvianna Seppälä johtavat historiahanketta.

Sivistysjohtaja Jari Tuuri 50 vuotta.

Opetusministeri Krista Kiuru kävi Merikarvialla kylässä.

Petri Hakosalo Ouran Partiolaisten Tuki ry:n puheenjohtajaksi.

Antti Virtalainen on uusi kanttorimme: ” Urut pauhaavat komiasti”.

SDP:lle hyvä tulos eduskuntavaaleissa. Marika Uimaluoto sai kelpo äänimäärän 531 ääntä.

Maija Anttila: ”Eduskuntavaalit meni, mitä nyt? Vaalikeskustelut olivat täysin puuduttavat.

Tom Broberg 50 vuotta.

Vanhasta paloasemasta tehtiin Perinnemuseo.

Juha Mäntylän uudessa Tuorila kirjassa soi salaperäinen jazz.

Tutkijatohtori Suvianna Seppälä oli Merikarvia seuran kotiseutujuhlan juhlapuhujana.

Meriser sai alkunsa 50 vuotta sitten.
Yrittäjä Hannu Kuusisella on suomalaista sisua ja sitkeyttä, vaikka toisille jakaa.

Tepen yrittäjä Teuvo Uusimäki 50 vuotta.

Köörtilän Kisapirtti on juhlakunnossa.

Tomi Kuusisto on voimanoston maailmanmestari.

Antti Yliknuussi: ”Ilvesvartio”.

Eumer palkittiin jälleen

Kristiina Dyer: ”Viinanpoltto yhdisti” Kirjaston uusi näyttely avattiin.

Jouko Ilvosesta huvitusherra.

Kunnan tekninen johtaja Risto Lehtonen 60 vuotta.

Kunnallisneuvos Erkki Juhola täytti 90 vuotta.

Merimetsot puhuttivat merikarvialaisia.

Pirkko Kallava kuoli 19.7.2015.

Päivi Heinonen 50 vuotta.

Karhu kellistyi kerralla Merikarvialla. 216,6 kg karhu.

Tapio Värelle yrittäjäpytty.

Lauri Tuominen täytti 80 vuotta.

Pirjo Koivukorpi 70 vuotta.

Lauri Hakosalo: ”Seniorit Köpiksellä”.

Kerttu Pollarille Suomen Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki.
”Vanahalla muarilla on ny mellevä ja reidallinen olo”.

Frisbeegolfrata valmistuu

Kotiseutuneuvos Jorma Rinne täytti 80 vuotta

Kalle Aitasalo 70 vuotta.

Mikko Kivilahti täytti 70 vuotta.

Turvapaikanhakijat saapuivat Merikarvialle ja Merikievariin.

Yrittäjäyhdistys täytti 40 vuotta.

Kimmo Puolitaival sai tunnustusta työstään. Hänelle luovutettiin Suomen valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki.

Eumer Finland Oy oli vuoden ansioitunut yritys.

Reservinupseerien ahkerointi palkittiin.
Pro Merikarvia- palkinto 10.000 euroa luovutettiin Merikarvia-Siikainen Reserviupseerikerholle.

Seuraavia kunnallisvaaleja ei pidetty tutusti lokakuussa 2016 vaan keväällä 2017 uudesta lainmuutoksesta johtuen.

Niinpä kunnallisvaalit pidettiin 9.4.2017.

Ensimmäisenä ilmestyi Anne Vastamäki-Aholalta muistutus, että vaalit ovat aivan kohta, ja että hän on ehdokkaana
tulevassa vaalissa. Olen ehdokkaana!

Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa täytti 60 vuotta. ”Merikarviasta tuli koti.”

Merikarvia lehti kirjoitti 9.1.2017: ”Valtuutetun rooli tulee muuttumaan. Vaikka tehtävät vähenevät, valtuutetuilla on
yhä iso rooli pienissäkin kunnissa – myös Merikarvialla”. Valtuutettu pystyy jatkossakin välittämään kuntalaisten
ongelmia eteenpäin.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 29.3. ja päättyy 4.4.2017. Vaalipäivä on 9.4.2017.

Näissä vaaleissa Keskustan vaalipäällikkönä toimi Antti Kangas. Hänellä on kasassa 10 ehdokasta ja lisää tulee,
mikä tuntuu hänestä hyvältä.

Kokoomuksen yhteydenottaja Jarmo Mikkola kertoi kokoomuksen juhlivan 70 vuotisjuhlavuottaan ja etsivän
ehdokkaita kasvotusten puhumalla. Oman lukion puolustaminen on tärkeä asia näissäkin vaaleissa.

SDP:n Jorma Kenttä ilmoitti puolueensa loppuun asti hakevansa ehdokkaita. Kenttä muistuttaa yhteisten asioiden
hoidon tärkeydestä.

Merikarvia lehdessä Tiina Jönkkäri pääkirjoituksessaan 2.3.2017 totesi, että tämä vuonna oli täysi työ haalia ehdokkaita
listoille. Ihmisiä ei taida enää kiinnostaa oman kunnan asiat. Varsinkin nuoret loistavat poissaolollaan.

Mutta kuntavaalien uudet ehdokkaat ovat selvillä.
Kokoomus tuo esiin listansa ehdokkaat: Jussi Aaltonen, Liisa Aittakari, Nina Anttila, Tom Broberg, Jarno Mikkola,
Juho Mäkipuro ja Jussi Peltomäki.
Keskusta: Matti Alinen, Anne-Mari Heikintalo, Anna Kaisa Jaakkola, Mikko Kivilahti, Kari Koistinen, Tapani Koivutalo,
Juhani Kotiranta, Päivi Mäkinen, Hannu Peltomäki, Tiina Pynnönen, Tommi Salminen, Altti Vanhatalo ja Anne Vastamäki-Ahola.
SDP:n ehdokkaat ovat: Sakari Herranen, Jorma Kenttä, Pirjo Koivukorpi, Jarkko Lakkisto, Johanna Lemmenranta, Anne Makkonen,
Veikko Salmi, Mari Seppälä, Ahti Setälä, Mika Sinervä, Tiina Tervo, Jorma Tuppurainen ja Marika Uimaluoto.
Perussuomalaiset toivat ehdokkaikseen: Hans-Peter Anttonen, Ronja Anttonen, Ilpo Forsman, Anne Nevo-Anttonen, Heidi Saajola
ja Juhana Tornikoski.
Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistisen työväenpuolueen ainoa ehdokas oli Väinö Isoviita.
KD:n ainoa ehdokas oli Salla Arola.

Merikarvia lehti haastatteli Tiina Pynnöstä, joka kertoi ” Isoisän Heimo Ratalan kannustus rohkaisi lähtemään ehdokkaaksi”.
Lapsiperheiden asiat ovat Tiinan sydäntä lähellä.

Merikarvian valtuustoon valitaan 21 valtuutettua.

Kokoomuksenpaikallisyhdistys juhli 70 vuotta kestänyttä olemassaoloaan. Juhlapuheen piti Janne Sankelo.
Kokoomuspuolueen puheenjohtaja Jarmo Mikkola kutsui kokoomusväen juhlimaan Mieslaulajaintalolle.
Kokoomuksen kunniapuheenjohtaja Lauri Hakosalo kertoi kokoomuksen historiasta avauspuheenvuorossaan.
Hakosalo on itsekin toiminut 20 vuotta kunnanvaltuuston jäsenenä.

Pienpuolueet solmivat nyt näissä vaaleissa vaaliliiton: ” Perussuomaliset ja kristillisdemokraatit muodostivat vaaliliiton”.
He aikovat pitää Merikarvialla yhteisen vaalitilaisuuden.

Pekka Isoviita mainosti” Työllisyys paremmaksi! Äänestä 15, se kannattaa!
Sakari Herranen halusi kirjoittaa muutaman sanan populismista. Vaalit olivat todella alkamassa.
Näissäkin vaaleissa todellinen vaalimainonta alkoi 16.3.2017 Merikarvia lehdessä kuten viime vaaleissa on ollut tapana.
Lehti-ilmoitus on jokaiselle ehdokkaalle tärkeä, ellei tärkein tiedotuskanava.
Merikarvian kokoomus julkaisi paikallislehdessä vaalimainoksensa kuvineen ja numeroineen 16.3.2017:
” Sitoudumme välittävän, terveellisen ja turvallisen kunnan puolesta, jossa avoimesti päätetään työn saannin edistämisestä,
laadukkaasta koulutuksesta sekä viihtyisästä asuin- ja elinympäristöstä, unohtamatta kattavia peruspalveluja”.

Everstiluutnantti Kari Koistisesta oli sopivasti näin vaalien ehdokkaana juttu Merikarvia-lehdessä: ”Armeijauralta Kasalaan,
ossa hän viettää eläkepäiviään. Olen toiminut varavaltuutettuna ja tarkastuslautakunnassa. Hyvin olemme vaimoni Annen kanssa
Kasalassa ja Merikarvialla viihtyneet”.

Merikarvian työväenyhdistys julkaisi ryhmäkuvan numeroineen ehdokkaistaan 16.3.2017 paikallislehdessä.
Keskustakin ilmoitti olevansa vaaleissa mukana koko sivun ilmoituksellaan 23.3.2017: ”Huolenpitäjiä kunnassa. Merikarvialla
on hyvä yrittää, asua, kasvattaa lapsia, vanheta ja harrastaa”.

Päätoimittaja Jarkko Ambrusin kysyi ” Mistä vaaleissa pitäisi puhua”. Neljä vuotta on 18-vuotiaalle aivan eri asia kuin 60-vuotiaalle.
Lehti suoritti oikein callupin: ”Aiotko käydä äänestämässä näissä vaaleissa?”
Jorma Kenttä kertoi: ”Tottakai itteäs täytyy käydä äänestämässä. Todennäköisesti käyn äänestämässä ennakkoon”.

Tervetuloa tapaamaan ehdokkaita kunnallisvaalitapahtumaan la. 25.3. klo 9-12 Merikarvian S-marketin pihaan Kokoomus, SDP, KD
ja Perussuomaliset. Yrittäjäehdokkaat eri puolueista laittoivat yhteisen vaalimainoksen paikallislehteen.
SDP pitää kaikki mukana. Vain äänestämällä voit vaikuttaa.

Kristiina Dyer innostuu: ” Paikallisesti on tulossa jännät kunnallisvaalit”. Keskustalla ja demareilla yhtä monta ehdokasta…

Lehti tekee toisen callupin otsikolla: ”Oletko jo päättänyt ketä äänestät kuntavaaleissa? Martti Laakso vastaa:” en ole vielä päättänyt.
Joka tapauksessa äänestän sellaista tyyppiä, joka saa suunsa auki eikä ole pelkkä kumileimasin. Hyvin sanottu!

Pitkäaikainen kokoomuksen valtuutettu ja vaikuttaja Jukka Anttila kuoli 24.2.2017.

Vaalit voivat alkaa.

Merikarvia lehti kommentoi suoritettuja kunnallisvaaleja seuraavasti: ” Keskustan kannatus huippulukemiin.
Äänestystulos Merikarvialla oli suuri yllätys. Keskusta onnistui saamaan kaksi lisäpaikkaa valtuustoon.
Suhteellisesti mitattuna keskusta on juuri nyt historiansa vahvimmassa asemassa Merikarvialla.

Kunnan uusi valtuusto on seuraavanlainen:
Valtuustoon 21 valtuutettua. He ovat:
Juhani Kotiranta, keskusta 120 ääntä
Marika Uimaluoto, SDP 118 ääntä
Anne Vastamäki-Ahola, keskusta 107 ääntä
Jorma Kenttä, SDP 78 ääntä
Tommi Salminen, keskusta 91 ääntä
Nina Anttila, Kokoomus 57 ääntä
Tiina Pynnönen, keskusta 84 ääntä
Mika Sinervä, SDP 54 ääntä
Hannu Peltomäki, keskusta 62 ääntä
Pirjo Koivukorpi, SDP 52 ääntä
Ilpo Forsman, Perussuomalaiset 54 ääntä
Anne-Mari Heikintalo, keskusta 70 ääntä
Tapani Koivutalo, keskusta 68 ääntä,
Veikko Salmi, SDP 52 ääntä,
Jussi Peltomäki, kokoomus 41 ääntä
Altti vanhatalo, keskusta 67 ääntä
Ahti Setälä, SDP 52 ääntä
Mikko Kivilahti, keskusta 57 ääntä
Anna-Kaisa Jaakkola, keskusta 33 ääntä
Tiina Tervo, SDP 40 ääntä
Matti Alinen, keskusta 19 ääntä.

Varavaltuutetuiksi valittiin:
Juho Mäkipuro, kokoomus. Mari Seppälä, SDP, Juhana Tornikoski, perussuomalaiset,
Päivi Mäkinen, keskusta, Jorma Tuppurainen, SDP, Kari Koistinen, keskusta,
Johanna Lemmenranta, SDP, Tom Broberg, kokoomus, Jarkko Lakkisto, SDP,
Sakari Herranen, SDP, Saila Arola, Kristilliset, Anne Makkonen, keskusta.

Vaalien ääniharava Juhani Kotiranta kertoi vaalien jälkeen:” Politiikassa jatketaan yhteistyön merkeissä”.

Kristiina Dyer kertoi: ”Tuulivoiman vastustus ei tuonut ääniä Merikarvialla”.

Vaaleissa kokoomuksen Jarmo Mikkola, Juho Mäkipuro ja Liisa Aittakari toivat esille tuulivoimaa
vastustavan mielipiteensä, mutta he eivät menestyneet näissä vaaleissa.
Sen sijaan Jussi Peltomäki tuulivoiman kannattajana sai nytkin valtuustopaikan”.

Yhteenvetona vielä: Keskusta sai äänistä 46,7 ja 11 valtuutettua eli keskusta sai yksinkertaisen enemmistön
valtuustoon. Se voi niin halutessaan päättää yksin kunnan asiat valtuustossa, jos se äänestää yksimielisesti.
SDP sai 32,5 % äänistä ja 7 valtuutettua. Kokoomus sai 12,4 % ja vain kaksi valtuutettua.
PS sai yhden valtuutetun 6,9 % äänisaalillaan. KD sai äänistä 1,2 % eikä valtuutettua.
Samoin ei valtuutettua saanut KTP 0,5 ääniosuudellaan.
Valtuustossa on 62 % miehiä ja naisia 38%. Valtuuston keski-ikä on 50 vuotta. Uusia valtuutettuja on 7.
Paljon kiitoksia jaettiin äänestäjille vaalien jälkeen.

Vuoden 2018 ensimmäisessä valtuuston kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi

Seurakunta sai uuden kirstunvartijan, kun talouspäälliköksi valittiin porilainen Soili Wallin.

Merikarvialta herui Sauli Niinistölle 1 176 ääntä presidentinvaalissa.

Kirkkoherra Tom Broberg: ”Useimmin kirkosta eroaja on nuori aikuinen”. Seurakuntavaalit pidettiin.

Tiedäks Sä- kotiseutupeli kiinnosti.

Uusi kuntapomo Kimmo Puolitaival yrittää pelastaa Merikarvian, sanoo Merikarvia-lehti 22.3.2018:
”Elinvoimaa ja hyvinvointia”. ”Kriisi uhkaa, jos mitään ei tehdä”.
Kimmo Puolitaival tunnetaan muutosjohtajana. Hän on syntynyt Kuusamossa 11.8.1956.

”Puskurissa riittää vielä paksuutta”, sanoo Pentti Ala-Luopa eläkkeelle lähtiessään.
Hän oppi vuosien aikana ”Ouran karikotkin”.

Merikarvia-seuran kotiseutuilta käsitteli aihetta:” Urheilu luo yhteisöllisyyttä ja antaa hyviä kavereita”.
Paikalle oli saatu juttelemaan Jouko Elevaara, Altti Mäntylä. Aimo Tuomisto, Noora-Mari Iisakkala,
Pekka Luoma ja Eetu Aaltonen.

Pentti Ala-Luopa saatettiin eläkkeelle, ehti olla kunnanjohtajana lähes 30 vuotta.

Farmaseutti Jarkko Lakkisto sai iaidosta SM pronssia. Porin kendoseuran jäsen palvelee apteekissa
asiakkaitaan ja harrastaa tätä miekkailulajia.

Mikä on kunnan Brändin merkitys? kysyy toimittaja Kristiina Dyer 10.5.2018 pääkirjoituksessaan

SDP:n valtuutettu Veikko Salmi kuoli 10.4.2018.

Maire Kursio os. Virtapuro (Strömbäck) kuoli 3.5.2018. Hän oli syntynyt 9.7.1921.
Hän toimi pitkään kunnan virastossa taloustoimistossa.

Kehittämispäällikkö Aki Ruotsalan tehtävät jaettiin uudella tavalla 2018.

Merikarvia uusi ilme: ” Kummallisen kodikas Merikarvia!

Aki Ruotsalan tilinpäätös:

Tommi tädin leikkipuisto sai uuden ilmeen ja se heräsi henkiin uudella tavalla.

Pytty poikineen on Pyttymuseolla.

Uusi pooki nousee Krookan rantaan. Se kertoo maankohoamisesta.

Kuunarin Kryssi oli vuoden kotiseututeko.

Altti Mäntylä: ” Mitä merkitsee kotiseututyö”.

Merikarvia seura juhli 25 vuottaan.

Heimo Ratalalle sotainvalidien ansioristi 2018.

Jukka Uusitalo ehdottaa: ”Perustakaa Merikarvialle Ihmettelijän virka”.

Antti Kangas kuoli 1.8.2018.
Lauri Hakosalo: ”Antti Kangas on poissa” Muistokirjoitus Antista: ”

Juhani Mellanoura on biologi, joka haluaa suojella kalastajia.

Mikko Kivilahdelle yrittäjäpytty nro 44.

Veikko Kallio jäi eläkkeelle.

Seurakuntavaalien ehdokkaat julki Merikarvia lehdessä:
” Ehdolla ovat seuraavat henkilöt: ”Seurakuntalaistemme puolesta listalla olivat: Jaakko Kytöviita, Petra Lounasvaara,
Tero Lounasvaara, Johanna Mäensivu, Milla Ruuhikorpi, Irma Tarkkio ja Matti Tukkikoski.
Meidän kirkkomme, lähinnä kokoomusehdokkaina olivat: Lauri Hakosalo, Jorma Heikkilä, Pirjo Kuuskeri,
Jarmo Mikkola ja Juho Mäkipuro. Kristillisten arvojen puolesta: Mikko Kivilahti, Tiina Ojamo, Karoliina Peltomäki
ja Eeva Broberg. Merikarvian keskustan ehdokkaina olivat: Eerika Koivutalo, Heidi Laaksonen, Päivi Mäkinen,
Veli Tiitinen, Anne Vastamäki-Ahola ja Toivo Viikilä.

Viikilän hevostila rakentaa maneesin Peippuun.

Kaksi kirjailijaa esittäytyi Aleksis Kiven päivänä Merikarvia seuran kirjallisuusillassa. Juhani Syrjä ja Ville Lindgren esittäytyivät.

Kokoomus selvisi Tiedäks Sä kisan loppukisaan tietovisassa. Kisan voittajajoukkueessa olivat: Olli Kaipio, Jussi Aaltonen ja Juho Mäkipuro.

Merikarvian kunta jakoi virkatehtäviä uuteen uskoon, mutta Anni Valosen virkasuhde päättyi.
Anu kirjoitti: ”Toivotan sydämestäni kaikkea hyvää merikarvialaisille nyt ja jatkossa”.

Seurakuntavaaleissa oli näyttäviä vaalimainoksia.

Pooki on jo pystyssä Krookan rannassa. Maankohoama sai pookinsa.

150-vuotias Merikarvia juhli synttäreitään

Pentti Riihiaho kuoli 20.11.2018. Lauri Hakosalon muistosanat:

Vuoden 2019 valtuuston puheenjohtajana jatkoi
Vuoden 2020 valtuuston puheenjohtajana jatkoi
Seuraavat kunnallisvaalit pidetään 18.4.2021
Jäädään odottamaa, mitä valtuutetut tekevät saamillaan äänillä ja mitä tapahtuu vuonna 2021 kunnallisvaaleissa…

Tervehtien

Virpolasta Lauri Hakosalo

Jälkimmäisiä vuosia vielä täydennän kunnan ja seurakunnan arkistotiedoilla, kun koronaviirus sen sallii…




Päivitetty 24.4.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä