Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965

Päätoimittaja Esko Sipilä.

Tuorilan paikannimistä
K.V. Lehtojoki
Keinumäki on jo kokonaan unohtunut nuorison kokoontumispaikkana, jonka metsä on vallannut kokonaan takasin. Viime vuosisadan loppupuoliskolla se oli kylän nuorison kokoontumispaikkana kesäisinä iltoina ja pyhinä. Se oli nykyistä vanhaa Porin-Vaasan tietä mentäessä ylitse sillan noin 50m nykyisen Pltoniemen talon luota yhteislaitumelle menevän entiseltä nimeltään Ylistennityjen tien vieressä noin 100m maantieltä pieni aukeama kauniilla mäntykankaalla. Siihen olivat kylän nuoret miehet tehneet kahden lujan pylvään välille sellaisen aisakiikun, jossa joskus huimapäinen pari voi mennä ympäri asti.

Merikarvian reserviupseerikerho ryn vuosikokous pidettiin 27.1.1965 Näsillä. Pjaksi Leo Veromaa, sihteeriksi luutnantti Olavi Tiitinen reino Niemi ja Pekka Alastalo, Aarni Vuola ja K.G. Häyrinen. vj. Paavo huhtinen ja Lauri Anttila. Rahastonh Pentti Siopilä urheiluupseeriksi RistoRantala ja vänrikki kauko Välimaa, ampumaupseereiksi lmo kalliovuo ja Erkki Näsi, kerhomestariksi vänrikki Raimo aalto, ampumaradan isännöitsijäksi vänrikki Kalevi Tuomisaari, Naisjaoston pj Pirkko Veromaa, Kaija Aitasalo, Nanna Kettunen, Ulla Aalto, Salme Alastalo, Eva Vuola, Marja Salmi, Eeva Ingström ja Sirkka Tiitinen. vpj Vuola, siht. Sirkka Tiitinen ja kerhomestari eeva Häyrinen.

KOP:n Merikarvian konttori oli pankin 43. haarakonttori ja se avattiin 3.11.1916 kauppias Fabian Peltolan talossa. Jo muutamia vuosia aikaisemmin olivat kauppiaat Peltola ja Herman Virtapuro tehneet pankin johtokunnalle anomuksen haarakonttorin avaamisesta merikarialle, mutta silloin se ei vielä onnistunut.
Haarakonttorin ensimmäiseksi esimieheksi tuli kauppias Fabian Peltola, joka toimi tässä tehtävässä v 1929 taphtuneeseen kuolemaansa saakka. Pankin ensimmäisenä kirjanpitäjänä toimi prokuristi Elin Pettersson. Vuona 1932 yhdistettiin täällä- kuten muillakin paikkakunnilla- KOP:n konttoriin Maakuntain Osakepankin konttori. Nykyinen konttorinjohtaja on Hannu Kylä-Utsuri.
Merikarvian haarakonttorin esimiehet Peltolan jälkeen ovat: Heikki Vaihinen 1929-49. A. Salokari 1949, Lauri Jortikka 1949-54, Eero Ellilä 1954-58 Martti Piri 1958-61 R Olofsson 1961-62 ja Hannu Kylä-Utsuri 1962 lähtien. Konttorin virkailijoina nykyisin Sirkka leppänen, Ullamaija Joutsenlahti. Valvojat: Juhani Aitasalo, Kosti Kouhi, Aarno Pitkäranta, K.K. Ritakari, Yrjö Salmela, Heimo Sevio, Kauko Tommila ja Heikki Vaihinen.

Köörtilän Kirin pj Antti Koivulalle luovutettiin SVUL:n Satakunnan piirin pronssinen plaketti 18.1.1965. Koivula valittiin uudelleen Kirin pjaksi. allitukseen Leo Vainio, Eino Suonpää, Pekka Alastalo, Erkki Vanhatalo ja Onni Veneranta, j Pentti Ylitalo ja Seppo Fager. Jaostot: hiihtojaosto, painonnostojaosto, yleisurheilujaosto, lentopallojaosto ja jalkapallojaosto.

Lauri Lehtonen edelleen Marsin pjaksi. Tarmokkaasti ja vastuullisesti hoitanut tätä tehtävää.
Sihteeriksi Osmo K. Tähtinen ja rahastonhoitajaksi Pentti I. Tähtinen ja jäseniksi Jaakko lainen ja Olavi Välimäki sekä Helmi ja Lasse Tuominen. vj Veikko pohjola, Eero Nurmi ja Lasse lehtonen.

MeLun vuosikokous pidettiinja pjaksi valittiin Heikki Mattila, vpj Aimo Kunnasmaa, sihteeriksi Tapani Peltola ja jäsniksi Raimo Lehtimäki, Jouko Kunnasmaa, Vilho Pihlava, Antti karipalo, Kalevi tuomisaari, Arvo Saari, Arvo Virtalaine, Antti kallioinen ja Lea Nummelin. Urheilu- ja hiihtojaosto, palloilujaosto, suuunnistusjaosto, naisjaosto.


Merikarvian mieslaulajat esiintyivät televisiossa Martti Santavuoren kirjoittaman laulunäytelmän Herra Petteri merellä esitettiin.

Merikarvian Mieslaulajat ry vuosikokous 11.2.1965 Kuoron johtajaksi Reino Rannikko ja varajohtajaksi raimo aalto. Kuoron pjaksi Erkki Näsi ja varalle Matti Koskenkorva. sihteeriksi Raimo aalto, taloudenhoitajaksi Hannu Kylä-Utsuri, kuoron isänäksi Touko Vaihinen ja hallituksee Yrjö Salmela ja Toivo Lehtinen. Mieskuoron taitomerkki annettiin Yrjö Salmelalle ja perusmerkit ruusukkeineen Mikko Värelle ja Antti mäkipurolle. Taitomerkkejä on nyt 3 ja perusmerkkejä 14.

Merikarvian Naisvoimistelijat ry 15.2.1965 vuosikokous Margit Rosgvistin kotona. Läsnä 14 jäsentä. Pjaksi Margit Rosgvist, sihteeriksi Hilkka Ojala, rahastonhoitajaksi Anneli Vuori, jäseniksi leila Sipilä vpj, Maija Valli-Jaakola, Pirkko kohvakka vj Sirkka leppänen ja Ritva Kankaanpää. Voimisteluillat keskuskoululla maanantai-iltaisin.

Satakunnan Reserviupseeripiirin vuosikokous yhteiskoulussa. helmikuussa 1965. 19. kokous.Seppele sanjkarihaudalle. Laskivat piirin pj Aapo Seppälä, Leo Veromaa ja naisten piirinpj Martta Sevio. Yhteiskoulussa kirkkokahvit, veromaa tervehti, samoin Seppälä, Elisa leutonen lauloi ja Erkki Näsi esitteli pakinamuodossa kuntamme nähtävyydet. Kokouksen pjana oli Paavo huhtinen- hallitukseen valittiin Olavi Tiitinen.

Koittankoski voitti kansakoulujen hiihtomestaruuden vuonna 1965. Parhaat hiihtäjät pojat 5-6lk: Pasi uusi-Rantala Koit, Markku Gragn Riisp, Touko Palomäki Koit. Pojat 3-4 lk Jouko Syrjäsalo Y-pohj, Markku korpunen Koit, Unto Wikström Y-pohj.. Tytöt 5-6 lk Anja rantamäki Koit, Arja Aalto Riis, Ulla Saunaluoma Koit. Tytöt 3-4 lk Arja Laine Koit, Helena Vanhatalo Laut ja Paula Korpunen Koit.

Aini Sigrid Näsi kuoli 23.2.1965, s. 8.11.1888 sairaanhoitaja, Vähä Näsin omistaja Eiran sairaalassa Helsingissä. Rauhan sotasairaalassa ja Vikkin sotasairaalassa.

Kunnan hiihtomestarit: alle 18v Pertti Fager, Seppo Hirvonen, Seppo Rantasalo, Pekka Rajajärvi, Jorma Rajamäki ja Matti Michesson. Alle 16v Kalervo Vuorinen, Pertti aarnisaari, Ismo Juhantalo, Pekka malmi,reijo Syrjäsalo, Arvo niittyniemi. Naiset: Marja-Leena Kalaranta. Alle 14v Raimo Heino, Markku Tuuli, Tapio Ranne, Hannes Aulu ja Matti Malmi. Tytöt alle 15v Margit Kuusela, Terhikki Aulu, Sirkka Tuuli Kaija Saari Irma Jokinen. Yleinen : Jouko Elevaara, Tuomo Ylinen ja Onni Rantasalo. Ikämiehet: Väinö Sundelin, Erkki Näsi, Arvo Hirvonen ja Olavi Elevaara.

Koulupiirejä supistetaan
Kunnanhallitus esitti valtuustolle maaliskuussa 1965, että eräitä koulupirejä supistetaan yksiopettajaisiksi ja samaal muutetaan kansakouluohjesääntöä vastaavasti. Yksiopettajaisia koulupiirejä tulisivat olemaan Kasala, Ylikylän pohjoinen, Köörtilä ja Honkajärvi.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat: Pertti Fager, Jouko Kuusela, Pekka Rajajärvi, Reijo Syrjäsalo,Antti Kalliomäki, Juhani Ratala, Aulis Ranne, Altti Leutonen, Antti Aitasalo ja Tapo Lindroos, Antti Mäntymäki, Hannu Rikalaien. Tytöistä: Merja Juhala, Margit Kuusela, Ritva Ylikahri, Aulikki Korpunen, Terhikki Aulu ja kauisa venho, Terttu Ylikahri, Hilkka Venho, Arja Källi.

Kahinaa kansakouluista valtuustossa
17.3.1965 pohdittiin pääasiassa kunnan kansakoulujenmenojen supistamista yhdistämällä koulupiirejä ja muutamalla niitä yksiopettajaisiksi kouluiksi. Lauttijärven koulupiiri ehdotettiin kokonaan lakkautettavaksi. Valtuustossa esitti Huhtinen, että Kasalan ja Köörtilän koulupiirit lakkautettaisiin ja näiden oppilaat siirrettäisiin naapurikoulujen piireihin, koska valtionapu toisen opettajan palkkaan lakkaa silloin kun kun oppilasluku koulussa laskee alle 25 oppilaan. Lisäksi valtuustossa esitettiin vastaehdotuksena, että Lauttijärven ja Köörtilän koulupirien säilyttämistä. Monien ja sekavien äänestysten jälkeen valtuusto päätti, että Honkajärven, Kasalan ja Ylikylän pohjoisen koulu muutetaan yksiopettajaiseksi ja koulupiirien rajat pidetään entisellään. Lauttijärven koulupiiri lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Kuvaskankaan, Tuorilan ja Koittankosken koukuihin. Sen sijaan Köörtilän ja Riispyyn koulut jatkavat edelleen kaksiopettajaisena kouluna. Toisesa yhteydessä päätettiin kuitenkin, että Ylikylän pohjoinen koulu jatkaa myös kaksiopettajaisena kouluna siihen saakka, kunnes kunnan uusi koulupiirijako on vahvistettu. Pirttijärven koulupiiri otetaan tästä lähtien kouluhallituksen esityksen mukaisesti kokonaisuudessaan koulupiirijakoa esittäviin karttoihin.

Yhteiskoulun viestihiihdon voitti 26.3.1965 IIIa luokka, jossa hiihtivät Margit Kuusela, Merja Juhola, Vesa Heikkilä ja Markku Tuuli.

Kunnanhallitukselta uusi esitys koulukiistassa
Esitys päinvastainen kuin asiantuntijan suositus
12.4.1965 kunnanhallitus laati valtuustolle uuden esityksen kansakoulujen supistamisehdotuksesta. Kokoukseen oli kutsuttu Maalasikuntien liitosta varatuomari Vataja neuvomaan. Vataja sositteli uudeksi koulupiirijaoksi seuraavaa: Kasalan alle 20 oppilaan kulu yhdistetään Riispyyn kouluun, samoin Ylikylän pohjoinen koulu yhdistetään Ylikylä-Ahlströmin kouluun, Köörtilä Peipun kolupiriin Taloudelliset syyt puoltavat tät sositusta. Kunnanhallitus ei juurikaan väittänyt asiantuntija vatajan esityksestä, vaan päätti äänestyksen jälkeen piirijaon lähes päinvastaiseksi. Päätökseksi tuli, että valtuustolle ehdotetaan, että Riispyyn koulupiri jaettabvaksi Ylikylän pohjoisen ja ja Kasalan piirin kesken, joten nämä molemmat jäisivät omiksi koulupiireiksi. ja vain Riispyy suurimpana lakkautettaisiin. Sen sijaan Köörtilän piiri ehdotetaan liitettäväksi Peipun piiriin, samoin Lauttijärven piiri Koittankoskeen, Kuvaskankaan ja Tuorilan piireihin ja Honkajärvi piiri yhdistettäisiin Kuvaskankaan piiriin. ehdotettiin lisäksi valtuustolle, että Ylikylä-Ahlströmin 6. opettajan virka lakkautettaisiin. Se oli ollut jo vuodesta 1960 saakka avoinna ollut virka. Koska oppilasmäärä samassa koulussa oli vuonna 1963 laskenut alle 150 oppilaan, jolloin kuudennen opettajan palkkaukseen ei enää saada valtionapua, ehdotettiin 6. opettajan Lauta Koskenkorvan virka lakkautettavaksi. Kun vuonna 1964 oppilasmäärä oli vielä laskenut alle 120, niin ehdotettiin 5. opettajan Tuija Vuorelan virka lakkautettavaksi.
Valtuustolla ei ollut haluja menojen supistukseen. Koulujen uusi piirijako jälleen esillä
Lauttijärven koulupiiri päätettiin lakkauttaa ja liittää Koitankosken, Kuvaskankaan ja Tuorilan koilupiireihin siten, että Savalan ja Saarisen kulmat liittyvät Tuorilan piiriin, Pektomäen kulmaKuvaskankaan piiriin ja muu osa Lauttijärven piiriä Koitttankosken piiriin.
Honkajärven koulupiiri liitetään Kuvaskankaan piiriin, mutta tämän piirin koulu toimii siten, että I ja II luokka saa opetusta Honkajärven koulussa ja muut luokat Kuvaskankaan koulussa.
Äänestyksen jäkkeen valtuusto hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä, että Riispyyn koulupiiri jaetaan Kasalan ja Ylikylän pohjoisen piirin koulun kesken siten, että piirien raja kulkee Itäjärven ojaa pitkin mereen Timberheiden eteläpuolella. Valtuusto päätti muuttaa aiempaa pätöstään ja Köörtilän piiri säilytetään, mutta sen raja muutetaan Höbringin tienhaaraan siten, että Haanpään ja Martta Kallion talot siirtyvät Peipun piiristä Köörtilän piiriin. Näin Köörtilän piiriä vahvistettiin kahden talon verran.
Pirttijärven koulupiiri otettiin piirijakoa osoittaviin karttoihin kokonaisena kouluhallituksen esittämällä tavalla.



Ylikylä-Ahlströmin koulusta päätettiin lakkauttaa vuodesta 1960 saakka avoinna ollut opettaja Rastaan virka. Samoin päätettiin lakkauttaa koulun 5. ja 6. opettajan virat. 1.8.1965 lukien.
Koulusta puhuttiin runsaasti paikallislehdenkin sivuilla nimimerkein Voi veljet ja sivustakatsoja-nimimerkein.

VPK:n poikaosaston perustamistilaisuus paloasemalla9.5.1965 12-6 v pojille.

Sataman koulula tavanmukainen kerhojuhla 21.5.1965. Opettajat olivat harjoituttaneet korkeatasoisen ohjelman Nokkahuiluorkesteri aloitti juhlan, soolon lauloi Aslo vuori. Sirpa Tuuli ja Mikko anta esittivät vuorokeskusteluna Kukko ja Kana. Alakoulun soitinryhmä esiintyi opettaja Jussi Pitkäanan johdolla. Sirkka tuuli esitti ruotsikielellä i skolan kirjoittamansa vuorokeskustelun muiden ruotsikielen ryhmän oppilaiden kanssa. kitarakerhokin esiintyi. esitettiin Jussi Pitkäranan kirjoittama meksikolaisaiheinen näytelmä Pepito ja puhuva aasi. äytelmän leikit oli suunnitellut opettaja M. Valli-Jaakola ja sen musiikista huolehti Jukka Leutonen ja kitarakerho.

Reserviupseerikerho sai 20-vuotisjuhlassa oman lipun, jonka oli lahjoittanut naisjaosto. Kerhon standaarin saivat: kerhon naisjaostolle, Rafael Helanko, Esko Siplä, Paavo Huhtinen, Martti Piri, Leo Veromaa, K.G. Häyrinen, Reino Niemi, Risto Rantla, Martti Pietilä, Sakari Kettunen, Olavi Tiitinen, Merikarvian merivartioasema ja Porin sotilaspiiri.

K.V.Lehtojoki

Hiittenkallio ei ole Tuorilan kylän alueella vaan se on Alakylän puolella. Se on vanhinta kohta näillä main, mitä ihmisjalka on täällä polkenut. Se on keskuspaikka pronssiselle asutukselle, noin 5000 vuotta vanhaa perua. Laaja matala kallio on jokapulelta nousevan sorakummun keskus ja sen mpäristössä on kaakko-luoteissuunnassa kymmenkunta hautaraunioita- hiidenkiuasta- kuvastanee oysyvää astusta. Niile on ominaista, että niiden länsipuolellla on nopeasti alenevaa maastoa. Entinen merenlahko? Asutus olisi tuolloinolut meren rannalla. Tällaisia kivivareita jatkuu pohjoiseen päin Annalammin ja Mankanevan maastossa, mutta Hiittenkallio on tiheämmän rauniokasojen keskus. Näiden kivikumpujen reunusmaastossa on ns. Lapinlakso,joka oli vetistä ja vehkaa kasvava laakso, mutta nyt kuivatusksesta johtuen metsittynyt alue. Ainoastaan nimi on muistona ehkä oletetusta lappalaisasutuksesta. Hiiittenkalliota on sivunnut vahvasti liikennöity tie. Paljon ennen nykyistä maantietä meni Leppijärven ja Lauttijärven asukkaille vahva ratsu ja käypä tie Hiittenkallion mäen reunaa Puukoskelle, josta pääsi veneellä kirkolle ja enne kaikkea myös merelle. Varmasti se oli myös TYlikylän ja Alakylän talollisten tie Tuorilan seudun rikkaille niittymaille ja kalavesille. Entisisä reheviä niittyjä. kuten Knuussin kialo Airosjärven rannalla oleva niitty, ja ns. alisilla niituilla latoalojen nimetMarkun luoto, Buandin niittu, Kugginkorpi ynnä monet muut nimet kertovat Yli- ja Alakylän talojen niitä omistaneen. Hiittenkallion ohitse kulkee edelleen vahva oikotie Puujoskelle, mutta hiidenkiukaista on kaksi suurinta ja komeinta poissa. Aikoinaan Tuorilan-Sataman maantietä teettänyt tiemestari ajatti ne tien täytteksi. Näin se kunnioiti kiinteitä muinaisjäännöksiä, joilla pitäisi olla lain suojakin.

Entisen Laitos Oy:n tilat jälleen käyttöön-

Pappila laajenee
Kirkkovaltuusto osti nimismies Eero Koivistolta Jokirannan tilan, joka paremmin tunnetaan entisenä Rosnellinä. Tämä tila liittyy välittömästi pappilan tonttiin, joten se tontti laajenee lähes puolella hehtaarila. Kauppahinta 30.000 mk.

Merikarvian mieskuoro voitti Satakunnan laulujuhlilla Säkylässä. Mieskuoro sai kaikkien kuorojen kiertopalkinnon. Kuoroa johti reino rannikko.

Hulda Ottilia Rantamäelle keskuskauppaamarin myöntämä kultainen ansiomerkki 35 vuodentyöstä yksityisyrittäjänä.

Reino Rannikko 50 v 23.7.1965. dir cant Hän on syntynyt Luvialla, oppikoulu Raumalla. Turun kirkkomusiikkiopisto 1938 Päästötodistus Sibeliusakatemiasta musiikinopettajaseminaarista 1941. Auskultoi Suomalaisessa Normaalilyseossa Helsingissä ja opetusnäytteet 1945. Kasvatusopin abrobaturin hän suoritti Hgin yliopistossa. Merikarvian srk:n kanttoriurkurin virkaan 1945 ja yhteiskoulun musiikinopettajan virkaan. Dir cant 1959 Molempiin sotiin upseerina rannikkotykistössä ja yliluutnantti VR 3 ja VR 4.

Kunnan yleisurheilumestarit
Keskusurheilukentällä 400m Jouko Elevaara 54,6, Touko Kylvö 56,0. Pituus Jouko Elevaara 622, Aimo Juhola 617, Erkki Kotikumpu 595. Yl 1599m Hannes Pltomäki ja toinen Tuomo Ylinen. Keihäs Olavi Laine 51,00. 3-loikka Jouko Elevaara 13,36, Jukka Koski 12,90. Krkeus Reijo Rantala 180 Alle 17v pituus Pentti Vanhatalo 635, Heikki Niemi 609, Reijo Syrjäsalo 605, Jukka Koski 579 ja Mauri Kovero 575. Alle 17v kuula Markku Tarkkio, Tapio lindroos, Alle 17v seiväs Mauri Kivero 350, Jukka Koski 330, Heikki Niemi 310. Alle 15 v pituus Mikko peltovirta 524, Pertti aarnisaari 505, Kari Tarkkio 504. Alle 15v kuula Kari Tarkkio.

Innon piirikunnallset kilpailutelokuussa 1965: tuloksia: Alle 17v pituus Heikki Niemi into 627, Pentti Vanhatalo melu618, Reijo Syrjäsalo into 616Seiväs Mauri Kivero melu 340 MeLu,
jouko elevaara melu 320alle 17v 300m pekka rajajärvi melu 40,2. pituus seppo välimäki nono 704, jouko elevaara melu 656, 5. sija eero peltola 639.3-loika 2. sija jouko elevaara 13,83, 3. sija eero peltola into 13,544. sija reijo syrjäsalo 13,50

Vähän lapsia kansakoulujen I luokalle

Viideoista kansakoulun nsimmäisille luokille opilaita vähänlaisesti: se jää alle 90. Ylikylä-Ahlström 20, Ylikylä pohjoinen koulu, Riispyy 5, kuvaskangas 7, satama 6, alakylä 8, koittankoski, lauttijärvi1, tuorila 12, lankoski 6, lammela 5, köörtilä 2 peippu 8 honajärvi4 kasalan tiedot puuttuivat Kansalaiskoulun koko oppilasluku on 195

Inon mestaruuskilpailut syyskuussa 1965
tulokisa: 100m Esko Kylvö 11,9, Touko Kylvö 2,0 ja Heikki Niemi 12,0Pituus Esko Kylvö 604, Aimo juhola 600 jukka koski 589 Heikki Niemi 555. 3-loikka Jukka Koski 12,99, Reijo Rantala 12,551 Korkeus Reijo Rantala 175, Hannu Rikalainen 170 Alle 15v 3-ottelu: Pertti Aarnisari, Pekka Renlund Lauri Ahokari. Pojat alle 13v 3-ottelu Pekka Varheensalo, Pentti Yliknuussi, Olavi helmejoki. Alle 11v 3-ottelu: Ismo Hirsimäki, Erkki koski, lasse Rantala.

Kansakoulujen välisissä kisoissa yli sata oppilasta kilvoitteli. nuoremmat pojat: Unto Wikström Y-pohj., Lasse Ylinen Ylik-pohj., Tauno Marjamäki Y-A. Vanhemmat pojat Alpo Mäntylä Riisp., Tuomo Kukko Lankos, Esko Viertola Ylikpohj. Nuoremmat tytöt: Raija Hirvikoski Peippu, Aila Saarinen Lautt, Anne lehtonen Y-A. Vanhemmat tytöt: Tarja Poikulainen Tuorila, Riitta Viitala Yli pohj ja Armi Pihlajmäki Kuv.

hteiskoulun perintenen 3-ottelu : Antti Kalliomäki 7,4, 550 17,79, altti leutonen 7,4 602 116,12, reijo syrjäsalo tapio lindroos, heikki niemijukka koski

Yhteiskoulun mestaruuskisoissa hyviä tuloksia:Antti Kallliomäen seivästulos 440. Jukka kosken 3-loikka 13,49 Altti Leutoen pituus 638 Reijo Rantalan ja Hannu Rikalsien korkeus 175 100m antti kalliomäki 11,6, Reijo Syrjäsalo pituus 614. Keihäs Perrt Fager 53,11, Altti Leutonen 50,70.

Madekarista, Brändön eteläkärjestä meri-campingalue 1965

Pirttijärven koulua käyvät oppilaat päätettiin siirtää lammelan kuluun. Päätöstä lykättiin

Suursupistusta kansakouluissa
Seitsemän koulua yhdistetään toisiin
Kunnanvaltuusto päätti lokakuussa 1965 Kunnanhallitus esitti valtuustolle jälleen uuden ehdotuksen kouluhallituksen ohjeiden mukaan. nyt ehdotus oli sama kuin keväällä hylätty ehdotus, jonka mukaan Lauttijärven ja Honkajärven piirit yhdistetään Kuvaskankaanpiiriin, Kasala ja ja osia Ylikylä pohjoisen piiristä Riispyyn piiriin, Köörtilän koulu Peippuun ja Alakylän, sataman ja osia ylukulä pohjoisen piiriä Ahlströmin piiriin. Myös ehdotettiin aikaisempi päätös . Ääni 12-11 kunnanhallituksen ehdotus hyväksyttoiin. Ratkaisu toi huomattavia säästöjä kunnalle.

KOP:n merikarvian esimiehesi Yrjö Salmela 1.11.1965 Kurun metsäkoulusta valmistunut metsäteknikoksi.

Kirkkoherranvaali uusiksi. 30.5.1965 vaalista valitettiin

Kunnanlääkäri Vaahtoranta Laitilaan

Valtuustolla juhlakokous
Maalaiskuntien ensimmäisestä kunnallisasetuksesta tuli kuluvan vuoden 1965 helmikuun 6 päivänä kuluneeksi 100vuotta. 9.12.1965 keskuskoululle valtuuston juhlakokouksen, jossa käsiteltiin kaksi asiaa.

kunta myi Suvantolan tilan erkki Kuuskerille juhlskokouksessa 9.12.1965
kauppahinta 4.000 mk Sinne tulee metallivalimo ja se työllistää 3-4 miestä ja alkaa ensi vuoden toukokuun alusta.

Kunnallisen itsehallinnon 100-vuotisjuhla

Kunnanvaltuusto kokoontui juhlakokoukseen keskuskoulun juhlasaliin. Toivo Kuusinen tervetopuhe muisteli Antti Ahlströmiä ja J.W. Norrgårdia .
Kuuskerile myytiin Suvantolan tila. Anottiin kuntaan kirvesmieskurssia J. Kankaanpään hisimökkiteollisuushanke. Erkki Näsin laatima 100-vuotishistoriikki. 100-vuotismuistomitalit jaettiin seuraaville: K.V. lehtojoki, Hanna Alho, Toivo Kuusinen, Herman Mäkilehto, Lauri laurila, Juho Romppanen, Eino Siltanen, Kosti Kouhi, julius Viertola, Valtteri Vuorela, Arvid Hopealahti, Heimo meura ja Frans Peltola.

Ylikylän vanha koulu laituriaineiksi. Jo pitkään purkua odottanut Ylikylän ns. uuden koulun tyhjäksi säänyt raenus on viiimeinkin tavannut kohalonsa. Kunnnahallitus on myynyt sen Maanrakennusliike Karekselle 1000 markasta ja kytkeytyy kauppa Krakanokan laituriurakkaan. Entine opinahjo siirtyy palvelemaa kauppaa ja merenkulkua ja maisema kaunistuu komean keskuskoulumme edustalta.


Tulva tuli kuitenkin
Talven runsaasta lumesta huolimatta eläteltiin Merikarvianjoenalajuoksulla jo pientä toivon kipinää, ettei tänä keväänä 1965 ikäviä kevättulvia tule. vanhaan tapaan ne tulivat. huhtikuun lopulla vesi nousi ja tulva peitti Vassalla asutusalueen kuten ennenkin. Alakylän järvialueella vesi oli huomattavan korkealla, sillä uusjaon aikana rakennetut tiet ovat tulvaveden alla, vaikka ne rakennettiin noin 10 cm korkeammalla kuin entinen suuri tulvavesikorkeus oli ollut.

Päivitetty 11.11.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä