Perinnetarinoita ja runoja
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953

Merikarvian Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin 20.1.1953 Ylikylän koululla. Yhteisen Martta - laulun jälkeen puheenjohtajaksi valittiin
konsulentti Bertta Kontulainen ja sihteeriksi tohtorinrouva Ebba Carlsson. Johtokuntaan valittiin erovuoroisen Saara Säiläpohjan tilalle
Tyyne Lehtinen ja Siiri Lehtosen tilalle Taimi Jokisalo. Jäseninä jatkoivat Ilona Salmi, Ebba Carlsson, Ester Vihervuori, Anni Raitala,
Suoma Lehtinen ja Lea Viikilä. Puheenjohtajaksi valittiin Ester Vihervuori ja varapuheenjohtajaksi Anni Raitala.

Lauttijärven Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin 19.1.1953 Lauttijärven koululla. Opettaja Lyyli Mattila piti ehtoorukouksen
ja yhdessä laulettiin Martta-laulu. Kokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja Lea Toivonen. Konsulentti Bertta Kontulainen
valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi emäntä Irja Heikkilä.
Johtokuntaan valittiin erovuorossa olevien opettaja Toivosen ja emäntä Hanna Vanhatalon tilalle emännät Elna Vanhatalo ja
Lahja Vanhatalo sekä uudelleen Eeva Autimo ja Irja Heikkilä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin emäntä Kyllikki Mattila
ja varapuheenjohtajaksi emäntä Kaija Aitasalo.

Merikarvian Reserviupseerikerhon vuosikokous pidettiin luutnantti M. Pietilän luona tammikuussa 1953. Puheenjohtajana toimi
luutnantti Reino Rannikko ja sihteerinä luutnantti R Rantala. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin edelleen kapteeni Esko Sipilä
ja jäseniksi luutnantit K.G. Häyrinen ja M. Pietilä sekä vänrikit E. Viertola ja R. Niemi. Varalle valittiin luutnantit T. Hallikainen
ja R. Rantala.

V- ja U-seura Marsin vuosikokous pidettiin Merikarvian työväentalossa 1.2.1953. Edellisen vuoden puheenjohtaja
Lauri Lehtonen avasi kokouksen ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Toivo Kuusinen ja sihteeriksi Pentti Tähtinen.
Vuodeksi 1953 valittiin puheenjohtajaksi Pauli Tähtinen, sihteeriksi Helmi Tähtinen ja hänen varasihteeriksi Pentti Tähtinen
sekä rahastonhoitajaksi Eva Tähtinen. Johtokuntaan valttiin lisäksi Lasse Tuominen, Väinö Sundelin, Pentti Kallioinen
ja Valtteri Niemi sekä varalle Martti Tähtinen, Isto Pohjola ja Jaakko Mäkinen. Voimisteluharjoitukset päätettiin pitää
nykyisellään eli tiistai- ja torstai-iltoina kello 19-22. Kokouksessa oli läsnä 25 seuran jäsentä.

Merikarvian Naisvoimistelijat ry:n vuosikokous pidettiin 2.2.1953 Yhteiskoululla. Puheenjohtajana toimi Leila Sipilä
ja sihteerinä Hilkka Ojala. Johtokuntaan valittiin Leila Sipilä, Hilkka Ojala, Aili Lammi, Maija-Liisa Vesanen
ja Leila Säynäjärvi sekä varalle Helena Lehtinen ja Saara Säiläpohja.
Voimistelunohjaajina toimivat Leila Sipilä, Aihe Lastu ja Margit Rosqvist. Harjoitusillat ovat maanantai-illoin yhteiskoululla.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Leila Sipilä ja sihteerinä Hilkka Ojala ja rahastonhoitajana Aili Lammi.

Lauttijärven Lukon vuosikokous pidettiin maamiesseuran talossa. Puheenjohtajana toimi kauppias K.G. Häyrinen ja sihteerinä R. Autimo.
Puheenjohtajaksi vuodelle 1953 valittiin maanviljelijä Eino Peltola ja muiksi jäseniksi M. Jylhänkoski, R. Autimo, T. Korpunen,
H. Lähteenmäki ja varalle K.G. Häyrinen ja Antti Ahola. Seuran hiihtokilpailut pidettiin samana päivänä. Osanottajia oli 32.
Yleisen sarjan 10 km hiihdon voitti O. Korpunen, toisena V. Vuorinen ja kolmantena A. Hirvonen. Alle 19 v. sarjan voitti J. Peltoniemi,
toinen P. Pirttijärvi ja kolmas T. Strandberg. Alle 16 v. sarjan voitti V. Karipalo, toinen A. Pohjatalo ja kolmas O. Jakonen.
Alle 13 v. sarjan voitti R. Sevon, toinen K. Pirttijärvi ja kolmas R. Asunto.
Naisten sarjan voitti Raili Tuominen, toinen Mirja Asunto ja kolmas Airi Haapala.

Merikarvian Karjalaisseuran ry:n vuosikokous pidettiin 15.2.1953 Toivo Hannukaisella, joka toimi kokouksen puheenjohtajana
ja sihteerinä oli Toivo Tuuli. Johtokuntaan valittiin puheenhohtajaksi edelleen Toivo Hannukainen, varapuheenjohtajaksi Arvo Hirvonen,
sihteeriksi Sirkka Mustonen ja rahastonhoitajaksi Toivo Tuuli sekä jäseniksi Antti Muurinen ja Aarne Putus sekä
varalle Lauri Jortikka, Matti Tenhonen ja Juho Olkkonen.
Tilintarkastajiksi valittiin Eero Pentikäinen ja Veikko Hakosalo.

Merikarvian kansakoulujen hiihtomestaruuskilpailut hiihdettiin sataman kansakoululla 14.2.1953.
Kilpailtiin valtuuston lahjoittamasta kiertopalkinnosta toista kertaa. Poikien palkinnon sai Riispyy ja tyttöjen palkinnon
Ahlströmin koulu. Poikien paras oli Seppo Siltanen Lammelan koulusta, toinen Unto Nieminen Riispyyn koulusta ja kolmas
Veikko Myllymäki Ahlströmin koulusta ja neljäs oli Osmo Fagerroos Sataman koulusta.
Tyttöjen paras oli Seija Uusimäki Ylikylän Pohjoisen koulusta, toinen Sirkka Jokisalo Sataman koulusta,
kolmas Raili Tuominen Kuvaskankaan koulusta ja neljäs Terttu Tammisto Ahlströmin koulusta.

Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 17.2.1953 yhteiskoululla. Paras luokka oli III b. Henkilökohtaisesti paras oli V. Nieminen,
toinen M. Viikilä, kolmas V. Santikko ja neljäs S. Vihervuori.
Tyttöjen paras oli Riita Salmi, toinen Aune Vilen, kolmas Sirkka Salo ja neljäs Vappu Salmi.

Kunnan hiihtomestaruuskilpailut hiihdettiin 1.3.1953. Osanottajia oli 42. Yleisöä oli 300 henkeä.
Yleisen sarjan voiton vei A. Hirvonen, toinen O. Korpunen ja kolmas V. Vuorinen.
Alle 19 v. sarjan paras oli Y. Salonen, toinen V. Korpunen ja kolmas S. Vihervuori.
Alle 16 v. sarjan voitti O. Jakonen, toinen S. Siltanen ja kolmas M. Viikilä.
Alle 13 v. sarjan paras oli J. Nygård, toinen P. Salmi ja kolmas U. Nieminen.
Naisten paras oli Pirkko Salo, toinen Elvi Vuorela ja kolmas E. Peltovirta.
Tyttöjen sarjan voitti Raili Tuominen, toinen Riitta Salmi ja kolmas oli Sirkka Salo.

Opetusministeriö jakoi 8.4.1953 yhteensä 167.000 mk rakennusavustuksena Merikarvian kunnalle
keskusurheilukenttää ja Lauttijärven Lukko ry:n urheilukenttää varten.

Merikarvian Tuiskun maastojuoksukilpailut juostiin Lankoskella 8.5.1953. Ikämiesten sarjan voitti L. Tarkkio.
Yleisen sarjan mestari oli E. Luomanpää, toinen E. Harna.
19 v. sarjan paras oli P. Hirsimäki ja 17 v. paras oli A. Saloniitty, toinen P. Palomäki.
15 v. sarjan paras oli P. Laitinen, toinen R. Anttalainen ja
13 v. sarjan voitti Voitto Tarkkio, toinen Veikko Tarkkio ja kolmas P. Laasonen.
Naisten paras oli Annikki Palomäki, toinen Aili Lindberg ja kolmas Marjatta Palomäki.

Rovasti Väinö Raitala jäi eläkkeelle 1.5.1953. Erojuhla järjestettiin yhteiskoululla.

Merikarvian yhteiskoulun 33. lukuvuosi päättyi. Päästötodistuksen sai 22. Uusia kouluun pyrkijöitä oli 46.
Keskikoulun päästötodistuksen saivat: Liisa Ahti, Ulla-Liisa Kuusikoski, Asta Laine, Hanna Mikkola, Raili Mustonen,
Liisa Peltola, Ismo Rajala, Aino Rantala, Osmo Riihivaara, Ulla Rikala, Esko Salmi, Pirkko Salo, Sinikka Santa,
Kalevi Santanen, Veikko Santikko, Jukka Uusitalo, Kyllikki Valli, Kaarina Vehmanen, Varpu Viljanen ja Raimo Virtanen.
Koulutalo ulkoa maalattiin kesällä 1952. Teinikunta toimi IV ja V-luokkalaisten keskuudessa.
Kuraattorina Leila Säynäjärvi ja puheenjohtajana Raimo Salo, sihteerinä Veikko Santikko ja historioitsijana Liisa Ahti.

Poikien luokkienvälinen urheilukilpailu 3-ottelu 17.9.1953. Parhaat olivat V. Nieminen, Raimo Aalto ja Antti Yliknuussi.
Tyttöjen parhaat olivat Vappu Salmi, Airi Muurinen ja Anna-Liisa Koskinen.

Koulun vanhempainneuvostoon ovat kuuluneet valtuuston valitsemina Julius Viertola, puheenjohtajana, emäntä Martta Pitkäranta,
Erkki Itäkylä, Viljo Saine ja Reino Salo.
Johtokuntaan ovat kuuluneet Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n valitsemina V. Raitala puheenjohtajana, Katri Hakasalo varapuheenjohtajana,
Hanna Alho, Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, K.G. Häyrinen rahastonhoitajana ja N. Ylipaasto.
Varalla Vihtori Ojala, Oskari Pitäranta ja Ottilia Rantamäki.

Koulunsa aloittivat: Pirkko Sevio, Marja-Leena Salonen, Marja-Liisa Luoma, Oili Kari, Maija Anttila, Helena Holmi, Marja-Leena Kalaranta,
Jouko Mikkola, Paavo Hautamäki, Päivi Ratala, Marja-Leena Lehtinen, Anneli Riuta, Hellevi Leutonen, Hannu Anttila, Raili Linden,
Raimo Nurminen, Leila Saine, Pekka Mattila, Tuula Tuomi, Esko Rantala, Marja-Terttu Kallioinen, Lea Vanhatalo, Marja-Liisa Kulosaari,
Marja-Leena Peltola, Unto Nieminen, Sakari Pitkäranta, Osmo Santala, Aarne Lindeman, Riitta Kouhi, Soile Mikkola, Heikki Kiskonen,
Kauko Kotikumpu, Raili Juhola, Harry Hartelin, Marjatta Ratala ja Heikki Isotalo.

Jalkapalloilu tulee Merikarvialle…

Risto Lehtonen kirjoitti yllä mainitulla otsikolla 25.6.1953 paikallislehteen, että kun Merikarvian Into on nyt ottanut ohjelmaansa myös jalkapallon,
Risto Lehtonen toivoo, että niin moni kuin mahdollista tulisi mukaan näihin harjoituksiin. Harjoitukset ovat kaksi kertaa viikossa,
nimittäin tiistaisin ja perjantaisin kello 19-20.

Pohjois-Satakunnan nuorisoseurojen laulujuhlilla Ahlaisissa Merikarvian nuorisoseuran torvisoittokunta johtajanaan maanviljelijä Aarne Uusitalo
voitti ensimmäisen palkinnon ja nyt myös omakseen kiertopalkinnon, kun se sai kolmannen kiinnityksen palkintoon.
Kansantaiteilija kelloseppä Veikko Siulo voitti kaksirivisellä haitarillaan ensimmäisen palkinnon.

Juhani Aitasalo voitti metsänleimauskilpailut 1.7.1953 Tuorilassa seurakunnan metsässä pidetyssä leimauskilpailussa.
Toinen oli Antti Marttila ja kolmas Heikki Viertonen. Merikarvialla pidettiin vuonna 1953 useita leimauskilpailuja,
joilla pyrittiin metsien käsittelytavan ohjaamiseksi oikeaan suuntaan. Osanottajia eri kilpailuissa oli kaikkiaan noin 80 metsänomistajaa.

Merikarvian Kotiseutuyhdistys piti vuosikokouksensa 30.6.1953 kunnanhuoneella.
Todettiin, ettei tämä harrastus ole saanut täällä vielä kovin hyvää jalansijaa, vaikka täällä on paljon perinteitä vaalittavana.

Merikarvian Kotiseutu- ja museoyhdistyksestä…
Yhdistyksen säännöt on hyväksytty 1952 ja yhdistys on rekisteröity.

Vuonna 1953 Merikarvialla oli kovat tulvat. Heinäkuussa oli täällä ukkossateita, jotka saivat aikaan suurvedenpaisumuksen,
ettei sellaista ole nähty kuin viimeksi vuonna 1913. Vuonna 193 vesistöt olivat vielä perkaamattomia, mutta nyt perkaustyötä
on tehty asiantilan korjaamiseksi. Siksi valtava vedennousu yllätti monet. Lauttijäven vesistössä veden aiheuttamat vahingot olivat suurimmillaan.
Tulvavahingot olivat Merikarvialla yli 2 miljoonaa markkaa.
Yhteensä 104,65 ha peltoa kärsi vahinkoja, Menetetyn sadon arvo on noin 2 miljoonaa 100.000 markkaa.
Tuhoja kärsi kaikkiaan 64 viljelmää.

Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin yhteiskoulussa 31.7.1953.
Kokouksen avauksen suoritti rovasti Väinö Raitala, joka valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi.
Sihteeriksi valittiin rehtori Leila Säynäjärvi ja pöytäkirjan tarkistajiksi Hanna Alho ja F.V. Vapaatalo.
Koulun lukukausimaksu korotettiin 4.000 markkaan.

Merikarvian kunnan kansakoululaisten yleisurheilukilpailut pidettiin 3.9.1953 keskusurheilukentällä.
Kolmiottelun parhaat pojat olivat 1939-41 sarjassa Pentti Järvinen, toinen Seppo Haukoranta ja kolmas Eljas Santa ja
neljäs Altti Välimaa. Poikien 1942 tai sen jälkeen syntyneiden paras oli Juhani Tuomela, toinen Juhani Laine,
kolmas Jouko Elevaara ja neljäs Juhani Tuomela.
Tyttöjen 1939-1941 sarjan paras oli Terttu Tammisto, toinen Airi Uusitalo, Kolmas Seija Uusimäki ja
neljäs Maire Vanhatalo.
Tyttöjen 1942 ja sen jälkeen syntyneiden tyttöjen sarjan paras oli Liisa Kytölä, toinen Marjatta Lahnaviiki,
kolmas Liisa Nevala ja neljäs Arja Raitokivi.

Kunnan yleisurheilukisat suoritettiin 6.9.1953 Trolssissa. Osanottajia oli yhteensä 103.
Yleisen 100m juoksu parhaat olivat A. Myllykallio, Lasse Tuominen ja P. Myllykallio.
Alle 18 v. 100m paras oli K. Välimaa, toinen R. Aalto ja kolmas V. Mattila.
Alle 15 v. 100m paras oli P. Aittamäki, toinen A. Välimaa ja kolmas S. Siltanen.
Alle 18v. 800 m. juoksun paras oli J. Rinne ajalla 1.14,9.
Yleisen pituushypyn paras oli O. Länsitalo 589, toinen L. Tuominen 585 ja kolmas A. Myllykallio 571.
Alle 18 v. pituuden voitti H. Vanhatalo 546, toinen V. Nieminen 521 ja kolmas K. Välimaa 517.
Alle 15 v. pituuden voitti P. Aittamäki 465, toinen O. Jakonen 459 ja kolmas S. Siltanen 449.

Jumpinmäen ”Olumpialaiset” kisattiin 15.9.1953 Kouhin tallinpihaan kunnostetulla stadionilla.
Osanottajia oli yhdeksän. Suoritetun 3-ottelun paras oli Risto Kouhi, toinen Jorma Kohvakka ja kolmas Seppo Yli-Kerttula.
Tyttöjen paras oli Sirkka Santamäki, toinen Saara Yli-Kerttula, kolmas Riitta Kouhi ja neljäs Pirkko Kohvakka.
Pikkutyttöjen paras oli Aino Yli-Kerrtula ja toinen Marja Kouhi.
Kaikki palkittiin Kouhin isännän palkintomitalilla.

Yhteiskoulun 3-ottelu pidettiin koulun pihamaalla ja läheisellä maantiellä. Paras luokka oli IV b luokka.
Paras oli V. Nieminen, toinen R. Aalto, kolmas A. Yliknuussi, neljäs S. Vihervuori, viides E. Kylvö,
kuudes M. Viikilä, seitsemäs V. Hakasalo, kahdeksas P. Viertola, yhdeksäs J. Kolsio ja kymmenes K. Vesanen.
Luokkien parhaat: V luokka: V. Nieminen, IV a luokka V. Hakasalo, IV b luokka R. Aalto. III a luokka M. Viikilä,
III b luokka O. Salo,
II a luokka H. Leutonen, toinen K. Liutala, kolmas P. Peltomäki, neljäs J. Tuominen ja neljäs L. Hakosalo.
II b luokka S. Järvenpää. Ia luokka L. Kivikanta ja Ib luokka U. Nieminen.
paras 60 m juoksussa Raimo Aalto 7,5, pituudessa R. Aalto 592 ja kuulassa V. Nieminen 17.26.

Valtion verotalo Norkooliin…

Kunnan omistamaan Pohjatalon, joka tunnetaan paremmin Norkoolin nimellä, pirttirakennukseen muutti
Merikarvia- Siikainen kuntain valtionveropiirin verotoimisto.

VPK:n kokous pidettiin kunnanhuoneella marraskuussa 1953. Puheenjohtajana toimi Mikko Väre ja sihteerinä Paavo Huhtinen.
8 henkilöä oli läsnä.
VPK:n johtokuntaan valittiin E.V. Lehtonen, Lasse Lehtonen, E. Itäpuro, M. Väre, J. Laine ja J. Hyrskylahti.
Varajäseniksi Risto Rantala ja Frans Peltonen. Johtokunnan puheenjohtajaksi Mikko Väre, varapuheenjohtajaksi
E.V. Lehtonen ja taloudenhoitajaksi E. Itäpuro.
VPK: päälliköksi valittiin edelleen P.E. Huhtinen, I varapäälliköksi E. Itäpuro ja II varapäälliköksi Lasse Lehtonen.
Moottoriruiskun hoitajiksi Lauri Hiekkola, J. Laine, Pentti Ojala ja Matti ja Mikko Hyrskylahti

Tervehtien Virpolasta!

Mielenkiintoisia asioita tapahtui tuona vuonnakin.

Paavo Huhtinen toimi VPK:n päällikkönä vuonna 1953.
Jumpinmäen urheilukisa on mienkiintoisa tapahtuma.

Nuoret urheilivat ahkerasti ja urheilukenttä oli toiminnassa
Päivitetty 2.4.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä