Perinnetarinoita ja runoja
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954

Merikarvian marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin 20.1.1964 Säiläpohjalla. Kokouksen puheenjohtajana toimi konsultti Irja Mäkelä
ja sihteerinä Ilona Salmi. Toimintasuunnitelmaan tulevat ompelu- ja kutomakurssit kevään aikana ja syksyllä 4-päiväiset ruuanlaitto-
ja voileipäkurssit sekä yhden illan kestävä puutarhaneuvontatilaisuus rainakuvineen. Johtokuntaan valittiin poismuuttaneen Ebba Calssonin
tilalle Saara Säiläpohja, josta tuli sihteeri. Toiseksi varajäseneksi valittiin Irja Huhtinen. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Ester Vihervuori,
varapuheenjohtajaksi Anni Raitala, rahastonhoitajaksi Taimi Jokisalo ja jäseniksi Ilona Salmi, Suoma Lehtinen ja Tyyne Lehtonen.
Varalle Lea Viikilä. Martta-emännäksi valittiin Selma Ala-Knuussi ja hänelle avuksi Lyyli Hakosalo ja Kaija Elovaara.
Työiltoina olivat keskiviikot.

Merikarvian Mieslaulajat ry:n vuosikokous pidettiin 4.2.1954 omassa Mieslaulajain talossa. Puheenjohtajana toimi Mikko Väre ja sihteerinä
V. Luovula. Kuoronjohtajaksi valittiin Reino Rannikko ja varajohtajiksi Terho Kankainen ja Heikki Vaihinen.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Viljo Yli-Kerttula, sihteeriksi V. Luovula ja rahastonhoitajaksi E. Ellilä,
kaikki he uudestaan toimiinsa. Hallitukseen lisäksi Veikko Vähätalo, Toivo Lehtinen, Mikko Väre ja Olavi Vuori.

Merikarvian reserviupseerikerhon vuosikokous pidettiin luutnantti Risto Rantalan kotona helmikuussa 1954. Kerhon puheenjohtaja
kapteeni Esko Sipilä avasi kokouksen. Kokousta johti yliluutnantti Reino Rannikko Risto Rantalan toimiessa sihteerinä.
Toimintakertomus osoitti, että edellinen toimintakausi oli kilpailupainotteinen ja oman kerhotalon rakentamiseen Ämmäkariin.
Puheenjohtajaksi jatkamaan valittiin E. Sipilä. Johtokuntaan valittiin uudelleen K.G. Häyrinen ja uudeksi jäseneksi luutnantti T. Hallikainen.
Varalle valittiin Risto Rantala ja vänrikki Erkki Esko.

Merikarvian kansakoululaisten hiihtomestaruuskilpailut hiihdettiin 11.2.1954 Ylikylän koulun maastossa. Paras koulu tyttöjen sarjassa
oli Ahlström, toisena Peippu ja kolmantena Koittankoski. Poikien osalta paras koulu oli Ylikylä Pohjoinen, toinen Peippu ja kolmas Kasala.
Tyttöjen paras oli Seija Uusimäki Ylikylä Pohjoinen, toinen Raija Tähkänen Peippu ja kolmas Maija-Liisa Tuominen Peippu.
Poikien paras oli Jorma Laine Ylikylä Pohjoinen, toinen Jouko Uusimäki Ylikylä Pohjoinen, kolmas Seppo Haukoranta Kuvaskangas
ja neljäs Raimo Vuorinen Peippu. Jatkokoulun paras oli Seppo Siltanen Lammela, toinen Osmo Fagerroos Satama ja kolmas Osmo Urhonen Peippu.

Merikarvian Naisvoimistelijat ry:n vuosikokous pidettiin 8.2.1954 yhteiskoulussa, jossa puhetta johti Aira Lehtinen ja sihteerinä toimi Annikki Raita.
Johtokuntaan valittiin Leila Sipilä, Aili Lammi, Hilkka Ojala, Leila Säynäjärvi ja Maija-Liisa Vesanen. Varalle tulivat Helena Lehtinen ja Saara Säiläpohja.
Ohjaajiksi tulivat Aihe Lastu Leila Sipilä ja Mirja Lehtinen. Harjoitusillat ovat maanantaisin yhteiskoulussa.
Puheenjohtajana jatkoi Leila Sipilä, sihteerinä Hilkka Ojala ja taloudenhoitajana Aili Lammi.

Kunnan hiihtomestari yleisessä sarjassa oli Viljo Vuorinen, toinen Heikki Lähteenmäki ja kolmas Arvo Hirvonen.
Alle 18 v paras oli Lasse Länsitalo, toinen Isto Pohjola ja kolmas Matti Viikilä. Alle 15 v. paras oli Seppo Siltanen,
toinen Jorma Laine ja kolmas Osmo Urhonen. Naisten paras oli Riitta Salmi, toinen Liisa Rikalainen ja kolmas Mirja Asunto.
Tyttöjen paras oli Seija Uusimäki ja toinen Sirkka Jokisalo.

Marsin puheenjohtajaksi Lauri Lehtonen, sihteeriksi Helmi Tähtinen, rahastonhoitajaksi Lasse Tuominen ja jäseniksi Väinö Sundelin
varapuheenjohtajaksi, Jaakko Mäkinen ja Pentti Kallioinen. varalle Isto Pohjola, Martti Tähtinen ja Valtteri Niemi.

Marsin jäsentenväliset hiihtokilpailut pidettiin 7.3.1954 vesikelissä. Yleisen sarjan paras oli Martti Tähtinen, toinen Jaakko Mäkinen ja
kolmas Olavi Laaksonen. Alle 18 v. paras oli Antti Yliknuussi, toinen Isto Pohjola ja kolmas Ossi Kivikanta.
Alle 15 v. paras oli Jouko Vesanen, toinen Erkki Kotikumpu ja kolmas Osmo Tähtinen.

Marsin sisähyppymestari 11.3.1954 oli Martti Tähtinen, toinen Lasse Tuominen ja kolmas Heimo Salo.
Alle 18 v. paras oli Antti Yliknuussi, toinen Veijo Vuorisalo ja kolmas Isto Pohjola. Alle 15 v. paras oli Osmo Tähtinen,
toinen Erkki Kotikumpu ja kolmas Simo Järvenpää.

Marsin hiihtomestaruuskilpailut pidettiin 21.3.1954 ja mestariksi sivakoi Väinö Sundelin, toinen Isto Pohjola ja kolmas Olavi Laaksonen
ja neljäs Jaakko Mäkinen.
Marsin voimisteluillat pidettiin yhteiskoululla joka tiistai 19-22.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihtojen paras poika vuonna 1954 oli K. Vesanen, toinen V. Nieminen, kolmas T. Ratala, neljäs M. Viikilä,
viides A. Yliknuussi ja kuudes S. Vihervuori. Tyttöjen paras oli Riitta Salmi, toinen Raili Itäjärvi, kolmas Sirkka Salo, neljäs Kyllikki Erkkilä,
viides Vappu Salmi ja kuudes Ritva Anttila.

Lauttijärven Lukon sisähyppymestariksi 4.4.1954 hyppäsi yleisessä sarjassa Onni Korpunen, toinen Antti Myllykallio ja kolmas Toivo Uusitalo.
Poikien alle 19 v. sarjan paras oli Unto Ketola, toinen Veikko Mattila ja kolmas Pentti Pirttijärvi.

Merikarvian satamasta…
Antero Nurminen, verojohtaja
Selvitys Merikarvian sataman vaiheista ja kehityssuunnitelmista 12.5.1954:

Merikarvia on varsin vanha satamapaikka, sillä jo 1830-luvun Porin Kaupungin tuulaakitileistä käy selville, että Merikarvian satamassa
vieraat alukset lastasivat parruja, lehtereitä ja lautoja suoraan ulkomaille ja näinä vuosina kävivät Porin ja Turun kaupungit kiistaa Merikarvian
puuhankinnoista
Kiista johti Ala-Satakunnan kruununvouti B.G. Mellinin asiassa suorittamaan tutkimukseen, jossa hän mm sanoo, Merikarvialla on harjoitettu
puutavaran kauppaa ja lastausta miltei ikimuistoisista ajoista.

Keväällä 1841 myös Kristiinan kaupunki ja sen kauppiaat puuttuivat tähän Merikarvian lastaus- ja puutavaranhankintakysymykseen ja he kääntyivät
Senaatin talousjaoston puoleen anomuksella, jossa he korostivat erityisesti sitä suurta hyötyä, mikä seudun väestölle koituisi, jos se saisi vapaasti
myydä ja lastata metsäntuotteita Merikarvialta.
Helmikuussa 1843 Turun kauppiaat puolestaan kääntyivät kuvernöörin kautta Senaatin puoleen anoen, että heille annettaisiin oikeus ostaa, varastoida
ja lastata puutavaraa Merikarvialla, jota he pitivät Ylisen Satakunnan ”porttina”.

Näin metsäntuotteiden osto ja lastaus Merikarvialla lisääntyi vuodesta toiseen ja muodostaa tämä kaupunkien kilpailu puutavaran saannista ja lastauksesta
Pohjois-Satakunnan pitäjistä Merikarvian ”portin” kautta kiintoisan luvun maamme taloudellisen kehityksen historiassa 1800-luvulla, kuten tohtori
L.I. Kaukamaa on asiaa käsittelevässä laajassa tutkimuksessaan osoittanut.

Kuten edellä olevassa on käynyt selville ovat metsät muodostaneet ja muodostavat yhä Merikarvialla ja sen lähiympäristössä taloudellisen päätekijän.
Maanviljelys, joka pienviljelysvoittoista ei yksin pysty antamaan harjoittajalleen elantoa ja onhan Merikarvia valtion asettaman kivisyystutkimustoimikunnan
tutkimukseen maamme toiseksi kivisin kunta. Viljelyspinta-alat ovat lisäksi varsin pieniä ja hajallaan olevia, ollen Merikarvian pinta-ala noin 4.100 ha
ja metsäpinta-ala noin 32.000 ha. Kalastustulot, jotka takavuosina ovat merkinneet suurta osuutta seudun taloudessa, ovat vuosi vuodelta vähentyneet
ja useista eri syistä johtuen uhkaavat tyrehtyä kokonaan. Kalastajien siirtymisestä muihin töihin esiintyy erittäin paljon ja se vaikeuttaa osaltaan muutenkin
vaikeita työllisyysoloja paikkakunnalla.

Työtulojen hankkiminen jää huomattavalta osalta juuri metsätöiden ja seudun sahatavaraa valmistavien pienyrittäjien, joiden jatkuvuus ainoastaan
voi taata seudulla edes välttävät elinmahdollisuudet.
Ajallemme niin vaikeat sosiaaliset kysymykset kuin maaltapako ja maastamuutto sekä työttömyys, jotka kaikki juuri Merikarvialla esiintyvät tyypillisinä,
ovat täällä ratkaistavissa osaltaan Merikarvian satamaoloja kehittämällä, joihin Halluskerin väylän syventäminen yhtenä osana kuuluu.

Satamaolojen kehittämisellä tahdotaan tehdä mahdolliseksi puutavaran jatkuva ja mahdollisesti laajeneva lastaus ja jalostaminen Merikarvialla, joka taasen
suoranaisesti vaikuttaa täkäläisen asujamiston, pienviljelijä-metsänomistajien, työväestön ja elinkeinonharjoittajien ja siten koko väestön turvaamiseen
ja mahdolliseen kohottamiseen.

Merikarvialla on sisäsatama, jossa puutavaran lastauksen ensimmäinen vaihe tapahtuu, ja josta johtaa kaksi väylää ulos. Ulompana sijaitsee lastauspaikat,
joille puutavara hinataan lautoissa tai viedään sinne proomuilla. Aikaisemmin käytettiin lastaukseen Truutinkarin pohjoispuolella olevaa lastauspaikkaa,
mutta koska tämä oli suojaton länsi - pohjatuulille alettiin etsiä parempaa lastauspaikkaa. Sellainen löytyikin Ison-Truutinkarin länsipuolelta, jossa Merikarvian
kunta merenkulku- ja puolustuslaitoksen avustuksella kesällä 1950 suoritti perkausta ja kivien poistoa.

Tämä niin sanottu Tynnyrinkarin lastauspaikka on Merenkulkuhallituksen esittämän käsityksen mukaan aikaisempaa Merikarvian redin lastauspaikkaa
huomattavasti parempi, joten sellaiset alukset, jotka eivät kokonsa puolesta voi päästä sisäsatamaan tai sen edustalle voivat turvallisesti suorittaa lastauksensa
tässä Tynnyrikarin lastauspaikassa.
Vuosina 1934.35 suoritettiin ns. Truutinkarin väylän perkausta Eduskunnan myöntämän avustuksen turvin. Nyt tämä väylä on niin madaltunut, että se tuskin
soveltuu keskikokoisillekaan aluksille ja on kyseenalaista kuten Merenkulkuhallitus käsityksenään lausuu, voidaanko sitä väylää sallittavan käyttää tämän
kokoisille aluksille.

Kun Tynnyrikarin lastauspaikka on nyt saatu perustetuksi ja vanha Truutinkarin laivaväylä käy aivan näinä vuosina merenkululle mahdottomaksi ilman
suuria kustannuksia, on tarkoituksenmukaista, ettei merenkulkua tahdota Merikarvialla kokonaan tukahduttaa, että tämä vanha Truurinkarin laivaväylä
kokonaan hylätään ja se korvataan uudella ns. Halluskerin väylällä, joka johtaa suorinta tietä sisäsatamasta ulkoisen Tynnyrikarin lastauspaikan kautta merelle.

Tämä Halluskerin laivaväylä on kyllä nykyisinkin käytössä, mutta koska se on vahvistettu liikennöitäväksi korkeintaan 2,7 m syvässä käyville aluksille
ja on se eräiltä osin kivikkoinen, se ei voi nykyisellään edes tyydyttävästi palvella merenkulkua.
Näin Merikarvialla on kaksi epätyydyttävää ja melkein rinnakkain kulkevaa väylää, joiden molempien jatkuva viitotus ja muu huolto tulee tarpeettoman kalliiksi.

Nyt on tehty suunnitelma tie- ja vesirakennushallituksen toimesta Merenkulkuhallituksen ohjeiden mukaan, samoin kustannusarvio 3 metrin syvässä
kulkevia aluksia varten. Kustannusarvio päättyy 31 miljoonaan markkaan.

Vuonna 1954 saadun tiedon mukaan Merikarvian sataman kautta vuosittain lastataan kaivos- ja paperipuuta 8.500 Engl. kuutiosyltä ja sahatavaraa 3.000-5.000 std,
jotka määrät voitaisiin väylän syventämisen jälkeen 2-3 - kertaistaa, kuten laivanselvitys- ja huolintaliike O.W. Hacklin& Co Oy:n taholta on vahvistettu.

Myös Osuuskunta Metsäliitto toivoo Merikarvian sataman kehittämistä.

Toukokuussa 1954 Merikarvialla vieraili arvokas joukko tutustumassa Merikarvian satamaan. Valtiovaltaa edustivat kulkulaitosvaliokunnan puheenjohtaja V. Kaasalainen
ja varapuheenjohtaja E. Raunio sekä jäsenet A. Ahonen, R. Hallberg, E. Karjalainen, V. Kokkola, M. Lahtela, A. Leikola, H. Manninen, E. Pesonen, P. Puhakka,
M. Raippala, J. Rytkönen, G. Teir, T. Anttila, T. Friman, U. Kulovaara, N. Nurminen ja A. Turkka.

Valtiovarainvaliokunnasta olivat mukana puheenjohtaja V. Rantala, O. Pesonen, M. Lepistö, K. Eskola, M. Niskala, T. Nordström, H. Kyttä, P. Aitio, P. Rapio,
N. Kaasalainen ja A. Sävelä.
Kulkulaitosten- ja yleisten töiden ministeriöstä hallitussihteeri V. Vuorimies ja yli-insinööri E. Sivenius sekä tarkastaja L. Salovaara.
Tie- ja vesirakennushallitusta edustivat pääjohtaja A. Kuusisto, toimistopäällikkö dipl.ins. E. Riihimäki ja yli-insinööri K. Tolonen.
Merenkulkuhallitusta merenkulkuneuvos komentaja E. Mattila.
Turun tie- ja vesirakennuspiiriä edusti vanhempi insinööri M. Jääskeläinen ja Tampereen työvoimapiirin päällikkö metsänhoitaja Suomalainen.

Lisäksi mukana oli Merikarvian sataman lähipiiriin kuuluvien kuntien edustajat. Valtiovallan edustajat tulivat junalla Poriin, josta heidät ohjattiin aamukahville
ravintola Itäpuistoon. Sieltä turistibussilla matkattiin Merikarvialle ja Mieslaulajien talolle, jossa valtuuston puheenjohtaja Eino Siltanen toivotti arvokkaat vieraat
tervetulleiksi Merikarvialle. Totta kai Merikarvian torvisoittokunta esiintyi Aarne Uusitalon johdolla, samoin Merikarvian Mieslaulajat johtajanaan Reino Rannikko.

Sitten lähdettiin Kouhin laiturista ” Fagerin Uskolla” merelle. Luotsit Leutonen ja Peltonen esittelivät satamaa ja sen väyliä.
Satamahanketta esitteli vieraille taksoitussihteeri Antero Nurminen.

Aino Hopealahti voitti lypsykilpailut toukokuussa 1954, toinen oli Elma vanhatalo yhdessä Helli Tattarin kanssa, neljäntenä olivat Irja Kivelä ja Liisa Moisio ja kuudentena Elli Kotomaa.

Merikarvian yhteiskoulu yliopistoon johtavaksi kouluksi. Kunta takaa lisärakennuksen rahoitusta.
Valtuusto myönsi Merikarvian yhteiskoululle 25 miljoonan markan lainan takauksen koulurakennuksen laajentamista varten.

Merikarvian yhteiskouluun otettiin I luokalle Matti Haapamäki, Antti Jokinen, Kalervo Herrala, Marja-Terttu Honkasalmi, Ritva-Liisa Uusitalo,
Klaus Linden, Jouko Elevaara, Tapio Blomberg, Raili Särme, Erkki Vanhatalo, Pirkko Kohvakka, Juhani Laine, Pekka Setälä, Antti Meura, Arja Raitokivi,
Hilkka Renfors, Sirkka Niemi, Leena Länsitalo, Tuula Välimäki, Irma Mustapää, Tapio Peltola, Sirpa Ylermä, Pirkko Sandberg, Liisi Salminen,
Marjo-Liisa Anttila, Altti Peltomäki, Kaija Kankaanpää, Väinö Mäntylahti, Martti Nieminen, Jaakko Vakkamaa, Kaino Kalliosalmi, Risto Ojantakanen,
Unto Salmi, Taisto Puonti, Leila Vuori, Soili Österman, Anja Mäntymäki, Eino Mäntylahti, Harri Huhtinen, Pasi Heinonen ja Jussi Virtanen.

Merikarvian urheiluelämä sai uutta tuulta purjeisiinsa vuonna 1954, kun keskusurheilukenttä ja Lukon kenttä Kuvaskankaalle valmistuivat.

Pohjois-Satakunnan laulujuhlilla Kankaanpäässä Merikarvian torvisoittokunta voitti A-sarjan Aarne Uusitalon johdolla.

Satakunnan laulujuhlilla Vammalassa Merikarvian Nuorisoseuran torvisoittokunta voitti maalaissoittokuntien sarjan mestaruuden
Aarne Uusitalon johdolla. Samoin Reino Rannikon johtama Merikarvian mieskuoro voitti sarjansa.

Köörtilän Kirin jäsentenväliset yleisurheilukilpailut pidettiin Köörtilän kentällä 22.8.1954. Yleisen sarjan 3-ottelun paras oli
Oiva Länsitalo, toinen Aimo Vanhatalo ja kolmas Mikko Järvinen. Alle 18 v. paras oli Kauko Välimaa, toinen Heikki Vanhatalo ja
kolmas Altti Välimaa. Alle 15 v. paras oli Jorma Aittakari, toinen Seppo Siltanen ja kolmas Altti Välimaa.
Alle 12v paras oli Taisto Kaipio, toinen Aimo Hill, kolmas Aimo Siltanen.

Kunnan yleisurheilukilpailut pidettiin Kuvaskankaan kentällä, jossa Kauko Välimaa oli paras 100m ajalla 11,9. toinen Reijo Kallioinen ja kolmas Oiva Länsitalo.
Yleisen pituuden paras oli Heikki Vanhatalo tuloksella 6.02, toinen Oiva Länsitalo 5.95, kolmas Antti Myllykallio 5.86.
Alle 18 v. 100 m paras oli Kauko Välimaa 11,9, toinen Raimo Aalto ja kolmas Aimo Pohjatalo. Hannu Mahlamäki voitti kuulan ja kiekon.

Merikarvian kansakoulujen välisissä yleisurheilukilpailuissa Kuvaskankaan urheilukentällä 13.9.1954 paras koulu oli ylivoimaisesti Kuvaskangas.
Kaikkiaan 110 koululaista otti osaa kisaan.
Paras pojista oli sarjassa 1940-1942 oli Seppo Haukoranta, Kuvaskangas, toinen Eljas Santa, Ylikylä, kolmas Raimo Vuorinen, Peippu,
neljäs Arvi Lahdenvaara Peippu ja viides Arto Palomäki Lauttijärvi. Samaikäisten tyttöjen paras oli Anja Harju, Satama, toinen Pirkko Rajala, Kuvaskangas,
kolmas Maire Vanhatalo Riispyy, neljäs Marjata Lahnaviiki, Köörtilä ja viides Lea Michellsson, Köörtilä.

Poikien, sarjassa 1943-ja nuoremmat paras oli Kalevi Rajala, Kuvaskangas, toinen Heikki Marjamäki, Kuvaskangas, kolmas Juhani Tuominen, Riispyy,
neljäs Kalervo Peltonen Ahlström ja viides Kyösti Marikko Köörtilä. Samanikäisten tyttöjen paras oli Liisa Nevala, Kuvaskangas, toinen Soile Länsikylä, Lankoski,
kolmas Marja-Liisa Harju, Satama, neljäs Outi Salonen Ahlström ja viides Eija Tähkänen Peippu.
Parhaat koulut olivat Kuvaskangas, Peippu, Ylikylä ja Satama.

Sankaripatsaskeskustelu alkoi syyskuussa 1954, kun Merikarvialla juhlittiin sodan päättymisen 10-vuotisjuhlaa juhlavin menoin.

Merikarvian sataman ruoppaamiseksi kansanedustaja Eino E. Heikura ym. kansanedustajat tekivät 14.9.1954 eduskunnalle toivomusaloitteen N:o 428,
että eduskunta ottaisi vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan markan määrärahan Merikarvian satamaan johtavan nk. Halluskerin väylän
syventämistä ja ruoppaamista varten.
Jo vuonna 1951 valtiopäivillä tehtiin toivomusaloite N:o 254, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana oli ns. Tuomiojan hallituksen valtiovarainministeri.
Tämä ehdotus silloin kaatui jo valiokunnassa, kun eräät suuremmat satamat menivät etusijalle.

Lauttijärven Lukon yleisurheilumestaruuskilpailuissa 26.9.1954 voitti 10-ottelun Antti Myllykallio, toinen Pentti Myllykallio ja kolmas Kauko Nummelin.
Alle 20 v. paras oli Voitto Korpunen, toinen Matti Luomansivu ja kolmas Mikko Pihlajamäki. Pituuden paras oli A. Myllykallio 587.

Sataman kansakoulu 30-vuotias:

Juhlaa vietettiin 28.11.1954. Tilaisuus aloitettiin virrellä 403. Koulun johtokunnan puheenjohtaja Toivo Kuusinen lausui kaikki tervetulleiksi juhlaan.

Erityisesti Kuusinen kiitti koulun opettajaa Ines Tommilaa hänen lahjoittamastaan marmorisesta sankaritaululaatasta. Tämä taulu on tallella Ahlströmin koululla.

Koulun V-VI luokkien oppilaat esittivät opettaja Jussi Pitkärannan johdolla kuorolausuntaa ja laulua.
Oppilas Lahja Salmi lausui, V lk:n pojat lauloivat.
Pirjo Källi ja Paula Sevon lausuivat ja Jukka Vuori esitti trumpetin soittoa.

Hanna Alho esitti koulun historiikin. Hän kertoi mm koulun tulleen maksamaan 420.867 mk,
Koulun ensimmäisinä opettajina toimivat Ilmari Hirvonen, Ines Tommila ja Hanna Norrgård.

Koulukeittola aloitettiin ensimmäisenä kouluna Merikarvialla vuonna 1925.
Koulussa oli ensimmäisten 30 vuoden aikana ollut 865 oppilasta, joista 334 on saanut päästötodistuksen.
Koulusta on siirtynyt runsaasti oppilaita yhteiskouluun. Tämän jutun kirjoittaja siirtyi 1952 yhteiskouluun.
Johtokunta oli kokoontunut 39 vuoden aikana kaikkiaan 253 kokoukseen.
Taloustirehtööri J.O. Rikalainen kertoi ja luovutti koulun rakennushistoriikin koulunarkistoon.

Virpolasta tervehtien!

Hieno Antero Nurmisen satamakatsaus.
Satama oli voimakkaasti esillä tuona vuonna.
Merkittävä hanke eli Ylikylän oma urheilukenttä toteutuii palvelemaan nuorisoa ja hyviä ueheilutuloksia saatiin aikaan.

Päivitetty 24.4.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä