Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977

Päätoimittaja Esko Sipilä
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen
Kunnansihteeri Lea Nurminen
Hammaslääkäri Paula Luoma
Eläinlääkäri Aune Vanhatalo
Terveystarkastaja Pentti Vettenranta
Kunnaninsinööri Heikki Hakosalo
Koulutoimenjohtaja Reijo Ostamo
Oikeusavustaja, varatuomari Lauri Hakosalo

Kala-astiatehtaan palo oli suurin palo viime vuonna. Kouhi Oy;n kala-astiatehdas paloi. Lisäksi vuoden 1976 aikana oli iso metsäpalo 17.6.1976 Tuorilassa,
jolloin oli vaarassa, että kunnalliskoti ja Shellin huoltoasema olisi palanut. Metsää paloin kaikkiaan 12 hehtaaria.
Suomessa on satavuotiaita kaikkiaan 61 henkilöä. Vuonna 1976 heitä oli 55 ja vuonna 1975 25.
Kansalaisopistossa on nyt elokuvakerho.
Merikarvian väkiluku oli 31.12.1976 kaikkiaan 4 253.
Rakennuslupia annettiin edelleen runsaasti.
AHJ-Metallille toinen teollisuushalli.
Kuvaskankaalta on löydetty vedenottamolle kolmas kaivonpaikka Kivilahden mailta.
Kunnan vuoden urheilija on Veli Viertola, MeSA. Kunnanjohtaja Olavi Järvinen luovutti Viertolalle kristallimaljan.
KOP:n pankinjohtaja Lassi Hosike lausui: Mennyt vuosi oli vaisu. Nyt säästäminen avuksi.
Kunnassa on työttömiä ennätysmäärä. 14.1.1977 heitä oli 194 ja 9,92 prosenttia.
Liikennerikokset ovat kasvaneet huimasti. Merikarvialla yli sadalla viime vuonna.
Oikeusavustaja jatkoi kirjoituksiaan käytännön lakiasioista aluksi uudesta päiväsakkojärjestelmästä. Samoin muut kunnanvirkamiehet jatkoivat myös
oman toimialansa asioista kirjoitteluaan. Rakennusinsinööri Heikki Hakosalo tiedotti rakennustoimiston asioista ja koulutoimenjohtaja Reijo Ostamo kirjoitti
koulutoimen uudistuksista. Samoin elinkeinosihteeri ja kunnan tiedotussihteeri Timo Autio informoi kunnanhallinnon päätöksistä. Päätoimittaja Esko
Sipilä otti mielellään lehteen näitä monipuolisesti valaisevia juttuja lehteen.
Uudeksi sosiaalitarkkaaja -perhepäivähoidon valvoja -ohjaajaksi valittiin Sinikka Nurmisen muutettua pois paikkakunnalta hum. kand. Riitta Aho Turusta.
Sudet hiippailevat jälleen Kasalan metsissä. useita havaintoja on tehty.
Nuoriso harrasti urheilua edelleen monipuolisesti. Pelattiin jääkiekkoa ja lentopalloa sekä myöhemmin yleisurheiltiin ja jalkapalloiltiin, monissa kunnan urheiluseuroissa.
Nuorisotaloon järjestettiin kuljetuksia perjantaisin sivukyliltä saakka.
Valittiin valtuuston puheenjohtajaksi edelleen Antti Karipalo, II vpj. Frans Lindroos ja II vpj. Paavo Huhtinen yksimielisesti. Sen sijaan kunnanhallituksen puheenjohtajiston
jäsenistä äänestettiin. Kunnanhallituksen pj. tuli Erkki Juhola, II vpj. I vpj. Pentti Peltoniemi ja II vpj. Voitto Peltomäki.
Kaarina Paavilainen aloitti pitkän virkauransa sosiaalisihteerinä.
Ilmari Kaleva Ylöjärveltä kirjoitti mielenkiintoisen jutun Alakylän isäntien sähkötehtaasta 27.1.1977 nrossa 4/1977.
Vuonna 1912 syntyneet pääsivät vanhuuseläkkeelle.
AHJ-Metallilla oli juhlapäivä. Näin lehti kertoi 3.2.1977. Tuorilassa sijaitsevan AHJ – Metalli Oy:n toimitusjohtajana on insinööri Jarmo Luoma. Tehdas työllisti 22-25 henkilöä.
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen onnitteli ja kiitti yritystä. Lehdessä on kunnanjohtajan tervehdyspuhe AHJ-Metallille.
Reijo Ostamo kirjoitti kouluneuvostojen tehtävistä.
Uudella kunnanhallituksella oli ensimmäinen kokous: käsiteltiin mm kunnan asuntotuotanto-ohjelmaa 1977-1981.
Vieläkin Slaxonin konkurssista: Läänihallitus on tutkinut kunnan valvontamenettelyn: Ei aihetta toimenpiteisiin. Lehti totesi: Slaxonin tarina päättynee nyt tähän.
Reijo Ostamo kirjoitti Kouluneuvostojen järjestäytymisestä.
Rakennusinsinööri Heikki Hakosalo tarjosi palvelujaan Rakennustoimisto Heikki Hakosalo Oy:n kautta.
Varhilat soitti Laastarihumpissa Mieslaulajaintalossa.
Hirvenhiihtokilpailuja järjestettiin. Totta kai, kun hirvenhiihto on keksitty Merikarvialla Holmin ansiosta. LC Merikarvia antoi kiertopalkinnon kilpailuun.
Pelätty asukaskato jäi alle sadan, vähennys 89.
Osmo Ala-Honkola on jälleen Suomen mestari ammunnassa.
Vieno Aho kirjoitteli aika ajoin lähetystyöstä.
99 vuotta täyttu20.2.1977 Sanna Liisa Ruohomäki os. Erkkilä Köörtilässä.
Reijo Ostamo kirjoitti oppilaiden kyyditys koulumatkoilla.
Eläkeläisten asuntoihin saatiin 80 000 mk avustukset työvoimaministeriöltä.
Oikeusavustaja Lauri Hakosalo esitti ” Koirakuri paranee kirkonkylässä” jutussaan, että kunnanhallitus hyväksyy Hakosalon sääntöehdotuksen koirakurista.
Hakosalon ehdotus hyväksyttiin ja vietiin valtuustoon ja edelleen lääninhallituksen vahvistettavaksi.
93 vuotta täytti 3.3.1977 Hilda Vilhelmiina Viertola os. Uusi-Kuggi Köörtilässä.
Maaherralle vierailukutsu kuntaan.
Kauko Lounasvaara valittiin Mieslaulajain puheenjohtajaksi.
Merikarvian Naisvoimistelijat ry:n puheenjohtajaksi Orvokki Autio.
Jääkiekon kyläsarja luisteltiin.
Nimimerkki ER. oliko Raimo Heino, kirjoitti koripallosta.
Asuntotuotanto keskittyy kuntakeskukseen. Kunnan tulevasta asuntotuotannosta oli Timo Aution kirjoitus 3.3.1977.
Tuorilan Marcus kirjoitti” Merikarvian abiturienttien puolesta”. Ko noli menny omin luvin opettajanhuaneesee…
” Jospa ottais opettajat nykyajan nirppanokat oppia osaavista muinaisista maistereista”.
Vesitornissa oli veden koeajo.
Entiset venereitit reimataan jälleen. Navigaatioseura hoitaa.
Reijo Ostamo kirjoittaa ”Kyyditysoppilaatko kilotavaraa?
Nimi merkki Kaikenkarvaisten ystävä kirjoitti ”Yksinäiset sudet”.
Nestor Salonius kuoli.
Puulaakitikanheiton kilpailut kisattiin urheilutalossa. Tulosista mm. miesten sarjan parhaat olivat Erkki Koski 67p. ja Lauri Hakosalo 66p.
Naisten parhaat olivat Maija Kalaranta 53p. ja Päivi Hirsimäki 25p. Yhdistyssarjan paras oli Metallin ammattiosasto: Erkki Koski, Paavo Hirsimäki ja Olavi Salo 187 p.,
toinen LC Merikarvia Tarmo Poikkeus, Heikki Hakosalo ja Lauri Hakosalo 137p,
Työpaikkasarjan paras oli Rosenlew Pakkaus Tapani Tuomela, Kalevi Eränen ja Altti Mäntylä 148p.
Tikanheitto voisi olla mukava yhteinen harrastus vielä tänäänkin Urheilutalo Rysässä, sanoopi Lauri Hakosalo 2020.
Merikarvian Yrittäjä Naiset-yhdistys perustettiin. 1.3.1977. Puheenjohtaja on Hanna Lehtonen.
Uusi kerrostalo valmistuu tänä syksynä. Kiinteistö Oy Merisata. 31 uutta asuinhuoneistoa.
Yhdentoista eläkeläisen talot remonttiin valtion kunnostusrahalla.
Satakunnan Osuuskauppa juhli 60-vuottaan Mieslaulajain talossa.
Naisvoimistelijat järjestivät talvitapahtuman.
Eero Seppälä lähetti perinnepostia: ”Krookanlahden laivahylyt” Naima-alus Juholanniemen edustalla 3-mastoinen parkki, tiesi kertoa Herman Mäkilehto.
Sen lähistöllä lepää 8-9 laivaa tai proomua Mäkilehdon tietämän mukaan.
Susilenkki hiihdetään 20.3.1977 Koittankosken koululla.
Valtuutettu Lauri Hakosalo käytti 9 sivuisen puheenvuoron ja jätti sen kunnanhallitukselle tutustumista varten. Puhe käsitteli kunnan huonoa taloutta.
Hänen mukaansa kunnan vuoden 1976 alijäämä on 735.793,33 mk. Pahimmillaan se tarkoittaisi usean pennin veroäyrin nostoa. Hakosalo vaati kunnanhallitusta laatimaan
maksuvalmiusbudjetin sekä seuraamaan, mihin suuntaan kunnan talous on menossa. Lehti käsitteli asiaa näyttävästi.
Outo valoilmiö Kasalassa. Kaaleppi Kasalasta ihasteli Kasalan keskustan valopylvästä. Merikarvia Yrittäjät ja Tauno Vuorenmaa tempaisivat.
Kuntaan päätoiminen palo- ja väestösuojelupäällikkö. Näin vaatii lääninhallituksen apulaistarkastaja.
Nimimerkki Hevosmies kirjoittaa jutun: ” Eräs halonhakumatka 50 vuoden takaa ja vähän riistastakin”. Kaasmannin ohi mennään aina lujaa, vaikka muualla mentäs käymäjalkaa”.
Koululaishiihtojen mestarit olivat Jaana Rintamäki ja Seija Lehtimäki.
Suodatin ei tee tupakasta vaaratonta.
1000 hehtaarin rantakaava Merikarvialle. Torsti Peltoniemi selvitti, mitä se tarkoittaa?
Saadaanko Kauppatien kustannuksiin helpotusta.
Nimimerkki H.M., olisiko Heimo Meura? kirjoitti perinnepostia: ”Kun taloon kone ostettiin”.
Kansalaisopisto järjesti luottamusmieskurssin.
Jätemuovi riesana paperiteollisuudessa?
Kansalaisopistoon perustetaan opintolaisyhdistys? Näin kertoi rehtori Erkki Näsi.
Oikeusavustaja kirjoitti luottamushenkilön oikeudesta saada tietoja.
Jussi Kuuskeri kirjoitti perinnepostia nimimerkki Eerolle eli Eero Seppälälle: Vielä kuunariparkki Naimasta. Itse Naimasta ei Kuuskerin tiedon mukaan tiedetty mitään?
Naisten tupakointi lisääntyy?
Kirkkoherra Paavo Sillanpää kirjoitti hienon kirjoituksen: ”Kirkonkellot ja kellojen soitto”.
Antti Yli-Knuussi nimimerkki Antti jatkoi juttujaan: ”Metsämiesjuttuja”. Pihkaiset terveiset häneltä.
Antin oma metsämiesura alkoi 1955 syksyllä Näsin metsässä… Heinon Esan alaisena oli hieno työskennellä… Esa opasti, mittaa samalla tavalla Aitasalon Juhanille ja
Silton Niilolle, asia selittyy, kun sanon pinta-alat, Niilolla viisi ja Aitasalolla on yli 100 kertaisesti, lauseen oppia kannan sisimmässäni työssäni soveltaen, yritän ottaa
ihmisen ihmisenä…
Oikeusavustaja kirjoitti: ”Tiivistelmä kunnan talousarviosta”
Reijo Ostamo kirjoitti käyttäytymisen arvostelusta peruskoulussa.
Arvo Salo esitti juhlapuheen Vappujuhlassa Keskuskoulun juhlasalissa 1.5.1977 klo 16.
MTV 20 vuotta 20.4.1977.
MeSA järjesti paperin ja pullojen keräyksen. Se oli oman aikansa tärkeä ampumaseuramme varojen keräyksen yksi tärkeä kohde. Hannu Virtomaa loi tämän keräysmuodon.
Jyväskylästä löytyi vanhoja merikarvialaisia papereita ja asiakirjoja. Tauno Noterma selvitteli eläkepäivinään isänsä Eemili E. Nordlundin keräämiä asiakirjoja ja valokuva-arkistoa.
Hän löysi myös Merikarviaa koskevaa aineistoa.
Eemil E. Nordlund oli merikarvialaisia syntyperältään. Hän toimi ansiokkaasti nuorisoseurassa 1900 luvun alkuvuosina. Sittemmin hän muutti Kristiinankaupunkiin sanomalehtimieheksi
ja edelleen Kajaaniin. Noterma ihmetteli, miten hyvin nämä asiakirjat ovat säilyneet 70-80 vuotta.
Valokuvia on ympäri kirkonkylää otettuina. Nuorisoseuralla oli oma lehti Toive, jota Nordlund käsin kirjoitti. Lehdestä mm selviää, että Merikarvian Nuorisoseura on perustettu 1891.
Nuorisoseura laati keräyslistan Jenny Österbyn ja F.F. Kouhin häälahjaa varten. Sen keräyksen tuotto oli 18mk. Jäseniä nuorisoseurassa oli vuonna 1904 84.
Nordlund oli kerännyt noin 450 sananlaskua Merikarvian ja Satakunnan alueelta. Pitäjän järjestysäännöt vuodelta 1904 löytyivät myös. Kirkkoherra Hemanin
Tietoja Merikarvian entisyydestä vuodelta 1899 oli myös jäämistössä.
Noterma kertoi toimittavansa aineiston Satakunnan Maakunta-arkistoon. Jutun kirjoitti siihen tutustunut Tauno Airisto.
Juttu on lehdessä 5.5.1977
Tulvat tulivat Vassalle, joka on veden alla. Samoin Papintien varsi. Rantalan puutarhaan saakka oli järvenä. Kunnanjohtaja Järvisen kaunis omakotitalo oli veden saartama.
Aili sisar kirjoitti Senja Juhola -Lännennäsin muistokirjoituksen In Memoriam.
Vanhustentaloihin yksi lisää.
Kunnalliskodissa on vähän hoitohenkilökuntaa.
Väkevien vetäjillä on suurin keuhkosyöpäriski.
Sirkus Finlandia saapui Merikarvialle 14.5.1977 Keskuskoulun pihalle.
Seitsemän uutta asuntolainaa.
Lietelantalan kaasut tappoivat maanviljelijä Jaakko Haapajärven.
Meritaimenkampanja käyntiin.
Maakuntaliitto; ” Kokemäen ja Karvianjoen tulvasuunnitelmia on kiirehdittävä”.
Vanhat merikarvialaiset valokuvanäyttely, koski E.E. Nordlundin valokuvia. Emil Nordlund kuoli vuonna 1947.
Näyttely oli6.6.1976.Arkka Uusitalolle taiteilijaeläke. Opetusministeriö myönsi kapellimestari Aarne Edvard Uusitalolle eläkkeen. Lehti onnitteli.
Ylioppilaskirjoitusten tulokset julkaistiin. 20 sai valkolakin, mm Paula Aalto, Virmo Elovaara, Pekka Haapaniemi, Riitta Hanhilahti, Rauno Jokisalo,
Anne Lounasvaara, Pekka Lähteenmäki, Katja Mattila, Jarmo Nordlund, Pekka Palomäki, Anna-Maija Poikkeus, Virpi Riihimäki, Seija Rintala,
Sirkka Sillanpää, Erkki Tiitinen, Sirpa Tuuli, Anne Uusitalo, Tiina Vaajasaari ja Juha Viikilä.
Kuka oli niin kutsuttu Lammelan konsuli eli handelsman? Hevosenyskän parantaja… Joku halusi tietää?
Paavo Sillanpää kirjoitti vielä tornikellosta.
Vanhat valokuvat. Merikarvia 1890-luvulla. Diakuvina valkokankaalle heijastettuna Mieslaulajain talolla sunnuntaina 5.6. 1976 klo 19.
Samalla pidetään Merikarvian Nuorisoseuran 85 vuotisjuhla. Vapaa pääsy. Nuorisoseura ja Kotiseutulautakunta.
Juhani Salomaa kirjoitti ”Tervehtimisestä”.
MeSA keräsi yhteensä 19 tonnia jätepaperia ja 1500 pulloa ja kiitti talkooväkeä ja tukijoitaan. Hannu Virtomaa iloitsi.
Mauri Röppäselle, MeSA, SE- kunniakirjoja.
Petri Rintamäki sai koko talvikauden parhaasta ampumatuloksesta lusikan
Margit Rosqvist piti maalausleirin, opettajana Tuulikki Repola.
Meneekö kutupaikka porilaisten sorakuopaksi? Makkaraharjun kohtalo on nyt Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Paljon puhetta aiheuttanut asia oli kovasti esillä sekä Merikarvialla, että myös Porin kunnallishallinon edustajien tapaamisissa.
Merikarvialla oltiin oikein vihaisia porilaisten hankkeelle. Merikarvian kalastajat ilmoittivat verkottavansa koko soranottopaikan
estääkseen soranoton.
Merikarvian lukion ja yläasteen lukuvuoden päättäjäiset. Ukkoseuran stipendin sai Pekka Haapaniemi ja LC Merikarvian stipendin sai Jukka Järvinen.
Kunnanhallitus: ”Terveydenhoitosuunnitelma on liian kallis”. Näin lehdessä 16.6.1977.
Joel Itäkylä on vuosien kuluessa koonnut merikarvialaisia sananparsia. Niitä on noin 300.
” Toisek korvaa toises, sano Kuuskerin Viljami, ko ilmaseks silakoita anto”.
”Kakotuuli vie kalat kattilastaki”.
”Ko syä pernoita ja silakkaa, ni kyllä varmasti jaksaa rekes vetää”.
Hammaslääkärinä on Anna-Maija Rinne.
Keskikaljan juonti edelleen laskussa kunnassamme.
Surun viikko Pohjarannalla, kun kalastaja Martti Saarenala hukkui. Samoin hukkui Oskari Leander Hallava.
Nimimerkki H.M., ilmeisesti Heimo Meura, kirjoitti perinnepostia: Merikarvian ensimmäisistä venemoottoreista”.
Veljekset John ja Jacob Wikström vuonna 1906perustivat Vaasaan Palosaareen Suomen ensimmäisen moottoritehtaan.
Merikarvia ensimmäinen moottori kuitenkin hankittiin Kaskisista vuonna 1911 Vihtori Kuuskerille Grönlundin Konepajalta.
Ensimmäinen Wikström tuli Merikarvialle Vihtori Uusi-Juholalle vuonna 1913. Sitten moottorit saivat kauppiaat Juho Mellin
ja Salamon Tähtinen.
Kannatta lukea koko juttu lehdestä.
”Älä ahmi aurinkoa”.
Uimakoulut alkavat kesäkuussa monella uimapaikalla. Tärkeä taito oppia, kun kunnan alueella on iso joki, järviä ja vaarallinen meri.
Tuorilan Marcus kirjoitti ”Siitä Räävelinluadon sorasta”.
Rauhallinen juhannus, Merivartioaseman päällikkö Aimo Kuuskeri kertoi.
Rakennustoimisto Heikki Hakosalo suunnitteli Valinta Anttilalle lisälaajennuksen Ylikylään.
Tiedä, mihin sukellat?
V.t. lääkäri Esa Anttonen alkoi vastaanoton heinäkuun ajaksi lääkärintalossa.
Maaherra Paavo Aitio vieraili kunnassamme 25.8.1977.
Vuosi 1977 on vuosikymmenen kiihkein työtaisteluvuosi: jo yli 2 miljoonaa lakkopäivää.
Kala ei kestä kovakouraista käsittelyä.
Kunnalle on ehdotettu 200 000mk avustusta valtion varoista.
Rantakaava Ouraan. Satakunnan Seutukaavaliito puoltaa.
Terveellistä tupakkaa ei ole!
Sudet söivät vasikan Annalammilla Ratalasssa.
”Nuista kirkkojuhlista” oli kirjoitus.
Palo- ja pelastussuunnitelma vuosille 1977-1981 julkaistiin lehdessä.
95 vuotta täytti 4.8.1977 Maria Josefiina Grönholm os. Martin Alakylässä.
Kanavaras Köörtilässä vei Erkki Juhantalon kanalasta kanan, ilmeisesti joku elukka.
40 kanaa ja kukko kuolivat.
Alakylän Uusjako on vihdoin valmis. Vuosikymmenien saavutus tämä on.
Tuorilan Marcus kirjoitti Susista.
Kesämökkien rakentaminen on vähentynyt.
”Stikku, stakku, stooppi, stooli, fati, fällyt,ja fottikkaat, son merikarvialaista”. Opettaja Joli Itäkylän sananparsia julkaistiin monen kirjoituksen verran.
Suomi- Neuvostoliitto- seuran kokousta johtaa Heikki Lehtinen. Vpj. Arvo Renlund.
Merikarvialla on hoidettu kolme vuotta oikeusapua- kirjoitus oli lehdessä. Siikainen, Noormarkku, Pomarkku ja Merikarvia ovat oikeusavustaja, varatuomari Lauri
Hakosalon toimialueita. Kanslistina on Pomarkusta kotoisin oleva ylioppilas merkonomi Pirkko Pihlajamäki. Merikarvian kunnan oikeusapulautakunta valvoo toimintaa
ja siinä on kaikkien kuntien edustus. Liisa Pitkäranta Merikarvialta on lautakunnan puheenjohtaja.
Oikeusaputoiminta aloitettiin 15.8.1974.
Kalkuttaan sahalle valmistui höyläämö. Esa Liutala.
Merikarvian kunnan suojaväestösuunnitelma valmistui. Teknisen toimiston vss-päällikkö Heikki Hakosalon valaiseva kirjoitus.
Kalarieha tanssittiin.
Vain 34 ekaluokkalaista peruskouluun. Opettajiksi Juhani Fager ja Anna-Liisa Hanhilahti Riispyyn kouluun. Peruskoulussa on opettajia 33 ja lukiossa 8.
Varo lasta liikenteessä!
Merisato valmistuu vuoden loppuun mennessä. Taloon tulee 31 asuntoa.
Lääkärinä toimii nyt Hannu Anttonen.
Heijastin on tänä syksynä sydämen asia!
Satakunnan muuttotappio on kasvanut.
Lammelan Pienviljelijäyhdistys täytti 50 vuotta. Maatalouskeskus myönsi ansioituneille ansiomerkit.
Merikarvialaisten työssäkäynti:
Yli sadalla on työpaikka oman kunnan ulkopuolella.
Lukijalta: ”Jokamies on käynyt Ourassa”. nimimerkki Pehr Gynt. Miten on oikeusavustaja, ammutaanko, hirtetäänkö vai heitetäänkö mereen
tämä soraa näpistelevä Jokamies!
Maija Kalaranta hyppäsi korkeutta 161 cm.
Rauno Paavilainen saa rakentaa Ylikylään asuinrakennuksen. Rakennuslupa siis on annettu.
Parisenkymmentä kunnanjohtajaa Satakunnasta rouvineen oli vierailulla kunnanjohtaja Olavi Järvisen kutsumana Merikarvialla.
Kunnan yleisurheilumestarit ovat selvillä. Parhaita olivat mm Maija Kalaranta, Leila Lehtoranta, Pekka Sääluoto, Arvi Salo, Juha Kallava, Jukka Kallio,
Kimmo Mattila, Teuvo Välimaa Arto Peltoniemi ja Petri Kuuskeri sekä Seppo Salminen.
Insinööri Pekka Jokisalon muuttaessa paikkakunnalta valittiin Lauri Hakosalo Ylikylä – Ahlströmin peruskoulun ylä-asteen kouluneuvoston puheenjohtajaksi.
92 vuotta täytti 11.9.1977 Hilda Aleksandra Salin os. Santamäki Ylikylässä.
Merikarvian lukion ja yläasteen yleisurheilumestarit ovat selvillä.
Parhaat olivat mm Kari Järvenpää, Vesa Lehtonen, Ari Uusimäki, Kimmo Mattila, Erik Uusimäki, Esa-Pekka Uusimäki, Päivi Hirsimäki, Maija Kalaranta,
sekä Leila Lehtoranta, Seija Lehtimäki, Eija Vanhatalo ja Ulla-Maija Saarinen.
Kynttilä unohtui – sauna paloi ns. Sepänmäellä. Mauno Saarisen perikunnan sauna paloi.
Susi repi mullin Aarne Aspalan karjasta Lauttijärvellä.
Äyrinhinnaksi tulee ainakin 18 penniä. Kunnan lisätalousarvio on 948 000mk.
101 hirvenkaatolupaa Merikarvalle.
Puulaakiammunnat suoritettiin syyskuussa
Nimimerkki H.M. Heimo Meura? kirjoitti perinnepostia. ”Rannikon talonpojat laivaisäntinä”. Hieno juttu! sanoopi Lauri Hakosalo.
92 vuotta täytti 5.10.1977Sanna Aleksandra Laiho os. Norrgård Köörtilässä.
92 vuotta täytti 5.10.1977 Amanda Lindholm Tuorilassa.
Ensi lumi tuli lokakuun alussa, mutta pian se suli.
MeSA oli piirin paras ampumaseura, kirjoitti seuran sihteeri JoLo, Jorma Loven.
Innon Piikin voitti Heikki Lempelä.
Ei uusia virkoja toistaiseksi. Suunnittelusihteerin viran täyttöä lykättiin.
Suden suuhun mulli ja lammas Tauno Haukorannan karjasta.
90 vuotta täytti 14.10.1977 Hilma Aurora Lindroos os. Lammasniemi Alakylässä.
Merikarvian Yrittäjät järjestivät Yrittäjäpäivän 22.10.1977. Ensimmäinen yrittäjäpytty annettiin E.V. Lehtoselle. Pytty nro 2 annettiin juhlapuheen
esittäneelle Arne Bernerille.
Merikarvian ja Siikaisten kunnat pyrkivät kehitysalueiden I vyöhykkeeseen.
90 vuotta täytti 26.19.1977 Alma Josefiina Ylinen os. Santala Pappilan kylässä.
Sanomalehti Lalli on 60- vuotias.
Ennakkoveroäyrin hinnaksi 18 penniä.
Suomen Panaman varakonsuli Hellin Anna-Maija Louhi de Sheltonille on myönnetty 6.12.1976 Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki,
joka vasta nyt tuli lehden tietoon ja julkisuuteen. Hän on koulutukseltaan kansakoulunopettaja.
Osuuspankin konttorinhoitaja Pekka Anttonen on saanut luvan toimia julkisena kaupanvahvistajana.
Julkisen kaupanvahvistajan oikeudet sai myös KOP:n konttorinhoitaja Lassi Hosike.
Pakollinen röntgenkuvaus suoritettiin Nuorisotalolla.
Merikarvian vanhustentalon toinen rakennusvaihe on harjassa.
Merikarvian Sähkö Oy:lle uusi halli.
Urheilutalo puhutti: ”Urheilutalo on herrojen hiekkalaatikko” Kirjoittivat Simo Rantamäki ja Jorma Loven.
Kansalaisopiston opintomaksu on 10mk.
Urheilutalon kustannusten ylityksiin ei annettu ylitysoikeutta.
Kansallispukuhanke kaipaa kunnan apua.
Tuorilan Marcus kirjoitti ”Surulaulu urheilutalosta”.
Itsenäisyyden 60-vuotisjuhla pidettiin 6.12. 1977 yhteiskoululla.
Urheilutaloa lämmitetään yli talven.
Nimimerkki A kirjoitti” Rosvooko Roope”.
Hevosille olisi töitä, mutta mistä hevoset ja hevosmiehet?
Antti Yli-Knuusi nimimerkillä Antti kirjoitti jutun ” Pieniä, suuria asioita”.

Terveisin Virpolasta!
Paljon siis tapahtui Merikarviallakin tuona vuonna.
Urheilutalon rakentaminen laitettiin jäihin talousahdingon vuoksi ja se puhutti sekä kunnan päättäjiä että
kuntalaisia.
Lauri Hakosalo alkoi 20 vuotta kestäneen valtuustokautensa, joka päättyi 31.12.1996.
Räväkkä ensimmäinen puheenvuoroni kesti 9 sivuisena kunnan taloutta käsittävänä kunnanvaltuusto edessä esitettynä melko kauan.
Se oli koko 20 vuotisen valtuustourani ensimmäinen ja pisin eikä puheenjohtaja Antti Karipalo kertaakaan sitä keskeyttänyt – mahtoiko järkyttyä
koko esityksestä. Kirjelmä löytyy kunnan arkistosta tänäänkin.
Antti jakoi hienoja kotiseutumuistojaan lukijoiden luettavaksi.
Kunnan virkamiehet kirjoittivat toimialansa tietoja kuntalaisille.
Tuorilan Marcus otti kantaa jutuillaan.
Heimo Meura kirjoitti hienoja kotiseutujuttuja.
Joel Itäkylä julkaisi sananparsiaan usea kirjoituksen verran.
Käy lukemassa tarkemmin kirjastossa..

Päivitetty 9.11.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä