Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975

Päätoimittaja Esko Sipilä
Kunnanlääkäri Risto Peltola
Hammaslääkäri Georg Strömberg
Eläinlääkäri Aune Vanhatalo
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen
Kunnansihteeri Lea Nurminen
Palokunnalla oli rauhallinen vuosi 1973. Vain 16 palohälytystä.
Rosenlewin teollisuushalli harjannostajaisvalmiudessa. Käyttöinsinööriksi Pekka Jokisalo. Kuitukangastehdas maksoi noin 3 miljoonaa markkaa.
Kalastaja Heimo Juhani Ristimäki hukkui Peipunlahdella. Hän oli syntynyt 7.12.1941. Ikävintä oli, että hän oli jo neljäs mies, joka menehtyi samasta perheestä. kalastusmatkalla.
Merikarvian Vesi- ja lämpöhuolto Hannu Kuusinen on perustettu. Uusi liiketalo.
Puulaakitikanheittokilpailu pidettiin nuorisotalolla.
MeSAn kuulumisia oli lehdessä runsaasti.
Oikeusavustaja Lauri Hakosalo jatkoi kirjoituksia: lakitietoa kotitarpeiksi sekä piti luento- ja keskustelutilaisuuksia keskuskoulussa eri aiheista.
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen kirjoitti toimittaja Esko Sipilälle aiheesta Slaxon Oy ja Merikarvia.
Kalle Isokauppila esitti kysymyksen kunnanhallitukselle.
Yleisön käyttöön puhelin. Näin ilmoitti Posti terveisin.
Köörtilään kunnostettiin kaatopaikka, joka vuokrataan Antti Koivulalta. Lomakoti Alfila aloitteen tekijänä.
Kotiseudullinen kirjoituskilpailu.
1910 syntyneet vanhuuseläkkeelle vuonna 1975.
Avoinna olleeseen toimistoapulaisen toimeen kunnantoimistoon on valittu merikarvialaissyntyinen Ulla Saunaluoma Helsingistä. Ulla on nykyisin Miettunen ja hän on eläkkeellä.
Kiinteistö Oy Tuorilantie vuokraa huoneistojaan.
Antti Karipalo jatkaa valtuuston puheenjohtajana. Puheenjohtajistossa myös jatkavat Frans Lindroos ja Pentti Ylitalo.
Rikoksissa huomattava kasvu vuonna 1974. Liikennerikokset ovat enemmistönä. Nimismies Tapio Tammi.
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen vastasi merikarvialaiselle veronmaksajalle.
Satakunnan kanttorit vierailivat Merikarvialla. Reino Rannikko.
Aliupseerien vuosikokous kunnioitti edesmenneen Toivo Tuulen muistoa.
P.E. Huhtinen kirjoitti: ”Kepulikonsteja valtuustossa”.
Urheilutalon runkorakenteet tulivat Sasekalta Lohjan kalkkitehtaalta.
Vapaussoturien kokous pidettiin Niilo Vesasen ja Lauri Ratalan johdolla. Eelis Uusitalo ja Paavo Haanpää.
80 vuotta täytti Alakylässä 3.2.1975 Helmi Haagar Kuggi.
Osmo Ala-Honkola oli Suomen mestari ilma-aseiden SM-kisoissa.
Antti Karipalo vastasi Paavo Huhtiselle pitkällä vastauksella.
MeSAn puheenjohtajana jatkaa Arto Varjonen ja sihteerinä Hannu Virtomaa.
Hukka hortoili Kasalassa. Toivo Vanhatalo, Raimo Laaksonen ja Leo Vanhatalo ja Leo Aaka.
Uudeksi verojohtajaksi tuli Helsingistä oikeustieteen kandidaatti Pertti Ahvenainen. Vilho Järvelä lähti Someron verojohtajaksi.
Merikarvian Ylikylä-Ahlströmin koulun ja koko kansakoulutoimen 100-vuotisjuhla 17.2.1975. Kunnan liputuspäivä. Puhujana Jaakko Numminen.
Koulun historiikin esitti koulunjohtaja Pentti Riihiaho.
Nuorisotalo vihittiin ja urheilutalon perustus laskettiin. Nuorisotalon historiikin esitti opettaja Heikki Mattila.
Opettaja Eino Kanervalle myönnettiin 35 vuotisesta työstään kultainen ansiomerkki. Hopeinen ansiomerkki luovutettiin opettaja Anni Juutilaiselle,
Heikki Mattilalle, Lea Nummelinille, Maila Näsille, Reijo Ostamolle, Aila Perttulalle, Pentti Riihiaholle, Irja Rintamäelle, Margit Rosqvistille, Arvo Virtalainelle, Tuija Vuorelalle.
Erkki Näsille, Mikko Värelle, Lempi Lehdolle, Suoma Kuusiselle ja Marja Myllyojalle.
Satakuntalaiset vapaussoturit vierailivat Merikarvialla helmikuussa 1975 Niilo Vesasen johdolla.
Nuorisotalo rakennettiin todella tarpeeseen. Tilat ovat käytössä joka päivä.
97 vuotta täytti 20.2.1975 emäntä Sanna Liisa Ruohomäki os. Erkkilä Köörtilässä.
Merikarvian kansakoululaitoksen 100-vuotishistoriikki julkaistiin 17.2.1974 tässä lehdessä.
Kirjalainat lisääntyivät huomattavasti Merikarvialla.
91 vuotta täytti 3.2.1975 Hilda Vilhelmiina Viertola os. Uusi-Kuggi Köörtilässä.
Kauppatien kunnostus ensi syksynä.
Lauttijärven Martat kokoustivat Aitasalossa. Irja Heikkilä jatkaa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana Anna-Maija Rinne.
Merikarvian Navigaatioseuraa johtaa Olavi Tiitinen.
Satamalahden vesi on parantunut.
Pakastamo Oy virkoamassa.
Eeva-Liisa Vuorelan taidetta oli nähtävänä kirjastossa.
Kunnan tämän vuoden työohjelma vaatii 3,7 miljoonaa markkaa.
Merikarvian Toverit herätteli jalkapallolle pelaajia.
Kuitukangastehtaan johtajaksi 1.6.1975 insinööri Pertti Ekberg.
Veikko Perähannu jatkaa Lukon johdossa.
LC Merikarva järjestää Punaisen Sulan keräyksen.
Slaxon Oy jatkaa tuotantoaan.
Verityö Lammelassa.
Rakennustoiminta jatkuu vilkkaana.
133 paikallislehteä yli 300 kunnassa.
Lauri Anttilan maalauksia näytillä kirjastossa.
Kunnaninsinöörin virkaa haki kuusi henkilöä. Kauko Olavi Ahonen Sotkamosta, Erkki Kalevi Grönroos Porista, Heikki Olavi Hakosalo Merikarvialta, Jorma Olavi Helminen Mäntsälästä,
Heikki Juhani Männistö Kangasalta ja Kari Esa Salmela Hämeenlinnasta.
Oikeusaputoimiston virkaan haki viisi hakijaa. Virkaan valittiin Pirkko Pihlajamäki Noormarkusta.
Rauno Paavilainen, Juhani Äijälä ja Lauri Hakosalo aloittivat rakentaa omakotitaloa Vassalle ja saivat asuntolainat asuntohallitukselta.
Insinööri Heikki Hakosalo valittiin kunnaninsinöörin virkaan.
Kirjastonhoitajan virkaan valittiin kirjastonhoitaja Tytti Mäkipää Kouvolasta.
Kalalaituri luovutettiin peruskorjauksen jälkeen kunnalle.
Työllisyystilanne heikkenee syksyllä. Työtä antaa Kauppatien perusparannus ja jalkakäytävätyö. Se työllistää 10-15.
Kunnan ja Slaxonin välit ovat nyt selvät.
Kosti Kouhille myönnettiin ansioristi. Kunnanjohtaja Olavi Järvinen luovutti tehtailija Kosti Kouhille Tasavallan Presidentin 6.12.1974
myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Se annettiin Kouhille hänen uraa uurtavasta teollisesta toiminnastaan kunnassamme.
Kosti Kouhista oli hieno kuva lehdessä.
Aika vähän kuvia vielä oli yleensä lehdessä, joka oli selvä puute.
Urheilutalo sai rahaa veikkausvoittorahoista 630 000 markkaa ja lainaa 1.341.000 markkaa.
Veli Viertolasta tuli piirin mestari ammunnassa.
Opettaja Reijo Ostamo kirjoitti Koulun uudistuksesta ja koulusuunnittelusta Merikarvialla.
Uudet ylioppilaat valmistuivat mm Riitta Alinen, Erkki Asmala, Lea Granroos, Juhani Salmi, Mikko Fager ja Seppo Näsi. Kaikkiaan 28.
Lohenpoikasia Lankoskelle. Tuleeko Merikarvianjoesta jälleen lohijoki?
Elli Siirtosen taidetta oli näytillä pääkirjastossa.
Lumisade juhlisti lakkittajaisia. Merikarvian Ukkoseuran stipendi myönnettiin Juhani Salmelle ja LC Merikarvian stipendi Miika Hirsimäelle.
Aihe Lastu jäi eläkkeelle. Merikarvia lehden stipendin sai Eeva Purosalo.
Kalarieha on nyt pikkurieha. Riehaa johti Heikki Hakosalo. Kalariehatanssit 14.6.1975 klo 20-02. Kivenkolokalaa tarjoillaan.
Opettaja Reijo Ostamo kysyy ja vastaa: Mikä on kunnallinen lukio?
MeTo avasi voitolla. Maalintekijöinä kunnostautuivat Raimo Lemmenranta, Raimo Alitalo, Markku Anttila, Pertti Hurtola ja Olli-Pekka Varjovuo.
sekä Olavi Salo ja Seppo Salminen.
Krookka -75 oli Satakunnan Partiolaisten yhteinen piirileiri kesällä 1975- Leirille odotetaan noin 200 partiolaista.
Asunto Oy Ourankivi rakentaa osaketalon Ylikylään.
Kansalaisopistossa on 600 opiskelijaa. Rehtori Erkki Näsi.
Kunta mukana Merikarvian viikossa. 1.-4.4. välisenä aikana.
Rehtori Kauko Välimaa kirjoitti Oppikouluun pyrkimisestä.
Merikarvia viikko pidetään ensi kerran vuonna 1976. Arto Varjonen johtaa suunnittelutoimikuntaa Esitellään teollisuustoimintaa ja kulttuuritoimintaa.
Yritystoiminta, kulttuuri, kunnallishallinto ja kuntoliikunta. Pohdittiin…
Kalariehassa oli noin 1700 vierasta. Kutujytä jytäsi Mericampingilla ja Suomusottiisi Mieslaulajientalossa. Mökki paloi campingilla.
Hanna Alho os. Fredman täytti 80 vuotta 23.6.1975. Alho on ollut hyvin merkittävä vaikuttaja Merikarvian kunnalliselämässä.
Uimarantojen vesi on kelvollista.
MeSA julisti merkkinsä suunnittelukilpailun.
Kunnas asuva, kirjoitti Skuutholman Villen pojan poika.
Tyhjille kouluille käyttöä. Lauttijärven koulu venerakennus käyttöön? Trolssin koulu porilaisen Musan Salaman käyttöön?
Köörtilän koulu Antero Suvannon käyttöön muovituotteiden tuottamista varten.
Tuorilan Markus aloitti kirjoittamisensa… Postia. Ei se ny stenkää sekää…
Olavi Uurre ja Touko Kylvö hukkuivat.
T.A. kirjoitti yleisurheilukesästä.
II hammaslääkäri valittiin. Hän on Mirjam Temmes Ivalosta.
Asianajaja Kauko Juhantalo aloitti vaalityönsä heinäkuussa ilmoituksellaan.
Porin Prikaati marssi Merikarvialla. 600 miehen pyörämarssi. Urpo Levo.
Navigaatioseura reimasi venereitin Ylikylä-Trolssi välille Toivo Johanssonin johdolla. Reitin pituus on noin 20 km.
Ouran ukko kysyi, onko venelaituri ankkuripaikka?
Eero Perttula on taitokilpailun valtakunnanmestari. Järvenpäässä kisattiin.
Kirjastoauto on lisännyt lainauksia.
Tuorilan Marcus kirjoitti Karvialaisittain Harijun Vihtorista.
Viime lauantaina oli maanpuolustusjuhla.
Krookka-75 alkuun Tapion maastossa elokuussa.
Tuorilan Marcus kirjoitti, Vieläki Vihtorista.
Erkki Juholan vaali-ilmoitus elokuun puolivälissä: Merikarvialainen äänestäjä, turvaa omaksi onneksesi kotikuntasi vakaa myönteinen kehitys,
keskitä äänesi oman pitäjän kansanedustajaehdokkaalle.
Pori puoltaa Merikarvian kehitystä.
Sota-ajan kirjeet talteen.
Tuure Junnila, Pekka Paatero ja Toivo Pohjala sekä Timo Kökkö mainostivat tulevia vaaleja silmällä pitäen. Muitakin alkoi tulla lehteen.
80 vuotta täytti 25.8.1975 Iida Irene Kyläkoski os. Virtanen ent. Koskenkorva Ylikylässä.
Margit Rosqvistin taidenäyttely pääkirjastossa.
Nuorisosihteerin virkaa haki kolme: Leena Savela Pudasjärveltä, Simo Viertonen Merikarvialta ja Juhani Välimäki Noormarkusta.
Kunnan yleisurheilumestarit ovat selvillä. Yleisen 100 metrin voitti Jorma Uurre 12,4. Ikämiesten kiekonheiton mestari oli Torsti Peltoniemi 30,58.
Lääninhallitus kumosi valtuuston ratkaisun rakennusmestarista.
90 vuotta täytti 11.9.1975 Hilda Aleksandra Selin os. Santamäki ent. Merikari
Yhteiskoulun yleisurheilumestarit ovat selvillä. Parhaita mm Timo Katajisto, Vesa Ruohomäki, Jukka Kallio ja Aki Harju sekä Pekka Ostamo.
Ennakkoveroäyrin hinnaksi edelleen 17 penniä.
Näsinsadon kerrostalo on harjassa.
Siikaisten Sisu ja Merikarvian Lukko ystävyysottelu yleisurheilussa päättyi 71-79. Yleinen 100 metriä paras Aulis Suominen Sisusta 12,2, toinen Jukka Korpunen 12,3,
Pituushyppy Pentti Vanhatalo Lukko 591 ja Aulis Suominen 586.
Kunnan väkiluku aleni. Se oli 30.6.1975 4 398.
249 merikarvialaista on julistettu kuolleiksi Ulvilan kihlakunnanoikeuden päätöksellä. Julistetut ovat syntyneet 1870-1880.
Uusi puhelinkeskustalo. Merikarvia siirtyy automatisointiin vuonna 1977.
90 vuotta täytti 5.10.1975 Amanda Lindholm Tuorilassa.
90 vuotta täytti 5.10.1975 Suoma Aleksandra Laiho os. Norrgård Köörtilässä.
Pakollinen röntgenkuvaus keskuskoululla.
Tuorilan Marcus kirjoitti Karvilaisittain Siitä Kuvaskankaan vedestä.
Ester Vihevuoren taidetta kirjastossa.
Osmo Ala-Honkolasta MeSAn pistoolimestari, toinen Veli Viertola.
Aki Harjulle piiriennätys seipäässä 385.
Kotiseutulautakunta tutkii mahdollisuutta saada Pohjoismaiselta Kulttuurirahastolta määrärahaa Merikarvia viikon järjestämiseen.
Mieslaulajien talolla olevat kunniakirjat pyritään kunnostamaan tuleville sukupolville.
Asunto Oy Ourankivi on harjassa.
Merikarvialla on joka neljännellä asukkaalla jo puhelin.
Kunnan on huomioitava omatkin yrittäjät.
Merikarvialta 14 malminäytettä.
Merikarvian Yrittäjäyhdistyksen perustava kokous pidettiin 12.11.1975. Puutarhuri Risto Rantalasta puheenjohtaja.
Vpj. Erkki Kuuskeri, sihteeri Hanna Lehtonen ja rahastonhoitajaksi Sirkka Leppänen.
Baggouran silta on valmis. Kräänholma. Silta Laaveen salmen yli tuli valmiiksi.
Kunta tukee vanhusten asumista.
Rakennusmestarin virkaa yksi hakija. Hän on rakennusmestari Torsti Peltoniemi.
Kirjastonhoitaja pyysi eroa.
Teollisuushallissa nro 3 on uusi vuokralainen.
Tulot ovat alle keskitason Merikarvialla.
Vuokrasopimus Reima-Pukine Oy:n ja Kunnan välillä.
Jo kolmas kirkko Merikarvialla historiajuttu 27.11.1976 lehden etusivulla.
Kunnalliskotiin uusi johtaja. Hän on Inkeri Lukka Nurmijärveltä ja hän ottaa viran vastaan 14.11.1075.
Merikarvian työväenyhdistys täytti 70 vuotta. Juhlittiin 30.11.1975 kello 15. Juhlapuheen esittää kirjailija Arvo Salo.
Merikarvian torvisoittokunta esiintyi. Kahvitarjoilua.
Joko pää näkyy: Alakylän uusjako jälleen maaoikeudessa. Tehty jo 60 vuotta. Tiloja yhteensä 5 500 ha ja yli 500 viljelmää.
Tuorilan Marcus. Soli sitte se Slaxoni.
Slaxon sulki ovensa.
Lauri Hakosalo kirjoitti kuntien viranhaltijoiden kisailusta. Palkintona oli Markku Sukusaaren tekemä leili.
Itsenäisyyspäivänä oli kaunis sää.
Uusi valintamyymälä tuli kauppiaiden Aino ja Erkki Anttilan toimesta.
Päiväkoti Pohjatalo on nyt toiminut vuoden ajan.
Tuorila Marcuksen jouluruno.

Hieno vuosi oli tämäkin Merikarvia lehden kertomana.
Virpolassa 26.10.2020.
Käy kirjastossa lukemassa tarkemmin.
Kirjasto palvelee mieluusti.
*
Tämä vuosi oli minun osaltani ensimmäinen asianajaja, yleinen oikeusavustajavuosi Merikarvian oikeusaputoimistossa.
Tein oikean valinnan valitessani asianajajan uran, joka sitten päättyikin Uudenkaupungin johtavan oikeusavustajan virkaan eläkkeelle siirtymiseeni 2005.
Tulin Merikarvialle ajatuksella, että olen täällä vain viisi vuotta ja kasvatan täällä lapseni. Jouni Hakosalo syntyi Merikarvialla 25.11.1975. Jussi syntyi Helsingissä 1971.
En palannut enää Helsinkiin, jossa kyllä viihdyin hyvin. Se oli yliopistokaupunkini ja siellä myös aloin työni nuorempana lääninsihteerinä Uudenmaan lääninhallituksessa.
Viimeksi toimin siellä lääninreviisorina.
Yleinen oikeusaputoiminta aloitti Suomessa vuonna 1973 ja pääsin varatuomariksi vuonna 1973 Itä-Suomen hovioikeuden päätöksellä Kymin tuomiokunnasta Karhulasta.
Minulla olisi ollut myös paikka Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa, mutta valitsin uran Merikarvian oikeusaputoimistossa.
Toinen urani olisi johtanut minut hovioikeustyöskentelyni kautta tuomioistuinuralle ja aluksi käräjätuomarin virkaan. Pidin työskentelystä tuomioistuimessa.
Tänään 2020 voin todeta tehneeni hyvän valinnan, sillä asianajajan työ oli monipuolista. Lisäksi asuminen maalla syntymäpitäjässä on ollut mukavan antoisaa.
Minut valittiin 2004 vuoden oikeusavustajaksi, mitä suuresti arvostan. En palannut Helsinkiin.


Päivitetty 27.10.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä