Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979

Päätoimittaja Esko Sipilä.
Terveyskeskuslääkärit Hannu Anttonen ja Seppo Vanhatalo.
Hammaslääkärit Anna-Maija Rinne ja Leena Vanhatalo.
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen.
Kunnansihteeri Lea Nurminen
Koulutoimenjohtaja Reijo Ostamo.
Kunnaninsinööri Heikki Hakosalo.
Nimismies Ilkka Vahtervuo.
Oikeusavustaja, varatuomari Lauri Hakosalo.
Kansalaisopiton rehtori Erkki Näsi.
Urheilutoimenjohtaja Isto Ollila.
Maataloussihteeri Jorma Varsamäki.
Palopäällikkö Frans Peltonen.
Merikarvialle valtion 4,1 miljardin markan työohjelmasta 2.100.000 markkaa. Sillä voidaan työllistää 50 työntekijää.
Merivartioasemalla rakennetaan työllisyystöinä venehalli, korjaamo ja telakka. Rakennusten kustannusarvio on 950 000mk.
Samalla rakennetaan Merivartioasemalle tie.
MeSA tiedotti vuoden 1978 ampumatuloksistaankoko vuoden ajan aktiivisesti.
Vuonna 1978 oli 11 hälytystä VPK:lla.
Hyvä tulos Osuuspankilla 50-vuotisjuhlavuonna, kertoi toimitusjohtaja Antti Harsu.
Markku Näsi kirjoitti: ”Kaukalon kolinaa” eli Innon jääkiekkopeleistä.
Merikarvian kunta julisti haettavaksi palopäällikön sivuviran. Palkka on 485,49 mk kuukaudessa.
Merikarvian kunnan palopäällikkönä toimii toistaiseksi Juhani Haara, ilmoitti palolautakunta.
Maaliskuussa pidettäviä eduskuntavaaleja silmällä pitäen ensimmäisen vaalimainoksen laittoi lehteen varatuomari, yritysjohtaja Matti Pelttari Porista.
Eelis Emil Haanpää kuoli. Hän oli syntynyt 29.7.1903 ja kuoli 22.12,1978. Kuolinilmoitus oli lehdessä 11.1.1979.
Jääkiekkokaukalo sai valaistuksen.
Hiihtokaruselli pururadalla Kalpakalla. Jaskan hiihto alkoi. Kunnanjohtaja Olavi Järvinen ampui tasan 00.00 viestinhiihdon alkaneeksi. Yksi hiihtäjä
hiihtää tunnin ajan noin 912 metrin valaistua hiihtolatua ja antaa viestin seuraavalle hiihtäjälle, jolla on yllään Jaskan hiihtoasu.
Nimismiespiirin rikokset ovat vähentyneet. Rattijuopot harmina.
Fyyrissä tanssitaan Duo Balatonin tahdissa tammikuussa.
Kunnan pomoissa vähän vaihtoja. Valtuustoa johtaa edelleen Antti Karipalo. I vpj. on Eino Siltanen ja II vpj. on Lauri Hakosalo.
Satamamaksuja korotettiin 20 prosentilla.
Urheilutalon alakertaan valmistui MeSAn ampumahalli, jonne mesalaiset rakensivat pysyvän 40 paikkaisen sisäampumaradan.
Susi on liikkunut Peipunlahdella.
Sataman kauppias Erkki Merilahti laittoi lehteen ilmoituksensa; ”Meillä jälleen mm teemakkaraa, kananmunia, Ingmannin jogurtia ja banaaneja ym”.
LC Merikarvia järjesti pilkkikisat satamanlahdella hyvin palkinnoin.
Laiturielementtejä tehdään jälleen Satamassa.
Porin lyseolle 100-vuoitismitali.
Merikarvian Sähkö Oy:n 60- vuotiaan menneisyyttä ja nykypäivää. Sähkön hankintaa varten rakennettiin vesivoimalaitos ns, Ylisen sahan paikalle.
Sinne hankittiin 90 hv turbiini ja generaattori. Voimalaitos käynnistettiin 14.11.1920. Sähkönkuluttajia oli 4 muuntopiirissä 65 kpl vuonna 1929.
Vuonna 1929 hankittiin voimalaitokselle toinen 90 hv turbiini ja generaattori.
Tuure Junnila puhui Merikarvialla ruokaravintola Maistikassa.
Kunnan Urheilijat vuonna 1978 olivat Seppo Peltomäki ja Petri Rintamäki.
Läänin teollisuustoimikunta neuvotteli Merikarvialla maaherra Paavo Aution johdolla mm kalanjalostuslaitosasioista ja työllisyydestä
sekä teollisuuskylästä.
Kokoomus järjesti ohjelmallisen puhetilaisuuden Merikarvialla. Puhujina Miko Paatero, Matti Pelttari ja Juhani Salonen.
TV- ohjelmaa Merikarvialta. Hyvä Suomi-ohjelmaan…
Merikarvian Sähkö Oy luovutti Kalle Kantolalle kultaisen ansiomerkin 45 vuotta jatkuneesta palveluksesta yhtiön hyväksi. Hopeiset ansiomerkit
luovutettiin Paavo Huhtiselle, Risto Lehtoselle ja Jaakko Mäkiselle.
Vain 11 kansanedustajaa tuli paikallislehtimäärärahaa.
Palopäällikkö Frans Peltonen kuoli.
Pojat asialla: ” Sikamäenjärvi rauhoitusalueeksi”. Neljä kymmenvuotiasta koulupoikaa, Petri Hakosalo, Hannu Suosalmi, Pekka Ala-Knuussi ja Petri
Ruoho ovat lähettäneet kunnanhallitukselle kirjelmän, jossa he esittävät Sikamäenjärventehtäväsi rauhoitusalueeksi. Pojat perustelivat anomustaan
mm ” että alue rauhoitettaisiin, koska se on ainutlaatuinen suo ja siellä pesii mm kurkia”. Alue sijaitsi Pohjarannalla Peltolasta pohjoiseen.
Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen ja se hankkii asianmukaiset lausunnot hankkeesta.
Liberaalinen kansanpuolue järjesti Merikarvialla yleisen keskustelu- ja tutustumistilaisuuden. Paikalla kansanedustaja Anneli Kivitie Porista.
Nimimerkki Pränttäs Eki ja hän kirjoitti: ” Muistelaav vanhoja”. Sähköstä puhuu…
Kuusi uutta laivuria valmistui. Navigaatioseura toimi johtajanaan Eero Tuuli. Sihteerinä Raimo Ranta.
Tyhmistääkö tupakointi.
Vaalimainokset ilmestyivät yhäti enemmän lehteen, olihan kohta eduskuntavaalit.
Susilenkki taas hiihdettiin.
LC Merikarvia julisti Lapsen vuoden merkeissä piirustuskilpailun koululaisille ja alle kouluikäisille.
Todella paljon kuvallisia ja isoja ilmoituksia lehdessä, on vaalit tulossa.
LC Merikarvia järjesti koko perheen pilkkikilpailut, televisio pääpalkintona.
Metsäteknikko Viljo Yli-Kerttula täytti 70 vuotta 22.3.1979. Valmistui Evon metsäkoulusta. Osallistui voimallisesti yhdistystoimintaan.
Kahdeksan hakijaa urheilutoimen johtajaksi. Neljä kutsutaan kuultavaksi.
Eduskuntavaaleissa Lammelassa äänestettiin vilkkaimmin. Äänestysprosentti nousi 79.5. Lammelassa se oli peräti 84,45%. Äänioikeutettuja oli 3 375.
Keskustapuolue sai 632 ääntä. SDP sai 476 ääntä. Kokoomus 437. SKDL 497, PKP 8. SMP 249. SKL 152. SKYP 2 ja liberaalit 47.
Anssi Joutsenlahti sai 240 ääntä, Aulis Sileäkangas sai 280 ääntä ja Pentti Rajala 144.
*
Nimimerkki H.M, Heimo Meura, kirjoitti perinnepostia: ” Kaljaasi Helmi”. Lieneekö kuunari ”Yhteyttä” vielä laskettu vesille Riispyyn Pieskerin
varvinmäestä, kun viereen jo alettiin oikaista seuraavan aluksen köliä. Rakennuspaikan nimi on Porin laivanmittaajan kirjassa Björkskär, mutta
kun tällainen vaikea sana ei millään ole luontunut suomenkielisen suuhun, on se vääntynyt Pieskeriksi, millä nimellä paikka nykyään tunnetaan.
Tästä uudesta aluksesta tuli kaksimastoinen kaljaasi, joka valmistuttuaan vuonna 1875 sai nimekseen ”Helmi”. Varustamon muodostivat seuraavat
Trolssin, Riispyyn ja Honjajärven isännät:
Erik Lähteenmäki, Trolssi, osuus 5/16 osaa.
Wilhelm Norrgård, Riispyy, 2/16 osaa.
Frans Norrgård, Riispyy, 2/16 osaa.
Frans Gammelgård, Riispyy 2/16 osaa.
Heikki Vanhatalo, Honkajärvi, 2/16 osaa.
Herman Mattila, Honkajärvi, osuus 1/16 osaa.
Henrik Nylund, 1/16 osaa.
näinä vuosina elettiin siinä uskossa, että tämä talonpoikaispurjehdus oli kovasti tuottavaa liiketoimintaa. Helmiä likin tarkoitus
käyttää hakurahtiliikenteessä ja siinä ohessa viemään isäntien halkoja Tukholmaan. Se olikin kooltaan melko suuri, kantavuus 80 00
lästiä ja halkoja se lastasi 135 syliä.
Elokuun 28 päivänä1875 Helmi lähti ensi matkalleen Tukholmaan. Päällikkönä oli G. O. Lindeman ja miehistön joukossa oli mm
Frans Gammelgård, joka valvoi omistajien etuja. Matkan tuotto oli vain 39mk 55penniä.ja kapteenille annettiin lopputili.
Seuraavana kesänä oli kapteenina K,N. Lindgrenja omistajia edusti Frans Norrgård, joka oli kirjattu perämieheksi. Toukokuun lopulla
alus lähti halkolastissa Tukholmaan. Saatuaan lastin myydyksi, sai se muutaman hyvän rahdin ja saapui kotiin vasta lokakuun
puolivälissä. Nyt jäi rahaa jaettavaksi 4581mk 75 penniä.
Vuonna 1872 toukokuussa otti Helmi Demasööriltä parru- ja lehterilastinLyypekkiin. mutta ajoi pahasti karille heti Lankosluodon
tuntumassa. Lähtö myöhästyi niin, että Lyypekkiin saavuttiin vasta 14.7. Sitten vietiin lasti Skellefteåsta Tanskaan ja kotiin saavuttiin
vasta 18.9. Vielä otettiin halkolasti Tukholmaan, minne saavuttiin vasta 1.11. Mutta nyt kävi halkokauppa perin hitaasti. Lisäksi
kapteeni Lindgren ennen joulua ja lähti kotiin Suomeen. Samoin lähetettiin miehistö kotiin paitsi mukana olleet osakkaat Frans ja
Wilhelm Norrgård, jotka jäivät laivanvahdeiksi. Pian näiden mieliala alkoi lakea ja koti-ikävä vaivata.
Tammikuun alussa vuonna 1878 he kirjoittivat kotiin toisille osakkaille ehdottaen, että he saisivat myydä aluksen
Tukholmassa. Nämä suostuivatkin myyntiin määräten kauppahinnaksi 32 000 mk. Niin alettiin tehdä laivakauppaa, mutta koska
korkein tarjous oli vain 28 000mk, ei kauppaa syntynyt. Ikävän talven jälkeen palasi Helmi kotivesille jo huhtikuussa.
Kaksi seuraavaa vuotta kului isäntien halkojen viennissä Tukholmaan välillä jokin rahtilastikin.
Niiltä kesiltä jäi rahaa jaettavaksi 5 500mk 70 penniä. Vuoden 1879 tulos oli 900mk.
Vuodeksi 1880 sai Helmi uuden päällikön. Hän oli nimeltään S.A. Nylund. Alkukesästä vietiin pari sahatavaralastia
Reposaarelta ja Turusta Tanskaan ja syksyllä halkolasti Tukholmaan, jaettavaksi jäi 1675mk74penniä.
Ja jälleen vaihdettiin kapteenia, Nyt ryhtyi toimeen Johannes Johansson. Hänen purjehduskautensa vuonna 1881 alkoi varsin
huonolla onnella. Helmi lähti kesäkuun lopulla sahatavaralastissaLyypekkiin, mutta +jyskytettyään myrskyisessä vastatuulessa
14 vuorokautta Itämerellä oli se pakotettu ruuan ja veden loppuessa, sen takia pyrkimään lähimpään satamaan, joka oli Ystad,
aivan Ruotsin eteläkärjessä. Vielä pari muutakin matkaa Helmi teki, mutta kesän tulos oli tappiollinen ja kapteeni sai lopputilin.
Vuoden 1882purjehduskauden aloittaa kylän oma mies Erik Eriksson Strandgård, joka tunnettiin paremmin Eriksson nimellä.
Hän lieneekin ollut Helmen viimeinen kapteeni. Vaikka kesän aikana ehdittiin viedä neljä halkolastia, tuli silti tappiota 6mk 94penniä.
Sitä ei kuitenkaan katsottu kapteenin viaksi, koskapa hänelle ei maksettu lopputiiliä. Hän lienee ollutkin huomaavainen ja pidetty mies.
Kerrotaan, että eräänä kesänä hänen ollessaan Helmin kapteenina oli Trolssissa kokonaista kuusi kuulutettua kihlaparia. Silloin oli
suuressa maailmassa, johon Tukholmakin täältä käsin luettiin kuuluvaksi, miehillä huippumuotia pitää hienoa ulkomaansulkaa hatussaan.
Niinpä Eriksson fiksuna miehenä toikin Tukholman tuliaisina jokaisen kuuden Trolssin sulhasmiehen hattuun värikkään ja kauniin sulan.
Silloin nähtiinkin mannermaisia eleganssia Troissin kujilla.
Vuodelta 882 ovatkin viimeiset kirjalliset tiedot Helmistä. Joidenkin muistitietojen mukaan se olisi purjehtinut aina vuoteen 1888.
Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Helmistä kuten aikaisemmin selostetun kuunari Yhteydenkin voitto oli vain näennäistä. Vuosien 1875-1882 aikana jaettiin osakkaille
kaikkiaan 12,805,38mk. Kun alus vuonna 1878 arviotiin32 000mk:n arvoiseksi eivät osakkaat tuona parempanakaan olleet saaneet vielä
puoltakaan siihen sijoittamiaan varoista takaisin, koroista puhumattakaan.
Mikäli purjehdus olisi jatkunut vuoteen 1888 saakka, olisi tuotto varmaankin ollut vielä vähäisempää, sillä tällä vuosikymmenellä
valtaosa talonpoikaisvarustamoista lopetti toimintansa kannattamattomina.
Enää ei kukaan tunnu tietävän minne Helmi lopulta joutui. Erään arvelun mukaan se olisi seilattu hyvässä myötäisessä päin rantakallioita.
Tuntuu kuitenkin kovin oudolta, että markkansa tarkasti laskevat isännät olisivat tuolla tavoin tahallaan omaisuutta särkeneet, olipa
kysymyksessä sitten vaikkapa tavallista juhlavampi rysäys.
Ja hylky ainakin olisi jäänyt muistoksi siinäkin tapauksessa.
On vain todettava, että aikanaan valkeni päivä, jolloin Helmi nosti purjeensa viimeisen kerran Lankosluodolla ja katosi näköpiiristä
siihen unohduksen yöhön, johon lukemattomat laivat ennen sitä ja vielä sen jälkeenkin ovat häipyneet.
Muuten Helmin tilejä ja kuitteja vuosilta 1875-1882 säilytetään Helsingissä Valtionarkistossa nimikkeellä ”Merikarvialaisten
talonpoikien varustamaa Helmi-nimistä kaljaasia koskevia asiakirjoja. Ovat siellä nähtävänä, jos joku haluaisi niihin tarkemmin tutustua.
Hieno kotiseutututkimus tämäkin on jälkipolvien luettavaksi, toteaa Lauri Hakosalo 8.10.2020.
*
MLL:n nappulahiihdot sivakoitiin urheilutalon läheisyydessä, kirjoitti Lauri Hakosalo, joka oli niitä tuolloin järjestämässä. Tuolloin jo taisi
olla hänen apunaan Veikko Kallio, joka tunnetulla taidolla myöhemmin niitä on useita kertoja järjestänyt.
Parhaita eri ikäkausisarjoissaan olivat: Sari Kallioinen, Jari Työlahti, Markku Kivilahti ja alle 8-vuotiaiden sarjassa; Aksu Työlahti, Vesa Viikilä,
Ismo Kuvaskangas ja Jussi Hakosalo.
Puulaakihiihdot hiihdettiin. Tätä kirjoittaessani 2020 hiihtoa ei enää juurikaan hiihdetä lumien puuttuessa?
Tuorilan Marcus kirjoitti: ”Hiihtohurijat”.
Innon sisähyppykilpailuissa oli vilkas osanotto, kaikkiaan 55, Parhaat eri sarjoissa olivat Hannu Salo, Esa Uusimäki, Erik Uusimäki ja Timo Kortesalo.
Tenniskilpailut urheilutalossa.
Juhlaa Jukolassa rajavartiolaitoksen 60-vuotispäivänä.
Tie Jukolanniemeen on valmistumassa. Tien kustannusarvio on 700 000mk. Merivartioasema saa maayhteyden kirkonkylään.
Jaskan hiihdon etenemistä lehti seuraa hyvin. Maailmanennätysjahti onnistuu…
Kunnan hiihtomestarit ovat selvillä. Parhaat Maija Kotiranta ja Timo Huhtanen.
Merikarvian Mieslaulajat jakoivat kultaisen ansiomerkin dir. cant. Reino Rannikolle. Hopeiset: Yrjö Salmela, Lauri Anttila, Touko Vaihinen,
Viljo Yli-Kerttula, Paavo Hakasalo, Aarre Uusitalo ja Matti Koskenkorva. Aikaisemmin merkin ovat saaneet Toivo Lehtinen ja Olavi Vuori.
Paulakankaalta lisää vettä.
Palohälytysnumero oli 005.
Oikeusavusta tiedotti: ” Oikeusapua annettu lähes viisi vuotta Merikarvialla”.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ”Ja omat vaivap päälle”.
Kunta varaa lisää teollisuustontteja.
Terveyskeskuslääkäri Hannu Anttonen kirjoitti perhesuunnittelusta.
Perinteisestä pääsiäisestä.
Auto jäihin, hevonen myös.
Maailmaennätys on meidän, 110 hiihtäjää teki sen!
Yleinen rokotustilaisuus.
LC Merikarvia järjesti lapsen vuoden piirustuskilpailun.
Kansanjuhlaa Kalpakassa. Maailmanennätys tuli Merikarvialle. Näin kirjoitti lehti Nro 17/ 26.4.1979.
110 vuorokautta hiihdettiin yhteen menoon Kalpakalla.
Kansalaisopiston värikäs lukuvuoden näyttely.
Kirkkovaltuusto päätti: Ristit varattomien haudoille.
Jäät menivät jo vappuna.
MeSA alkoi haasteprojektin.
Erkki Juhola valittiin OKO:n hallintoneuvostoon 1979-1982. Ollut siinä vuodesta 1976 alkaen.
Terveydenhuolto on ollut kunnalle kalleinta.
Seurallisuus pidentää ikää.
Toiveet kansanedustajille Merikarvialta: Väylän syvennys, Kalakurssikeskus ja tiet.
Merimaan yksityistien kevätkokous pidettiin Merimaassa.
Vesihuollon yleissuunnitelma on valmistumassa. Käyttökustannukset Merikarvian osalta vuosina 1980-2000 ovat
2.745 000mk.
Silakkarysät ja lohirysät ovat meressä, kertoi lehti 17.5.1979. Vastahakoista on silti kesän tulo.
Susi vieraili Trossissa Viljo ja Ilmari Erkkilän asuinrakennuksen takana olevalla pellolla.
Susi oli iso ja takkuinen, suurempi kuin Isojoella ammutut sudet. Jolkotteli Kuvaskankaan suuntaan. Trolssissa on oleillut 10 hirven lauma.
Hanna Virtomaa ja Mika Tuomisaari Merikarvian parhaat Taloustietokilpailussa. Kuvakin oli lehdessä, mikä oli lehdessä tosi harvinaista.
Sähkö-Pallo on nyt valtuutettu Philips-myyjä Merikarvialla.
Marivakka ilmoitti: ” Nyt on lasten vaatteissa valinnan mahdollisuutta”.
Maija-Liisa Vesaselle kultainen ansiomerkki. Farmaseutti Vesanen on työskennellyt apteekissa 30 vuotta.
Apteekkarina Huhtamäki.
Lukion uudet ylioppilaat valmistuivat. 22 uutta ylioppilasta mm Jukka Hanhilahti, Päivi Hirsimäki, Marja-Liisa Kaipio, Timo Pitkäranta, Vesa Ruohomäki,
Ulla Salonius Ari Uusimäki ja Pentti Uusitalo.
Uimahalli on hyviä käytössä.
Pohjarannalla hirvien salakaatoja.
Union-Huolto Veikko Öström palveli autoilevia asiakkaita.
Aholan Kenkä ilmoitti kesäkenkien valinta-ajan olevan parhaillaan.
Autokorjaamo Keijo Mäkitalo W Sandbergin paja, Lankoskella, uusi puhelinnumero 514188.
Merikarvian kirkkoherra vaihtui. Sulo Iisakki Kettunen lähtee Vaasaan vankilapastoriksi.
Merikarvian Kone ja Urheilu Tuorilassa tarjoaa kalastus- ja vapaa-aikatarvikkeita mukavin hinnoin.
Seurakunnan luottamusmiehet saivat ansiomerkkejä: Kultaiset ansiomerkit saivat Lauri Anttila, Vieno Aho, Teuvo Innola, Eino Järvenpää,
Aapeli Länsitalo ja Heimo Meura. Hopeiset ansiomerkit mm Paavo Huhtiselle, Anja Lindellille, Pentti Riihiaholle ja Aino Venholle.
Pronssiset mm Matti Heikkilälle, Kauko Lounasvaaralle, Heikki Mattilalle ja Aino Venholle.
Myös Kalle Kantola ja Paavo Heikkilä saivat poissaolleina kultaiset ansiomerkit.
Liputa rohkeammin.
Lukuvuoden päätös yhteiskoulussa. Rehtori Altti Grönholm jakoi mm stipendit. Ukkoseuran stipendin sai Jouni Vuorela ja
LC Merikarvian stipendin Jorma Länsitalo ja Saila Anttalainen.
Lukion oppilasmäärä kasvaa, uusia 33. Lukion oppilasmäärä kasvaa eka kerran 100 oppilaaseen peruskoulujärjestelmään siirryttäessä.
Koulun aloittavat mm Tapio Eloranta, Elina Honkavesi, Timo Koskela, Jorma Länsitalo, Hannu Peltomäki, Tarmo Peltoniemi, Eeva Muurinen,
Ulla-Maija Mäkinen, Jaana Santa, Minna Seppälä, Mika Tuomisaari, Kari Uuttu, Kari Vehviläinen, Jaana Vihervuori, Hanna Virtomaa ja Antti Väre.
Paikallislehtien ilmoittelussa tuntuva kasvu.
Joutsenia nähty Rikberginlahdella, jossa neljä joutsenta oli lepotauolla. Yrjö Leutonen tiesi kertoa.
Tuorilan laitoskirjasto lopetetaan.
Ulvilan tuomiokunnan kihlakunnantuomari Tauno Asmala on oikeusavustaja, varatuomari Lauri Hakosalolle ilmoittanut halukkuutensa tutustua
Merikarvian kuntaan. Kunnanhallitus kutsui Asmalan ja käräjätuomarit Esko Simolan ja Matti Mikkolan vieraakseen. Tauno Asmala on kotoisin Lauttijärven
kylästä.
Kalarieha lähestyy, se on keskikesän merkki. Kalarieha oli 28,7,1979 Mericampingilla.
Ennätysmäärä hirviä maanteillä.
Palopäällikkö lomalla. Sijaisena Jorma Kenttä.
Vesitornin teollisuustontti Hannu Kuusiselle.
Porin rovastikunnan lähetysväki oli Merikarvialla 1.7.1979.
Seiurakuntamme v.t. kirkkoherrana oli Lauri Mattila ja virallinen apulaisena oli pastori Pentti Kullaa.
Merikarvian palveluopas ilmestyi, kertoi lehti 5.7.1978.
Eino Järvenpää kirjoitti lähetysnurkka-jutun.
POP nimitti Tuorilan konttoriin hoitajaksi merkonomi Riitta-Liisa Mönkkösen ja Kuvaskankaan konttorinhoitajaksi yo. merkonomi Pauli Pihlajamäen 1.7,1978,
Uimarannat ja uimavedet ovat puhtaita,
Yli-Knuussin Antti, nimimerkillä Antti kirjoitti: Muistoja sähkötehtaalta Kouhin tarhalle.
Uimahalli-urheilutalo oli suljettuna 1.7.-12.8.1979.
Kauppatoiminta vilkastuu: kaksi uutta liikettä lisää Ylikylään: Aila Tori avattiin aivan sitä varten rakennetussa liiketalossa. Rakennuksen on suunnitellut
Rakennustoimisto Heikki Hakosalo Oy. 320 neliömeriä, jossa liiketilaa on 220 neliömetriä.
Entisessä Salan liiketalossa avasi toiminimi Meka -Market ovensa asiakkailleen. Johtajana Veikko Öström. Liike ilmoitti kilpailuvaltteinaan oleva
rajut hintatarjoukset.
Shell – Tuorila ilmoitti: ” Uusitun asemamme avajaiset 21.-22.7 1979. Automaatista tankkaaminen oli mahdollista aseman ollessa suljettuna.
Miss Pohjanlahti ratkaistiin lomakoti Alffilassa 21.7.1979. Hän on Tiina Närvänen Porista.
Retkelle mustikkametsässä – yhdistä huvi ja hyöty.
Ravintola Fyyrin tiloissa alkoi Ravintola Ourankolo.
Kunnanhallitus souti kalariehassa: Jorma Peltoniemi, Antti Heikintalo, Jorma Uurre, Markku Anttila, Erkki Näsi ja Reijo Ostamo.
Ukkonen oli kalariehan vieraana.
Keskimääräinen peltoala on 8,8 ha Merikarvialla. Tiloja kaikkiaan 397.
SM-kilpailuissa MeSA ja Mauri Röppänen olivat mestareita.
Opettajien virkoja on täytetty, mm Luonnontieteen kandidaatti Oiva Timo Suosalmi matematiikan, fysiikan ja kemian lehtoriksi.
Tuorilan Marcus kirjoitti:” Vedenpaisumus”.
Neljän kunnan lähetystö sisäministeri Eino Uusitalon luona. Merikarviaa edustivat kunnanjohtaja Olavi Järvinen ja kunnanhallituksen pj Erkki Juhola.
Pyrittiin kehitysalueiden I-vyöhykkeeseen.
Satakunnan Oikeusavustajat vierailivat Merikarvialla neuvottelupäivällään. Luennoitsijoina Kunnallisliiton lakimies Taisto Ahvenainen, verojohtaja Pertti
Ahvenainen ja Porin oikeusavustaja Reijo Huotelin. Kunnan tervehdyksen toi oikeusapulautakunnan pj. emäntä Liisa Pitkäranta.
Vieraat tutustivat Ouran saaristoon.
Rehtori Leila Emilia Margareta Säynäjärvi kuoli 2.8.1979 Helsingissä. Hän oli syntynyt 19.2.1911 Luopioisissa. Yo Tampereen tyttölyseossa 1932 ja
valmistui filosofian kandidaatiksi 1938. Säynäjärvi toimi Merikarvian yhteiskoulun rehtorina 1941-1974. Muutti eläkkeelle Helsinkiin.
Säynäjärvi oli kunnanvaltuustossa 1951.1964 kokoomuspuolueen edustajana. Harrastuksina kirjallisuus ja kuorolaulu.
Juhani Äijälälle myönnettiin rakennuslupa kesämökin rakentamiseen Riispyyssä.
Heikki Ruohomäki sai rakennusluvan asuinrakentamista varten.
Paikallislehtiväki vieraili Merikarvialla.
MML:n nappulakisat juostiin ja hypättiin ja palloakin heitettiin, kirjoitti Lauri Hakosalo. Perinteisesti kaikki palkittiin.
Nopein 8-vuotias oli Timo Vuorela 60m ajalla 11,1 ja toinen Jussi Hakosalo 12,6 ja kolmas Ismo Kuvaskangas 13,9. Alle 8 -vuotiaiden pituuden paras
oli Timo Vuorela 2,82 ja toinen Jussi Hakosalo 2,50 ja kolmas Ismo Kuvaskangas 2,18.Runsaast osanottajia 6, 7,8 ja 9 -vuotiaiden sarjoissa.
Nopein 6-vuotias oli Jarno Sakari ja 9-vuotias oli Juha Leppänen.
Seuraava kisa oli tammikuussa uinti- ja pellehyppykilpailuna urheilutalossa.
Rehtori Erkki Näsi ilmoitti, että kansalaisopistossa on sienikurssit elokuussa.
Puulaakiammunnat jo seitsemännen kerran.
Maaherra Paavo Aitio seurueineen vieraili kunnassa.
Yhteiskoulussa urheiltiin, parhaat Kimmo Mattila, Erik Uusimäki, Esapekka Uusimäki, Markku Aalto, Teuvo Välimaa, Helena Länsitalo, Lea Viertonen,
ja Mirja Ala-Kalhunmaa.
Yrittäjäpäivät 5.-6.10.1979. OHO, sano Eemeli ja juonsi yrittäjäpäivillä.
Ossi Lahti kirjoitti Alakylän Uusjaosta 27.9.1979.
äyrinhinnaksi 17,5 penniä.
Innon Piikillä osanottoennätys, 115 juoksijaa. Nuorten sarjan paras oli jukka Kallio ja yleisen 15km paras oli Jaakko Maimonen Mäntyluodon Kiristä.
Pertti Aarnisaari voitti hölkkäsarjan.
Lauri Hakosalo kirjoitti: ” Muistako, mitä Merikarvialla tapahtui 20 vuotta sitten? mm Merikarvia kirkko täytti 60 vuotta.
Krookanlahti on saastunut.
Rääkipaatti symboliksi kunnalliskotiin.
Eskon alueelle yhdeksän omakotirakentajaa. Kunnanhallitus oli opintomatkalla Virroilla ja Ähtärissä.
Palonalku Kouhin sahalla.
Yrittäjäpäivillä oli iloinen ilme. Kalakauppias Vilho Sannalle annettiin yrittäjäpytty.
Kauppias Erkki Merilahti ilmoitti ”tavataan Krookan markkinoilla”.
Jukolan miehiltä jälleen apu merellä. Rautavene RV20 tuli apuun.
Merikarvian kansallisseura r.y. muutti nimensä Merikarvian Kokoomus r.y.:ksi. Yhdistyksen johtokunnan tilalle tuli hallitus.
Hallitukseen valittiin puheenjohtajana edelleen jatkamaan varatuomari Lauri Hakosalo ja jäseniksi rehtori Erkki Näsi, maanviljelijät Voitto Peltomäki
ja Eero Lehtojoki sekä Kauko Hamppula, entinen myymälänhoitaja Teuvo Ylitalo, kirjastoautonkuljettaja Jorma Loven ja opiskelija Pentti Uusitalo.
Paulakankaalle lisävedenottamo ja vesihuolto paranee.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ” Ne sinivalkoiset”.
Uusi vuosikymmen alkaa karkausvuodella.
Aleneva suunta alkoholin kulutuksessa.
Kunnalliskodin rakennustekniset työt lähes 5 miljoonaa markkaa.
Nimimerkki HL. kirjoitti: ”Herrojen kanssa marjassa” Hänellä oli vuoden aikana muitakin kirjoituksia, kuka hän oli?
Eino Järvenpää kirjoitti lähetysnurkka- kirjoituksen.
Ennakkoveroäyrin hinnaksi 17,5 penniä.
Lippu salkoon isänpäivänä 11.11.1979.
Lauri Hakosalo julkaisi: ” Muistatko, mitä Merikarvialla tapahtui 10 vuotta sitten? Kunnan asukasmäärä oli 5 231.
Hanna Alhon vuokraama 20 aarin huvilatontin vuokra-aika Halluskerissä päättyy 1.6.1981. Tontti Vuokrattiin mainitusta päivästä lähtien
viideksi vuodeksi Irene Alholle.
Kunta sai 200 000 mk harkinnanvaraista avustusta valtiolta.
Rantatielle tulli nopeusrajoitus.
MeSA järjesti kansalliset ampumakilpailut. Yli 80 ampumasuoritusta MeSAn ampumaradalla Urheilutalon alakerrassa.
Porin kaupunginorkesteri vieraili Merikarvialla johtajanaan kapellimestari Juhani Numminen.
Alakylän paikallistien parantamiseen 2,75 miljoonaa markkaa.
Kalastusväyliin 850 000mk vuosina 1980-1985.
Manja Sipilä, 6 luokka kirjoitti: ”Miten olen avuksi kotona ”.
Kunnan talousarvioehdotus on 22,9 miljoonaa markkaa.
Nimimerkki H.M. Heimo Meura, kirjoitti perinnepostia: ” Kaljaasi ”Sanoma”.
Laitan tähän koko jutun sisällön, koska on mukava kotiseutuaihe kysymyksessä:
*
Eräänä viimeisimmistä ehkäpä viimeisimpänä isompana aluksena valmistui Riispyyn Pieskerin varvista vuonna 1876 kaksimastoimen
kaljaasi, joka sai nimekseen ”Sanoma”. Se oli Honkajärven miesten viimeinen yritys merenkulun alalla.
Suhdanteet olivat jo laskussa, hakurahtiliikenteessä purjehtivat Axel, Yhteys ja Helmi, joiden isännöinnissä honkajärviläiset olivat mukana,
eivät juoksevien menojensa lisäksi paljoakaan pystyneet maksamaan rakennuskustannuksiaan.
Sanoma rakennettiinkin vain kuljettamaan omistajiensa halkoja Riispyystä Tukholmaan, joten sen ei tarvinnut tiedustella lasteja eri satamista
vaan se tulisi liikennöimään Riispyy – Tukholma linjaa.
Paljoakaan ei Sanomasta ole tallella kirjallista tietoa. Sen lokikirjat ovat tiellä tietämättömillä, samoin tilit, isännistöluettelo ym.
Perimätiedon mukaan ovat Sanoman omistaneet Honkajärven talolliset Svanström ja Kuvaskangas mukaan luettuna sekä Aitasalo Koittankoskelta.
Mukana myöhemmässä vaiheessa on ollut myös nimismies Frans Holmström.
Jotakin asiakirjoihin perustavaa tietoakin sentään on. Turun maakunta-arkistossa olevan Sanoman mittaustodistuksen mukaan aluksen pituus oli
lastilinjassa 23 metriä, leveys 8,60 m ja syväys 2,78 m.
Aluksen kantavuus oli 62,4 lästiä ja halkoja se lastasi 125 syltä, nykymitoissa noin 400 kuutiota, siis kohtalaisen kookas kaljaasi.
Ensimmäinen kippari oli nimeltään M.E. Blomroos. Heinäkuun 14 päivänä pestattiin miehistö alukseen, joka lastin otettuaan neitsytmatkalleen
kohti Tukholmaa. Matkalla oli halkokauppias ja muita isännistön etuja valvomaan Heikki Vanhatalo. Hän oli matruusi vakansilla ja sai palkkaa
40 markkaa kuukaudessa. Säilyneen merimiespassin, Kontrahdin viimeiselle sivulle on kippari varsin horjuvalla käsialalla kirjoittanut:
”Henrik vanhataloon ollut täydellinen merimies ja on kitettä joka hänelle todistuksek annetan. M.E. blumrus skibpari”.
Kun isännät vuorottelivat tässä valvontatehtävässä, lienee näitä täyden lisiä merimiehiä parin kolmen kesän jälkeen ollut talossa kuin talossa.
Olihan tämä kipparin taholta hyvin tehokasta suhdetoimintaa ja vallan ilmaistakin. Toisaalta monelle isännälle matka sinänsä ja tutustuminen
Tukholmaan oli varmaankin mieluista vaihtelua, Tuliaisiksi tuotiin kotiin monenlaista pikkutavaraa kuten kynttilänjalkoja, valaisimia, kelloja,
kahvikuppeja, värillisiä ikkunalaseja ym. Osa niistä on vieläkin tallella Honkajärven taloissa.
Merikarvian kunnan arkistossa olevan elinkeinoilmoituksen mukaan vuodelta 1878 kuljetti Sanoma 500 slt. koivuhalkoja Tukholmaan.
Tämä määrä edellytti neljää lastia, mikä näyttää olleen normaali saavutus kesää kohden. Lankosluodolla Demasöörin tuntumassa lastasi
Sanoman lisäksi usein myös Helmi, joka halkolastien ohella vei joskus parrulastin Saksaan. Ja lastasi sieltä varmaan moni muukin laiva.
Halkoja, parruja, lehtereitä ja paakeja ajettiin sinne talvisin Isojoen puolelta asti.
Maakunta-arkiston tiedon mukaan Sanoma kävi kerran myös Lyypekissä. Arvattavasti se vei sinne parrulastin tai Kuuserista Antti Ahlströmin
Lankosken sahan tuotteita. Vuonna 1880 kipparina oli F. Lindberg. Vuonna 1886 kipparina oli Erik Strandgård, Eriksson, ja että alus oli silloin
jo Antti Ahlströmin omistuksessa. Isännät olivat todenneet tämänkin laivan pitämisen kannattamattomaksi. Ahvenanmaalaiset kipparit,
oolanderit olivat liian kovia kilpailijoita.
On selvittämättä, kuinka kauan Sanoma purjehti Antti Ahlströmin omistuksessa. Vuoden 1892 laivakalenterissa sitä ei mainita.
Tätä ennen tapahtui näin ollen yleisesti tunnettu surkuhupaisa haaveri, jonka seurauksena Sanoma jäi hylyksi. Tapauksesta lienee
olemassa erivivahteisia kertomuksia, mutta näin kertoi siitä Oskari Rimpiranta;
Oli myöhä syksy ja Sanoma oli saanut määräyksen ottaa vielä lasti Kuuskerista. Alus oli tuolloin jo varsin huonossa kunnossa, mm
eräs vuotokohta oli tukittu naulaamalla lehmänvuota ulkopuolelle. Miehistö katsoi olevan suurta hulluutta lähteä tällaisella syysmyrskyihin.
niinpä päätettiin, että Kuuskeriin mentäessä ruorimies tekee jonkin jekun, jotta matka jää siltä syksyltä tekemättä.
Kun Sanoma sitten purjehti Kuskeria kohti oli ruorivuorossa Jaakko kortessalo ja luotsiksi nousi puuriin Kuul Mikko. Kaljaasi mennä lotkotteli
sopiva myötäistä ja näkyvyys oli oli hyvä. Kippari katsoi tällöin tilaisuuden sopivaksi tarjota luotsille tavanmukaisen ryypyn.
Tätä varten molemmat menivät kajuuttaan. Kun edessä oli sopivasti reimari, katsoi Kortessalokin tilaisuuden tulleen ja ohjasi
väärälle puolelle reimaria. Kivi tai kari oli kuitenkin niin syvällä, että kaljaasin vain hieman keinautti ahteriaan ja jakoi matkaansa.
Sen se kuitenkin sai aikaan, että luotsi ja kippari ryntäsivät ylös kajuutasta ja ensi työkseen Kuul Mikko täräytti Kortessaloa korvalle niin,
että Kortessalo lensi kannelle reelingin viereen. Luki vielä kovat madonsanat. Kun tilanne rauhoittui, lähtivät Mikko ja kippari uudestaan kajuuttaan,
se ryyppy kun jäi edellisellä kerralla saamatta. Ehkäpä saamastaan kohtelusta kimpaantuneena antoi Kortessalo jälleen mennä kohdalle tulleen
reimarin väärälle puolelle. Tällä kertaa kari oli sopivan matalalla, kaljaasi meni jyristen kylläkin sen ylitse, mutta pohjalankkuja siinä rytäkässä murtui
niin paljon, että vettä alkoi tulla ruumaan. Kipparilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suunnata lähintä rantaa kohti.
Jonnekin Laaveenluodon eteläosan rantaan Sanoma sitten täysin purjein ajoi ja jätettiin hylyksi. Näin siis Rimpiranta tiesi kertoa tapauksesta.
Sanotaan, että Sanoman hylyn jätteitä vielä näihin päiviin asti on ollut näkyvissä siellä Laaveenluodon rantavesissä.
Perimätiedon mukaan ovat Honkajärven vanhan kivisillan kaiteina olevat ketjut Sanoman ankkuriketjuja. Ehkä on ollut isännillä varastossaan
käytössä poistettua ketjua ta onko ne saatu Antti Ahlströmiltä Sanoman hylystä. jäänee selvittämättä, mitä teitä ja kenen toimesta ne aikanaan
on siltaan saatu. Ainoat käsin kosketeltavat esineet ne kuitenkin kaljaasi Sanomasta ovat.
Upea kotiseutukirjoitus, sanoopi Lauri Hakosalo marraskuussa 2020. Kiitos siitä kuuluu Heimo Meuralle, kotiseutututkijalle.
*
Suvianna Seppälä kirjoitti: ” Lapsuus Merikarvialla”.
Tehometsänparantajina palkittiin kunniakirjoilla ja reliefillä Arvo Tarkkio, Harri Huhtinen ja Kalevi Kallio.
Jääkiekon piirinmestaruus on Innon tähtäimessä seuraavallakin kaudella.
Ailan Tori voitti kolmannen palkinnon T-kauppojen isojen kauppojen sarjassa viihtyisyyskilpailun.
Lukiolaisille avustuksia koulumatkoihin.
Kunnalliskertomukset antavat tietoja mm äyrimääristä.
Lauri Johannes kirjoitti: ” meillä on millä mällätä”.
Paavo Sillanpää kirjoitti jouluna 1979.
Erkki Juholasta tuli kunnallisneuvos 7.12.1979. Eerik Juhani (Erkki) Juhola.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Mauno Koivisto on suomut Erkki Juholalle kunnallisneuvoksen nimen ja arvon.
Hän on ensimmäinen merikarvialainen, jolle on suotu tämä arvonimi.
Juhola on toiminut erittäin pitkään kunnanhalliuksen puheenjohtajana. Juholla on maakunnallisia ja valtakunnallisia luottamustoimia.
Juholalle toi kunnan tervehdyksen kunnanjohtaja Olavi Järvinen. Erkki Juhola on siis ollut monessa mukana.
Kunnanvaltuuston jäseneksi hän tuli jo vuonna 1961.
Juhola oli myös keskustapuolueen kansanedustajaehdokkaana vuonna 1975. Juhola on ollut keskustapuolueen puoluevaltuuskunnan jäsen.
Juhola on myös arvostettu pankkimies.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ” Jouluruno”.

Tervehtien Virpolasta 9.11.2020
Lauri Hakosalo
Jos haluat tietää enemmän, niin käy kirjastossa lukemassa tarkemmin nidotun lehden sisällön.
Aloin tuona vuonna valtuuston II vpj:n toimen ja jatkoin Merikarvia Kokoomus ry:n puheenjohtajana.
Kirjoittelin melko paljon omia juttuja lehteen.
Hienoja kirjoituksia oli lehdessä mm Heimo Meuralta.
Monenmoista tapahtui Merikarvialla tuonakin vuonna.
Erkki Juholasta tuli Kunnallisneuvos.
Rehtori Leila Säynäjärvi kuoli Helsingissä.
Jaskan hiihto toi monta maailmanmestaria Merikarvialle.



Päivitetty 10.11.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä