Historiaa
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarviaviikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
Historiaa > WPK talo valmistuu

WPK talo valmistuu

Lauri Hakosalo
WPK-talo valmistuu
Talon rakentaminen annettiin 4.3.1907 talollisen L. Kalevalan toimeksi 7.580mk hinnasta. Talon rahoittamista varten jaettiin keräyslistoja useille henkilöille. Palokunta valitsi 14.4.1907 puheenjohtajakseen K.E. Vesasen, sihteeriksi J.O. Rikalaisen ja rahastonhoitajaksi Dammertin. Merikarvian nuorisoseura esimiehensä opettaja Juho Julius Pahkalan kirjeellä lähestyi WPK:ta. Nuorisoseura halusi päästä omassa kokouksessaan 1.7.1907 osakkaaksi rakenteilla olevaan WPK- taloon. Se halusi tulla puolen omistajana mukaan hankkeeseen. WPK ei suostunut nuorisoseuran hakemukseen harkittuaan asiaa monipuolisesti parhaan ymmärryksensä mukaan. Sen sijaan WPK tulisi tarjoamaan uuden talonsa tiloja kohtuullista vuokraa vastaan muille paikkakunnan yhdistyksille ja yksityisillekin. Niinpä WPK suostui 12.1.1919 antamaan suojeluskunnan kokoukset ja harjoitukset palokunnantalolla pidettäviksi sillä oikeudella, että suojeluskunta sopii talon käytöstä vahtimestarin kanssa iltamista päätettyjen maksujen mukaan. WPK:n pöytäkirjamerkintä 28.5.1919 puolestaan kertoo: ”koska tietoomme on tullut, että WPK- talolla tulee piakkoin asumaan venäläistä sotaväkeä, niin päätettiin kantaa talon vuokraa heiltä 500mk/kk, jos sotaväkeä tulee 100 taikka vähemmän, ja jos niitä tulee huomattavasti enemmän, niin 15penniä vuorokaudelta miestä kohden”. Näin vakuutti johtokunnan puolesta E. Toukola.
Edelleen WPK päätti 18.12.1921 vuokrata Merikarvian suojeluskunnalle WPK- talon 500mk/vuosi 5 vuodeksi 1.1.1921 alkaen, jälleen Toukolan allekirjoitusvahvistuksin.
Palaan WPK perustamisen alkutaipaleen syntyyn, joka nousi esille voimisteluseura Innon koolle kutsumassa tilaisuudessa 5.3.1905 Merikarvian kunnantuvalla. Opettaja Akseli Granqvist, sittemmin vuodesta 1906 Hakosalo avasi Innon puheenjohtajana kokouksen alustaen kokousväkeä. Hän korosti palokunnan tarpeellisuutta taajaan asutuissa kyläryhmissä, joita Ylä- ja Alakyläkin jo olivat. Palokuntakokouksen puheenjohtajaksi valittiin Granqvist ja sihteeriksi asioitsija ja innokas nuorisoseuramies Eemili E. Nordlund. Useat läsnäolijat lausuivat asiasta käsityksensä ilmaisten myötätuntoisuuttaan palokunnan perustamisaikeille. Päätettiin perustaa seitsemänjäseninen komitea asiaa eteenpäin viemään ja sääntöjä laatimaan, johon valittiin opettajat J.J. Pahkala ja A. Granqvist kokoonkutsujaksi, kauppias W.W. Silander, maanviljelijä J.O. Rikalainen, poliisi F. Viitanen, nahkuri K.E. Vesanen ja E.E. Nordlund. Seuraava ja perustava kokous pidettiin Granqvistin johdolla ja Nordlundin pitäessä kirjaa kunnantuvalla 19.3.1905. WPK:n säännöt käytiin lävitse, kaikkiaan oli 26§:ää ja lisäksi 5 §:ää käsittävät järjestyssäännöt hyväksyttävinä. Joitakin muutoksia tehtiin ja säännöt hyväksyttiin. Mutta elettiin sellaisia aikoja, että säännöille oli hankittava kuvernöörin lupa, jota laitettiin hakemaan Granqvist ja Silander. Niitä odottaessa valittiin väliaikainen toimikunta asioita hoitamaan, johon tulivat puutavarakauppias J.W. Norrgård, apteekkari A. Dammert, opettajat J.J. Pahkala ja A. Granqvist kokoonkutsujaksi, kauppias W. Silander, maanviljelijä J.O. Rikalainen ja nahkuri K.E. Vesanen sekä varalle vielä poliisi F. Viitanen, maanviljelijä A. Vuorela ja asioitsija E.E. Nordlund.






WPK:n ensimmäisistä toimista
Ensimmäisiä väliaikaisen palotoimikunnan tehtäviä oli kylissä jo olevien paloruiskujen saattaminen palokunnan käyttöön. WPK:n kokouksessa 9.4.1905 esitti pastori F.V. Tommila, joka oli innokas nuorisoseuramies, että WPK:sta tehtäisiin kunnallinen laitos, mutta se ei saanut enempää kannatusta, sillä haluttiin toimia vapaaehtoiselta pohjalta. Samassa kokouksessa palokunnan ylipäälliköksi valittiin J.W. Norrgård, mutta hän kieltäytyi tiedon siitä saatuaan. Varalle valittiin J.J. Pahkala. Sammutusosaston päälliköksi valittiin E.E. Nordlund ja varalle J.O. Rikalainen, V. Yliknuussi ja A. Vuorela. Vartio-osaston päälliköksi valittiin A. Granqvist ja varalle K.E. Vesanen ja V. Haanpää. Samassa kokouksessa Ylikylän kaksi yhteistä paloruiskua luovutettiin palokunnan käyttöön. Päätettiin alkaa hankkia keräyslistoilla palokunnalle varoja jakamalla 10 listaa sitä varten eri henkilöille. Granqvist pyysi ero puheenjohtajan paikalta ja uudeksi valittiin W. Silander ja uudeksi kirjuriksi Silanderin tilalle tuli J.O. Rikalainen. Merikarvian WPK:n säännöt todettiin 29.5.1905 pidetyssä kokouksessa kuvernöörinvirastossa tulleen hyväksytyiksi 15.4.1905 lupanumerolla 1660. Tätä päivää siis 15.4.1905 voidaan hyvällä syyllä pitää palokunnan syntymäpäivänä, joten WPK tänään 30.3.2016 on kohta 111 vuotta täällä toiminut yhdistys. Luvasta johtuen väliaikaiselle toimikunnalle myönnettiin 12.6.1905 vapautus tehtävistään ja valittiin uusi vahvistettujen sääntöjen mukainen toimikunta paloasioita hoitamaan tässä kunnassa. Siihen valittiin J.J. Pahkala, A. Granqvist, E.E. Nordlund, joka sitten 19.6.1905 valittiin kirjuriksi, J.O. Rikalainen, K.E. Vesanen, joka sitten 19.6.1905 valittiin puheenjohtajaksi, A. Dammert, joka valittiin rahastonhoitajaksi 19.6.1905 sekä W. Silander. Varalle tulivat F. Viitanen, A. Vuorela ja H. Strömbäck. Palokunnan ylipäälliköksi valittiin Pahkala ja varalle Viitanen. Ruiskuhuone päätettiin rakentaa Näsin maalle kirkkokujan viereen – mahtaako siitä olla kuvaa olemassa? Uusi 800-1200mk maksava imuriletkulla toimiva paloruisku päätettiin hankkia W. Silanderin toimin. Ruiskuhuoneen paikkaa ja piirustusta suunnittelemaan valittiin apteekkari Dammert ja kauppias Silander. Nuorisoseuran hallussa oleva ruisku päätettiin jättää seuran huostaan, mutta siihen hankittiin uusi letku. Palokunnalle asetettiin myös heti 8jäseninen huvitoimikunta. Palokunnankokouksessa 7.7.1905 todettiin, että imuletkulla varustettu ruisku on ostettu Sidorovilta 500mk lainalla, joka saatiin E. Åbergilta. Päätettiin pitää arpajaiset rahavarojen kartuttamiseksi – tyypillinen tuon ajan eri yhdistysten tapa hankkia varoja toimintaansa varten. Dammert ilmoitti 7.7.1905, että ruiskuhuone saadaan rakentaa Näsin palaneen aitan paikalle. F. Viitanen tekee 5x6m rakennukselle piirustukset ja sen rakennustyö myydään huutokaupalla alimman tarjouksen tehneelle – tuon ajan tyypillinen piirre eri hankkeita toteutettaessa. Viitaselle annettiin tehtäväksi suunnitella ja tilata WPK:n merkit ensi tilassa ja Granqvist sai tehtäväksi painattaa WPK:n sääntöjä 200kpl. Sittemmin kokous merkitsee tiedokseen 10.9.1905, että ruiskuhuoneen tekee urakalla Lindberg, mutta hintaa ei mainita pöytäkirjassa. Päätettiin 10.9.1905 hankkia kuvernöörinvirastosta lupa pitää arpajaiset kassan kohentamiseksi. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 3mk per jäsen. Kokouksessa 22.4.1906 keskusteltiin ”signaalipillin” hankkimisesta päälliköille toivoen, että he itse hoitaisivat varoillaan asian kuntoon. Vielä päätettiin, että ruiskuhuoneelle vedetään lippu, kun kalusto on lähtenyt sammutustehtävään ja pimeässä lyhty samaa osoittamaan. Palokello päätettiin laittaa Alakylään ja Ylikylän ruiskuhuoneeseen. Rikalaiselle annettiin tämä tehtävä, sen arveltiin maksavan 50mk per kpl. Vielä hankitaan ”palomerkki autotorvia” 7kpl, jotka sijoitettiin Ylikylässä Impivaaran rantakonttoriin, leipuri Virtaselle, Langmyyryyn, missä tämä sijaitsi? ja Näsille sekä Alakylässä kansakoululle, insinööri Lindströmille ja Kränin Norrbackalle. Rattaiden laittaminen Ylikylän isolle ruiskulle otettiin puheeksi ja toivottiin, että laitettaisiin samanlainen kuin oli jo Alakylässä. Palokunta valitsi 10.5.1906 puheenjohtajakseen nahkuri K.E. Vesasen, rahastonhoitajaksi apteekkari Dammertin ja sihteerikseen mv. J.O. Rikalaisen. Mielenkiintoisasti valittiin ns. palomerkkien anto eli ilmoitus siitä, että jossain tarvitaan palokuntaa tosi toimiin seuraavasti: Ylikylässä Impivaaran rantakonttorissa annettiin merkki yhdellä pitkällä ja yhdellä lyhyellä torven puhalluksella, Langmyyryssä yksi pitkä ja kolme lyhyttä puhallusta, leipuri Virtasella yksi pitkä ja 4 lyhyttä puhallusta sekä Näsillä yksi pitkä ja 2 lyhyttä puhallusta. Vastaavasti Alakylässä merkki annettiin kansakoululla yksi pitkä ja 1 lyhyt puhallus, Lindströmillä yksi pitkä ja kaksi lyhyttä puhallusta ja Kränin Norrbackalla yksi pitkä ja kolme lyhyttä puhallusta. Jos Alakylästä piti lähteä Ylikylään tulta sammuttamaan, niin puhallettiin kaksi pitkää puhallusta kaikilla torvilla ja vastaavasti Ylikylästä Alakylään lähdettäessä puhallettiin kaikilla torvilla kaksi pitkää puhallusta. Lisäksi käytettiin kirkonkelloja ja Alakylän palokelloa apuna tiedonvälityksessä. Vesiammeita, sellaisia kuin oli apteekkari Dammertin tontilla, päätettiin 23.7.1906 hankkia kaksi kummallekin ruiskuhuoneelle. Palokunnan väelle päätettiin antaa vuoden 1906 vuosikokouksessa jokaiselle ilmaiseksi pullo limonadia, joka mitä ilmeisimmin saatiin pitäjän omasta limonaditehtaasta ja kuppi teetä!



Päivitetty 30.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Software OyLisätietoa evästekäytännöstä