Perinnetarinoita ja runoja
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967

Lännenmäen korjaamo paloi:
Tammikuussa 1967 paloi Lännenmäen suuressa korjaamossa ja Pajassa, jolloin 24 metriä pitkä korjaamorakennus paloi maan tasalle alakerran tiiliseinää lukuun ottamatta.
Omistajan Esko Lännenmäen nopean toiminnan ansioista saatiin korjaamossa olleet kolme autoa ja traktori turvaan, mutta navetassa olleet lehmä ja neljä lammasta menehtyivät.
Kaksi moottorivenettä ja vielä paloi Lännenmäen oma henkilöauto.
Lauri Lännenmäelle jäi yksi ruuvimeisseli palon jälkeen työkaluista. Sähköjohdoista syttyi palo ja vakuutukset eivät kattaneet menetyksiä.

Uusi ryhmä saatiin valtuuston, kun valtuutettu Pentti Varjovuo ilmoitti, että hän ja Hanna Alho eroavat SKDL:n ryhmästä. He muodostavat oman valtuustoryhmän.

Reservinupseerit ry:n vuosikokous pidettiin yhteiskoululla. Uudeksi puheenjohtajaksi tuli Aarni Vuola, sihteeriksi Olavi Tiitinen ja jäseniksi Leo Veromaa, Pekka Alastalon tilalle
valittiin luutnantti Yrjö Salmela, Reino Niemi.
varajäseniksi Paavo Huhtinen ja Lauri Anttila, rahastonhoitajaksi Pentti Sipilä
Naiset lahjoittivat upseerimiekan. Naisjaoston pj Eva Vuola

Tutkimus satamamme käyttömahdollisuuksista valmistui:

Väylän syventäminen ja teiden parantaminen ovat tulevaisuudelle välttämättömät:

Pohjois-Satakunnan Seutusuunnitteluliiton toimeksiannosta on Helsingin Yliopiston Maantieteen laitos tutkinut Merikarvian sataman käyttömahdollisuudet.
Tutkimuksen johtajana toimi filosofian lisensiaatti Lauri Hautamäki ja tilastoaineiston on kerännyt ja laatinut fil. kand. Reijo Ylönen.
Keräys on tehty vuonna 1966. Tavoite on ollut sataman nykyisten ja tulevien käyttömahdollisuuksien tutkiminen.
On tutkittu sataman käytön laajentamismahdollisuudet ja niistä aiheutuvat kustannukset.

Sataman vaikutusalueen laajuus ja liikenneyhteydet. Sataman merkitys paikalliselle väestölle ja kunnalle:

Kenttätutkimuksessa on sataman takamaat rajoitettu Honkajoen, Isojoen, Karvian, Kankaanpään, Merikarvian, Parkanon,
Siikaisten ja Siipyyn kuntiin. Haastattelut siellä. Sahanomistajat haastateltu, koska sahatavara on tärkein sataman vientituote.

Satamateknillinen selvitystyö:

Sisäsatamaan johtaa kaksi väylää, Truutinkarin ja Halluskerin väylät, joiden syvyydeksi on vahvistettu 3,4 m. Kummatkin todetaan erittäin kapeiksi. Tynnyrikarilta satamaan vain 35 metriä leveäväylä.

Merikarvian edustan vesiä ei ole luodattu uudelleen, vaikka kunta on sitä vaatinut. Merivartioston tutkimuksen mukaan on Tynnyrikarista lounaaseen johtava väylä todettu lupaavaksi, joten sen kautta saataisiin
lupaava suorempi ja syvempi väylä.
TVH:n piiri on 1962 laatinut suunnitelman Halluskerin väylän syventämiseksi 910 m matkalla Tynnyrikarin lastauspaikalta sisäsatamaan.
Veden syvyys olisi ruopattavalta kohdin 5,3 m ja satamaan saataisiin vahvistetuksi 4,2-4,5 m syvyinen väylä, joka tekisi sataman entistä käyttökelpoisemmaksi.
Kustannusarvio 860.000 mk. Väyläsyvyys auttaisi, koska pääosa puutavarasta laivataan pienillä aluksilla ja pienissä erissä.
Laituritilaa on satamassa yhteensä 283 metriä viidessä eri laiturissa, joista kuitenkin Kouhin ja Kontion laiturit muodostavat yhtenäisen 114m pitkän laituritilan.
Salmen sahan laituri on kunnoltaan heikko.

Satamalahti todetaan erinomaiseksi puutavaran varastopaikaksi, joka on suojattu kaikilta tuulilta.
Vesisyvyys vaihtelee satamassa 2,9 m 5 metriin. Tuloväylän syvyys kuitenkin rajoittaa laivojen koon. Varastotilojen puute on pahin ongelma.

Satamaan johtavat tiet on huomattu loppuosaltaan heikkokuntoisiksi, kapeiksi ja mutkaisiksi. Rakennuskaavassa satamatie auttaisi asiaa huomattavasti, kun se rakennetaan.
Veden saanti satamassa on ongelmallinen.
Laivoihin vesi kuljetetaan autoilla. Vesijohtoverkoston saaminen satamaan poistaa tämän epäkohdan. Sähkön saanti satamaan on turvattu, hinta on hieman liian korkea. etenkin pienteollisuudelle.

Talviliikenne:

Satamassa se on todettu olemattomaksi. Näin ollen laivaliikenne tulee olemaan pysähdyksissä vuosittain 5-6 kuukauden ajan. Meren tutkimusosaston jääosaston kokoamien tilastojen mukaan tapahtuu
ensi jäätyminen keskimäärin 6.12. ja jään sulaminen 28.4. ja jääpäivien luku vuosittain on 143 päivää. Takamaan sahat ovat hoitaneet vähäiset talvikuljetukset Mäntyluodon kautta, talvella ruuhka haittaa,
jota lisää Seinäjoki-Parkano radan valmistuminen. Kaskisten satamaa eräät sahat myös käyttävät talvisin.

Merikarvian sataman liikenteen kehityksestä tutkijat toteavat, että sahatavaran viejien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt. Nykyään vain Kouhin saha käyttää satamaa.

Pääosan kotimaan kuljetuksista muodostaa Raumalle suuntautuva uittokuljetus. Vuonna 1945 on satamasta ulkomaille lähteneitä aluksia ollut yksi.
Vuonna 1948 jo 37 vieden paperi- ja kaivospuuta, sahatavaraa vain 469 std.
Vuonna 1962 noussut ennätykseen 114 laivaan, jonka jälkeen lukumäärä on alentunut.
Vuonna 1965 laivoja oli 60 laivaa, jotka veivät satatavaraa 5.322 std. 32.704 k-m3 pyöreätä puutavaraa ja 2.474 tn haketta.

Kotimaan aluksia 14 kotimaan liikenteessä.

Naapurisatamia vertailtaessa Kristiina on pahin kilpailija. Siellä on sahatavaran vienti 60-luvulla lisääntyneen, vaikka se muissa satamissa on vähentynyt.
Viennin kasvu johtunee Kristiinan Puunviejät Oy;stä, joka hoitaa myynnin, varastoinnin ja laivauksen. Mäntyluoto ei syrjäyttäne satamaamme sahatavaran viennissä.
Porin teollisuus kilpailee sataman takamaan puutavara-aineksesta. Näin ollen sahaustoiminta vaikeutuneen siksi Merikarvialla ja sen lähiympäristössä.

Satama takamaa on rajattu pyöreän puutavaran viennin perusteella. Alueen koko määräytyy autokuljetusten kannattavuuden perusteella.
Kannattavuuden ylärajaksi lasketaan 200 km. Käytännössä se on tätäkin pienempi johtuen routivista teistä ja heikosta kunnosta. Suurimmillaan on takamaa Parkano-Virrat suunnalla.

Virroilta on matkaa 150 km. Tieyhteydet takamailta ovat heikot, vain valtatie 8 kulkee kunnan halki, mutta se voi johtaa liikenteen myös kunnan ohitse, kuten tekee Siikaisten saha,
joka vie Tuorilan kautta tavaran Mäntyluotoon. Haastattelun jälkeen tärkeimmät tiesuunnat ovat sataman kannalta Tuorila-Honkajoki, Karvia Jalasjärvi ja Kuvaskangas Isojoki, Kauhajoki.

Sataman vaikutusalueen sahoja on laskettu olevan yhteensä 12, joista kolmen sahan toiminta on keskeytynyt. Toimivista sahoista on kaksi kunnassamme, yksi Siikaisissa, yksi Honkajärvellä,
kaksi Isojoella, yksi Karviassa ja kaksi Parkanossa.

Kuitenkin Kouhin saha on ainoa alueen sahoista, joka tällä hetkellä käyttää Merikarvian satamaa.
Muut kuljettavat tavaransa Kristiinan, Mäntyluodon ja Kaskisiin. Sahauksiin käytettävä puu alkaa olla vähissä.
Vaikeuksia tukkien saannissa alkaa olla.

Sataman merkitys koko maata ajatellen katsotaan vähäiseksi. Meriliikenne on keskittymässä suuriin satamiin, joiden palvelukyky on hyvä.

Maalaissatamatoimikunta onkin asettunut vastustamaan maalaissatamien ja yleensä piensatamien edelleen kehittämistä.

Jos satama voidaan pitää teollisuussatamana, on sitä syytä kehittää edelleen.

Onko Merikarvian satama teollisuussatama ja onko se erikoistunut sahatavaran vientiin, voitaneen silloin satamamme investointeja puoltaa.
Tutkijoiden mukaan voidaan satamamme investointeja puoltaa samoilla kehitysaluepoliittisilla ja taloudellisilla syillä kuin Saimaan kanavatyössä.

Merikarvian tuloväylän ruoppauksen ja satamalaitteiden kustannukset eivät olisi edes puolta prosenttia Saimaan vesistöalueen satamien liikenteen tarvitsemista investoinneista.
Mikäli investointeja verrataan liikenteen vilkkauteen, on Merikarvian huomattavasti edullisemmassa asemassa kuin Saimaan alueen satamat.

Sataman paikallinen merkitys sen sijaan todetaan suureksi. Satama pitää kantohinnat ympäristön metsissä korkeana voimakaan kysynnän ansiosta.

Toiseksi satama ylläpitää paikallisen sahaustoiminnan. Satama ja teollisuus ovat tuoneet paikkakunnalle palvelutoimintaa, joka vilkastuttaa alueen elinkeinoelämää.

Satama on tarjonnut työtä lähinnä kahdella lohkolla. Ensinnäkin lastaus- ja kuljetustehtävät antavat työtä kesällä, ja toiseksi sataman rakennustyöt ovat talvisin
antaneet työtilaisuuksia, joita paikkakunnalla muuten on niukalti. Välillisesti satama on tarjonnut työtä eri tahoilla.

Sataman tulevaisuuden näkymistä on tutkimuksen mukaan esitetty kahdenlaisia mielipiteitä.
Osa asiantuntijoista pitää sataman mahdollisuuksia pieninä, osa taas optimistisesti hyvinkin suurena.

Tutkijat puolestaan arvelevat sahatavaran lastauksen edelleen jatkuvan, sillä sahatavaran vientierien pienentyessä väylän mataluus ei haittaa, niin paljon kuin yleisesti luullaan.
Paikallinen sahaustoiminta on edullisemmassa asemassa kuin sisämaan, koska vientiin menevä tavara voidaan varastoida laiturien läheisyyteen.
Tuotteiden markkinointi on myöskin vakiintunut.

Haastattelujen mukaan tunnetaan sisämaan sahoilla suurta mielenkiintoa Merikarvian satamaa kohtaan. Pahempina puutteina pidetään huolintatoiminnan puutetta.
Myös varastotilojen puute on olemassa. Vieraspaikkakuntalaisten puutavaralle tulisi olla varastotilat. Katetut sahatavaraavarastot parantaisivat sataman kilpailukykyä.
Trukkikalusto saatava satamaan. Tieoloja tulee edelleen kehittää.
Yhteinen myyntijärjestö Pohjois-Satakunnan sahoille. Uittokuljetukset antavat edelleen mahdollisuuksia. Merikarvian satama voi nykyiselläänkin palvella lähinnä
raakapuun ja paikallisen sahan vientikuljetuksia. Parannuksiin tarvitaan julkisia sijoituksia ja investointiluottoja.


Merikarvian NS. täytti 75 vuotta.

MeLun vuosikokous Kuvaskankaan koululla 2.2.1967: Puheenjohtajaksi Heikki Mattila, Aimo Kunnasmaa, Vilho Pihlava, Tuomo Ylinen,
Antti Karipalo, Kalevi Tuomisaari,Arvo Saari, Eero Tarkkio, Tapani Peltola, Jouko Kunnasmaa, Tenho Ruonela ja Lea Nummelin.
Varapuheenjohtajaksi Aimo Kunnasmaa, sihteeriksi Tapani Peltola, Rahastonhoitaja Merikarvian Pohjoinen Osuuskassa.

Lääninhallitukselle vastattiin, että paloaseman rakentaminen kuuluu kunnan lähimmän 10 vuoden rakennusohjelmaan.
Käynnissä olevien suurten rakennustöiden johdosta ei kunnan taloudellinen tila kuitenkaan salli paloaseman rakentamista juuri kuluvan vuoden aikana.

Köörtilän Kirin vuosikokous pidettiin seuratalo Kisapirtissä 22.1.1967 Puheenjohtajasi valittiin Antti Koivula ja jäseniksi Leo Vainio, Eino Suonpää, Onni Veneranta,
Pentti Ylitalo, Erkki Vanhatalo ja varajäseniksi Samuli Sipilä, Reijo Ostamo, sekä lisäjäseniksi Heimo Mellin, Lasse Veneranta ja Pekka Alastalo.
Seuran kunniajäseneksi kutsuttiin rouva Irma Boijesen.
Kisapirttiä vuokraa Leo Vainio. Vahtimestariksi Ester Vainio.
Seuraan oli liittynyt vuonna 1966 27 jäsentä.
Varapuheenjohtajaksi Pentti Ylitalo, sihteeriksi Leo Vainio Seuran varainhoito Porin Säästöpankin Köörtilän konttoriin.

Merikarvian laturetki hiihdetään 26.2.1967.

Kunnan hiihtomestarit: yleinen 15 km Olli Korpunen, Jorma Rajamäki, Pentti Rikalainen.
Ikämiehet Heikki Lähteenmäki, Väinö Sundelin ja Erkki Näsi.
Alle 18 v Onni Aalto, Pertti Aarnisaari, Kalervo Vuorinen.
Alle 16v Matti Malmi, Tapio Ranne, Markku Tuuli.
Alle 14v Ahti Rantaneva, Seppo Näsi, Antero Lahtinen.
Alle 12v Kari Rantaneva, Rainer Tattari, Markku Korpunen.
Naiset Kaija Saari, Sirkka Landvik, Anneli Lähteenmäki.
Alle 15v Sirkka Tuuli.
Alle 12v Raija Hirvikoski.

Merikarvian Mieslaulajat ry vuosikokous pidettiin 23.2.1967 omalla talolla 26 kuoron jäsenen läsnä ollessa. Kuoron toiminta on ollut vilkasta ja tuloksellista.
Konsertteja on ollut 2 ja muita esiintymisiä 10.
Kuorolle on hankittu oma ja hyväksytty oma standaari. Sitä on jaettu 2 kpl n:o 1 dir.cant. Reino Rannikolle ja n:o 2 kuoron hyvälle ystävälle Ottilia Rantamäelle.

Kuoron johtajaksi valittiin opettaja Raimo Aalto, puheenjohtajaksi pankinjohtaja Yrjö Salmela, varapuheenjohtajaksi mv. Matti Koskenkorva,
rahastonhoitajaksi Miko Väre, sihteeriksi Simo Pukkila ja kuoronisännäksi Lasse Lehtonen.

Reino Rannikko kutsuttiin kuoron kunniajohtajaksi.

Innon toisella laturetkellä oli 236 hiihtäjää. Ylikylästä -Peippu -Lankoski -Tuorila -Ylikylä. Vanhin hiihtäjä oli Paavo Juhala 67 vuotta.

Merikarvian Yhteiskoulun Tuki ry vuosikokous 3.3.1967 yhteiskoululla.
Ompeluseura kokoontunut 14 kertaa. Sunnuntailounas ja myyjäisiin on osallistuttu.
Sähköurut ja voimisteluvälineitä on hankittu koululle.
Puheenjohtajaksi Reino Rannikko, Leila Säynäjärvi, Kaija Aitasalo, Aili Lammi, Kosti Kouhi, K.G. Häyrinen ja Pentti Sipilä.

Jouko Elevaara siirtyi Posioon, jossa hän tekikin mittavan urheilujohtaja uran.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 4.3.1967. Parhaat hiihtäjät Terttu Ylikahri, Ritva Ylikahri, Anitta Laine, Merja Juhala, Paula Viertomaa,
Anne Lehtonen, Irma Renfors, Terhikki Aulu ja Arja Källi sekä Paula Tuomisto ja Raija Hirvikoski.
Pojista Esko-Pekka Tulonen, Markku Tuuli, Tapio Ranne, Jouko Valli, Pekka Renlund, Kari Nummelin, Hannes Aulu,
Markku Bondfolk, Raimo Muurinen ja Jukka Koski.

Innon sisähyppykilpailut, osanottajia 17: tytöt alle 14v Sirkka Tuuli, alle 18v Kaija Saari pojat alle12v Pasi Kallioinen.
Alle 14v Matti Holmi, Pentti Yliknuussi ja Lasse Rantala.
alle 16v Markku Tuuli, Raimo Heino, Matti Malmi
alle 18v Reijo Syrjäsalo, Pertti Aarnisaari, Jukka Kenttä
alle 20v Jukka Koski korkeus 137. pituus 307 ja 3loikka 934

Hemminki Hakasalo kuoli huhtikuussa 1967
Hemming Edvard Hackzell s.26.7.1896 Tornio, sähköasentaja, kunnankirjuriksi 1923, eläkkeelle 1951.

Kalevalan 100v 1935 1000 nimeä suomennetiin. Hemmu palkittiin tästä teosta ansaitusti Helsingissä.

Koripallocup yhteiskoulussa:

Luokkienvälinen koripallocup kahdessa sarjassa Yläluokat V-VIII ja 1 I-IV lk. VIII lk voitti niukasti VII pistein 26-22.
Joukkueessa pelasivat Antti Kalliomäki, Pertti Fager, Hannu Rikalainen, Reijo Syrjäsalo, Kullervo Erkkilä ja Pekka Sjöholm.
Ia voitti IIIIb luokan 41-26. Joukkueessa pelasivat Erik Lehtonen Pekka Renlund, Jouko Venho, Raimo Heino, Markku Anttila ja Kari Heino.

MePa voitti kesällä 1967 mm MuSan 6-2, Kullaan urheilijat 6-1, Pomarkun Pyryn 7-3 ja Noormarkun Pallon 2-0

MePa johti sarjaa: pelaajat maalivahti Veikko Tammiranta, Tapio Lindroos, Kosti Sundelin, Arvi Salo, Mikko Haataja, Eero Peltola, Olavi Salo,
Heikki Henriksson, Jorma Sumia, Raimo Lemmenranta, Pauli Rajamäki, Raimo Ruoho ja Pertti Fager ja Väinö Sundelin.

MePa voitti myös RU-38 21.6.1967 4-3. MePan nopea laitahyökkääjä Raimo Lemmenranta teki pienessä ajassa kaksi maalia, ensimmäisen
Rikalaisen kauniista syötöstä. Lemmenranta kuului kentän parhaimpiin pelaajiin. Arvi Salo laukoi rankkarin maaliin. Pentti Rikalainen ampui
tasoittavan maalin 1-1.

Pojasta polvi paranee: Merikarvialaiset palokuntapojat kunnostautuivat vuonna 1967.

Innon sarjakilpailut heinäkuussa 1967. Tuloksia: Seiväs alle 20v Jukka Koski 340, Hannu Rikalainen 320. Pituus: alle 18v Pertti Aarnisaari 532
Alle 16v Raimo Muurinen 501. 400m alle 16v Raimo Muurinen 58,8
Korkeus alle 20v H. Rikalainen 170.
Pituus alle 16 v Seppo Wikström 510
Alle 18v S. Niittyniemi 502

Innon piirikunnallisissa kilpailuissa 23.7.1967 tuloksia:
Alle 16v 800m Raimo Muurinen 2.08,3, korkeus Hannu Rikalainen 175, Reijo Rantala 170. Pituus 2, sija Pentti Vanhatalo 598 Melu
Alle 20v 3-loikka Jukka Koski 13,54, Pentti Vanhatalo 12,86.

Innossa on kovia urheilijoita: Raimo Muurinen on kaksinkertainen piirin mestari ja Suomen mestaruuskilpailujen 5. sija.
Reijo Syrjäsalo, Jukka Koski, Reijo Rantala ja Touko Kylvö ovat piirin mestareita
Hannu Rikalainen, Pertti Aarnisaari ja Paula Viertomaa lahjakkaita urheilijoita.

Merikarvian urheilukuulumisia:

170 lasta osallistui uimakoulutoimintaan kesällä 1967. Uimamaisterin tutkinnon suorittivat Markku ja Seppo Näsi sekä Aimo Tuomisto ja Pekka Koskenkorva
ja uimakandidaateiksi Reijo Hakolehto, Jukka Kajander, Seppo Peltomäki, Arto Saari ja Hannu Välimaa.
Lentopalloilua on harrastettu MePa on mennyt voitosta voittoon,
Merikarvialla on muutama vahva laji: kolmiloikka, pituushyppy ja korkeushyppy. Urheiluohjaaja M. Myllö kertoi näin.

Isojoki voitti pitäjäottelun, Merikarvia toinen ja Siikainen kolmas.
Alle 18v 800m Raimo Muurinen 2.07,2.Naisten 100m Paula Viertomaa 14,2, 400m Touko Kylvö 53,1
Alle 20v 3-loikka Jukka Koski 13,97, Reijo Syrjäsalo 13,78, pituus Eero Peltola 631, Jukka Koski 627
Korkeushyppy: H. Rikalainen 175, R. Rantala 170
Alle 16v pituus 2. sija S. Wikström 518
20 v kuula Kari Tarkkio 10,77.

Telkkari yhteiskoululle:

Opettaja Jussi Pitkärannan johdolla Sataman koulussa toimi aikoinaan monia suosittuja kerhoja, joista merkittävimmät kai olivat orkesteri ja kuoro.
Nämä musikantit hankkivat varoja koulun käyttöön ja hankkivat mm television sataman koululle. Nyt koulu lakkautettiin ja opettaja Pitkäranta vei lahjana
sanotun television yhteiskoululle, jossa koulun omat musikantit nyt opiskelevat. Pitkärannat muuttivat opettajiksi Ouluun.

Kunnan yleisurheilumestaruuskisat pidettiin keskusurheilukentällä Innon järjestelyvastuussa ollen syyskuun alussa 1967.
Pituus Jukka Koski 606, Eero Peltola 602, Pentti Vanhatalo 590.
Naisten pituus Paula Viertomaa 411, Kaija Saari 410.
Kuula 20 v Kari Tarkkio 11,20, Jukka Koski 10,63. 18v seiväs Pekka Renlund 310 kiekko Torsti Peltoniemi 32,29

Yhteiskoulun massakisat syyskuussa 1967: 3-ottelun paras oli Jukka Koski, Esko Tulonen, Kalevi Saarinen, Juhani Aalto, Mikko Peltovirta, Pekka Renlund,
Ahti Kauraoja, Seppo Juhola ja Jouko Valli sekä Olli Varjovuo. 60m Jukka Koski 7.5, pituus 625 ja kuula 15,15.
Tyttöjen paras oli Raija Viika, Irma Renfors, Margit Pöysti, Anna-Liisa Stenvall ja Kirsi-Maria Aalto.

MePa selvisi piirin III luokan loppuotteluun:

24.9.1967 MePa pelasi jalkapallo -ottelun Panelian Raikasta vastaan. Joukkue oli saanut nyt peliinsä myös parhaimmistoon kuuluvat Arvi Salon ja Eero Peltolan.
Näin puolustuksessa pelannut Raimo Lemmenranta pääsi mielipaikalleen hyökkäyksen kärkipelaajaksi. Veikko Tammiranta pelasi maalissa.
Tekninen ja tehokas Raimo Lemmenranta laukoi neljä maalia, joista yhden rangaistuspotkusta. Lopputulos oli 6-3 MePan hyväksi, kun maaleja tekivät
vielä Eero Peltola ja Pentti Rikalainen. Lemmenrannan palkitsi pyttykerho. Piirin mestaruus ratkeaa vasta 1.10.1967 Merikarvian urheilukentällä.

Satakunnan oppikoulujen kisat Merikarvialla 1.10.1967: Jukka Koski oli 2. 3-loikassa 13,74

MeLun kisat: pituus 20v P. Vanhatalo 630.
A-pojat pituus T. Sillanpää 605, A-pojat kuula K. Tarkkio 13,10.
B-pojat pituus U. Mäki 510, K. Nummelin 491, J. Heikkilä 489 ja J. Tarkkio 468 sekä. B-pojat kuula J. Tarkkio 12,15

Raimo Muurinen sai kultakellon
Innion 70 v juhlissa varatuomari Martti Ojala lupasi lahjoitta kultakellon piirin mestarille. Varatuomari Ojala luovutti kultakellon yhteiskoulun
IV luokan oppilaalle Raimo Muuriselle.
Muurinen voitti Lauttakylässä kesällä alle 16v piirin mestaruudet sekä 800m että 2000 m juoksuissa. Näin hän on jopa piirin
kaksinkertainen mestari, joten kultakello meni oikeaan osoitteeseen.
800m aika oli 2.06,4 ja 2000m 6.01,8 Paikalla olivat myös Raimo Muurisen vanhemmat Niilo ja Orvokki Muurinen Alakylästä.

Vesihuolto ulotetaan Vassan asutusalueelle.
Lauri Alinen ja Maissi Koskela olivat pyytäneet vesihuoltolinjan vetämistä sairaalan kohdalta yli joen Vassan asuntoalueelle, koska uudentien
rakentaminen jättää heidän kaivonsa tien alle.

Tervehtien Virpolasta

Hieno vuosi oli 1967!

Erityisen mahtavia tuloksia nuoret urheilijat tekivät tuona vuonna.

Olin tuohon aikaan opiskelemassa Helsingin yliopistossa lakia, en päässyt siis paikan päällä seuraamaan näitä hienoja urheilijoita, mutta
tätä lukiessani saatoin aistia hyvällä mielellä nuorison suurta kehityskaarta.

Tuona vuonna voimalla yritettiin kehittää satamaa kuten yllä olevassa tekstissä kerrotaan. Vaikeita esteitä oli sen saamiseksi
kannattavaksi satamaksi. Luonnonsataman aika alkoi olla ohitse, niin harmittavaa kuin se kunnan kehityksen kannalta olikin.



Päivitetty 24.3.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä