Perinnetarinoita ja runoja
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963

Maanviljelijä J.O. Rikalainen kuoli 6.1.1963. Hän oli syntynyt 15.1.1883 Merikarvialla, Jo nuorena poikana hän joutui ottamaan isänsä kuoltua talon hoidon käsiinsä.
Kunnallisessa elämässä hän teki pitkän ja kunniakkaan päivätyön. Kunnallislautakunnan esimiehenä 1908-12 ja 1934-38. Kuntakokouksen pj 1908-12 ja kunnanvaltuuston jäsen.
Kunnan rahastonhoitajan virkaa hoiti parikymmentä vuotta ja vuodesta 1938 lähtien kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä toistakymmentä vuotta.
Hän kuului Sataman kansakoulun johtokuntaan ja satamalautakuntaan. Merikarvian Sähkö Oy:n toimitusjohtajana sekä Merikarvian ja Siikaisten palovakuutusyhtiön
pitkäaikaisena johtokunnan jäsenenä. Siirtoväen huollonjohtaja. Häneltä jäi vaimo Aali os. Pitkäranta ja tytär Sirkka Järvenpää os. Rikalainen ja puolisonsa Lasse
ja pojat Touko, Pentti ja Mikko Järvenpää.

Ahlströmin koulu oli vähällä palaa:

Ahlströmin koulu on ollut vuokrattuna posti- ja lennätinlaitokselle varasto- ja korjaamotilaksi.
Entinen opettajan asunto toimi toimistona, jossa puhelinmestari Eino Tammiranta totesi tulen oleva irti.
Luokkahuoneissa sijainnut arvokas varasto säilyi.
Palomuurin halkeamasta se syttyi.
Suurta yleisöä ihmetytti, ettei VPK:lla ollut käytettävissään savunaamareita.
Kolmisen vuotta sitten sattuneessa Meri -Kinon palossa olisi jo tarvittu savunaamareita.
Ahlaisten apu oli tuiki tarpeen nytkin, vahingot n 10.000 mk.

Reservinupseerien vuosikokous pidettiin Siikaisten apteekilla kapteeni Vuolan luona.
Kerhon puheenjohtajaksi valittiin edelleen luutnantti Leo Veromaa
ja sihteeriksi vänrikki Olavi Tiitinen. Luutnantti Reino Niemi ja vänrikki Pekka Alastalo valittiin
uudelleen jäseniksi, samoin kapteeni Aarni Vuola ja yliluutnantti K.G. Häyrinen.
Varajäseniksi tulivat luutnantti Torsti Lassila ja vänrikki Pekka Salmi.
Ampumarata-asia puhutti.
RUL:n harrastusmerkit: II lk. Tiitinen ja Rantala ja Häyrinen. III lk. Pirtilä ja Stauffer.
Naisjaoston kokous samanaikaisesti: Osaston pj Pirkko Veromaa, sihteeriksi Marja Salmi, rahastonhoitajaksi Ulla Aalto
ja jäseniksi Aitasalo, Asunmaa, Ingström, Vuola, Kettunen, Tiitinen, Alastalo ja Salmi.

Taloustirehtööri T.J. Veikkola kuoli 29.1.1963. Hän oli syntynyt 26.2.1884 Knuussien vanhan sukupuun jäsenenä:
Knuussintila, joka alkuaan oli Merikarvian suurimpia, on vuodesta 1688 pysynyt saman suvun hallussa, joskus tämän vuosisadan alussa tapahtuneen
perinnönjaon johdosta T.J. Veikkolan isä mv. Oskari Knuussi sai Pihlajaviidan maat. Tila siirtyi varsin pian pojalle T.J. Veikkolalle.
Hän otti nimekseen Veikkola tilan nimen mukaan.
Hän toimi postinkuljettajana Noormarkun- Merikarvian välillä, joka hoidettiin vielä hevosilla. Metsänhoitoon keskittyi.
Taloustirehtöörin arvo hän sai vuonna 1954. Kolme poikaa häneltä jäi.

Köörtilän Kirin vuosikokous pidettiin Kisapirtillä 31.1.1963. Pj Antti Koivula, Leo Vainio, Pekka Alastalo,
vpj, Eino Suonpää, rahastonhoitaja, Pentti Ylitalo sihteeri, Erkki Vanhatalo ja varajäsenet Onni Veneranta ja Leo Ranne.

Mv Vihtori Tarkkio kuoli 84 v ikäisenä. 5.8.1878 syntynyt Tarkkio hoiti isältä perittyä tilaa ja raivasi huomattavan määrän uutta peltoa.
Tila siirtyi hänen kolmen poikansa haltuun.

Marsin vuosikokous pidettiin helmikuussa 1963. Puheenjohtajaksi Lauri Lehtonen, sihteeriksi Osmo Tähtinen ja Simo Nyroos,
rahastonhoitajaksi Pentti I Tähtinen. Jäseniksi Lasse Tuominen, Pentti Kallioinen, Jaakko Laine ja varajäseniksi Veikko Pohjola,
Seppo Laiho ja Olavi Välimäki. Painonnosto- ja voimisteluharjoitukset jatkuvat.

Merikarvian Lukon hiihtokilpailuissa voittajia olivat 15 km Unto Peltoniemi.17-18v Kalle Aitasalo. 15-16v J. Rajamäki.
Alle 14v J. Sädemaa. Alle 12v T. Peltoniemi, toinen A. Ahola ja kolmas K. Kukko sekä T. Paasimäki.

Merikarvian Mieslaulajat ry vuosikokous 7.2.1963 omassa talossa.
Kylän kuunarin televisioesitys sekä saman näytelmän esitys neljä kertaa kotiyleisölle ilmeni toimintakertomuksesta.
Tulevaisuutta on Kylän kuunarin esitys ulkotiloissa merellisessä ympäristössä.
Kuoronjohtajaksi valittiin Reino Rannikko ja varajohtajaksi Raimo Aalto.
Hall. pj. on Yrjö Salmela, varapj. Matti Koskenkorva, rahastonhoitaja Hannu Kylä-Utsuri, sihteeriksi Mikko Väre,
talon isännäksi valittiin Olavi Vuori, historian säilyttäjäksi ja lehtimieheksi Raimo Aalto.
Laulajia on 26.

Karjalaisseura kokoontui Pentinnevalla 3.3.1963 klo 13 Juho Laitisella.

Ottilia Rantamäki täytti 70 vuotta vuonna 1963.

Hänen kemikalioliikkeensä alkoi Merikarvialla 1925 Ulfvesin kanssa

Aloite Merikarvianjoen alajuoksun perkauksesta eduskunnan kansliaan jätettiin kansanedustaja Juho Mäkelän toimesta.
Määrärahan varaaminen v. 1964 talousarvioon 700 000 mk

Sekakuoron vuosikokous pidettiin mieslaulajain talossa helmikuussa 1963. Kuoron hallituksen puheenjohtajaksi Leila Säynäjärvi, vpj. Yrjö Salmela,
siht. Maija Heinänen, rahastonhoitajaksi Hilkka Ojala, Kuoron emäntänä Irja Huhtinen ja isäntänä Paavo Juhola.
Lipunkantajana Esa Hurtola. Kuoron johtajaksi Reino Rannikko ja varajohtaja opettaja Tuija Vuorela.
Kuoron kunniajäseneksi kutsuttiin Ottilia Rantamäki.

Nuorisoseuran vuosikokous pidettiin Mieslaulajain talossa, sen avasi yhd. pj. Aarne Uusitalo ja kokousta johtamaan valittiin Erkki Itäkylä
ja sihteeriksi Tuija Vuorela.
Yhdistyksen esimieheksi valittiin Aarne Uusitalo ja varaesimieheksi Matti Koskenkorva ja jäseniksi Leila Säynäjärvi, Helli Ojala, Reino Rannikko,
Erkki Itäkylä ja Maija Heinänen ja varajäseniksi Aihe Lastu ja Tuija Vuorela.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Merikarvian osaston varapuheenjohtajaksi Jarkko Vaahtoranta, rahastonhoitajaksi Anneli Santavuori ja
sihteeriksi Irene Kyläkoski.
Kodin kuvalehden asiamieheksi Terttu Hurtola.
Annettiin kiertopalkinto kilpailtavaksi vuosittain, nyt ensi kerran, parhaiten käyttäytyvästä VIII lk. oppilas.
Toimitettiin suksikeräys, kun monelta puuttuu sukset.
Järjestettiin käytöskurssit yhteiskoulun V luokalla ja kansakoulun VIII luokalla.

LAKKO aiheutti, että lehti jäi Poriin, mistä se tulee lakon päättyessä.

Juho Hyrskylahden pyöräliike täytti 25 vuotta 1.3.1963.
Tauno Hyrskylahti aloitti liikkeen pidon.

Hyvät hiihtokilpailut yhteiskoululla, Satakunnan oppikoulujen hiihtomestaruuskilpaillut, 14 oppikoulua ja 74 hiihtäjää.
Poikien alle 15v sarjan paras oli Merikarvian yhteiskoulun oma poika Hannu Metsäniemi, toinen Raimo Laine Nakkilan yhteiskoulu
ja kolmas Markku Raipala Hämeenkyrön yhteiskoulu. Juhani Ratala oli 5, Pekka Rajajärvi 13. Reijo Syrjäsalo 16.
Pojat yli 15v. voitti Anssi Joutsenvirta Kankaanpään yhteislyseo, toinen Erkki Santala Merikarvian oma koulu, kolmas Ahti Vihervuori M:n oma koulu.
Jorma Salonius 6. Seppo Hirvonen 7. Altti Leutonen 10. Kalle Aitasalo 17.
Tyttöjen yli 15 v voitti Anita Westerlund Merikarvian yhteiskoulu, toinen Liisa Loukkalahti Kankaanpään yhteislyseo ja
kolmas Leena Kares Rauman Tyttölyseo. Neljäs Marja-Leena Kalaranta Merikarvian yhteiskoulu.
Tytöt alle 15 v. Kaija Saari oli 11, Hilkka Venho 12, Marja Sukevainen 17. Paula Sarjonen ja 18. Liisa Rantamaa 19.

Häyrisen varastorakennus meni tuhkaksi vuonna 1963. Palokunta avuton? totesi lehti.

Heille, jotka eivät palanneet mereltä, muistomerkkiä puuhataan…
Kosti Kouhi, Frans Laine, Toivo Ruoho, Esko Cajander ja Teuvo Innola pohtimaan asiaa.

Merikarvian Lukon alaosasto Tuorilaan:

Perustettiin 27.2.1963 Tuorilan kansakoululla. 9 henkilöä oli paikalla. Alaosasto perustettiin.
Kokouksen Pj opettaja Kalevi Tuomisaari, sihteerinä ostoasiamies Jorma Laitila.
Pj, Kalevi Tuomisaari, varapj Sakari Pitkäranta, siht. Irma Rajasaari Jouko Elevaara, Eino Lindroos,
Onni Viitanen, Olli Viitanen, rahastonhoitajaksi Eero Perttula.
Lukko alaosasto Tuorila. Jäsenmaksu 1 mk ja alle 15 v. 50 penniä.

Äitienpäiväjuhla keskuskoululla, jossa erikoista oli, että paikalla olivat järjestysmiehet, jotka valvoivat, etteivät äidit pillastuneet ja
ohjelma sujui pykälien ja paragrafien mukaan! (Aika erikoinen järjestely, miksiköhän…)
Opettaja Jussi Pitkäranta toivotti äidit tervetulleiksi. sataman koulun nokkahuiluorkesteri esitti musiikkia.
Kuorolausuntaa. Tuula Vuorisalo lauloi, keijuleikki, koulun kuoro,
Eija Peltomäki ja Sirpa Tuuli esittivät runon Tynnyri-Tiina.
Nähtiin opettaja Jussi Pitkärannan kirjoittama näytelmä: Karibian meren ihmeitä.

Yhteiskoulun tytöt voittivat pesäpallocupissa Honkajoen yhteiskoulun tytöt 15-12.
Palkittiin Raija ja Irma Kalliomäki.
Samoin voitettiin Porin lyseon pojat 10-6.
Porin tyttölyseo hävisi 12-10. Palkittiin Aulikki Holmi ja Marja-Leena Kalaranta.

Merikarvialaiset esittivät televisiossa Kylän kuunari. Antero Nurminen vastasi televisio-ohjauksesta.

Kuorot voittivat:

Lauttakylässä Mieslaulajat voittivat kaikkien kuorojen kisan.
Nuorisoseuran sekakuoro oli toinen. Mieskuoro oli 1.
Maaseutusoittajien sarjan voitti Merikarvian torvisoittokunta saaden pokaalin omakseen.
Heikki Lähteenmäki voitti huuliharput, toinen Jaakko Lähteenmäki, neljäs Kauko Nummelin.

Kylän kuunarin esittäjien nimet nro 28/1963.

K.V. Lehtojoki on 80 -vuotias 8.8.1963. Valistunut kotiseutututkija. Kunnallismies.
Mottona Työ on miehen kunnia.

Myydään Ahlströmin koulun vanha sauna Merikarvianjoen rannassa siirrettäväksi ja purettavaksi.
päätti kunnanhallitus 30.7.1963.

Kolkkapojat leirillä:

Merikarvian nuorimmat partiopojat 8-12 v.
Kolkkapojat saivat leirikoulutusta 8.-8.1963 johtajansa opettaja Margit Rosqvistin järjestämälle leirille
rouva Heilän Koskimaan tilan alueella. Leirin valmistavat työt tekivät Ouran Pojat.
Telttoja oli kaksi 10 kolkkapoikaa varten ja kolmannessa olivat leirin johtajat ja murumaijat Kaisu Viikilä
ja Kaija Lounasvaara. Kahdelle tuli vesisateessa koti-ikävä, muut 8 olivat leirin loppuun saakka.
Olympialaiset järjestettiin ja olympiavoittajaksi tuli kolkkapoika Kari Heino.
Iltanuotio pidettiin.

Askolle myymälä Koskivuolle:
Koskivuon liiketalo Ylikylässä on loppukesä 1963 aikana pessyt kasvonsa. Vanha baari on uusittu ja
alakerran toisessa päässä entiseen osuuskassan huoneistoon on Asko Oy avannut huonekalumyymälän.
Myymälänhoitaja Mikko Leppänen.

Joukkueenjohtajien Kipinäkurssi Nuortenniemessä 23.-29.8.1963
Merikarvialta 3 tyttöä. Kiuruvedeltä saakka osanottaja, kaikkiaan 25 tyttöä.

Kansakoulukisat Tuorila voitti keskusurheilukentällä syyskuussa 1963. Vanhempien poikien
3-ottelun paras oli Olli Heikkilä Riispyy, Markku Korpela Lammela ja kolmas Ismo Juhantalo Köörtilä.
Neljäs Aku Ahola Honkajärvi
Nuoremmat pojat Pekka Salonen Lankoski, toinen Torsti Ruonela ja kolmas Simo Leinonen Alakylä.
Vanhemmat tytöt: Elli Palomäki Lankoski, Helena Ojala Satama ja kolmas Annikki Korpunen
Koittankoski.
Nuoremmat tytöt: Armi Pihlajamäki Kuvaskangas, toinen Tarja Poikulainen Tuorila ja kolmas
Anne Fager Köörtilä.

Yhteiskoulun 21.9.1963 3-ottelun parhaat: Antti Kalliomäki: 7,4 600 16.32. 2. Eero Peltola. 3. A. Leutonen
4. H. Peltola 5. O. Rikalainen 6. T. Lindroos 7. E. Vanhatalo 8. T. Juutilainen 9. K. Saarinen 10 J. Koski.
Tyttöjen paras oli Kaisu Sohlström, Anita Westerlund, Margit Pöysti, Anna Innola, Eeva-Maija Nieminen,
Aulikki Holmi, Paula Sarjonen, Seija Viljanen, Eila Söderlund ja Sisko Oksa.

Yhteiskoulun yleisurheilumestaruuskilpailuissa tuloksia: 100m Altti Leutonen 11,7 A. Kalliomäki 11,8 T Juutilainen 11,8.
1000m Harri Huhtinen 3,12,6. Kalle Aitasalo 3.14,2
Pituus E. Peltola 653, O. Rikalaienn613, A. Leutonen 611. Korkeus O. Rikalainen 170.
Alle 15 v. pituus T. Lindroos 552, Jukka Koski 525, P. Rajajärvi 520.
Alle 13v 60m Mikko Peltovirta 8,8, Olli Varjovuo 9,0 Kari Heino 9,7.
Pituus O. Varjovuo 436, M. Peltovirta 428 ja Kari Heino 394.
Alle 15 v 60m Anna Innola 9,0 Anja Venho 9,1 Sinikka Niemi 9,1.

Merikarvian Lukon yleisurheilumestaruuskilpailuissa 15.9.1963 Tuloksia: yleinen 400m P. Rajajärvi, E. Alakangas,
3. K. Aitasalo.
Alle 15v 3-ottelu: P. Vanhatalo K. Aittamäki, P. Rajajärvi, R. Syrjäsalo
Alle 13. 2-ottelu: Aku Ahola, Asko Ahola ja Heimo Vuorela
Alle 11v 2 -ottelu Tarmo Ruonela, U. Mäki ja J. Ahola.
Alle 9v, 2-ottelu H. Ahola, K. Rantaneva.

Merikarvian Naisvoimistelijat 25-vuotta:

Pitäjämme virkein ja suurimmat harrastajamäärät liikkeelle saanut liikuntaseura juhli 25-vuottaan.
Ensinnä kokoonnuttiin 1.10.1935 Ahlströmin koululla, jossa pj. oli rouva Suominen ja sihteerinä
allekirjoittanut? nimi häipyi historian unohduksiin, koska ei ole sitä allekirjoittanut,
perustettiin naisvoimisteluseura. ja liityttiin SNLL:n raittiusseuraan alaosastona.
Keskiviikkoisin voimisteltiin Ahlströmin koululla.
Johtokuntaan tällöin tuli pj rouva Elli Suominen, ja kirjuriksi neiti Toini Kähkönen.
Nelivaltainen johtokunta: rahastonhoitajaksi neiti Aili Pelli ja jäseniksi Maija Vuorennmaa ja Lilli Virve.
Vj. Helvi Liessalmi ja Kerttu Kouhi.

Seuraavan vuoden tammikuussa liityttiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliittoon ilman sen raittiusseuran välitystä.
Pj opettaja Irja Luomanmäki, ja sihteeriksi opettaja Aino Ruohomäki ja rahastonhoitajaksi Aili Pelli.

Sitten oli parin vuoden paussi. Seuraa ei rekisteröity, voimisteluharjoitukset vähemmän tiiviitä.

Seuraava vuosikokous 18.1.1938: Yhteiskoulun uudessa juhlasalissa oli kyllä jo voimisteltu ahkerasti, 12 paikalla.

Tämä kokous oli samalla seuran perustava kokous, sillä päätettiin elvyttää jälleen eloon yhdistys
Merikarvian Naisvoimistelijat, joka nyt rekisteröitiin ja se liittyy Suomen Naisten Liikuntakasvatusliittoon.
Pj Kerttu Koskinen, siht. Kaija Virepuu, rahastonhoitaja. Irja Luomanmäki, Aino Ruohomäki, Aili Pelli, Helli Ojala.

Toiminta vireytyi, kiitos erityisesti sihteeri, maisteri Virepuulle.

Seuraava kokous pidettiin 10.3.samana vuonna ja käytiin säännöt kohta kohdalta lävitse ja ne hyväksyttiin
4.4.1938, hyväksyttiin SNLL:n säännöt ja järjestysohjeet.
11.4.1938 sääntöihin tehdään vaaditut pienet muutokset. Lähetettiin Hilkka Ojala Varalan voimisteluohjaajakurssille,
jota varten anottiin apuraha SNLL:ltä.

Seura pitää juhlia, Marianpäivän tuloista on luovutettu yhteiskoululle 642,50 mk korvauksena pianosta ja salin käytöstä.

Seura osallistui 1938 Helsingissä Suurkisoihin 14 voimistelijan joukkueella.

Kärsittiin tappio, kun muutto vei aktiiveja pois paikkakunnalta. Pj valittiin Aili Nieminen ja siht. Aili Pelli.
Nieminenkin muutti pois ja 30.1.1939 valitaan pj opettaja Irja Luomanmäki ja sihteeriksi Leila Poijärvi.

Sitten 5 vuoden katkos. Sota tuli väliin.
Aselevon jälkeen 11.11.1944 pj Mirjam Helanko ja siht. Leila Sipilä, rahastonhoitaja Aili Lammi os. Pelli. Helli Ojala,
Aihe Lastu ja Hanna Lehtinen. vj. Liisa Puromäki ja Saara Säilänne.

Perustettiin seuraavan vuoden alussa tyttöosasto. Maanantai-iltaisin voimisteltiin yhteiskoululla. Aivan pikkutyttöjen
alle 10 v voimisteluharjoitukset mukaan.
Sotien jälkeinen naisvoimistelijain toiminta on ollut kaikin puolin vilkasta.
Satakunnan kisoihin on osallistuttu ja kaikkiin Helsingissä pidettyihin suurkisoihin.
Moniin tilaisuuksiin on tuotu naisvoimisteluesityksiä. Vappumatinea tuli suosituksi.

Koulutettu voimistelunohjaajia. Naisvoimistelijoiden johtokunnan kokoonpano on vakiintunut vuoden 1946 jälkeen.
Pj Mirjam Helanko muutti paikkakunnalta ja uudeksi pj tuli Leila Sipilä. Hän oli puheenjohtajana vuoteen 1962 saakka.
Muita jäseniä: Aihe Lastu, Eeva Lehtinen, Maija-Liisa Vesanen, Aili Lammi, Helli Ojala, varalla Pirkko Rusila
ja Kirsti Karvonen.

Vuonna 1951 valittiin sihteeriksi Hilkka Ojala ja hän on sitä edelleenkin.
Vain paikkakunnalta muutto on aiheuttanut muutoksia johtokunnassa.

Sodan jälkeen saivat Naisvoimistelijat osuuden seurataloon (Mieslaulajain taloon), mutta he luovuttivat osuutensa myymällä
sen Mieslaulajille vuonna 1961.

Naisvoimistelijat tekivät merkittävää nuorisotyötä. Kunnan elimet ovat kumma kyllä suhtautuneet aina penseästi silloin, kun on
jaettu varoja julkisista varoista.
V 1963 pj on Margit Rosqvist, sihteerinä Hilkka Ojala, rahastonhoitajana Anneli Vuori, Maija Valli-Jaakkola, Leila Sipilä,
Anja Peltomäki ja varalla Pirkko Kohvakka ja Marja Salmi.
Voimistelunohjaajat kuuluvat itse oikeutettuina johtokuntaan: Nyt he ovat: Maija Valli-Jaakkola, Marja Salmi, Anneli Vuori,
Margit Rosqvist, Lea Humaloja, Anna-Liisa Asunmaa ja Maila Näsi.

Voimisteluillat on siirretty yhteiskoululta keskuskoulun voimistelusaliin vuoden 1963 alusta lähtien.

Juhla pidettiin 17.11.1963 klo 19 yhteiskoulussa.

Raittiusjuhla Sataman koululla 6.11.1963. Ohjelman olivat harjoituttaneet opettajat Maija Valli-Jaakkola ja Jussi Pitkäranta.
Nokkahuiluorkesteri esiintyi, samoin kitaransoittajat Jukka Leutosen säestyksellä.
Opettaja Pitkäranta puhui aiheesta raittius – terve elämätapa.
Kuorolausuntaa ja kuorolaulua sekä kansantanhuesitys, että Tuula Vuorisalon yksinlaulua
ja lopuksi näytelmä Ihmeellinen mylly, Ahokaisen kirjoittama.

tervehtien

Virpolasta, Lauri Hakosalo

On todella hienoa, että paikkakunnalla on ollut vuosikymmenten ajan olemassa oma paikallislehti, joka on tehnyt hienoa
paikallishistorian tallentamista kaikki nämä vuodet.
Merikarvian kunta voisi palkita jossain hyvässä tilaisuudessa nämä paikallislehdet.

Monien yhdistysten historiaa löytyy paikallislehtien sivuilta. Marsin urheiluseuran historia on kokonaan hävinnyt, siksi vain
paikalislehdistä löytyy tästä seurasta sen tekemää historiaa.

Päivitetty 24.3.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä