Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962

Kunnallislehdessä merikarvialainen miettii 4.1.1962: ”Järkiintymistä todistaa sekin valtuuston päätös, että Alakylän koulun rakentaminen siirtyi.
Eiköhän sittenkin olisi terveellistä vielä kerran miettiä, onko väistämätöntä pitää noin 2,5 kilometrin matkalla kolme koulua kunnossa.
Jonkun koulun ehkä voisi vähentää. Mutta minkä? Tuskinpa siihen ainakaan oppilasluku pakottaa, että on kolme koulua näin lähekkäin.

Merikarvian Marsin vuosikokous pidettiin 14.1.1962 Seuran puheenjohtajaksi valittiin Lauri Lehtonen, sihteeriksi Osmo Tähtinen,
rahastonhoitajaksi Pentti Tähtinen, kaikki yksimielisesti uudelleen. Vielä 4 vakinaista ja 3 varajäsentä: Lasse Tuominen, Väinö Sundelin,
Seppo Laiho ja Erkki Kotikumpu. sekä varalle Simo Nyroos, Jaakko Laine ja Pauli Tähtinen.
Voimisteluharjoituksia pidettiin maanantaisin ja torstai-iltaisin 18.30-21.30 keskuskansakoululla. Kaluston hoitajaksi Lauri Lehtonen.

Paavo Huhtinen sai 245 ääntä valitsijamiesvaaleissa ja Vieno Aalto sai 606 ääntä.

Opettaja Hilma Vaihinen kuoli 1961. Sortavalan kansakoulunopettajaseminaarista hän valmistui vuonna 1907.
Hän tuli Ylikylän koulun johtajaopettajaksi 1907. Ahersi 43 vuotta. Eläkkeelle 1950. Oli mukana lottatyössä, naiskuoron johtajanakin.
Nuorisoseuran johtokunnan jäsen ja NNKY:n johtokunnassakin. Maalaus ja runous mieleistä. Lämmin kotiseuturakkaus näkyi hänessä.
Puoliso ja kaksi poikaa häneltä jäivät.

Naisvoimistelijoiden vuosikokous pidettiin yhteiskoululla. Puheenjohtajaksi Leila Sipilä, sihteeriksi Hilkka Ojala,
rahastonhoitajaksi Aili Lammi, jäseniksi Leila Säynäjärvi, Arja Peltomäki ja Helli Ojala.
Varajäseniksi Laura Koskenkorva ja Pirkko Kohvakka.

Reservinupseerikerhon vuosikokous pidettiin Häyrisellä. Kerhon pj luutnantti Leo Veromaa, sihteeriksi vänrikki O. Tiitinen, jäseniksi
yliluutnantti Gunnar Häyrinen, kapteeni A. Vuola, luutnantti R. Niemi, vänrikki P. Alastalo,
varajäseniksi yliluutnantti Paavo Huhtinen ja vänrikki P. Salmi.
Keskusteltiin naisjaoston perustamisesta.

Merikarvian Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin 25.1.1962 Raitalassa. Yhd. pj Anni Raitala, varapj Kerttu Koivisto,
sihteeriksi M-L. Vaahtoranta, rahastonhoitajaksi M-L. Vesanen, ja jäseniksi Ester Vihervuori, Suoma Lehtinen, Lea Viikilä,
Irja Huhtinen. Martta-emäntänä toimii Irja Huhtinen. ompeluseuraemäntänä Suoma Lehtinen. astiaston hoitajana Aini Ojala
ja mehustimen hoitajana Lea Viikilä.

Merikarvian hiihtomestarit olivat 18.2.1962 Köörtilässä, jossa oli 46 osanottajaa. Väinö Sundelin voitti yleisen 15 km.
Ikämiesten paras oli Arvo Hirvonen, toinen Jaakko Hanhilahti. Alle 18v Pentti Tiittanen. Alle 15 v Paavo Tuominen.
Pojat alle 12v Ismo Juhantalo.
Naisten paras oli Marja-Leena Kalaranta, toinen Anneli Ylitalo. Tyttöjen alle 15v Marja-Leena Mahlamäki.

MeLun hiihtomestareiksi sivakoivat: yleisen 15 km voitti Olli Korpunen, Ikämieshet: Juha Lähteenmäki.
18-20 v Kalevi Tarkkio. 16-17 v. Juhani Ollila. 14-15 v. Ismo Peltola. 12-13 v. Juhani Rantamäki.
10-11 v. Tapio Sinervä. Alle 10 v. Kari Nummelin.
Naisten Hilkka Haapamäki. Alle 14v Inkeri Väliluoma. Alle 12v Anja Haanpää Alle 10v Anita Laine.

Köörtilän Kirin hiihtomestarit Osanottajia 28.
Yleinen 15 km Mikko Santanen. Ikämiehet Jussi Pajamäki. Alle 18v Matti Michkelsson. Alle 15 cv. Paavo Tuominen.
Alle 13v Pekka Niemi. Alle 12v Ismo Juhantalo. Alle 11v Matti Pajamäki. !3 v. Rauha Hänninen. Alle 13v Pirjo Urhonen.

MePa voitti 4-2-avausottelussa toukokuussa Nakkilan Viren.

Merikarvian yhteiskoulu-Porin lyseo pesäpallossa 8-4- 10.5.1962.
Satakunnan laulujuhlilla Kiukaisissa heinäkuussa 1962 palkittiin kaikkien kuorojen kilpailussa parhaana kuorona Merikarvian Nuorisoseuran
sekakuoro johtajanaan Reino Rannikko. Merikarvian Mieslaulajat voitti myös sarjansa johtajanaan Reino Rannikko.
Merikarvian Nuorisoseuran torvisoittokunta oli III johtajanaan Aarne Uusitalo.
Heikki Lähteenmäki sai I palkinnon ja Kauko Nummelin II palkinnon ja Jaakko Lähteenmäki III palkinnon harmonikka ja harput- sarjassa.

Yhteiskoulun linjajako:

Kouluhallitus on vahvistanut yhteiskoulun uuden lukusuunnitelman, jonka mukaan lukioluokat muuttuvat linjajakoisiksi.
Lukion linjat ovat matemaattinen ja yleinen linja.

Kunnan yleisurheilumestarit 1962 elokuussa 1962 olivat mm: 100m Kauko Välimaa 11,8, toinen Jorma Venho 11,9 ja kolmas Touko Kylvö 12,1.
Pituus Jorma Venho 611, toinen Touko Kylvö 610, kolmas Kauko Välimaa 599. Kolmiloikka Olavi Rikalainen 13,17.
Korkeus Kari Vihervaara 185
Alle 18v pituus Olavi Rikalainen 605, toinen T. Hyrskylahti 596 ja kolmas P. Tiittanen 575.

Kansalaiskoulun 3-ottelun parhaat: Naisten paras oli Eila Palomäki, toinen Aune Välisalo ja kolmas Raili Vesanen.
Poikien paras oli Kalevi Aittamäki, toinen Matti Ylinen ja kolmas Markku Tarkkio.
Kansakoulujen vanhempien poikien sarjan paras oli Jaakko Lehto Riispyy, toinen Tapani Viitala Riispyy ja kolmas Kari Tarkkio Lankoski.
Nuorempien poikien paras oli Matti Rantamaa Satama, toinen Kari Heino Ylikylä-Ahlström ja kolmas Matti Työlahti Ylikylä-Ahlström.
Nuorempien tyttöjen paras oli Kirsi-Marja Aalto Riispyy, toinen Sirka-Liisa Rintanen Tuorila, kolmas Anna-Liisa Mahlamäki Peippu.
Vanhemmat tytöt: Riitta Leena Rajala Kuvaskangas, toinen Jenny Hänninen Köörtilä ja kolmas Katja Katajamäki Ylikylä-Ahlström.

Merikarvian Innon kisoissa 9.9.1962 100m voitti Esko Kylvö 11,8, toinen Touko Kylvö 12,0 Seiväs Eero Peltola 325.
Kuula Hannu Mahlamäki 12,19, toinen Paavo Hirsimäki ja kolmas Voitto Tarkkio. Pituus Touko Kylvö 601, toinen Esko Kylvö 591.
Keihäs Paavo Hirsimäki 45,15. Alle 17v pituus Juhani Mäntylä 522.
Ikämiesten 3-ottelun paras Erkki Näsi, toinen Antti Mäkipuro, kolmas Hannu Mahlamäki, neljäs Tarmo Poikkeus ja viides Pentti Kenttä
ja kuudes Heikki Holmi.
Alle 15v 3-ottelu Tapio Lindroos, toinen Jorma Rajamäki ja kolmas Reijo Rantala, neljäs Jukka Koski ja viides Markku Tarkkio.
Alle 13 v. 3-ottelun paras Reijo Syrjäsalo, toinen Kari Tarkkio ja kolmas Heikki Mahlamäki, neljäs Mikko Peltovirta ja viides Jarmo Salminen.
Alle 11v sarja paras oli Jori Tarkkio, toinen Jorma Kenttä, kolmas Markku Anttila, Pekka Varheensalo ja Matti Mahlamäki.

Vihtori Ojala kuoli Porissa linja-autoonsa äkillisesti. Hän oli syntynyt Hattulassa 14.5.1895.
V 1918 hän liittyi armeijan autojoukkoihin ja palveli siellä 4 vuotta.
Hän joutui mm komennukselle Viroon, Tarton rauhanneuvottelijoiden autonkuljettajaksi. Vuodesta 1925 lähtien hän liikennöi Merikarvia-Pori välillä.

Näin kertoi paikallisuutiset mainittuna vuonna.

Terveisin Virpolasta
Päivitetty 24.3.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä