Perinnetarinoita ja runoja
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-

Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-

Lauri Hakosalo

Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-

Merikarvian yhteiskoulussa pidettiin19.3.1945 Ouran Poikien kokous, jonka oli kutsunut kokoon maisteri Rafael Helanko. Paikalla oli 34 yhteiskoulun poikaa.
Maisteri Helanko selosti lyhyesti partiotyötä ja hän ehdotti, että Merikarvialla aikaisemmin toiminut ”Ouran Pojat”-niminen partiopoikalippukunta herätettäisiin uudelleen toimintaan. Kokous oli samaa mieltä, joten lippukunta päätettiin perustaa uudelleen. Lippukunnanjohtajana toimii maisteri Rafael Helanko ja hänen apulaisenaan opettaja Kauko Puonti.
Pojat jaettiin seuraaviin vartioihin:
Ilvesvartio:
Vartionjohtaja Erkki Viertola, apulaisvartionjohtaja Lasse Hiltunen, Simo Rantala, Antti Särmä, Hannu Hiltunen ja Antti Viertola. Merkittiin tiedoksi, että tämä vartio oli jo aikaisemmin toiminut ”yksinäisinä samoilijoina”.
Haahkavartio:
Vartionjohtaja Kauko Mäki, apulaisvartionjohtaja Kalevi Raunela, Nils Nummelin ja Aimo Kunnasmaa.
Karhuvartio:
Vartionjohtaja Hannes Saari, apulaisvartionjohtaja Reijo Salo, Pertti Ritola.
Norsuvartio:
Vartionjohtaja Erkki Esko, apulaisvartionjohtaja Aimo Lindell, Onni Katajainen, Mikko Varsamäki.
Kotkavartio:
Vartionjohtaja Matti Lähteenmäki, apulaisvartionjohtaja Rauno Bister, Pentti Hakasalo, Heikki Laitasalmi, Martti Bister, Antti Lehtonen, Veijo Mikkola, Arvo Salo ja Erkki Hakasalo.
Haukkavartio:
Vartionjohtaja Reijo Vuorela, apulaisvartionjohtaja Aimo Koskimäki, Finn Malmgren, Reino Autimo, Pentti Vuorela, Raimo Lukola, Altti Luoma ja Esko Salminen.

Merikarvia-Siikainen paikallislehti kirjoitti 22.3.1945:
Ouran Pojat aloittaa jälleen toimintansa.
Kuten muistettaneen, perustettiin Merikarvialle talvisodan jälkeen Ouran Pojat-niminen partiopoikalippukunta, joka sodan sytyttyä ja johtajien joutuessa rintamalle nukahti melkein alkuunsa. Kun poikatoiminta pitäjässämme on kokonaan seisauksissa, on päätetty taas aloittaa partiopoikatyö, osaksi poikien omasta toivomuksesta. Alkusysäys on nyt, kuten aikaisemminkin tullut yhteiskoulusta, mutta toiminta tullaan ulottamaan muihinkin poikiin, jotka haluavat osallistua partiotyöhön.
Näinä ristiriitaisina aikoina lienee tarpeellista huomauttaa poikien vanhemmille ja holhoojille, että partiotyö on nyt, kuten ennenkin täysin vapaata kaikesta politiikasta.
Partion tehtävänä on pyrkiä kasvattamaan pojista kunnon kansalaisia ja järjestää heille sopivaa toimintaa partiolain hengessä. Partiolaki luonnehtii parhaiten koko partiotyön olemuksen:
1§ Partiolaiseen voi luottaa.
2§ Partiolainen täyttää velvollisuutensa.
3§ Partiolainen kunnioittaa toisen vakaumusta.
4§ Partiolainen on ritarillinen.
5§ Partiolainen on jokaisen partiolaisen toveri.
6§ Partiolainen on eläinten ja muun luonnon ystävä.
7§ Partiolainen pitää aina mielensä rohkeana.
8§ Partiolainen on työteliäs ja säästäväinen.
9§ Partiolainen rakastaa järjestystä, puhtautta ja kauneutta.
10§ Partiolaisen ajatukset, sanat ja teot ovat puhtaat.

Partiotyö ei Merikarvialla ole aivan uutta, todetaan 19.3.1945, sillä monet keski-ikäiset paikkakuntalaiset muistavat hyvin Merenpojat -nimisen lippukunnan, joka toimi täällä jo vuonna 1917.
Ouran Poikien hallussa on Merenpoikien vanha arkisto, jossa joukossa on mm 100 markan pankkikirja.
Merikarvia-Siikainen paikallislehdessä julkaistiin Ouran Poikien palstaa melko säännöllisesti.
Rafael Helanko oli lehden päätoimittaja ja yhteiskoulun opettaja.

*
Ouran Poikien vartionjohtajaneuvoston perustava kokous pidettiin yhteiskoululla 23.3.1945.
Läsnä olivat lippukunnanjohtaja Helanko ja kaikki vj:t ja avj:t paitsi Matti Lähteenmäki Kotkavartiosta, Reijo Vuorela Haukkavartiosta ja Aimo Koskimäki Haukkavartiosta.
Valittiin vartioneuvoston puheenjohtajaksi vartionjohtaja Erkki Viertola Ilvesvartiosta. Päätettiin aloittaa vartiojohtajakurssi ensi sunnuntaina kello 9. Päätettiin alkaa toimintakilpailu, joka kestää koko toimintavuoden ajan. Lippukunnanjohtaja Helanko laatii siihen säännöt.
Vahvistettiin vartioiden kokoontumisajat: Sunnuntaisin kello 12-14 Ilvesvartio, kello 14-16 Norsuvartio ja kello 16-18 Haahkavartio. Maanantaisin kello 18-20 Karhuvartio, torstaisin kello 18-20 Kotkavartio.

*
Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin 25.3.1945 vartiojohtajakurssin yhteydessä. Läsnä Helanko, Aimo Lindell, Erkki Esko, Erkki Viertola, Lasse Hiltunen, Hannes Saari ja Kauko Mäki. Helanko opetti pojille partiolakia, lupausta ja tunnussanaa.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 29.3.1945:
Ouran Poikien lippukunnassa on parhaillaan käynnissä vartionjohtajakurssi, jonka tarkoituksena on perehdyttää vartionjohtajat tehtäviinsä ja opettaa heille III lk:n merkkivaatimukset. Samalla he itse opettavat niitä vartionsa pojille.
Partiolippukunnassa on vartio kaikki kaikessa. Se on 6-8 pojan muodostama ryhmä, jota johtaa vartionjohtaja apulaisensa avulla. Vartiolla on kerran viikossa vartioilta, jolloin suoritetaan ohjelmaa, tehdään askartelutöitä, pidetään kokousta j.n.e. Kerran kuussa vartio retken, jonka, jonka ohjelma suunnitellaan etukäteen vartioillassa. kaikista vartioiden edesottamuksista lasketaan pisteitä. Toimintakilpailu kestää vuoden loppuun saakka. Se vartio, joka voittaa saa kiinnittää viiriinsä lippukunnan merkin, minkä lisäksi se saa sopivan palkinnon.
Vartion toiminnassa on vartiohenki kaikki kaikessa. Vartion ohjeena on partiolaki, mutta hyvä toveruus on kaiken menestymisen tärkein ehto. Ilman toveruutta ei ole mitään. Yksi kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta on partiohengen mukainen ohje vartiossa. On vartioita, jotka ovat pysyneet koossa ja toiminnassa yli 20 vuotta, niin voimakas side on toveruus hyvällä pohjalla.

Lauri Hakosalo toteaa tähän: Ilvesvartio pitää tänäänkin vuonna 2009, edelleen yhtä. Sitä kertoo Kahden Simon ja Antin kirjoitus Merikarvia- lehdessä 12.3.2009 ollut kirjoitus!
Tähän tämä juttu lisätään!!!

Helanko jatkaa:
Hyvät vartiot eivät synny käden käänteessä. Kestää jonkun aikaa, ennen kuin ne muovautuvat ja kiteytyvät lopulliseen muotoonsa. Ouran Poikien vartioissa on tämä vaihe parhaillaan käynnissä. Pian saadaan nähdä, mikä vartio kuolee verenvähyyteen ja mikä taas löytää oikean uomansa. vartion itsensä pitää ponnistella löytääkseen itsensä ja toimintatapansa.
Kun pojat ovat kuuluneet partioon kolme kuukautta ja suorittaneet III luokan merkin, on heidän alokasaikansa päättynyt ja heistä tulee partiolaisia.
Juhlallisessa tilaisuudessa he silloin saavat tehdä partiolupauksensa, joka kuuluu näin:
”Lupaan parhaan kykyni mukaan täyttää velvollisuuteni Jumalaa ja isänmaata kohtaan, auttaa muita ja totella partiolakia”
vartioiden toiminta on verrattain itsenäistä. Niiden ei pidä odottaa, että kaikki tuodaan tarjottimella. Ei, itse pitää ponnistella ja tehdä aloitteita. paljon riippuu vartionjohtajasta, mutta paljon myöskin vartion pojista, kuitenkin kaikkein eniten vartion hengestä.

*
Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin yhteiskoululla 27.3.1945 kello 17. Läsnä olivat Helanko, Reijo Salo, Lasse Hiltunen, Aimo Lindell, Kauko Mäki, Erkki Viertola ja Rauno Bister.
Kokouksessa opeteltiin III luokan vaatimuksia: Tervehtimistä, ilmansuuntia, maamerkkejä, käsimerkkejä ja vihellysmerkkejä. lopuksi pelattiin erästä peliä, jonka nimeä en saanut luettua selville. Pelin voitti Erkki Viertola.

*
Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin 31.3.1945 yhteiskoululla kello 9. Läsnä olivat Helanko, Erkki Viertola, Rauno Bister, Kauko Mäki, Aimo Lindell ja Lasse Hiltunen. Nyt opeteltiin solmuja: mutka, puolipolvi, kaksoispolvi, merimiessolmu, jalussolmu, kalastajasolmu ja ämmänsolmu.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehdessä oli kirjoitus 5.4.1945:
Nyt on aika laittaa vartiot kuntoon, sillä toimintakilpailu alkoi, tämän kuun 1 päivästä ja se kestää joulukuun viimeiseen päivään saakka. Toimintakilpailun säännöt ovat Kolon seinälle, josta jokainen voi ne lukea ja ottaa ohjeeksi. Vartionjohtajia oli erikseen opastettu näihin sääntöihin.
Vartioita opastettiin mm seuraavasti: Vartion pojille on annettava ”virkoja”, jotta saadaan vartion sisällä työnjako, jotta vartionjohtajan ei tarvitse hosua joka paikassa. Rahastonhoitaja ja päiväkirjanpitäjä tulisi valita. Päiväkirja tulee ottaa jokaisen vartion omaan käyttöönsä.
Vartioiltoja tulee pitää kerran viikossa Kololla tai jonkun pojan kotona, saunassa tai muussa lämpimässä paikassa. Vartioillassa tulee olla etukäteen laadittu ohjelmansa.
Vartionjohtajakurssilla suoritetaan parhaillaan III luokan partiosuorituksia. Pyritään siihen, että Yrjönpäivänä mahdollisimman moni voisi antaa partiolupauksensa. Todettiin, että lippukunnan vuosikokous pidetään Yrjönpäivänä kello 19 yhteiskoulussa.
Vartioi suorittivat omat vartioretkensä kerran kuussa ennalta tehdyn retkisuunnitelman ohjeistamana.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehdessä 12.4.1945 otsikolla Partiolainen on eläinten ja muun luonnon ystävä seuraavasti:
Tämä partiolain 6 § on juuri nyt ajankohtainen, kun muuttolinnut palaavat pesimisalueille. Siksi lintujen pöntöt tulee tarkistaa, että ne ovat kunnossa ja lisää tulee rakentaa. Kirjoituksessa annettiin pöntönteko ohjeet muillekin kuin partiolaisille.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 19.4.1945 mm seuraavasti:
Otettiin puheeksi vartioillan tärkeys ja sen säännöllisen kokoontumisen merkitys vartion hyvin toimimisessa. Lehdessä esitetään yksi ohjelmaehdotus vartiokokouksen pitämisestä:
Nimenhuuto
Vartion juoksevat asiat
Vartiopäiväkirjan- tai vartiolehden lukeminen
Yhteislaulua
Lukuesitys tai esitelmä
Yhteislaulua
Käytännön taitojen harjoittelua
Yhteislaulua
Rukous
Mutta toki vartionjohtaja suunnittelee oman vartionsa ohjelma juuri sille sopivaksi.
Lennokinrakentelu näyttää oleva juuri nyt poikien mieleen. Pian voidaan jopa pitää lennokkikisa vartioiden välillä.

*
Ouran Poikien lippukunnan kokous pidettiin Yrjönpäivänä 23.4.1945 yhteiskoululla. Kokouksessa olivat läsnä Helanko, Puonti sekä johtaja Aarne Hilakari ja kaikki partiopojat:
Aluksi kokoonnuttiin koulun juhlasaliin, jossa lippukunnanjohtaja Rafael Helanko selosti toukokuun toimintasuunnitelmaa ja hän puhui Pyhästä Yrjänästä sekä selosti vartiotoiminnan merkityksestä partiotoiminnassa.
Sitten siirryttiin Koloon, missä seuraavat partiopojat antoivat partiolupauksensa:
Vj. Erkki Viertola, vj. Erkki Esko, vj. Hannes Saari, vj. Kauko Mäki, vj. Matti Lähteenmäki, avj. Lasse Hiltunen, avj. Aimo Lindell, avj. Rauno Bister ja avj. Kalevi Raunela.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 3.5.1945 seuraavasti:
Lehti julkaisi vartioiden välisen pistekilpailun väliaikapisteet:
1. Kotkavartio 68,8 pistettä 2. Norsuvartio 65 pist. 23. Haahkavartio 64 pist. 4. Ilvesvartio 62,5 pist. ja 5. Karhuvartio 50,8 pist.
Eniten pisteitä vartioille on syntynyt III luokan merkkisuorituksista. Päiväkirjoista Kotkavartion mielenkiintoisin ja Ilvesvartion siistein. Aika näyttää, miten kisassa käy. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, ettei pistemetsästys ole keskeisintä vartion toiminnassa.
Todettiin, että Yrjönpäivänä koko lippukunta oli koolla yhteiskoululla. Tilaisuudessa oli mukana eräs vanha partiolainen, joka halusi nähdä partiolupauksen annot.
Lippukunnalla on edessään 11.5.1945 murtomaajuoksukilpailut. Suunnistuskilpailut pidetään 18.5.1945. Lippukunnan iltanuotio on 25.5.1945 kello 19.

*
Meikarvia- Siikainen paikallislehti kertoi 17.5.1945, vartioiden välisen maastojuoksukilpailun tulokset: Matka oli vajaa 2km murtomaata pitkin, jossa tien varrella oli mm matkan ja etäisyyden arviointia. Tulokset:
1. Ilvesvartio 17,3 pist. 2. Haahkavartio 14,2 pist. 3. Kotkavartio 10 pist. ja 4. Norsuvartio 9,2 pist.
Arviointitehtävät vaikuttivat ratkaisevasti pisteisiin. Parhaat olivat: 1. Kauko Mäki ja Matti Lähteenmäki 28 pist. 3. Hannu Hiltunen 25 pist. 3. Finn Malmgren, Lasse Hiltunen ja E. Lemmenranta 19 pist. Seuraavina olivat: Erkki Esko, Martti Bister ja Rauno Bister 17 pist., Onni Katajainen 15 pist. Erkki Viertola 12 pist. Antti Särmä ja Simo Rantala 11 pist sekä Arvo Salo 10pist.
Parhaat juoksuajoissa olivat: Lasse Hiltunen 9,30. 2. Matti Lähteenmäki 10,10. 3. Hannu Hiltunen 10,35. 4. Arvo Salo 10,50. 5. Antti Särme 10,55.
Parhaiten onnistuivat arviointitehtävissä: 1. Kauko Mäki 19p. 2. Matti Lähteenmäki 18p. 3.Martti Bister 17p. Onni Katajainen ja Hannu Hiltunen 15p.

Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti suunnistuskisasta 17.5.1945, joka pidettiin 11.5.1945 ja joka oli lippukunnan ensimmäinen. Reitti oli pituudeltaan vain vähän toista kilometriä pitkä, jossa oli kolme rastia. Yhdellä rastilla oli välimatkan arviointia ja toisella oli nuotiontekoa, joista sai pisteitä. Jokaisella vartiolla oli mukana 3-jäsentä kisassa. Tulokset:
1. Ilvesvartio 46p. 2.Haahkavartio 41p. 3. Karhuvartio ja Norsuvartio 34p. ja 5. Kotkavartio 23p.
Lehti mainitsee, että lippukunnalla on tarkoitus pitää ennen kesälomille menoa ja hajaantumista, kuka minnekin lomillaan, yhteinen iltanuotio, jonne pyydettiin vartioita valmistelemaan ainakin yksi ohjelma vartioita kohden. Vielä keskusteltiin kesäleiristä, jota varjosti muonituksen järjestäminen näin korttipelien aikaa. Tuolloinhan lähes kaikki muonatarvikkeet olivat korteilla.
Porilaisilta partiopojilta oli saatavissa pari suurempaa telttaa lainattavissa.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 31.5.1945, että III partiomerkkisuoritukset ovat tehneet seuraavat partiopojat: Simo Rantala, Heikki Laitosalmi, Onni Katajainen, Martti Bister, Kyösti Kärkkäinen, Finn Malmgren, Mikko Varsamäki, Erkki Hakasalo, Arvo Salo, Antti Lehtonen, Antti Särme, Hannu Hiltunen, Antti Viertola, Henry Raunela, Aimo Kunnasmaa, Nils.Erik Nummelin ja Eelis Lemmenranta. Nämä pojat antoivat partiolupauksensa 25.5.1945 iltanuotiolla.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 7.6.1945, että Kotkavartio johtaa edelleen toimintapisteissä 405,5p. 2. Haahkavartio 331,5p. 3. Norsuvartio 277,1p. 4. Ilvesvartio 250,8p. 5. Karhuvartio 84,8p. Kisa jatkuu vuoden loppuun saakka. Erityisesti todettiin, että Kotkilla on oma laulunsa ja vartiolehtensä, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1.6.1945. Lauri Hakosalo haluaisi nuo lehdet Ouran Partiolaisten arkistoon säilytettäviksi.
Kesän ajaksi lippukunnan puolesta ei tehty mitään toimintasuunnitelmaa, vaan vartiot tekevät omia puuhiaan kesän ajan. Helanko toivoi, että vartiot alkaisivat valmistella II luokan partiomerkin tehtävien harjoittamisen.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 28.6.1945, että Keuruun partioleirillä oli oltu 8 vuorokautta, mutta ei selviä, ketkä siellä ovat olleet?
Oma kesäleiri on tarkoitus pitää kolmepäiväisenä, jota leiriä johtavat Helanko ja pastori Teuvo Innola. Jokaisen mukaan tulevan on itse hoidettava leirin ajan muonansa.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 1.7.1945 toimintakilpailun pistetilanteesta:
Toimintakilpailua on nyt käyty kolme kuukautta eli vuosineljänneksen. Varsinkin Ilvesvartio on toiminut aktiivisesti. Varsinkin leirivuorokausia on tullut vartioille lisää. Nyt on myös Ilvesvartio tehnyt oman vartiolehden ja vielä oman vartioleimasimen. Vielä Ilveksillä on rakenteilla oma ”stadion”, Ilveksen stadion. Jälleen Lauri Hakosalo toivoo saavansa Ouran Partiolaisten arkistoon Ilvesvartion omat lehdet säilytettäviksi.
Pistetilannetta johti Kotkavartio 545,5p. 2. Ilvesvartio 440,8p. 3. Norsuvartio 397,1p. 4. Haahkavartio 359,0 p. 5. Karhuvartio 84,8p.
Lippukunnan kesäleiri pidetään 9-11.6.1945 paikassa, jonka vartionjohtajat tietävät. Leirin johtajina ovat lippukunnanjohtaja Rafael Helanko ja partiojohtaja Teuvo Innola. Leirille tulee osanottajien ottaa mukaansa 3 päivän muonat. Yhteisesti voidaan hankkia vain kalaa ja maitoa, jos hyvin onnistuu. Keittoastiat on myös itse tuotava mukaan. Leirille piti ilmoittautua 5.5.1945 vartionjohtaja Erkki Eskolle. Hänelle on jokaisen annettava vanhempien lupa ja leirimaksuna 25mk.
Näin leiristä tulee ns. pula-ajan leiri, kuten lehti kirjoitti. Leiri vaatii vartionjohtajilta tavallista enemmän.

*
Merikarvia- Siikainen paikalislehti kirjoitti 12.7.1945 ja korjaa Ilvesvartion pisteet 580,8 pisteeseen, jolla tämä vartio nousee johtoon. Leirivuorokausia oli Ilvesvartiolla 14, Kotkavartiolla 7, Norsuvartiolla 9 ja Haahkavartiolla 5, mutta Karhuilla ei vielä ollut yhtään leirivuorokautta.
Lehti kirjoittaa, että tänä aamuna päättyi Ouran Poikien ensimmäinen kesäleiri. Yli kymmenen poikaa kokoontui Kallioluotoon viettämään kolmen vuorokautta luonnon helmassa. Heti ensimmäisenä päivänä leiriläiset saivat kokea auringonpimennyksen, harvinaisen luonnonilmiön. Mustien lasien lävitse tutkittiin kuun peittämää aurinkoa. leirillä uitiin ja puuhailtiin monenlaista, erityisesti leiritekniikkaan. Ruoanlaitto oli keskeisessä asemassa, koska kukin vartio laittoi itse ateriansa. Opeteltiin II luokan partiomerkkisuorituksia. Aamu aloitettiin lipunnostolla ja päivä päättyi iltanuotioon.
Kesäleirin viimeisellä iltanuotiolla Ouran Poikien lippukunnanjohtaja Rafael Helanko luovutti tehtävänsä pastori Teuvo Innolalle, joka tästä lähtien tulee johtamaan Ouran Poikia tunnetulla taidollaan myötä- ja vastoinkäymisissä, kirjoitti Rafael Helanko.
Tästä tapahtumasta Lauri Hakosalo toteaa arkistotietojen osoittavan:Myöhemmin vasta Innolalle selvisi, että hänestä todella tulee uusi lippukunnanjohtaja. Helanko näet kertoi vasta iltanuotiolla, että hän oli jo laittanut huomiseen paikallislehteen tällaisen ilmoituksen. Helanko varmisti tällä siis lippukunnalle uuden johtajan. Innola ei näin voinut enää kieltäytyä uudesta tehtävästä.
Myöhempi aika osoittaa, että Innola hoiti erinomaisesti lippukunnan johtotehtävät.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 19.7.1945, että niiden partiopoikien, jotka haluavat osallistua Suomen Partiopoikajärjestön urheilukilpailuihin Jyväskylässä 11-12.8.1945, tulee ilmoittautua lippukunnanjohtaja Helangolle ensi tilassa.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kertoi 26.7.1945, että lippukunnan omat urheilukilpailut pidetään elokuun aikana. Kilpailua suunnitteli vartiojohtajaneuvosto vartionjohtaja Erkki Viertolan johdolla.
Porin Nuotiopojat kutsuivat Poriin Satakunnan Partiopoikapiirin mestaruuskisoihin 5.8.1945.
Kilpailun ohjelma oli seuraavanlainen:
Kello 9 Porin metsässä sairaala-alueen luona murtomaajuoksukilpailut. Sarjat alle ja yli 18 vuotiaat. Radan pituus on 2km.
Kello 13 uintikilpailut Porin uimalassa Kirjurinluodossa.
Sarjat olivat: alle 14v. 25m vapaauinti, alle 16v. 50m vapaauinti, alle 18v. 100m vapaauinti, 200m rintauinti. Lisäksi oli lippukuntien välinen 4x50m viestiuinti.
Kello 18.30 alkoivat yleisurheilukilpailut Porin urheilukentällä. Sarjat: alle 14v. 3-ottelu, 60m juoksu, kuulantyöntö ja pituushyppy. alle 16v. 3-ottelu, lajit kuten edelä. alle 18v. 3-ottelu: 100m juoksu, keihäs ja korkeushyppy. Lisäksi oli lippukuntien välinen 4x100n viestijuoksu.

*
Merikarvia-Siikainen paikallislehti kirjoitti 2.8.1945, että Kotkavartio johti toimintakilpailua 961,5p. 2. Norsuvartio 852,1p. 3. Ilvesvartio 735,8p. 4. Haahkavartio 599,0p.

*
Merikarvia-Siikainen paikallislehti kirjoitti 9.8.1945, että uusi Ouran Poikien osasto perustetaan Peippuun. Tämän iloisen uutisen esitti opettaja Eskola, joka kävi hakemassa Peipun poikien kesäleiriä varten telttoja Ylikylästä.
Lisäksi partiolaisille ilmoitettiin, että lippukunnalle tulee myyntiin SPJ:n suurarpaisista myytäväksi arpoja, joilla lippukuntakin saa varoja.
Lehdessä oli ilmoitus, että lippukunnan omat urheilukilpailut pidetään 28.8.1945 yhteiskoulun kentällä. Oli kolmiottelua ja viisiottelua vanhemmille pojille.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 6.9.1945, että keskiviikkona 29.8.1945 oli pieni joukko Ouran Poikien edustajia kokoontunut jättämään jäähyväiset lippukunnan perustajajohtajalle, maisteri Rafael Hengolle, joka nyt on siirtynyt uuteen virkaansa Turussa. Tilaisuus oli ulkonaisesti vaatimaton, mutta jokainen läsnäolija tunsi, että oltiin käännekohdassa Ouran Poikien ja koko Merikarvian poikatyön historiassa. Nyt jouduttiin eroamaan johtajasta, jonka ansiota on, että ”Meren Poikien” vuosilta 1917-1927 seuraaville poikapolville jättämiä perinteitä on ryhdytty vaalimaan. Sodankaan tuottamat esteet eivät ole pystyneet työtä lamauttamaan, vaan viime lukukaudella se pääsi uudelleen hyvään vauhtiin. Mutta maisteri Helanko onkin koko Suomen partiopiireissä päteväksi tunnettu johtaja. Hänen lähdettyään jää vastuu jalojen perinteiden jatkamisesta yhä enemmän jokaisen Ouran Pojan kannettavaksi. Edellä mainitussa tilaisuudessa uusi lippukunnanjohtaja pastori Teuvo Innola puhui eroavalle, kiittäen häntä epäitsekkäästä ja ansiokkaasta työstään poikien hyväksi. Samalla ojennettiin Helangolle vaatimaton poikien lahja.
Jäähyväisiksi maisteri Helanko kertoili laajasti täällä tehdystä poikatyöstä, joutuen siten korostamaan, kuinka hyvät esimerkit jo lähes kolmen vuosikymmenen takaa kehottavat Ouran Poikia ponnekkaaseen partiotyöhön.
Tilaisuus päättyi vanhaan partionomaiseen tapaan veljesketjussa laulettuun loppulauluun ja Herran siunaukseen.
Lippukunnan uusi toimintakausi on taas alkanut.

*
Merikarvia-Siikainen paikallislehti kirjoitti 13.9.1945, että toimintasuunnitelma on valmistunut tulevaksi syksyksi. Vartioiden on tuotava lippukunnanjohtajan tarkastettavaksi vartiopäiväkirjansa.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 20.9.1945 että lippukunnan toiminnassa vartionjohtajaneuvosto kokoontuu 29.9.alkaen lippukunnanjohtajana luona. Yhteiskoulussa ryhdytään suorittamaan II ja III luokan merkkisuorituksia. Iloisena uutisena mainitaan, että kanttori Reino Rannikko on vanha partiojohtaja, joka toivotetaan tervetulleeksi Ouran Poikien poppoota tukemaan.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 27.9.1945, että lokakuun lippukunnan kokoukseen toivotaan kunkin vartion valmistavan vähintään yhden ohjelmanumeron.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 4.10.1945, että lippukunnan II luokan merkkisuorituksia otetaan vastaan 6.10.1945 yhteiskoulussa kello 13.40 alkaen. Maastoleikki pidetään 10.10.1945 lähtöalueena yhteiskoulun piha. Toimintakilpailun 30.9.1945 tilanteen mukaan johdossa oli Kotkavartio 1006,5p. 2. Norsuvartio 907,1p. 3. Ilvesvartio 775,8p. ja 4. Haahkavartio 714 p.
Uusia partiopoikia otetaan mukaan heti, kun vartiojohtajakysymykset on saatu ratkaistua.
Vartiojohtajaneuvosto piti kokousta 3.10.1945 kello 13.40 lippukunnanjohtaja Teuvo Innolan työhuoneessa. Läsnä Innola, partiojohtaja Reino Rannikko, Erkki Viertola Ilveksistä. Arvo Salo Kotkista, Erkki Esko Norsuista, Kauko Mäki Haahkoista sekä apulaisvartionjohtaja Aimo Lindell.
Kokouksessa päätettiin järjestää 10.10.1945 kello 13 maastoleikki. Asiaa valmistelevat Erkki Viertola, Erkki Esko ja Innola.
17.10 1945 pidetään yhteiskoululla kello 18 lippukunnankokous, johon kukin vartio tuo omaa ohjelmaansa.
Merkkisuorituksia otetaan vastaan 6.10.1945 kello 13.40 luonnonhistorian salissa. Ensi II luokan suoritukset.
Päätettiin antaa lippukunnanjohtaja Rafael Helangolle jäähyväislahja, ja sitä varten osallistuttiin vartion osalta 60mk:lla.
Ajateltiin ottaa uusia poikia mukaan toimintaan ja ajateltiin uusiksi vartionjohtajiksi Simo Rantalaa ja Pertti Ritalaa.

*
Lippukunta kokoontui yhteiskoululla luonnontieteellisessä salissa 17.10.1945. Läsnä olivat Innola, Rannikko ja kaksi vartionjohtajaa ja 8 poikaa. Kokous aloitettiin yhteislaululla: ”Olet maamme armahin… Vartionjohtaja Kauko Mäki luki kertomuksen ja Aimo Lindell soitti huuliharppua. Innola esitti kuvauksen kävelyretkestä Tyrväältä Merikarvialle vuonna 1927. Järjestettiin kaksi ketju-Kimiä. Simo Rantala oli ylivoimainen voittaja. Lopetettiin partiohuudolla: ”Aina valmiina”.

*
Lippukunnan maastoleikki pidettiin 7.11.1945 kello 13.40. Mukana oli 1+ 4+16. Sää oli pilvinen, mutta kuiva ja edellytykset siis hyvät. Lähdettiin yhteiskoulun pihalta koulun kohdalla olevaan metsään heti sen jälkeen, kun joukko oli jaettu kahteen joukkueeseen.
Leikittiin lipunryöstöä, vastakkain siis olivat mustata ja valkoiset joukkueet. Viertolan ylivoimaisuus voitti Eskon pojat, mikä vaikutti sen, että jännitys ei kohonnut huippuunsa.
Sama toistettiin uudelleen, nyt Viertola oli erotuomarina Innolan kanssa. Syntyi jännitystä ja Eskon puoli voitti.
Vielä toistettiin, nyt Viertola vei lipun niin, ettei muilla ollut mitään sanomista, vaikka mustia kuolikin ja useita.
Päätettiin leikkiä vielä uusi maastoleikki, jos mahdollista, koska tyytyväisyys siihen oli yleinen mielipide.

*
Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin pikkupappilassa 17.11.1945 kello 13.45. Läsnä olivat Innola, Esko, Viertola, Mäki ja Salo.
Päätettiin tilata jokaiselle vartiolle Joka Poika ja Joka Pojan Askartelu- lehdet.
Päätettiin hankkia partiopuseroita. Pidetään lippukunnan pikkujoulu 4.12.1945 ja partiojuhla kutsuvieraille 20.1.1946. Vanhempainneuvostoon esitettiin rouva Ritala, rehtori Leila Säynäjärvi, johtaja Hilakari ja kalastaja Mäki.

*
Lippukunnan puurojuhla pidettiin yhteiskoulun luonnontieteellisessä salissa kello 19 alkaen 4.12.1945. Läsnä olivat Innola ja Rannikko sekä 26 poikaa mm kaikki neljä vartionjohtajaa.
Juhla aloitettiin laululla:”Joulu,joulu tullut on…. Innola luki kappaleen jouluevankeliumista ja piti rukouksen. Laulettiin ”Nyt Jumalalle kunnia…”
Jokainen vartio esitti ohjelmaa: Norsut: Kenraalin tarkastus. Ilvekset: Tietokilpailun. Ja muutkin taikoja ym.
Puuro tuotiin pöytään. Innola esitti oman tietokilpailunsa, jonka voitti Erkki Viertola saaden palkinnoksi kirjan, lintujen ääniä..Varjokuvaesitys kirjasta ”Meidän poikamme partiossa” seurasi ja juhla päättyi veljesketjuun.

* Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin yhteiskoulussa 5.12.1945 kello 14. Mukana olivat kaikki vartionjohtajat, sihteeri Lindell sekä lippukunnanjohtaja Innola. Hyväksyttiin seuraavat uudet jäsenet: J. Peltovirta ja J. Lainio sekä Osmo Heilä uuteen perustettavaan vartioon, K. Tuomimäki ja Aimo Mattila Haahkoihin. Aimo Kunnasmaalle myönnettiin siirto Norsuihin ja Katajaiselle siirto Kotkiin. Uudeksi jäseneksi otettiin myös Matti Lehtonen Kotkiin.

*
Partiojuhla yleisölle pidettiin Merikarvian yhteiskoulussa sunnuntaina 17.2.1946 kello 18.30, järjestäjänä Ouran Pojat. Ohjelmassa oli: Alkusoitto, Lippumenot, tervehdyssanat, viulunsoittoa, Raumalaissi jaarituksi, tuokio leiriltä, juhlapuhe, laulua, elokuvia, väliaika, tarjoilua, partiolupaus, palkintoja, merkkejä, illanvietto. Tarjoilua varten pyydetään ottamaan sokeri mukaan. Liput 20mk ja 10 mk.
Juhlassa vieraili Satakunnan Partiopoikapiirin johtaja, yliopettaja Jalmari Valpio.
Paikallislehti kirjoitti 7.2.1946: Ouran Pojat –niminen partiolippukunta on toiminut pääasiassa kaikessa hiljaisuudessa, joten yleisöllä ei ole ollut paljonkaan mahdollisuuksia tutustua siihen. Sota-aika on tehnyt toiminnan vieläkin näkymättömäksi, kun yleisen vaatepulan tähden ei ole tavanomaisia partiopukujakaan saatu. Yleisöllä on tilaisuus tutustua toimintaan yhteiskoululla 17.2.1946 pidettävässä juhlassa, jonne kaikki ovat tervetulleita.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehti kirjoitti 14.2.1946 otsikolla Partiopoikiemme juhliessa:
Sen johdosta, että merikarvialainen partiolippukunta Ouran Pojat järjestää ensi sunnuntaina partiojuhlan yhteiskoululla, olemme saaneet kahden partiojohtajan mietteitä luettavaksemme:
Jalmari Valpio: Partioliikkeen perustaja englantilainen Baden-Powell on lausunut lyhyesti, mutta selvästi partion päämäärän: ”Ota poika ja tee hänestä mies.”
Rafael Helanko: ”Partioliike tuli Suomeen jo 30 vuotta sitten ja Merikarviallekin jo vuonna 1917 Merenpojat- lippukunnan muodossa. Ouran Pojat täyttää jo 5-vuotta ja edessä on juhlatilaisuus.
Kävi ilmi, että monet ovat antaneet tukensa Ouran Pojille: Mainittakoon vain, että Merikarvian seurakunta lahjoitti 5.000mk, opettaja Ines Tommila oppilaineen avusti lippukuntaa sievoisella summalla. Vielä Meren Poikien koko tallella oleva omaisuus siirtyi Ouran Pojille.

*
Ouran Poikien toimintakauden 1945 loppupisteet olivat seuraavanlaiset: Voittaja oli Norsuvartio 1209,1p. 2. Kotkavartio 1160p. 3. Haahkavartio 813p. ja 4. Ilvesvartio 775,8p. Uusi toimintakausi on 1.1.1946-31.5.1946.

*

Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin pikkupappilassa 6.4.1946. Läsnä olivat Mäki, Salo, Esko, Katajainen, Ritoka, Lindell ja Innola. Sihteerinä Lindell.
Partiojuhla pidetään 25.4.1946 kello 18.30. Tilattiin 150 partioviikon merkkiä. Kasalan eräpojat päätettiin kutsua juhlaan.

*
Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin 26.4.1946 Pikkupappilassa. Läsnä olivat Salo, Heilä, Lindell, Katajainen, Erkki Hakasalo, Nummelin, Antti Lehtonen, Mäki ja Innola. Päätettiin, että merkkisuoritukset tulee suorittaa aina jonkun toisen vartion vartionjohtajalle.
Päätettiin tehdä Vaadiin vappuretki, kokoonnutaan sähkötehtaalle kello 9.

*
Lippukunnan kokous pidettiin Pikkupappilan pihalla 15.6.1946. Läsnä oli 3 penkillistä poikia.
Tilaisuudessa jaettiin toimintakilpailun palkinnot. Valmisteltiin Rauman leirille lähtöä. Tehtiin poikakorttikauppaa.
Paikallislehti kirjoitti 26.6.1946, että Ouran Pojat ovat lähteneet tänään partioleirille, joka on Säikässä, joka on noin 6km päässä Raumalta. 30.6. 1946 on leirillä vierailupäivä. Partiolaiset kiittivät tukijoitaan, kun he olivat saaneet kaksi tuhannen ja yhden viidensadan markan lahjoituksen.

*
Vartiojohtajaneuvoston kokous pidettiin Pikkupappilassa 28.9.1949. Läsnä olivat Mäki, Lindell. Altti Luoma, Setälä, Erkki Hakasalo ja Innola. Päätettiin alkaa uusi toimintakilpailu 1.10.-31.12.1946. Päätettiin perustaa vaeltajavartio. Kolkkajohtajaksi valittiin Arvo Salo. Hänet on valittu myös sihteeriksi. Päätettiin, että jokaisen on annettava yksi Oura Poikia esittävistä kuvista lippukunnan arkistoon. Hieno päätös, mutta se ei oikein ole toiminut, kun niitä kuvia sittenkin on vähän, toteaa 2009 Lauri Hakosalo.
Muistojen iltanuotio päätettiin pitää Itäkylän pirtissä. Jokaisen vartion tulee tehdä sinne ohjelmaa. Päätettiin lähettää kutsu Jallusedälle tulla partiojuhlaan. Järjestetään ensiapukurssit ja I luokan kurssi.

*
Ouran Poikien leiriretki 4.7.1946:
Kirkkaana valkeni jännityksellä odotettu torstaiaamu 27.6.1946. Olihan moni meistä pääsemässä ensi kerran kotipitäjänsä ulkopuolelle, kun me 31 Ouran Poikaa olimme lähdössä Satakunnan Partiopoikien leirille Raumalle. Pian kiidätti auto meidät Poriin, missä mm saimme aamulla katsella voimalaitoksen mahtavia laitteita ja Seikun 8-raamista sahaa asiantuntijan opastuksella. Porin kirkon jykevien holvien alla saimme hiljentyä pyytämään Jumalalta siunausta matkallemme. Uskomattoman monet portaat oli kavuttava ennen kuin pääsimme vesitornin huipulle katselemaan Porin kaupunkia. Kun vielä Juseliuksen mausoleumissa oli kuultu kaunis tarina pienessä päivänkukka- arkussa lepäävästä vainajasta, olikin jo riennettävä junaan. Ei sentään kenenkään päätä huimannut, vaikka jotkut ensi kertaa junassa matkustivat. Hyväntuulinen, talviselta käynniltään tuttu Jallu-setä oli Rauman asemalla meitä odottamassa. Autoilla päästiin Säikän mainioon leiriniemeen. Siellä oli jo kymmenittäin telttoja pystytettyinä. Vilkasta elämää. Iloisia pojankasvoja kaikkialla. Saimme oman leirialueemme ja kuusi telttaa. Kovan kiireen jälkeen ehdittiin ensimmäiselle iltanuotiolle, mikä oli elämys pojille. Taisi ensikertalaisilta tuntua oudolta ensimmäinen yö teltassa.
Aamulla herättiin virkeinä, alkoi kova touhu. Pitihän leirialue saada kuntoon leiripatentteineen ja kaunistuksineen, jotta kotipitäjä tulisi kunnialla edustetuksi. Talvella opitut taidot olivat nyt hyvään tarpeeseen. Jo toisena päivänä saivat Merikarvian ja Siikaisten pojat huolehtia koko 200- päisen leirin ruuasta. Hikipäässä häärittiin ja kunnialla touhusta selvittiin. Niin jatkui leirielämä, johon kuuluivat mm lipunnosto, aamuhartaus, erilaista opetusta, ruokailua, leikkejä, iltanuotioita jne. Sunnuntaina oli juhlallinen vierailupäivä. Kokemäen pojat vierailivat torvisoittokuntineen ja kaupunkilaisiakin saapui jumalanpalvelukseen oikeaan leirikirkkoon, päiväjuhlaan ja iltanuotiolle. Maanantaipäivä oli retkeilypäivä, sitten tuli luonnontuntemuksen opetusta, tutustumista terveydenhoidon salaisuuksiin, leiriolympialaiset ym.

*
Lippukunnan tähtikokous pidettiin Ylikylän kansakoululla 13.1.1947 kello 18.30. Läsnä oli poikia noin 30. Kuudelle vartionjohtajalle päätettiin tilata johtajavaltakirjat. Kokous alkoi laululla: ”Olet maamme armahin…” Tilaisuudessa jaettiin ns. vuositähdet. Erkki Hakasalo kertoi muisteloitaan talvipäiviltä Helsingistä, missä presidentti oli kotonaan linnassaan. Jaettiin kesän ja syksyn toimintakilpailun palkinnot. Todettiin ”Markka-päivässä- keräystölkkitilanne.
Toimintakilpailun ajalla 1.10.-31.12.1946 tulokset: Voittaja Sorsat 651,3p. 2. Pantterit 495,8p. 3. Haukat 185,7p. 4. Ilvekset 128,7p. Sorsat saivat kisan palkintona teltan. Uusi kilpailu alkoi 1.1.1947
ja se päättyy helatorstaina 15.5.1947.

*
Paikallislehdessä oli 23.1.1947 kirjoitus otsikolla Poikien maailmasta:
Tiedättekö mikä on vartio? Se on maailman parhain poikajoukko, jollaisia näkee joka kylässä enemmän tai vähemmän luvallisissa yhteisissä puuhissa. Heillä on partiolaki ja mitä moninaisemmat merkkisuoritukset. Pojat ovat valinneet yhden joukostaan johtajakseen, vartionjohtajaksi. Poikien ainainen ongelma on raha. Siksi Sorsavartio pyysi vartiolleen lehden välityksellä partion ystäviltä vanhoja käyttökelpoisia kattiloita lahjaksi sekä rahaa. Pienikin lahja on tervetullut. Lahjoitukset sai lähettää myös postitse: Sorsa-vartio, Merikarvia.
Partiolaiset saivat kuluvan vuoden aikana leiriavustusta lahjoituksilla 3. 000mk, jolla monet pojat saivat mahdollisuuden osallistua kesäleirille. Kunnassa toimi kaikkiaan kuusi vartiota.

*
Merikarvia- Siikainen paikallislehdessä oli 23.1.1947 kirjoitus Kolkkapojista eli 7-11 vuotiaista pojista. Ouran Poikiin perustetaan 26.1.1947 Ylikylän kansakoululla pidettävässä partiokokouksessa kolkkapoikaosasto. Kuitenkin todetaan, että vain pieni osasto voidaan perustaa.

*
Paikallislehdessä oli kirjoitus 13.3.1947 otsikolla Leiri:
Sana leiri tuonee monen mieleen kauniin kesäisen maiseman, vaikkapa saaren, jonka rannalta kuuluu reippaan partiopoikajoukon riemukas meno, kun he saavat täydestä sydämestään nauttia kesän tarjoamista iloista. Ehkä vilunväreet käyvät koko ruumin lävitse, jos ajattelee, että talvellakin oltaisiin leirillä.
Sellaistapa vaan on tapahtunut tämän kuun 1.-5-päivinä. Pojat itse tekivät rohkean yrityksen ja veivät leirin onnellisesti lävitse, hankkivat kaminan ja muut varusteet ja saivatpa porilaisilta partioveljiltään oikein talviteltankin. Luonnollisesti ”elämisen huolet” veivät suurimman osan poikien leiriajasta: Polttopuukysymys ja ruoanlaitto. Niistäkin kunnialla selvittiin. Erämaantuntuinen luonto, talvinen elämä luonnon keskellä, Sikarounikon salaisuudet, reippaat laulut sekä hiljentyminen aamu- ja iltahartauteen – ne ovat asioita, jotka valtaavat poikien herät mielet. Vieraita kävi kymmenittäin. Hauskaa oli katsella poikien kymmenpäistä joukkoa omassa elementissään. Vieraanvaraakin riitti. Vieraan mieleen jäi kuva iloisista pojista, jotka osaavat luonnossa viettää rikasta kokemusta saaden. Terveystilanne li hyvä, sillä vain yksi poika joutui lähtemään alkavan sikotaudin vuoksi kotiinsa kesken leirin.

*
Vartiojohtajaneuvosto kokoontui yhteiskoululla 2.4.1947 kello 12.10. Luettiin toimintakilpailusäännöt ja kertomusten laatimiset ajalta 1.1.-31.3.1947.
Päätettiin pitää hiihtokilpailut Ahlströmin kansakoululla. Järjestäjänä on Lasse Hiltunen, joka hankkii itselleen apulaiset. Kilpailu on 5.4.1947 kello 8.30.
Paikallislehti kirjoitti 17.4.1947 kisan tulokset: Kisat pidettiinkin yhteiskoulun luona. Aurinkoinen sää heikensi jonkin verran tuloksia. Jokaisen sarjan voittaja sai haltuunsa kesän ajaksi upean teltan, joka palautuu syksyn toiminnan alkaessa järjestölle.
Alle 12v sarjan voittaja oli 1,5km matkalla Antti Yli-Knuussi ajalla 7.49. 2. Pentti Vainio 8.37.
Alle 14v sarjan paras oli 2,5km matkalla Heikki Vainio ajalla 14.14. 2. Tauno Auristo 14.50.
Alle 16v. sarjan voitti 2.5km matkalla Juhani Mäkipuro 12.53. 2. Kauko Mäki 13.03.
Yli 16v. 5km hiihdon voitti Lasse Hiltunen 25.13 ja toinen oli Antti Särme 34.00.
Kolkkapoikien hiihdot pidettiin 23.3. ja matkana oli noin kilometrin hiihtolatu. Paras oli Veijo Vuorisalo 4.50. 2. Allan Salo 5.15. 3. Asko Harju 6.10 ja 4. Mikko Heilä 7.00.

Ilvesvartio piti kirjastoa, joka oli avoinna yleisölle sunnuntaisin kello 13-14 ja torstaisin kello 19-20 Hiltusella. Kirjallisuus oli lähinnä poikakirjallisuutta, jota oli lähes 200 kappaletta! Kaikkiaan tässä kirjastossa oli yli 250 kirjaa. Lainausmaksu oli 3mk kirjalta.

*
22.5.1947 Ouran Pojat
Haaste Pantteri-vartiolle!
Me arvomme hyvin tuntevat Sorsat, haastamme teidän olemattomat olemuksenne keitto- ja leipomiskilpailuun leiriolosuhteissa. Kilpailut pidetään II helluntaipäivänä leirinäyttelymme yhteydessä. Keitto- ja leipomisaineet saatte pyytää ”mammoiltanne”. Kummallakin vartiolla on oltava 3 pojan joukkueet!

22.5.1947 Haaste Ilves-vartiolle!
Tunnemme hyvin teidän suuren kokonne ja luonnollisesti myös suuren vatsanne. Mutta tätä pelkäämättä me, maan matoiset ja pienivatsaiset, mutta suurimahaiset Sorsat, haastamme teidät limpunsyöntikilpailuun, joka pidetään II helluntaipäivänä alkaen kello 14. Koska teitä on kuusija meitä vain neljä, saatte syödä siis 11/2 limppua meidän syödessämme yhden.

*
Ouran Pojat lähtivät 3.7.1947 leirille Peippuun Lahdenperään, kertoi paikallislehti.
Leirille lähdettiin 296.6. kello 8.30 satamasta moottoriveneillä, jonne palattiin 30.6.1947 kello 8.
Leirinjohtajana toimi pastori Teuvo Innola.
Leirille osallistumista vähensivät Suomen Suurkisat, jonne osallistui poikia myös runsaasti.
Paikka osoittautui ihanteelliseksi. Keskellä aukiota liehui pieni siniristilippu juhlallisesti salkoon vedettynä.
Aukean reunoilla kohosivat monet teltat, ruokapöytä katoksineen, rannalla pienet keittiöt sekä rauhaisassa paikassa leirikirkko ja kivistä ja sammalista kyhätty alttari koivuristeineen.
Kylänväki kutsuttiin perjantai-illaksi kylään. Runsaslukuisasti kutsua noudatettiin. Vieraile tarjottiin korviketta ja präiskäleitä. Iltanuotiolla istuttiin yhdessä.
Kolkkapoikien iloinen seitsenpäinen parvi ilmestyi leirille lauantaina pelaamaan mm riukupalloa telttakylänsä edessä. Heidät tuotiin pikkuautoilla leirille, mutta paluumatkan hekin tekivät moottoriveneillä.
Sunnuntaiaamuna leirille saapuivat Satakunnan Partiopoikapiirin johtaja Jalmari Valpio ja konttoristi, partiojohtaja Jaakko Karta Raumalta. lipunnostolle antoivat arvokkuutta erityisesti ”Jallu-sedän” vakaat sanat pojille: Pojista tehdään hyviä ihmisiä partiossa. Muitakin vieraita saapui satamäärin. Innola saarnasi päivän tekstistä, Miika 6:8.
Leirin olympialaiset alkoivat kolkkapoikien kilpailuilla ja sitten jatkettiin vanhempien poikien osalta. Lopuksi pulahdettiin mereen uimaan. Vieraillekin tarjottiin hernekeittoa ja präiskäleitä.
Lipunlaskun yhteydessä Innola kiitti peippulaisia hyvästä yhteistyöstä ja leiriläisiin suhtautumisessa.
Iltanuotio päättyi veljespiiriin leirinuotiolla ja Herran rukoukseen.


Maanantaina tuli sitten mahtava ukonilma, mutta se ei partiolaisia kovin paljon häirinnyt leirin purkamisessa. Reippaasti toimittiin ja palattiin koteihin.

*
Sitten päättyy kirjan sisältö, kunnes maaliskuussa 1949 kirjassa kerrotaan, että Ouran poikien Partiotupaan, jona oli toiminut Pikkupappilan saunakamari, kokoontui noin 25 partiopoikaa.
Lippukunnanjohtaja Teuvo Innola ja partionjohtaja Erkki Hakasalo olivat harkinneet parhaaksi lopettaa lippukunnan toiminnan toistaiseksi, sillä pastori Innolalla oli muutto edessä paikkakunnalta, samoin kuin partiojohtaja Erkki Hakasalollakin.
Pääasiallisin lopettamisen syy oli johtajavoimien puute. Eroavat johtajat katsoivat, ettei nyt enää ollut edellytyksiä toiminnan jatkamiselle, kun vartiojohtajakoulutuskin oli pysähtynyt.
Mikäli partioinnostus vielä pojissa elää, toivotaan metsissä oikeat ilmenemismuodot löytyvän, joista pojat itse vastaavat.
Loppukunnan toiminnan keskeytymisestä lähetti Innola ilmoituksen huhtikuussa 1949 piirinjohtajalle.
Siirtyessäni nyt Pyhärantaan uuteen virkaani ja muistellessani ajoittain sangen vilkasta Ouran Poikien toimintaa vv 1945-1949, jolloin olen saanut olla mukana, ajattelen kiitollisena maisteri Rafael Helangoa, joka pani alulle ansiokkaasti tämän työn alkuun. Lähinnä häntä muistan partiojohtaja Erkki Hakasaloa, joka partiopojasta on kasvanut ja varttunut partiojohtajaksi tuona aikana, ja jonka työ on ollut mitä innokkaimmassa hengessä tehtyä.
Toiminta lippukunnassa olisi pysähtynyt jo paljon aikaisemmin ilman Erkki Hakasalon uhrautuvaa työtä.
Seuraavaksi muistan Arvo Salon ansiokasta toimintaa Nuolipoikien eli Kolkkapoikien pirteän joukon innokkaana johtajana 1947-48.
Jos partiotyö paikkakunnalla heräisi uudelleen eloon, näkisin kolkkapoikatyön alkamisessa otollisen lähtökohdan.
Lippukunnanjohtajana tunnen syvää kiitollisuutta kaikkia Ouran Poikia kohtaan. Valitettavasti syksystä 1947 alkaen opiskeluni ym. tähden olen sangen rajoitetusti ottanut osaa lippukunnan toimintaan.
Syttyköön partiohenki palamaan Merikarvian nuorukaisissa, jotta he voisivat sytyttää partiotulen Merikarvian poikien mieliin. Tällä työllä on täällä syvät juuret.
Jumala siunatkoon Merikarvian poikia.
Kiitollisena heitä muistelen ja kaikkia Ouran Pojissa mukana olleita kiittäen.
Merikarviala 2.8.1949
Teuvo Innola osoite: Pyhäranta.

J.K.
Ouran Poikain omaisuudesta mainitsen toivottavan jatkamisen varalta seuraavaa:
1. Arkisto säilytetään Itäkylän vintillä.
2. 2. Merenpoikien arkiston kokoamisen yhteiskoululta jääköön Matti Itäkylän vastuulle.
3. 3. Ouran Pojilla on jatkuvasti kaksi kunnossa olevaa telttaa, joista toinen on Atte Carlsonin hallussa ja toinen Erkki Hakasalolla siihen asti, kunnes lippukunnan toiminta alkaa uudelleen ja telttoja tarvitaan.

Olen näin selostanut tämän kirjan sisällön, varsin seikkaperäisesti, mutta tämä on arvokkainta partiohistoriaa, niin arvelen tänään tätä kirjoittaessani.

Virpolassa 16.3.2009
Lauri Hakosalo


Päivitetty 12.3.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä