Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja...
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
» Merikarvialaisten sotatie
» Skarvilaista suttaamista
» Kynttiläkylä jää hallittee muistoja
» Liki killataaki
» Pimeetä touhuu
» Ristii rastii
» Mettäläistä menoo
» Makuja mättääs
» Uutta reidaa
» Visioo ja koohotusta
» Peleko puas?
» Jou­lu­ku­lu(­ku)­sia
» Selekä merta päi
» Jussim pussit
» Marokon kauhua muisteltiin Korsulla
» Sotavankien savotta toimi Retuperällä
» Veteraanien Korsutupa Merikarvialla kertoo elävästi sotiemme historiaa
» Päriholman mustanpuhuva vieras (Hilkka Vären muistelma)
» Jou­lue­van­ke­li­ju­mi
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo

Makuja mättääs

Ko sattuu silämää josakipäi isompi läjä oikee punasija pualukoita, tulee aina yks juttu miälee kakaruudesta. Joskus seittemänkytäluvum pualesvälis pruukasiv visiteerata Alakyläs aika useinki. Pyärällä vaa sotkettii sinne ja pelattii pesäpalloo ja räämästettii Salamisej Juhan tai Riihimäjem poikaim mopoilla Järvitiällä. Kerran syksymmällä yks neederbyyläinen neitokainen sattu olemaa viämäs uhaallista lastii pualukkaa myyntii siihee Kansav varastolle, ekstiä se iso suuli siinä Tarkkioj ja Rokelim patsaan tykönä. Alakylän aktiivit siä pitää niitä joulumyyjäisijäs nykysin.

Flikka ajo siältä Pontelasta päi ja ristauksesta asfalttitiän ylitte Tojotallas. Ko aurinko häiki, ni ei huamannu kattoo ja Strikasta päi tullu paukautti kylykee. Jaappaninauto siittä kylijelles ja kuski sai kaikki pualukkareidam päälles. Siihee ensimmäitteeks apui tullu mäjäyksen toinen osapuali oli iham paniikis. Väärippualin auto ja flikka sisällä ihav veres! No soli sitä pualukkasuttuu vaa. Säikäyksellä selevittii, kunnei ihimisille käyny kuinkaa. Haaskuu meni vaa riisikuppi ja hyvä marijasatsi, puhumattakaa siihee tehedystä tyästä.

Mustikkaa on ny ollu hyvinki täälä länsikustilla. Savos ja tuala idempänä son aikalai hakuses; piäntä ja paleltunutta seki om mitä löytyy. Ja jesusauta, yhydeksänkymppii sankosta ne kehtaa siä pyytää! Son kohta niinko saharamii tai hanahemmaksaa myis. Ikunem parram pärinä se om, millai milijoonia kiloja marijaa jää noukkimata joka vuasi Suamem mettii. Ei räksät ja karhukkaa kerkee kaikkia syämää. Taimaalaiset koittaa avittaa, mutta silti enämpi aina sinne jää ko noukitaa. Hilloo ja muita sörsseleitä tuadaa ulukomailta puateih hyllyy monem millin arvosta, vaikka omas maas olis hakee vitamiineja, senko vaa mettää menee. Sukkelaa.

Käytii tuala rajan takana Karjalam mailla. Joka kilomeetriv välein oli parkis Ladaa ja Mossee tiäm poskis ko väki karkaa mettän antimeim peräs. Mummut vartoo saaliis kans tiäm poskes tekemäs kauppaa ja om poka komijaa marijaa. Nuitten tavallistel lisäks tarijolla on kans lakkaa ja vattuu sopuhintaa. Soj jollaki lailla kulttuurijuttu, ko siä osataa ottaa kaikki käyttöö - venäläinen ny vaa on semmone. Kunnei palakat ja eläkkeet ol häävit, ni laitetaa sitte itte kasvamaa potut, repetat, muretterit, sallaatit ja kaalit. Siänet ja marijat hajetaa mettästä.

Helappo son silti sanoo tämmösej, joka ei jaksa näperrellä ja kykkii mättäis. Ei vaa satu olemaa semmosta pitkäjänteistä sorttii. Selekäki tulee kipeeks pelekästä noukkimisej ja perkaamisef fundeeraamisesta. Molenki tyytyny semmosee yhydistettyy kuskij ja karhuvvartijar roolii vaa. Autos ko soittaa krammarii tarpeeks lujaa, ni pysyy mesikämmenet ja susihukat kauvvempana. Pualukkarahka tai mustikkapiirakka kylä kelapaa sitte ankaran urakam päälle, ko joku estiks niitä tekee.

Antti Väre



Päivitetty 7.3.2021 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä