Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja...
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
» Merikarvialaisten sotatie
» Skarvilaista suttaamista
» Kynttiläkylä jää hallittee muistoja
» Liki killataaki
» Pimeetä touhuu
» Ristii rastii
» Mettäläistä menoo
» Makuja mättääs
» Uutta reidaa
» Visioo ja koohotusta
» Peleko puas?
» Jou­lu­ku­lu(­ku)­sia
» Selekä merta päi
» Jussim pussit
» Marokon kauhua muisteltiin Korsulla
» Sotavankien savotta toimi Retuperällä
» Veteraanien Korsutupa Merikarvialla kertoo elävästi sotiemme historiaa
» Päriholman mustanpuhuva vieras (Hilkka Vären muistelma)
» Jou­lue­van­ke­li­ju­mi
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo

Ristii rastii

Ny pyhänä hinataa taas siniristejä lipputankoo. Juhulapuheek kylä taitaa jäädä tällä kertaa aikalai pitämätä, kunnei kuultelijoitakaa saa olla ko kourallinem paikasas. Kai sentäs Saulij jutusteluu asijan tiimoilta saadaa töllöstä ja niinko Jenkeiski häv vissii praataa ”kansakunnan tilasta” eli millai maailama makaa Suamenniämej ja eritotem pressav vinkkelistä. Isommak kekkerit pooleines ja pipparskaakutrahteerauksines om peruttu ny sitte. Säästyy jokunev verosenttiki siinä samalla.

Sääliks vaa vähä käy kunnostautuneita kansalaisia, jokka ov varronnu kutsuklappuu ko kolli kermakuppiis. Silti, aika moni niistä viaraista on ollu semmosia ”kuka tuaki naama oj ja millai se ittes tuanne veivas?” tai ”tuaki huhtoo joka vuasi tuala; antas ny jolleki muulle tilaa…” Ylläriviaraitaki silti om mahtunu sinne parketille ja mikrofooninki etee joskus. Saa vaa todeta: Ja tuaki tuala! Minkä ristiv vetäs!? Ei sol pannu tikkuu ristii minkää asijan pualesta! Tämmöselle tavan tallaajalle piisaa kylä se kotisoffalta tiiraaminev vallam mainiosti - niinko ennenki.

Molen pruukannu kehuu tota juhulaa Ittepäisyyspäiväks. Passaa hyvinki Suamen kansalluanteesee. Ei tiätenkää nekatiivises miäles, mutta sillai ”Periks ei anneta tuumaakaa” -menttaliteetilla. Semmosia Jukolaj Jussin tyyppisiä änkiottoja on Suames ollu aina ja ny heitä kaivattas ainaki urheilus.
Suamalaista uhurivalamiutta ja luanteel lujuutta todistaa nua sankarihautaim paadekki eli jos olis annettu enämpi ko se tuuma myäden, ei me täälä suameks höpistäs. Kynttelit lepattamaa heille, jokka kaikkes anto.

Viiminem Marskir ritari kätkettii isämmaam multii juur ja hänef fölisäs yks tän kansav vaiheikas ja vaikee ajaajjakso sai niinko päätökses. Se, että kruunuki otti osaa nuin komijasti televisiointeines kaikkines, teki maahaapanijaisista ekstiä vertauskuvallisesti kunnianosotuksen koko sille ikäpolovelle, joka tätä maata pualusti ja jälleerakensi.

Omaa ristiis joutu se Peetlehemim pilttiki myähemmir raahaamaa, mutta tarkotukses silläki oli. Omasta pualestani toivottelen kaikille Luajal luamille ny vaa reidallisel lepposaa adventtiaikaa ja jouluv vartoomista.


________________________________________

Päivitetty 7.3.2021 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä