Tämä sivu on tulostettu Merikarvia-seura ry:n internetsivuilta. perjantaina 29.3.2024 klo 8:35



Etusivu > Merikarvian historiaa > Kirjoituksia Merikarviasta

Kirjoituksia Merikarviasta

merikarvia-Kirjallisia3.pdf (PDF-dokumentti, 375 kt)
MERIKARVIA-SEURA
Lauri Hakosalo alkanut koota 1.1.2015, pyydän täydennyksiä jokaiselta Merikarvia-seuran jäseneltä Merikarvian kotiseutuhistoriaa koskettavia kirjoituksia, artikkeleita, tutkimuksia, kertomuksia

Olen saanut seuran jäseniltä apua luettelon laatimisessa. Erityisesti haluan kiittää avusta Anni Ruohomäkeä.

Kirjallisia lähteitä:
Heman, G.A., Tietoja Merikarvian pitäjän entisyydestä, 1899, Pori, Perinnöksi Sastamalan erämiehiltä jäi paikkakunnalle Sastamalan nimi

Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III, Sastamala ja Sastmola, Satakunta, Kotiseutututkimuksia XV, julkaissut Satakuntalainen osakunta, tätä julkaisua on lahjoituksella avustanut mm. Merikarvian kunta, ss. 88-122

Aho, Juhani, Antti Ahlström, 1827-1896 I, toinen painos, muistokirjoitus, julkaissut A. Ahlström Osakeyhtiö, 1927, hänen elämänsä ja työnsä. Freckellin kirjapaino

Aho, Juhani, Antti Ahlström 1827-1896 II, muistokirjoitus, julkaissut A. Ahlström Osakeyhtiö, 1927, 2. painos, painettu Frenckellin kirjapainossa

Appelö, Lennart, Kasaböle privata folkskola i Sastmola. – Sv. Folkskolans vänners kalender 1947 s. 27-35

Kirkonpiirin kansakoulu täyttää 50-v. Uusi Aura 1948:20747

Liljestrand, H. E., Kasaböle. –Sv. Folkskolans vänners kalender 1923 s. 223-233

Merikarvian Ahlströmin kansakoulu 50 -vuotias. Opettajainlehti 1924:42 s. 833

Merikarvialta, Raittiustyöstä, Kylväjä 1902:1 s. 6

Merikarvia Lounasvaara, V., Merikarvian yhteiskoulu. Katsaus koulun vaiheisiin vv. 1920-1935 sekä kertomus lukuvuodesta 1934-35. Pori 1935. 45 s.

Vanhoista tavoista Merikarvialla. Paikkakunnan murteella, kirj. O. R-a- Nuori Satakunta 1943 s. 39-40

Alagrund, Oskar N., Vanhoista ja nykyisistä kalastusoloista Merikarvialla. Suomen kalastuslehti 1921. s. 19-24, sama ruotsiksi.

Hakasalo, Hemminki, Merikarvian joen antimet. – Metsästys ja kalastus 1934 s. 115-117.

Hakasalo, Hemminki, Merikarvian joen lohet -Metsästys ja kalastus 1934:1 s. 21-22.

Laaksonen, V., Merikarvialainen siipirysä- Suomen kalastuslehti 1937;44 s. 30-31.

Laaksonen, V., Silakan kevätkalastuksesta Merikarvialla. – Suomen kalastuslehti 1936 s. 147-148.

Levanto, Jouko, Merikarvialaista talonpoikaispurjehdusta, Satakunta, Kotiseutututkimuksia XV, julkaissut Satakuntalainen osakunta, ss.211-224

Lehtojoki, K.A., Piirteitä Merikarvian kunnallisesta elämästä ja toimihenkilöistä vv. 1865-1940, Satakunta, Kotiseutututkimuksia XV, julkaissut Satakuntalainen osakunta, ss. 225-247

Meddelanden från Byrån för fiskeriekonomiska undersökningar 1967:4. 22 s. S. 18: Märkningar av harr i skärgården vid Oura I Sastmola.

Nikkilä, Eino., Eräs merikarvialainen kalasauna. – Suomem museo 1937 s. 108-112. Raunela. Lasse, Jätevedetkö kalakadon syynä merikarvialla? – Suomen kalastuslehti 1955 s. 25.

Stenbäck, Lars., Om pärlefiskerieti Sastmola sockn ock Björneborgs län. Af Iproclis. Kong. Svenska vetenskapsakademiens handlingar vol III 1742 s. 228-232.

Von der Perlenfischerey imm Kirchspiele Sastmola und Björnborglehen, eingegeben von Iproclis. Der König. Schwedishen Akademie der Wissenshaften Abhandlungen, aus der naturlehre Haushaltungskunst und Mechanik IV, Hanburg 1750, S. 254-258.

Stenroos, V. Mateen talvipyyntiä Merikarvialla- Suomen kalastuslehti 1952, s. 151-152.

Tommila, Päiviö., Kalastusta ja kalastajelämää Merikarvialla silakankalastuksen loistovuosina 1900-luvun alussa. I-II. 1954 110 s. laudaturtyö, Sanakirjasäätiö.

Tommila, Päiviö., Silakanpyyntiä Merikarvialla ennen rääkikalastusta. I Nuotanpyynnin aika II Rävelin luoto- Kotiseutu 1958 s. 128-130 160-163

Tommila, Päiviö, Suuri adressa, 1999, WSOY, Juva

Valentin, Silakassa Merikarvialla – Suomen kuvalehti 1940:32 s. 834-835 842.

Viertola, V., Merikarvianjoen perkaus aiheuttaa vahinkoa kalastolle. Suomen kalastuslehti 1938 s. 145-146.

Roslin-Kalliola, Mathilda, Viron Tommi, Kertomus Merikarvialta. Pori 1908, 33 s.

Roslin-Kalliola, Matilda, Mietteitä Googin sodasta sekä majesteettirikoksesta syytetyn ja tuomitun kustantajan vastus keisarille, 1917

Roslin-Kalliola, Matilda, Päättyneen vuosisadan kynnyksellä, perhemuistoja, 1902, kansanvalistusseuran toimituksia 121

Roslin-Kalliola, Matilda, Snäkki ja muita muistelmia, 1908

Roslin-Kalliola, Matilda, Wiron Tommi, 1908

Manninen, Anja., Mathilda Roslin-Kalliola kirjailijana. 1965, laudaturtyö, HY kotim. kirjall. laitos.

Bäckeng, A. A., Hirweä Murha-Laulu, elikkä lyhyt kertomus siitä äkillisestä kuoleman tapauksesta, kuinka erään talon wävy, Nikolai Matinpoika Pihlajamäki appiwaarinsa, Jaakko Moberg, elämänlangan ampumakoneen awulla katkasi. Murhattiin Merikarvan pitäjässä, Kyörtilän kylässä 25.10. 1887. Pori 1887 8 s.

Bäskeng, A.A., Uusi nuorukaisten siwistys-laulu eli erään yljän walitus, enenn hyljättyä sulhoansa kaiwatessa. Kirj. ja mukaili Merikarwian lauluniekka --- Pori 1884 7 s.

Bäkkäng, A. A., uusi suru-laulu niistä tapahtuneista itsensä murhista, joita näillä seuduilla nähdään ja kuullaan. Pori 1884. 8 s.

Liljefors, Juho., Kahdeksan miehen hylkimatka ja Ihmeellinen pelastus, Merikarvialaisten hylkeenpyytäjien kohtalosta, Pori 1896. 8 s.

Hakasalo,H., Suomalaisuuden suurvoitto Merikarvialla. Kalevalan 100-vuotisriemivuona 1935, yli tuhat kansalaista muutti sukunimensä suomalaiseksi, Kokemäki 1936 23 s.

Karsten, T.E., Strödda bidrag till vår ortnamnstorskning. 3. Sastmola- Sastamala- Orismala mm. Suomen museo. Finsk museum 1903:4 s. 87-91, ref s.96.

Heman, G. A., Sastamala-Sastmola-Merikarvia- Satakunta II 1911, 2 .p 1928 s. 50-63.

Roslin-Kalliola, Mathilda, Ensimmäinen kahvinkeitto Merikarvialla. Murrejuttu. Satakunnan Sanomille, kirj. 1916.- Suomen nainen 1926 s. 47-48, 84, 117-119.

Uusivirta, Pekka., Merikarvian kaksikielisen systeemin, u:n sistinktiivien piirteiden akustisista korrelaateista-Virittäjä 1969 s. 156-163, Resume s. 163..

Heman, G.A., Tietoja Merikarvian pitäjän entisyydestä. I Kirkonvihkiäisiin 1899 Pori 1899 93 s.

Hällfors, J., Deskrifning om sättet att bränna stenar, bryta åker ock göra stengårdar i Satsmola socken i Österbotten. Underrättelser från Kungliga Finska hushållnings-sällskapets samlingar 1:2. Turku 1907. S 8-18.

Merikavialaista elämänmenoa seitsemän vuosikymmenen takaa, kirj. Sakeus- Lalli 1938:25, 33 51, 58.

Santavuori, Martti, Merikarvian historia 1900-luvun alkuun, Vammala 1961, 641 s. liit.

Arv. Pentti Papunen, Hirstoriallinen aikakausk. 1963 s. 145-147.

Arvokas löytö Merikarvialta. Ikivanha ruuhi pohjamudasta- Aamulehti 1954:137

Tallgren, A.M., Kivikauden asuinpaikka Merikarvialla.-Kotiseutu 1913 s. 175-176.

Tallgren, A.M., Kivikauden asuinpaikka Merikarvialla- Kotiseutu 1916 s. 69-73.

Uusitalo, Eero, Merikarvian kirkonkylä asuinyhteisönä; sosiologinen osatutkimus, 1974. Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 17. ISBN 951-641-122-3

Heino Ulla, Merikarvian Ylikylän, Alakylän ja Pappilankylän väestö 1870-1970; tilastollinen selvitys Merikarvian kirkonkylän väestökehityksestä 1971 Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 9.

Viitanen, Lea, Nuorten kouluttamisesta ja ammatinvalinnasta Merikarvian kirkonkylässä. Sosiologinen osatutkimus. 1974. Turun ylioisto kylätutkimusryhmän julkaisuja 18. ISBN 951-641-
123-1. Pro gradu 1973 TuY, Sosiologia.

Haanpää, Tuulikki, Merikarvian kirkonkylä 1900-luvulla. Kansatieteellinen osatutkimus, 1974. Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 20. ISBN 951-641-179-7.

Salonen, Veli-Pekka, Ablaatiomoreenin synty, kivilajikoostumus ja käyttö malminetsinnässä Merikarvian alueella Länsi- Suomessa. 90s. 6 liites. Pro gradu 1981. TuY, maaperägeologia.

Eskelinen, Sirpa, Tyrnipensaan levinneisyyteen ja marjomiseen vaikuttavista tekijöistä Merikarvian Pohjarannan alueella. 43 s. + 23 liites. Pro gradu 1979. TuY, kasvitiede.

Seppälä Lauri, Pienten putkiyhteiden valmistusmenetelmän kehittäminen AHJ- Metalli Oy. Diplomityö 1982. Oy Konetekniikan osasto

Collander Raija, Aarne Uusitalo Merikarvialta; musiikkimies ja johtaja- nuorisoseura satakunta s. 11

Henkilökuva Kiväärimies Mauri Uolevi Röppänen - Satakunnan urheiluväen joulu 1979 s. 29-30. Merikarvian Seudun Ampujat lyhyesti vain MeSA. Satakunnan urheiluväen joulu 1979 s. 15-16

Salo, Arvo - Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Helsinki 1980 s. 216-218

Salo, Arvo, Kirjavat päivät, Vaellus eilisessä, 1986, Karisto Oy, Hämeenlinna, Tammi

Erkama Kai, Merikarvian kirkonkylä kunnallisena keskustaajamana, maantieteellinen osatutkimus. 1972 (1), 134 s ,22 lehteä, 14 kuvaliitettä 22 karttaliitettä Moniste. Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisu 12.

Erkama Kai Merikarvian kirkonkylän väestö ja elinkeinoelämä sekä toimiminen alueellisena keskuksena. Pro gradu 1972 Turun Yliopisto, maantiede.

Järvinen Olavi, Merikarvia-Kotiseutuni Satakunta s.214-223

Merikarvia- Finlandia: Otavan iso maammekirja 2. Keuruu 1984 s. 177-179

Aronen Asko, Terveisiä Merikarvialta jouluna 1980- Satakunnan joulutervehdys 1980 s. 17

Salo Unto, Merikarvian tonttukivet - Sananjalja, Suomen kielen seuran vuosikirja 1972 s. 105-145

Tyrkkö Maarit, Onko Tonttu-ukon alkuperä kivinen siitin.-Suomen kuvalehti 29/21 7. 1972 s. 30-32

Antti Ahlströmin tie pienvesisahan osakkaasta Pohjolan suurimmaksi sahaajaksi. Me kaikki 3/1985 s. 14-16

Hakosalo Lauri, Hanna ja muut päättäjät, 2006, Myllypaino, Leväsjoki, Miten Merikarvialla siirryttiin edustukselliseen demokratiaan?

Hakosalo Lauri, Artikkeli Antti Ahlströmin Merikarvialla oloajasta, julkaistu Merikarvian kunnan nettisivuilla

Hakosalo Lauri, Vanhoja muistellen artikkelisarja, julkaistu Merikarvia lehdessä vuosina 2008-2013.

Merikarvian Joululehdet 1993-, Merikarvia Seuran ja LC Merikarvian vuosittain julkaisema lehtisarja

Merikarvia-Siikainen paikallislehdet 1940-

Merikarvian Kunnallislehti

Merikarvia Lehti 1982-

Merikarvian kunnallislehti - Luoteis-Satakunta 1982-

Merikarvian 100-vuotias kirkko, Reijo Ostamo, 1998, Kehitys. Työryhmä: Asko Aronen, Reijo Ostamo, Lauri Hakosalo, Heikki Mattila ja Pentti Riihiaho.

Merikarvian Kulttuuriympäristöohjelma, Mervi Lehto, Vammalan kirjapaino 2011

Merikarvia, Kalastusperinteitä ja luontoelämyksiä, Juhani Salmi ja Ilona Hankonen, 2010

Päiviö Tommila, Talonpoikia ja opinkäyntiä, Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina, 2011, Tammerprint Oy, Tampere
Altti Mäntylä, Aarne Arkka Uusitalo, Soittomies viimisen päälle, 2011, Skyprint Oy

Mäntylä, Juha

Syrjä, Juhani, Merikarvialainen kirjailija

Vesa Santavuori, Vakoinen suomalainen, 1999, Karisto Oy, Hämeenlinna

Akseli Hakosalo, Merikarvian Suojeluvartion perustamis- ja alkuvaiheet, kirjoitus numero 656, julkaisematon muistikirja, Merikarvia noin 1920

Irene Kyläkoski, Päiväkirjani vapaussodan ajalta 1918, julkaisematon päiväkirja 1.12.1917-25.5.1918 tapahtumista Merikarvialla valkoisten puolella, käsin kirjoitettu muistiin tuolloin heti päivittäin. Kopio on Eero Seppälän arkistossa Merikarvialla

Martti Santavuori, Lähtö, romaani, Karisto, Hämeenlinna 1962

Martti Santavuori, Suomen sotahistoria, II osa, Otava, Helsinki 1943

Satakunnan Nuorisoseuratyötä 1882-1947, kirjoittanut K.N. Hanhijärvi Vammala 1947, Tyrvään Kirjapaino Oy

40 vuotta nuorisoseuratyötä Pohjois-Satakunnassa, kirjoittanut Kaarlo Asp, Vammala, 1949 Tyrvään Kirjapaino Oy

Maarit Grahn, Perheyhtiö ja paikallisuus, A. Ahlström Osakeyhtiön historia ja perintö Noormarkussa, akateeminen väitöskirja, Turun yliopisto 2014, Painosalama, Turku

Juhani Aho, 1910, Antti Ahlström 1827-1896, Hänen elämänsä ja työnsä I. Muistokirjoitus, Noormarkku, A. Ahlström Osakeyhtiö

Juhani Aho 1927 b, Antti Ahlström 1827-1896. Hänen elämänsä ja työnsä II. Muistokirjoitus, Noormarkku, A. Ahlström Osakeyhtiö

Jorma Rinne, Lauttijärven maa, Tietoja Lauttijärvestä ja lauttalaisista vuoteen 1810, 2001

Veikko Heikkilä, Honkajärven kylä, Honka-äijän suku, Juho ja Maria Honkajärven sukuseura, 2008

Tyrnikirja, Satakunnan Martat, 1995, Kehityksen kirjapaino, Pori

Lea Nurminen, Aurinkokunta Merikarvia, ihmisiä ja ilmiöitä, 2007, Kehitys Oy, Pori

Maija Anttila, Eturiviin& Puhu, yli kolmekymmentä vaikuttamisen vuotta, Vammalan kirjapaino, 2012

Kerttu Pollari, Presuhousu ja pöökshattu, Pröttikarvian sanoja nykysuameks, Myllypaino Oy, 2005

Kerttu Pollari, Merikarvian Into ry 1896-1996, Satavuotias ja elämänsä vedossa, Mänttä 1996-MPrint

Ouralainen, Ouran Partiolaisten lehti n:o 1, 1989, päätoimittaja Petri Hakosalo, Tepe Paino

Ouralainen, Ouran Partiolaisten lehti n:o 2, 1990, päätoimittaja Petri Hakosalo, Tepe Paino

Ostamo, Reijo, Poimintoja Ritva Valtavuo – Pfeiferin väitöskirjasta ”Svenska skärgårdsnamn i norra Satakunta” Merikarvian koulujen käyttöön, lyhennelmä

Lindholm, Henry, Sähkötehtaantien uutispamaus SUP lehttiä, nrot 1-78
Merikarvian Mieslaulajat r.y. 1945-1985 historiikki, Kimmo Kuuskeri, sihteeri

Merikarvian Mieslaulajat 60-vuotta, Mikko Väre luki historiikin 40-vuotisjuhlassa, tarina alkoi vuodesta 1902

Merikarvian Seudun Sydänyhdistys ry, historiikki 1988-2008 Anja Huuhtanen

MeSA, Merikarvian Seudun Ampujain lehti N:0 1/1990, julkaistu Marun kisoissa 25.11.1990, päätoimittaja Lauri Hakosalo, TePe paino

MeSA, Merikarvian Seudun Ampujain lehti N:o 2/ 1998, julkaistu seuran 25-vuotisjuhlassa 15.11.1998, päätoimittaja Lauri Hakosalo, Tepe Paino

LC Merikarvia 50 vuotta, historiikki vuosilta 1964-2014, Lauri Hakosalo, Seppo Österman, Mika Ruissalo ja Pertti Kangas

LC Merikarvia, Lions Club Merikarvian 40-vuotishistoriikki 1964-2004, Jouko Ilvonen, Heikki Hakosalo, Mikko Leppänen, Jarmo Luoma ja Pentti Riihiaho

Rinne, Jorma, Katariinan Katras, Katarina ja Erik Herman Långfors-Starckin jälkeläiset, toimittanut Jorma Rinne, Myllypaino 2003

Rinne, Jorma, Kirjoituksia Merikarvian Joulu -lehtiin 1993-2014 kaikkiaan 20kpl, ja 100sivun verran

Rinne, Jorma, Lauttajärvenmaa vuoteen 1810, Kertomus kylän asukkaista, maista ja tapahtumista, 70s., kopiomoniste

Rinne, Jorma, Pytty poikineen, Eri lähteistä koottu kuva- ja tekstikertomus puupyttyteollisuudesta, PDF tiedosto

Rinne, Jorma, Sastamalasta Sasmolaan, Kuva- ja tekstikertomus historiallisesta eräreitistä nykytilassa, PDF-tiedote

Rinne, Jorma ja Anna-Maija, Martat, Lauttijärven Martat 60-vuotta historiikki, 72s ja 500 kuvaa

Rinne, Jorma, Tietoja August Bäckengistä haastattelujen pohjalta. Läydetyt 8 runoa selvennetty luettaviksi teksteiksi yhdessä Tuula Ruoppa-Salon kanssa, Tiedostokansio

Rinne, Jorma Merikarvian puumerkkejä 1700- 1800 luvuilta, 150 merkkiä paavo Ekon tutkimuksista srk:n arkistossa ja 250 puumerkkiä Rinteen maanmittausarkistosta, konseptiasteell

Haukoranta, Seppo, Kapinan aikaan Merikarvialla, Helsinki, omakustanne, 2012

Haukoranta, Seppo, Merikarvia 1918, 2009

Haukoranta, Seppo, Honkajärven kylä, Honka-äijän sukukirja, kirjoittajat Veikko Heikkilä, Seppo

Haukoranta ja Taru Pyykkö, 2008

Haukoranta, Seppo, kertomus, Korvenkangas, Kulmakunta Merikarvian Kuvaskankaalla, 2011

Haukoranta, Seppo, Anton Amandus Krinnilä 1895-1958, elämäkerta, 2012

Haukoranta, Seppo, Juho Heikinpoika Svanström 1795-1863, Kuvaskankaan Svanstrrömin talon perustaja, 2013

Haukoranta, Seppo, Svanströmin vanha Raamattu, 2013

Haukoranta, Seppo, Merikarvian menneitä merkkihenkilöitä, Lasinpuhaltaja Frans Christian Ramberg, 2014

Haukoranta, Seppo, Eräs Kuvaskankaalaien, Paul Otto Pettersson 1872-1917, 2013

Haukoranta, Seppo, Rantalan kruununtorppa ja sen osat Mahlamäki, Ruohonen ja Uusi-Rantaka; 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun, 2013

Innola, Teuvo, Muistelen Merikarvian aikaa 1954-1964, kirjoitettu 1.6.1983

Mäkelä, Kaija os. Lounasvaara, Tutkimus Merikarvian hengellisestä, 1971. Opinnäytetyö Suomen kirkkohistorian laitokselle. Sisältää 10 haastattelua litteroineen.

Lång, Reija: Mäkitupalaisen tyttärestä kirjailijaksi. Matilda Roslin- Kalliola ja kansallinen kirjoittamisen monet muodot, Kasvatus ja Aika-lehti, 2008

Lång, Reija, 2006, Matilda Roslin-Kalliola, 1837-1923 ja kirjoittamisen monet merkitykset. Pro gradu-tutkielma, Historian laitos, kulttuurihistorian oppiaine, Turku, Turun yliopisto

Peltomäki, Voitto, Mistä sä olet kotoisin 1. ja 2. osat, Tiedäks mistä solet kotosi, sukukirjan II osa, 2014, Skyprint

Pollari, Kerttu, Reidallista tekoo eli sopevia sanontoja Merikarviam murteella, 1999, M-print, Mänttä

Pollari, Kerttu, Karvilaisittai, Tarinat Kerttu Pollari, Kuvat Heikki Hakosalo, julkaisija MerikarviaLehti ky, 2. painos, 1.12. 1983

Pollari, Kerttu, Presuhousu ja pöökshattu, Prottikarvian sanoja nykysuomeks, 2005

Pollari, Kerttu, Präiskeitä: yhtä ko lyhykäisiä juttuja merikarvian murteella, 2000

Pollari, Kerttu, Satavuotias ja elämänsä vedossa, Merikarvian Into 1895-1996, 1996

Salo, Arvo, Ouraooppera, merellinen musikaali, Kirja ilmestyi Salon 70-vuotispäiväksi 2.5.2002, Painomerkki Oy, Helsinki, 2002

Bäckäng, Yleinen murhalaulu, kirjailija, runoseppä Bäckäng , Pori 1926, Otto Andersinin Kirjapaino. Tämä laulu sai aineensa siitä raasta murhasta, joka tehtiin Merikarvian pitäjän Filppulan kylässä eräänä sunnuntai-iltana eli siis elokuun 9 päivänä vuonna 1925, jolloin talollisen poika Frans Selim Vanhatalo juomatovereidensa kätten kautta, seipään ja puukon iskuilla, törkeästi murhattiin

Tuori, Risto, Tuorin suvun jäljillä, Vammala, 1996

Hakasalo, Hemminki, Suomalaisuuden Suurvoitto, Kalevalan 100-vuotisriemuvuonna 1935, Kokemäki, Satakunnan Maakunta Oy, joulukuussa 1935, Merikarvian kunnanvaltuusto mahdollisesti tämän painotyön, J.O. Rikalainen kunnallislautakunnan pj ja rehtori Väinö Lunnasvaara avustivat painotyön valmistusta

Tarkkio, Laura, Ruotsalaisista sukunimistä ja niiden suomentamisesta

Satakunnan kulttuuriympäristöt, eilen, tänään ja huomenna, toimittaja Niina Uusi-Seppä, Satakunnan Museo, 19/2012, Merikarvia, sivut 271-276

Merikarvian Yhteiskoulu, lukuvuosikertomukset, Koulu on perustettu 1920, kertomukset alkavat vuodesta 1934 alkaen, vuoden 1934 kertomuksessa on katsaus koulun vaiheisiin vv. 1920-1935

Pekkanen, Matleena, Rantahuoneita ja rääkipaatteja, Merenmakuisia tarinoita Merikarvialta, julkaisija Merikarvia-seura, 2002, Jorma Rinne, Kerttu Pollari ja Nina Merilahti, Myllypaino

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto- projektissa, Ilmari Valovirta, Pekka Tuulenvire, Vili Englund, Helsingin yliopisto, luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki 2003

Meura, Heimo: Oskar Erkkilä, perinnepostia, Honkajärviläinen yrittäjä, 11 sivua, kirjoittanut Heimo Meura

Meura, Heimo, Kaljaasi sanoma

Meura, Heimo, Merikarvian ensimmäisistä venemoottoreista

Meura, Heimo, Kuunari Yhteys

Pirkänen, Matti A., Merikalastajat, Espoo 1978

Räikkälä, Anneli, kalastusta Merikarvialla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, satakuntalaisen osakunnan kotiseuturetki, 1959, Helsinki

Salmi, Juhani, Aineistoa kalastuksesta

Salmi, Juhani ja Salmi, Pekka, Sisävesi- ja rannikkokalastaja muutospaineiden alla. Arkipäivän ongelmat ammattikalastajien kertomana. riista- ja latalouden tutkimuslaitos, Helsinki, 1993

Seppälä, Eero, Merikarvian laivanrakennus, tietoja Merikarvialla rakennetuista laivoista

Suomen Kuvalehti, Silakassa Merikarvialla, 1940 nro 32

Tommila, Päiviö ja Heervä, Ismo, Muuttuva kylä, Turun yliopiston kylätutkimusryhmän loppuraportti, Vaasa 1980

Tommila, Päiviö, Kalastus ja kalastajaelämä Merikarvian silakankalastuksen loistovuosina 1900-luvun alussa. Suomalais-ugrilaisen kansatieteen laudatur kirjoitus, Helsingin yliopist, 1954, Museovirasto

Tommila, Päiviö, Rääkikalstuksesta ja sen vaiheista Merikarvialla, Kotiseutu 1955

Harju, Jouni, Esitelmä Merikarvian kesäpäivillä 1.7.1996, aiheena Merikarvian laivanrakennus, 13 sivua

Levanto, Jouni, Merikarvialaista talonpoikaispurjehdusta, Satakunta, kotiseutututkimuksia XV

Roslin- Kalliola, Matilda, Viestini menneiltä sukupolvilta,
Näsi, Erkki, Vuosien 1917- 18 tapahtumia Merikarvialla, puhe Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlassa, julkaistu Merikarvia-lehdessä 30.12.1987

Satakunnan Kansa, lehtijuttu 13.11.1994, Equityn jännittävä purjehdus Merikarvialle, Jääkäreiden etujoukko tuli perustamaan suojeluskuntia, Saksalainen höyrylaiva Equity toi 8.12. 1917 jääkäreita ja aseita Merikarvialle. Jääkärit lähtivät edelleen maan eri puolille valmistelemaan vapaussotaa. Merikarvialla paljastettiin tämän tapahtuman muistolaatta 20.11.1994. Jääkärivääpeli Paavo Haanpäätä muistettiin ja muisteltiin

Wegelius. K. A., Aselaiva Eguityn retket myöhäissyksyllä 1917, WSOY 1935

Huida, Jarmo, Suomen kirjallisuuden varhainen tahtonainen, Matilda Roslin-Kalliola, Satakunnan Kansa 24.5.1987

Valakivi, Lahja, yhteiskoulumme opettaja, Merikarvian Kunnallislehden päätoimittaja, kirjailija, everstiluutnantti, Tarsa-kirjojen kirjoittaja mm. Tarsa Hyrsylän mutkassa 1940, kirjoitti myös huvinäytelmiä, Jakke, historiallinen nuorisoromaani, luokkakokous 2 näytöksinen koululaisnäytelmä valmistui 1951, jota esitettiin yhteisjoulussakin

Kaipainen, Wille, merikarvialaismuisteloita, Merikarvian Joulu 1996, Käviksi kesällä Ouras?

Krookkalaiset pyhäkoulussa, Merikarvian Joulu 1993

Rogel, Anna, unissasaarnaaja Merikarvialta, s. 4.12.1751 ja kuoli 5.7.1784

Rogel, Anna, herännäissaarnaaja, poimintoja merikarvialaisen unissasaarnaaja Anna Rogelin elämästä, Rauno Ruissalo, sukuseura Rogel ry:n pj, toukokuu 2001

Sinkko, Ilpo, Rogel, Anna, rukoilevaisuuden merkittävin äiti, Rukoilevaisuus 250 vuotta 1756-2006, 5 sivua

Thomas Ragvaldinpojan arkkiveisu Anna Rogelin muistoksi, prändätty 1785 Vasassa

Roslin-Kalliola, Matilda, merikarvialainen kirjailijatar, julkaisi 1911 kirkkoherra G. Nyholmin 1877 esittämät ennustukset sodasta, joka murtaisi Venäjän sortovallan Suomessa, suomeksi nimellä ”Mietteitä Googin sodasta”
Selander, Väinö, Eränkävijän jäljillä Karkusta Merikarvialle, Tyrvään seudun Museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXX, Vammala 1960, 17 sivua

Saikkala, Jouko, Lisiä Sastamalan-Merikarvian eräliikkeeseen ja asutukseen, artikkeli

LaLu, sittemmin MeLu, urheiluseuran historiaa koonneet Heikki Mattila ja Lauri Hakosalo

MeSA, ampumaseuran historiaa vuodesta 1993 koonnut Lauri Hakosalo

Satakunnan rakennusperinne, kertoo myös Merikarvian 41 rakennuksesta

Kolsio, Jukka, Krookan poikien tapaamiset Puukkokarissa 2006-2011, kuvakirja

Kasalan suomalainen kansakoulun historiaa koonnut Lauri Hakosalo

Sataman kansakoulun historiaa tutkinut Lauri Hakosalo

Kasalan ruotsinkielistä kansakoulua tutkinut Lauri Hakosalo

Mörö, Jouko, Merikarvian Apteekin lyhyt historia kautta aikojen, 3 sivua

Nyyssönen, Mika, Ryssäntorni, Holju ja Logan Place. Ouraluodon luotsiaseman 150-vuotishistoriikki, Merikarvia 2001, 49 sivua

Kohvakka, Pertti, Muistelus Ourasta ja muita merikarvialaisaiheisia kirjoituksia Merikarvialta

Österman, Kalevi, Muisteluita Merikarvian rannikkoelämästä

Österman, Kalevi, Lapsuusmuistoja – Merimaa, 8.1.2011

Österman, Kalevi, Muistikuvia opettajistani Merikarvian yhteiskoulussa vuosina 1947-1952

Brander, T., Helmenpyynnistä ja helmien taloudellisesta merkityksestä Suomessa, Luonnon Tutkija 60, n:o 1/1956

Rantamaa, Antti J. , Merikarvian pitäjän vaiheita, Merikarvia nimestä,
Lindegvist, K. O., Merikarvian hävitys ja tuho Ison vihan aikana 1713, Isovihan aika Suomessa, s. 435

Ylineva, Jaakko, Merikarvian kauppa- ja teollisuuskeskusksena vuoteen 1885 saakka, ylintä kurssi varten kirjoittama tutkimus

Heiska, Matti ja Kauppinen, Ilpo, Krookan historia, matkailun koulutusohjelma, 2009, Samk

Merikarvian sataman toimintakertomukset 1961-1969

Laurila, Olli, A., Karin Sjöbergin sukupuu

Broberg, Tom, Merikarvian kirkon esittely, tehty 9.7.2005

Pirtutroolari Finkenwärder, Timo Kuuskeri, 2011

Salmi, Juhani, Aineistoa Merikarvian kalasjaelämästä, saarten nimistä ja luonnosta, yksityinen arkisto

Salmi Juhani, Karua Ihmeellisempi, Karvian Ourien luonto. Luonnonkartoittajan ammattitutkinnon opinnäytetyö, Porin metsäopisto 1999

Salmi Juhani, Aineistoa kalastukseen liittyvistä onnettomuuksista

Salmi, Juhani, Aineistoa kalastajaperheiden arkiruuasta

Salmi, Touko, Muistelmia Ouran saariston nimistä, kirjallinen tiedonanto

Salmi, Juhani, Ammattikalastajuuden synty, yhteiskunnallinen murros ja kalastajan identtiteetti, 2009

Salmi, Juhani, Ouran saariston luonto-opas, Kalinainen, Pertti ja Hakila, Raimo, merikarvian rannikon luonto, Pori, 1991

Ahlomäki, Sinikka, Hylkeenpyynnistä Merikarvialla, Satakuntalaisen osakunnan kotiseuturetki 1959, Helsinki

Erkama, Kai, Merikarvian kirkonkylä kunnallisena keskustaajamana, Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 12, Turku 1972

Ervo, Hannu, Kaljaasin kipparista tankkilaivan päälliköksi. Tutkimus rannikkolaivuri- ja puutavarakauppias Juho Merimaan elämästä

Haanpää, Tuulikki, Merikarvian kirkonkylä 1900-luvulla. Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisu 20, Turku 1974

Heervä, Ismo, Merikarvian kirkonkylän taloudellinen kehitys vuosina 1860-1940, Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisu 21, Turku 1974

Kangas Päiviö, Kalassa koko vuosi, Jyväskylä 1980

Ahtokari, Reijo, Pirtua, pirtua. Kieltolaki Suomessa 1.6.1919-5.4.1932, Helsinki, 1972

Jyläskoski, Into, Pirtusota Suomemme rannoilla, Helsinki 1976

Kause, Timo, Kerrankos kirves kiveen käy, Rauma, 1993

Satakunnan kansa, 3.6.1930, 8.6.1930, 5.4.1931, kieltolakijuttua

Kalaranta, Matti, panssarilaiva Ilmarista käsittelevät lehtileikkeleet

Santavuori Martti, Kylän kuunari, käsikirjoitus

Teinonen, Riitta ja Seppo, Silakka, kaksisataa valmistusohjetta, Pieksämäki 1972

Keto-Tokoi, Liisa, Muistelmia Merikarvialta

Tiera, Akseli, Akseli Hakosalon nimimerkki, Tiera, Räiske nro 3 vuosi 1903, Kielikellot kuin soivat

Tiera, Akseli, Räiske nro 2/23.2.1902, Avoin kirje ystävälleni musiikkimiehelle

Tiera, Akseli, Merikarvian Nuorisoseuran vuosikertomus vuodelta 1903

Tiera, Akseli, Ajatelmia Räiskeessä nro 3/23.3.1902

Tiera, Akseli, Räiske nro3/23.3.1902, Ylös korkeuteen!

Tiera, Aku, Koska me niin tekisimme? Akseli Granqvist, sittemmin vuodesta 1906 Hakosalo, kirjoitti Merikarvian Nuorisoseuran kuukausilehteen Räiskeeseen N:o 4/31.3.1901.

Tiera, Aku, Räiske nro 3 ( 23.3.1902), Herttaiselle ystävälleni Räiskeelle!

Tiera, Akseli, Onneton uni, Merikarvian Nuorisoseuran kuukausilehteen, Räiskeeseen, N:o 13/1901

Tiera, Akseli, Akseli Tiera, Merelle mun mieleni palaa

Tiera, Akseli, Sureeko Suomi, 1901
Granqvist, Akseli:
Axel Wilhelm Granqvist, sittemmin vuodesta 1904 Akseli Vilho Hakosalo
Akseli kävi neljä luokkaa kansakoulua ja sai päästötodistuksen Siikaisten kylän kansakoulusta. Täydet kympit hänellä oli äidinkielessä, maantiedossa, historiassa ja kuvaamataidossa. Akseli pääsi
ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta lyseosta. 1892 hän opiskeli kansakoulunopettajaksi Sortavalassa Kymölän seminaarissa. Akseli saapui 1896 Merikarvialle. Akseli kirjoitti nimimerkillä Aku Tiera mm. näytelmiä ja runoja sekä isänmaallisia kirjoituksia. Näytelmiä esitettiin Merikarvian Nuorisoseuran iltamissa. Hakosalo toimitti myös nuorisoseuran omaan sanomalehteen kirjoituksia nimimerkillä Aku Tiera.

Koivukorpi, Pirjo, runojen kirjoittaja

Blomberg, Lea, sanomalehden toimittaja, Merikarvia-lehden päätoimittaja

Väre, Seija, Kirjoituksia Merikarvia-lehteen ja Merikarvian Joululehtiin

Väre, Antti, Merikarvian murteen esilläpitäjä ja vaalija

Aalto, Antti, Kirjoituksia autoista Merikarvia-lehteen

Hakosalo, Lauri, Merikarvian partiohistoriaa

Tarkkio, Laura, Olen suomalainen myös nimeltäni, Johtolankoja aatteelliseen nimenmuuttoon vuosina 1906 ja 1935, Pro gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Kulttuurityön
tutkimus, 2014, 100sivua, 5 liitesivua

Hakosalo, Jouni, MPERP-toiminnanohjausjärjestelmä, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tekniikan koulutusohjelma, Ohjelmoinnin suuntautumisvaihtoehto, 2008, Tietotekniikan koulutusohjelma, 45sivua, Tehty L&T Muoviportti Oy:lle

Santavuori, Aapo, Avaraan elämään tapulin juurelta ja joen rannalta, muistelmakirjoitus, 43 sivua, tuomiorovasti Aapo Santavuori, 1883-1967
Hakosalo, Lauri, Puheeni Merikarvian Kansallisseuran 60-vuotisjuhlassa 8.10.2006

Hakosalo, Lauri, Merikarvian yhteiskoulun historia 1920-

Venho, Jouko, Postit Merikarvialla, 2015

Heino, Ulla, Merikarvian Ylikylän, Alakylän ja Pappilankylän väestö 1870-1970. Tilastollinen selvitys Merikarvian kirkonkylän väestökehityksestä, Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 9, Turku 1971

Enkama, Kai, Merikarvian kiekonkylä kunnallisena keskustaajamana, Turun yliopiston kylätutkimusryhmän julkaisuja 12, Turku 1972

Linnainmaa, S, Kalastuksesta Pohjois-Satakunnan rannikolla, Satakunta, Kotiseutututkimuksia II, Vammala, 1928

Salmi Urho, Merikarvian astiateollisuuden historia, Käsikirjoitus ja materiaalikokoelma, Pekka Salmen hallussa

Tikkanen, Toivo, Satakunnan rannikon kalastuksesta ja kalastajista, Suomalaisen ja vertailevan kansatieteen pro gradu-työ, Turun yliopisto 1968

Tommila, Päiviö, Kalastus ja kalastajaelämä Merikarvialla silakankalastuksen loistovuosina 1900-luvun alussa, Suomalaisugrilainen kansatieteen laudatur-kirjoitus, Helsingin yliopisto, 1954

Heerva, Ismo, Merikarvan kirkonkylän taloudellinen kehitys vuosina 1860 -1940, Historiallinen osatutkimus, Turun yliopisto julkaisu 21, 1974, Ylikylän kaupat ja liikelaitokset vuosina 1860 -1940, Ylikylän tärkeimmät teollisuuslaitokset vuosina 1860-1940

Uusitalo, Eero, Merikarvian kirkonkylä asuinyhteisönä, 1974, Sosiologinen osatutkimus, 1973

Viitanen, Lea, Nuorten kouluttamisesta ja ammatinvalinnasta Merikarvian kirkonkylässä 1974,

Sosiologinen osatutkimus, 1973

Granqvist, Akseli , vuodesta 1904 Hakosalo, käytti kirjoituksissaan Aku Hakosalo, A. Tiera, Sidotut Räiske-lehdet vuodelta 1901

Akseli Granqvist lahjoitti Nuorisoseuralle sidotut Räiske-lehdet vuodelta 1901. Lauri Hakosalo luovutti nämä kunnanarkistoon kesällä 2014, jotka hän sai Itäkylän vintiltä löytyneenä 2013 haltuunsa.

Räiskeen sisällysluettelo vuodelta 1901, jonka A. Granqvist on laatinut kirjan etusivulle.

Nro 1
Lukijalle, väliaikainen toimitus
Räiskelle, runo nimimerkki Aivan
Sureeko Suomi?, kirjoittanut A. Tiera (A. Granqvist)
Merikarvian nuorisoseuran rakennushommista, Aivan
Eräs kolkko yö, nimimerkki Antero
Höyläpenkki ja kapakan pöytä
Yhtä ja toista, nimimerkki Ee-li (Emili E. Nordlund)
Ajatelmia
Ilmoituksia
Nro 2
Ilmapöytäkirjat, E.E. N
Merikarvian Nuorisoseuran rakennushanke II, Aivan
Haaveksinko, Runo, Antero
Pahaa vastaan hyvän kanssa, nimimerkki Ei syytön
Yhdistyksistä Merikarvialla, Esteri L
Yhtä ja toista, nimimerkki Kaljupää
Ajatelmia, A. Tiera
Nro 3
Tulevaisuuden kansa, E.E. N
Johan Ludvig Runebergin henkisestä työstä
Muinaissuomalaisten illanvietto tuvassa
Kirje Räiskeelle
Mitä ja miten puhut?
Kolme ystävää
Ajatelmia
Ilmoituksia
Nro 4
Mekö Ryssiksi?, nimimerkki Vieras
Räiskeen uusille kuulijoille, E.E.N.
Murhe ja taistelu, Vieras
Koska me niin tekisimme?, A.Tiera
Runokokeita, Runo, Antero
Elämän katkerina hetkinä, Aivan
Pieni kyhäelmä, Antero
Suurten miesten sanoja
Ilmoituksia
Nro 5
Salovaaran torppa, nimimerkki Erv
Idän myrskyssä. Runo, Aivan
Sananen naisen tehtävästä, L.N.
Työhön, Runo, Erv
Kadotettu ihanteeni, Aivan
Ajatuksien voittokulku, Runo
Heitä turhat mietteesi, Erv
Miksikä tahdon olla suomalainen? H.T.
Kilpailuun Nuorisoseuran jäsenet, Räiskeen päätoimittaja
Ajatelmia
Ilmoituksia
Nro 6
Säästäväisyydestä, K.
Virheitä on vältettävä, An.
Kadotetulle ihanteelle, Aivan
Kunnioita vanhempiasi, E
Pahat kielet
Nuorisoseuran vastustajille
Suurten miesten sanoja
Nro 7
Nuorisoseuraliikkeen vastustajille, jatk
Pohjolan häiden valmistus
Nuorisoseuran pyynnöt kunnanko kokouksissa t.k. 4p:nä, Aivan
Suurten miesten sanoja
Ilmoituksia
Nro 8
Nuorisoseuraliikkeen, jatkoa ja loppu
Kohden aurinkoa, Aivan
Kaihon kiertomatka. Runo, Kaukomieli
Suomen kansan uupumaton työ
Seuramme arpajaisluvan haku, E.E. Nordlund
Ajatelmia
Ilmoituksia
Nro 9
Mihin neitonen aijot ankkurisi laskea kesäpäiväsi tyynellä merellä?,Lempi H
Ystävyydestä, Kaini
Miksi Aholan Matti läksi tavallista aikaisemmin kirkosta?, Aivan
Mitä vänrikki Stoolin sankaria eniten ihailen?, Kaini
Nro 10
Eräs ehdotus, E.E. N-d
Ystävälleni. Runo. nimimerkki Maire Tiera. Onko Aku Hakosalon nimimerkki?
Kasvullisuuden synty, Kaini
Pelkkää unta vaan, Aivan
Sähkösanomaks Räiskeelle?
Suurten miesten sanoja
Ilmoituksia
Nro 11
Tunnelma, A.Tiera
Mikä on elämä?, K.W.F. ja E.E.N
Mitä varten ihminen tarvitsee oppia, E-th
Suurten miesten sanoja
Ilmoituksia
Nro 12
Eräs tunnelma, Aivan
Ylös avaruuteen, A. Tiera
Wanamo. Runo
Rohkeutta vaan, Toveri
Lemminkäisen äiti, Ai.
Kotimme, E.Br
Keskiajan kaupungit, Ai.
Eräs tunnelma, Maire Tiera?
Ilmoituksia
Nro 13
Onneton uni, A. Tiera
Katkonaisia sanoja vuoden viime numeroon
Nuorten rukous. Runo
Miksi rakastan Isänmaatani?
Älä lyö lyödyn mieltä, särje särjetyn sydäntä, E.L.
Kaksi kohtausta
Nuorille pojille
Suurten miesten sanoja
Iltamanumero
Nuorisoseuraliikkeen vastustajille
Isonvihan vaikutus Suomen oloihin, Aiv.
Kevät ja syksy mun rinnassani, Aivan
Huvittelemisesta, E-th
Maasta se pienikin ponnistaa , Aivan
Totuutta
Ajatelmia
Tällaiset olivat tämä arvokkaan sanomalehden sisällöt vuonna 1901, ei hassummat aiheet, sanoo
Lauri Hakosalo.

Haanpää, Tuulokki, Merikarvian kirkonkylä 1900-luvulla, Kansatieteellinen osatutkimus, 1974

Satakunnan Seutukaavaliiton tutkimukset Merikarviaa koskien

Nuorisoseuran lehdet: Toiwe ja Räiske sekä Korven Kaiku
Nuorisoseuran ensimmäinen lehti oli nimeltään Toiwe, joka ilmestyi vuonna 1892 juuri perustetun seuran ensimmäiseen iltamaan. Lehti kuulemma kertoi sitä lukeville, ”arvoiselle yleisölle” nuorisoseura-aatteesta, arvosteli ruotsinkielen asemaa ja säätyerotusta sekä pohti, saako nuorisoseuran kokouksissa tanssia. En ole onnistunut löytämään ainoatakaan Toiwe-lehden
kappaletta. Olisiko jollakulla näitä hallussaan – se olisi kyllä jo ihmejuttu ja hieno kulttuurilöytö. Vuonna 1901 seuran jälleen 8vuoden unen jälkeen toimiessa perustettiin uusi lehti Räiske, joka
ilmestyi tavallisesti kuukausikokouksiin, noin 10 kertaa vuodessa. Elettiin kansallisen heräämisen kiihkeintä aikaa ja lehti suorastaan räiskyi isänmaallisuutta ja uhmamieltä. Kansikuvissa komeili
Suomen Vaakuna tai Suomi-neito sinivalkoisine viireineen. Eräässä numerossa valtavakyntinen kotka on käymässä pienen Suomen leijonan kimppuun. Räiske-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 13.1.1901. Nuorisoseura oli yksi niitä harvoja kanavia, jotka saattoivat valmistaa kansaa edessä olevalle itsenäisyystaistelulle, ja seuran lehti oli tärkeä välikappale sekä levittämään aatetta että kehittämään kirjallista ilmaisukykyä. Räiske ilmestyi tiettävästi viimeisen kerran vuonna 1920.
Ilmeisesti Toiwe-lehti on hävinnyt, mutta Räiske lehtien yksittäisiä numeroita on säilynyt tähän päivään saakka. Nimittäin Itäkylän ullakolta hyvin säilyneinä Pirjo Itäkylä löysi viime vuonna suuren määrän näitä hienoja lehtiä. Mitä ilmeisimmin lehdet on sinne säilöön laittanut Erkki Itäkylä, joka oli innokas nuorisoseuralainen, jopa hetken seuran puheenjohtajanakin. Löydettyjen lehtien joukossa oli isoisäni Akseli Hakosalon sidottamat vuoden 1901 kaikki Räiskeen lehdet, yhteensä 13
kappaletta. Lisätietoja Merikarvian nuorisoseuran toiminnasta saa myös Kaarlo Aspin 15.9.1946 ilmestyneestä teoksesta 40vuotta nuorisotyötä Pohjois-Satakunnassa, jossa sivuilla 352 -372 on Olli A. Laurilan ja U.A. Näsin kirjoittama Piirteitä Merikarvian Nuorisoseuran historiasta. Olivatko kirjoittajilla käytössään nämä Erkki Itäkylän säilyttämät nuorisoseuran perustamishetken asiakirjat,
sitä vähän epäilen?

Kuva 1. Räiske lehden numerossa 3/10.3.1901 ilmestyneen kansikuva lehden etusivulla on mielestäni ajankohta huomioiden varsin uskalias, ainakin rohkea, samalla kuitenkin taidokas työ. Arvelen sen olevan Väinö Virtasen piirtämä, sillä monissa mainitaan juuri hänet lehden kuvittajaksi.
Kuvan alla oleva teksti on puhuttelevasti odotuksia antava: ” Vasta kun leijona valveutuu. Loppuvi kärsimys Suomen. Kun kuka kansaa halveksuu. Sortuvi niin, kuni juureton puu. Silloin on Suomessa huomen”. Kuvassa valtavakyntinen idän kotka käy pienen Suomen kimppuun. Paula Peltonen tiesi kertoa, että Väinö Viljam Virtanen oli syntynyt Vaasassa 13.12.1899 ja hän kuoli Helsingissä 18.10.1984. Hän muutti sukunimensä vuonna 1937 Vormalaksi. Hänen vanhempansa Johan Vihtori Virtanen ja Iida Maria muuttivat Vaasasta Merikarvialle vuonna 1901. Leipurimestari Virtanen Leipurin mäellä, nykyisin mieluusti puhutaan Vären mäellä, alkoi
leipomoliikkeensä nykyisessä Tapio Vären entisessä kauppaliikkeessä. Olen tästä liikkeestä aiemmin jo kertonutkin. Väinön sisar oli Paula Peltosen äiti Irene Kyläkoski e Koskenkorva os. Virtanen. Väinö Vormala valmistui opettajaksi Rauman seminaarissa ja hän toimi opettajana Helsingissä. Hän oli arvostettu taidemaalari, joka debytoi Helsingissä jo 1928. Hänellä oli useita yksityisnäyttelyjä ja hänet palkittiin Helsinki mitalilla vuonna 1964. Hän opiskeli taidetta Pariisissa vuosina 1928 -1929.

Nimimerkillä ”Aivan” kirjoitti E. E. Nordlund mainittuihin lehtiin uhmakkaasti mm. runossaan Idän myrskyssä. Kun isoisäni on kirjoittanut lehtiin varsin monta kirjoitusta, niin laitan tähän hänen Räiske-lehden vuoden 1901 numerossa 13 kirjoittamansa kertomuksen:” Onneton uni”: Mä näin unta. Vuoren juurella kasvoi uhkea kuusi ja sen kuusen lähellä, niin että sen humina sille lähistölle kuului, oli punaiseksi maalattu pieni mökki valkoisine nurkkalautoineen. Lähellä humisi tuuhea koivu ja sitä huminaa säesti kotoisten pikkulintujen viserrykset. Siinä töllissä vallitsi tyytyväisyys ja rauha. Siinä tunnettiin oma vähäpätöisyys – mutta siinä vallitsi silti jakamaton rakkaus omaan kotimökkiin. Sitä tölliä uhkasi äkisti kamala vaara – ja siitä mä unta näinkin. Kotoisen kraniittivuoren korkeimmalle huipulle pahat voimat vierittivät kamalan suuren kivimöhkäleen. Mutta – ei siinä kaikki! Ma olin näkevinäni miten pahat voimat – väkivalta, ylivoima, varkauden henki, sorron henki niin turhaa on niitä pahoja voimia kaikkia luetellakaan – yrittivät vierittää tuon jättiläiskiven töllin päälle, joka vuoren juurella oli. Onneksi heidän aikeensa ajoissa huomattiin. Yksimielisesti riennettiin töllistä
vuorelle ja este pantiin kivestä kiven eteen. Mutta valmiit olivat pahat voimat kangellaan sen aina pois työntämään. Mutta uusi kivi oli kohta taas sen sijassa. Yksimielisyys oli torpan voima ja ainoa pelastuksen mahdollisuus. Ja alhaalla laaksossa, torpan edessä kasvoi uhkea kuusi. Sen huminaa kuunteli vaan torpan väki. Ja se kuusi – se oli kerran oleva torpan turva ja suoja – silloin kun se korpikuuseksi sukeutuu. Ja unissani mä rukoilin; Herra – pidä yllä yksimielisyys ahdistetun torpan väen keskuudessa. Ja sitä he kuulkoot, jonka juurella asuvat. - Kertomus kuvastaa kirjoittajansa palaavaa isänmaanrakkautta. Kertomus kuvaa idän voimien mahtavuutta pientä Suomen kansaa kohtaan. Lehdet eivät näy joutuneen santarmien luettaviksi – onneksi. Lehden kirjoituksia ei ennalta
juurikaan sensuroitu, mutta eräät ”Kaljupää” nimimerkin kirjoitukset herättivät lukijoissa ristiriitaisia mielipiteitä. Kukahan hän oli?

Nuorisoseuran puitteissa toimi aikaansaavasti ompeluseura vuodesta 1901 alkaen. Opettaja Tyyne Raassinan muuttaessa paikkakunnalta pois sekakuoroa ryhtyi johtamaan opettaja J.J. Pahkala vuonna 1904. Se esiintyi sitten omissa iltamissa sekä raittiusseuran ja voimisteluseura Innon
juhlissa. Paljon aikaan sai nuorisoseuran vireä näytelmäharrastus. Vuosina 1901 -1905 paikkakunnalla esitettiin peräti 16 eri näytelmää. Näytelmistä vain mainitsen näytelmät: Palvelukseen halutaan, 1901, Murtovarkaus, 1902, ja Tukkijoella vuosina 1904 -1905, jota esitettiin ainakin 4 eri kertaa. Seuran oman kyvyn A. Tieran kirjoittamia näytelmiä esitettiin myös useita.
Vuonna 1901 esitettiin Tohtori ottaa potilaita vastaan, jota esitettiin myöhemmin nimellä Kaikessa sitä ollaan. Ilmeisesti myös Tieran näytelmä Koskelan Impi lienee esitetty nuorisoseuran iltamissa. Näytelmäharrastus lienee ollut vilkkaita vuonna 1904. Mielenkiintoisa oli seuran puitteissa vähän aikaa toiminut puhujaklubi. Muistan, että yhteiskoulussa 1950-luvulla kilpailtiin jonkun kerran henkisissä kilpailuissa tässä jalossa taidossa. Puhujaklubi voisi olla oiva oppiaine meidänkin kunnan lukiossa. Se ainakin antaisi valmiuksia toimia nyky-yhteiskunnan eri toimissa ja tehtävissä, eikö totta?

Erkkilä, Kalervo, Frans Oskari ja Alma Kristiinan elämänpuu, 1998, kirjoittaja espoolainen Heili Hulmi, sidottu 104 sivua, painos 500kpl

Tonttukiven tarinoita, A4, 16 sivua, 2012, valmistettu Erkkilän sukujuhlille

Tuominen, Lauri ja Rekola, Raimo, Metsä- ja kotiseutuaiheisia artikkeleita, pakinoita ja kolumneja, julkaistu Merikarvia-lehdessä

Rekola, Raimo, Metsäalan kirjoituksia Merikarvia-lehdessä

Riihiaho, Pentti, Merikarvian kansakoululaitoksen 100-vuotishistoriikki. 17.2.1925, kirjoitus

Riihiaho. Pentti, muistelmia elämän varrelta, oma julkaisematon kirjoitus

Riihiaho Pentti, Ahlströmin ja Ylikylän koulujen historia, vihkiäispuhe 20.4.1958

Ostamo Reijo, Peipun koulu 75v. 2002, mukana juttu myös Östermanilta

Helenius Marjatta, SK 1.2.1983, Antti Ahlström-kansan mies
Kivilahti, Eila, Kuvaskankaan koulun historiikki, esitetty koulun vihkiäisissä 1991

Linkoranta, Tauno, Anna Rogel, saarnaaja shamaanien sukua, Merikarvialehti 3.6.1999

Lehtojoki, K.V., Piirteitä Merikarvian kunnallisesta elämästä ja toimihenkilöistä vv. 1865-1940

Peltoniemi, Jorma, Tuorilan koulun 90-vuotishistoriikki

Hakosalo, Akseli, Merikarvian suojeluvartion perustamis- alkuvaiheet, kirjoitus numero 656, julkaisematon muistikirja, Merikarvian noin 1920

Jaakkola, Jalmari, Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri, Satakunta, Kotiseututukimuksia V, julkaissut Satakuntalainen osakunta, Porvoo 1925
Kaipainen Wille, Mietteitä Googin sodasta, Merikarvia lehti N:o 12/20.3.1991

Näsi, Erkki, Kunnallishallinnon 100-vuotisjuhlapuhe, Merikarvian kunnallislehti 20.1.1966 N:0 2

Pitkäranta, Jussi, Sataman koulun toiminnasta vuosina 1954-1967

Pollari, Kerttu, Pytty poikineen eli kala-astioiden aikaa Merikarvialla 1890-1962, julkaistu Merikarvia-lehdessä n:o 49, 14.12.1997

Rasila, Viljo, Anna Rogel oli voimakas herätysjulistaja, Merikarvia-lehti Nro 52/28.12.2001

Satakunnan historia, Nouseva maakunta VII, 1970-1939, 2006

Fager, Raija, Satakunnan Kansa, Arvokas lippu ja valakirja päivänvaloon Merikarvialla, 23.3.1992

Seppälä, Eero, Merikarvian Nuorisoseura 100-vuotias, Merikarvia-lehti N:o 21/27.5.1992

Selander, Väinö, Eränkävijän jäljillä Karkusta Merikarvialle, Vammala, Vammalan kirjapaino Oy, Tyrvään Seudun Museo. ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXX

Saikkala, Jouko, Lisiä Sastamalan-Meriukarvian linjan eräliikenteeseen ja asutukseen, Satakunta, Kotiseutututkimuksia XI, Vammala, 1939, Tyrvään kirjapaino Oy, julkaissut Satakuntalainen osakunta.

Hakosalo, Lauri, Hanna ja muut päättäjät. Miten Merikarvialla siirryttiin suorasta demokratiasta eli kuntakokouksesta edustukselliseen demokratiaan eli valtuustotyöskentelyyn

Järä, Johanna, Kun kutsuvi isänmaa… Lottatoimintaa Porin seudulla. Lottien ja pikkulottien muisteloita, Lottaperinne Pori ry, 1998, siinä myös Merikarvian lottotoiminnasta

Karhunen, Anni ja Kortesharju Mirja, Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma ja perinteisiä maatalousympäristöjä, Merikarvia, Lounais-Suomen Ympäristökeskus, Turku, 2005

Mer-Sii-Po-Ku, Merikarvian, Siikaisten, Pomarkun kylien kyläsuunnitelmat 2000-2004

Niemipelto, Anssi, Elinolosuhteet Satakunnan kylissä ja maaseutualueilla, Satakuntaliitto 1995

Satakunnan maaseudun rakennesuunnitelma, Seutukaavaliiton virasto, 1977

Teollisten edellytysten edistämistutkimus Merikarvia 1961, Maaseudun teollistamisliiton tutkimuksia N:0 5 (10)

Aurinkokunta Merikarvia, ihmisiä ja ilmiöitä, kuvateos Merikarvialta, 2006

Elo, Jarkko ja Kurri, Ilari, Satakunnan Maakuntakirja, Satakuntaliitto, Pori, 1000, Merikarviaa s-159-166

Hankonen Ilona ja Salmi, Matti, Merikarvia, Kalastusperinteitä ja luontoelämyksiä, Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy, Pori 2010

Järvinen, Olavi, Merikarvia, Kotiseutuni Satakunta, Toim. Leif Ahrner, Tapio Oksala, Martti Lahtinen ja Mats Öhling, Suomen Maakuntajulkaisu Oy, Kuopio, 1977

Satakunnan Seutukaavaliitto, 1983, Ouran Saaristo, maisema, linnusto

Satakuntakirja, Satakunnan Maakuntaliitto, Vammala, 1958, Merikarvia-asiaa ss.235-238

Kause, Timo, Kerrankos kirves kiveen käy, Rauma, 1993, saha-asiaa

Nikkilä, Eino, Eräs merikarvialainen kalasauna

Mustonen Tero ja Mäkinen, Aija, Merikarvian hylkeenpyytäjiä ja ammattikalastajia, Tampereen ammattikorkeakouluun julkaisuja, sarja B. raportteja 8, Tampere 2004

Salmi, Juhani ja Salmi, Pekka, Ammattikalastuksen selviämiskamppailu, Elinkeinon kriisi ja yhteisön tuki, Riista- ja kalatalous selvityksiä, 23/2010, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Salmi, Pekka ja Salmi, Juhani, Sisävesi- ja rannikkokalastaja uutospaineen alla. Arkipäivän ongelmat ammattikalastajien kertomana, Riista- ja kalatalouden tutkinuslaitos, Helsinki, 1993

Mäntylä, Altti, Aarne ”Arkka” uusitalo, Sottomiäs viimisem päälle, Merikarvian Nuorisoseura ry, 2011

Seppo Haukoranta, Merikarvia 1918, Elämää Merikarvialla ja Merikarvian rintamalla ennen kapinaa ja kapinan jälkeen

Anna Rogel, kansiollinen Anna tietoa

Kyläkoski, Irene, Päiväkirjani vapaussodan ajalta 1918

Rekola, Erkki, Kertomuksia Långfors-Starckin suvusta 1-V, Sisältää paljon muistitietoa ja haastatteluja

Merikarvian Ylikylä 13.2.1971, Suomalainen kylä, Kylätutkimus, Toteutus Mikko Harjanne, DVD, kesto 11min.

Merikarvian kuntavideo 1989, kesto 15min.

Merikarvian kuntavideo 1998, kesto 15min.

Merikarvian kuntavideo, 2002, kesto 13min.

Merikarvian kunnalliskertomukset eri vuosilta

Merikarvian kuntasuunnitelmat, esim. 1972

Merikarvian rantayleiskaava, Merikarvian kunta, Vaasan maanmittaustoimisto, 15.6.1992

Satakunnan venesatamat ja venereitit, Satakunnan seutukaavaliitto, 1973

Merikarvian kunnan koulusuunnitelma, A ja B

Merikarvian asuntotuotanto-ohjelma 1977-1981

Kyläkassasta Osuuspankkiin, 60 vuotta Merikarvialla 1922-1982, historiikki

Kalinainen, Pertti ja Hakila, Raimo, Merikarvian rannikon luonto, Merikarvian kunta, Vaasan maanmittaustoimisto, 1991

Lankosken Sähkö Oy 1924-1974, historiikki

Merikarvian Elinkeinopolitiikka, Elinkeinoprojektin väliraportti, Lahti 13.12.1985

Merikarvian kunnan maatilatalouden kehittämissuunnitelma vuosille 1972-1973

Suunitelma Merikarvian kalastuselinkeinon kehittämiseksi ja selvitys kalankasvatuksen sijoituksen perusteiksi, Kala- ja vesitutkinus Oy, Helsinki

Vesien käyttö karvianjoen vesistössä, lyhennelmä työryhmän ehdotuksesta Karvianjoen vesistön vesien käytön kokonaissuunnitelmaksi, Vesihallitus ja Tampereen vesipiirin vesitoimisto, Yhtye Oura, muistoja Merikarvialta

Yhtye Oura, muistoja Merikarvialta 2

Wikström, Seppo, Ajatuksia ja ajopuita,2008

Wesilaakso, W, I, Arkkiveisuja

Vahtera, Taisto, Seurakunnan tie,Jerusalemista satakuntaan, 1990

Tommila, Päiviö, Talonpoika ja opinkäyntiä,Merikarvian Köörtilän tommilan talon ja suvun tarina, 2011

Tommila, Päiviö, Vihreän lampun taika: Eero Tommila, kemisti, 2009

Syrjä, Juhani, Minotauros, epätieteellinen kirjoitus, 2002

Sukusaari, Markku, Marcuksen parhaat, 1991

Sukusaari, Markku, Suomalaisia ryijymalleja, 1945

Sukusaari, Markku, Suomen muistomerkit

Sukusaari, Markku, Suomen pienviljelijät

Salo, Unto, Merikarvian tonttukivet, 1961

Roslin-Kalliola, Matilda, Snäkki ja muita muisteluita, 1908

Roslin-Kalliola, Matilda, Viro Tommi , kertomus merikarvialta, 1908

Merikarvian Ukkoseura, matrikkeli 1999, Eero Seppälän kokoama jäsenluettelo ja historia, s.56

Bäckeng, August A, Arkkiveisuja, kopioita Helsingin yliopiston kokoelmasta

Dernjatin, Mikael ja Tuula, Kappale Dernjatinnin suvun matkaa, Itä-Kajalan Aunuksesta Helsinkiin, tietolähteenä on ollut Feodor Dernjatinin lapset Irina Kyber ja Nikolai Dernjatin, 2003

Hakasalo, Hemminki, Suomalaisuuden suurvoitto Merikarvialla, Kalevalan 100-vuotisjuhlavuonna 1935, 1936

Hankonen, Ilona, Luonto ja paikalliskulttuuri matkailun voimavaroina Merikarvialla, toiveet, haasteet, mahdollisuudet ja visiot matkailun toimijoiden silmin, 2009

Harju, Raimo E., Kuka kukin oli Merikarvialla ja siikaisissa 1750-1756 eli Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat Merikarvian pastoraatin ensimmäisen rippikirjan mukaan

Hassi, Antti, Äitini tuplakusiinien suku, 2000

Heikkilä, Veikko, Lauttijärven metsästysseura ry 1959-2000

Hentilä, Esko, Matkailunähtävyydet, -yritykset ja tapahtumat Merikarvialla, kansalaisopiston opaskurssi, 1986

Hämäläinen, Silja, Merikarvialainen Silja taitaa kukkien salat

Kyläkoski, Irene, Päiväkirjani vapaussodan ajalta , 1999

Laurila, Olli A., Sukuni tarina, 1979

Lindfors, Juho, Kahdeksan miehen hylkimatka ja ihmeellinen pelastus, arkkiveisu, 1896

Merikarvian Joululehdissä 1993-2014 olevia kotiseutuaiheisia artikkeleita tai kirjoituksia:
Vuosi 1993:
Heikki Holmi, Paikannimien alkuperää Merikarvialla kertova kirjoitus
Heikki Holmi, Tervanpolton historiaa Merikarvialla
Antti Aalto, Karvilaiset, Säynävien onginta Merikarvianjoesta ja onkijoista
Antti Aalto, Karvilaiset, Merikarvian apteekkarin auto, August Huhtisen Ford vuodelta 1924
Jorma Rinne, Lauttijärven mylly, Hamppula
Eila Kivilahti, Kuvaskankaan koulun historia, esitetty 1991
Kerttu Pollari, Omaa Merikarviaani etsimässä
Kerttu Pollari, Minun Merikarviani
Voitto Peltomäki, Isänmaamme
Wille Kaipainen, Minun Merikarviani
Vuosi 1994:
Antti Aalto, Karvilaiset, torinmuistoja
Antti Aalto, Karvialaiset, U.A.Näsistä
Jouko Venho, Havaintoja postileimoista Merikarvian pitäjässä
Vesa Heikkilä, Jouluvalmisteluja kirkkomaalla
Ensio Väre, Norjan kalasauna
Arvo Salo, Koulu ja Leila
Joel Itäkylä, Jolin juttuja, musiikkipitoisia sananparsia Merikarvialta
Kerttu Pollari, Kieltä kuuntelemassa, murretta muistelemassa, Lännes ja idäs
Lauri Rintamäki, Veteraanien kunniaksi, Lottamuseo
Kertomus presidentti Herbert Hooverin saamasta merikarvialaisesta ryijystä
Reijo Ostamo, Harrastuksena ja elämäntapana sukututkimus, Kaisa Kokon kirjoitus
Saara-Maria Paakkinen, Puhe Kotiseutujuhlassa 3.7.1994
Wille Kaipainen, Krookkalaiset pyhäkoulussa
Vuosi 1995:
Mirelle Kallioinen, Lapsuuteni joulu
Erkki Näsi, U.A. Näsi, merikarvialaisia linnoitustyössä Kannaksella 1939
Mari Leinonen, Nimikallio-pakopaikkani
Heikki Holmi, Marjalan Arttu
Eemili Nordlund, Satu Karvia ja Sastmola nimien alkuperästä, 1890
Arvo Salo, Rantatie
Raija Sabelström-Leppänen, Lapsuusmuisto Merikarvialta kaiketi vv. 1941-1943
Kauko Välimaa, Koulumuistoja vv. 1946-1994
Wille Kaipainen, Huutokauppaa oppimassa Laaveessa, Laveluoto, Lafö
Vuosi 1996:
Kerttu Pollari, Martta ynnä Maria on yhtees kokonainen naisihminen
Antti Aalto, Karvilaiset, Kärrinkuja
Heikki Holmi, Korpimatti
Aira Lehtinen, Tilkut ja langat elämäntyönä ja harrastuksena
Kauko Välimaa, Kilpailumatkustusta 1950-luvulla
Arvo Salo, Mars intoilemaan
Leila Soini, Sananparsia syntymäkodista mm. Olen Augusti Bäckenki nimeltä ja Kenkinevan likiltä
Leila Soini, Suvilystillä vuonna 1950, Aarne-isän kertomaa, 1900-1984
Raija Sabelström-Leppänen, Juttua Ruttolan tienoilta
Wille Kaipainen, Käviks kesällä Ouras?
Vuosi 1997:
Hanna Alho-Kivi, Joulu ilman Merikarviaa, on kuin…
Kreeta Salojärvi os. Anttalainen, Vuosi 1947- kirkkomatka Lankoskelta kirkonkylään
Altti Mäntylä, Ensimmäinen joulu Merikarvialla, Mauri Tattarin paras joulu
Tuorilan koulu 90vuotta, oppilaiden kertomana
Anna-Maija Rinne, Lauttijärven Marttojen toimintaa viiden vuosikymmenen ajalta
Kerttu Pollari, Ei kesää ilman Merikarvia-viikkoa
Kerttu Pollari, Merikarvialaisten mieleinen mies on Joel Itäkylä, 1919-1997
Kyllikki Esko, Muistikuvia 1990-luvun Merikarvialta
Pappilan emäntä puutarhanhoitajana, pappilanneidin muisteluitaArvo Salo, Minä ja Matilda
Wille Kaipainen, Kohtaamisia ja kohtaloita mm. Väinö Myllyrinne
Vuosi 1998:
Hanna Alho-Kivi, Hanna Alho oman aikansa merikarvialainen vaikuttajanainen
Wille Kaipainen, Muistoja kesämatkoista Merikarvialle
Joli Itäkylä, Jolin sananparret Merikarvia-seuralle, sopevia sanomuksia suaraa Jolin salakusta
Lauri Rintamäki, Jälkipolvilta veteraaneille
Arvo Salo, Koulua ja sotaa, yhteiskoulumuistoja
Eero Seppälä, Merikarvian laivatelakoiden sijainnista
Lauri Hakosalo, Yhdessä olemme me, MeSA täytti 25vuotta
Anja Huuhtanen, Kotini on Merikarvia
Irma Vanamo, Merikarvia-viikolla aurinkokin paistoi
Kerttu Pollari, Kansanhuollon tarkastajia ja kummituksia Leppäsen Paulin silakanmyyntireissulla
Vuosi 1999:
Rauno Ruissalo, Unissasaarnaaja Anna Rogel
Arvo Salo, Kosti Kouhi, työn antaja 1907-1976
Jouko Mörö, Merikarvian Apteekin lyhyt historia
Alakylän Oskarsson, 50vuotta sitten Krookassa kuultua, opettaja Pitkäranta
Raija Fager, Kertun ja Krookan katselu eläkepäivien suurin huvi, Martti Harju seilasi merillä
40vuotta
Jorma Rinne, Millenium Lauttijärvellä viidennen kerran, Vuosisadat vaihtuvat Lauttijärvelläkin
Kerttu Pollari, Äffästellää eli sivu kuvitellusta karvilais-suomalaisesta sanakirjasta
Altti Mäntylä, Luotsi Eero Tuuli muistelee. Satamassa kerralla useitakin laivoja
Jorma Peltoniemi, Tuorilan kylä, hieno valokuva Tuorilan risteeltä
Irma Vanamo, Merikarvia-viikko
Hanna Alho-Kivi, Mikä Ihmeen Tommi –täti?
Liisa Manninen, Ahlströmin kansakoulu
Vesa Heikkilä, Leijonat Merikarvialla 35vuotta
Vuosi 2000:
Tauno Linkoranta, Vasarakirveet – muistoja muinaisista merikarvialaisista
Eero Seppälä, Impivaaran Herra
Irma Vanamo, Merikarvia-seura toimii kotiseutuhengen lujittamiseksi
Irma Vanamo, Merikarvia-viikko onnistui hyvin
Jorma Rinne, Lauttijärven vanhat myllyt
Seija Laukkarinen, Rukiin pitkä tie kuhilaasta ruokapöytään
Anna-Maija Rinne, Långforsin eli Lankosken talon historiaa 300 vuoden ajalta
Kerttu Pollari, Koulumuistot eivät unohdu
Hanna Alho-Kivi, Martta, mutta paljon Mariaakin
Liisa Manninen, Meidän tuuri, hevoskertomus
Erkki Oksa, Tarinaa Filppulankylän menneisyydestä
Kerttu Pollai, Jouluvviettäjiä
Seija Laukkarinen, Varhilat esiintyneet jo yli puoli vuosisataa
Kerttu Pollari, Jalalla koreasti Yhtye Ouran tahdissa
Seija Laukkarinen, Koittan pelimannit viihdyttäneet pian 50vuotta
Saara-Maria Paakkinen, Yhteiskoulun mutkallinen tie, 80 vuotta oppikoulua Merikarvialla
Jouko Elevaara, Muistoja urheilupolkuni varraelta
Tuula ja Arvo Salo, Oskari Ruoho, kalastaja ja kantaisä
Vuosi 2001:
Altti Mäntylä, Merikarvin vanhin asukas Lempi Ollila muistelee ”Ennen Joulu oli tärkeä koko
perheen juhla”
Irma Vanamo, Merikarvia-viikkoa vietettiin hellesäässä
Touko Salmi, Tapahtuma 120 vuoden takaa
Kahdeksan miehen hylkeenpyyntimatka v.1882
Jorma Rinne, Lauttijärven sahat
Anna-Maija ja Jorma Rinne, Lauttijärven raittiusseurassa sai ottaa vähän, vai saiko?
Kerttu Pollari, Soitinyhtye Hermanni
Nuorisopuhaltajat puhaltavat jo toistakymmentä vuotta
Kirsi Mattila, Kotikutoista teatteria Honkajärvellä. Kukkis-teatterin alkutaival
Kosti Isotalo, Kasalassa tapahtunutta
Seija Laukkarinen, Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän…
Jaakko Iisakkala, Mylläri muistelee
Kerttu Pollari, Pitokokki muistelee, Sandra eli Ida Aleksandra Vapaatalo, 1880-1967
Erkki Oksa, Kasakoita Filppulassa – jatkoa kylän historiaan
Raimo Syväluoma, Leijonat 36vuotta Merikarvialla
Vuosi 2002:
Hannes Viertola, Joulumuistoja
Jorma Rinne, Ortodoksina Merikarvialla
Juhani Syrjä, Syrjän Salo, puhe 1.7.2002 Kalaa ja kirjailijoita-illassa Kunnanvirastolla
Arvo Salo, Tuulen viemänä
Jorma Rinne, Eikö Lauttijärven raittiusseurassa saanutkaan ottaa? Raittiusseuran alkuvaiheet.
Touko Salmi, Krookasta ja krookkalaisista
Kauko Välimaa, Urheilumuistoja Köörtilästä
Raili Koskinen, Halkokaupoilla Turussa
Reijo Ostamo, ”Opin sauna autuas aina”. Peipun koulun historiaa.
Jaakko Ylineva, Tarinaa Merikarvian lasiteollisuudesta
Liisa Manninen, Oma urheilukenttä
Eero Seppälä, Puusta katsoen ja myötä eläen
Matleena Pekkanen, Kalastajat Frans ja Eelis Välimäki
Hanna Alho-Kivi, Se valkoinen mökki. Kesäasukkaan kertomaa
Matleena Pekkanen, Merikarvia opettaa!
Kerttu Pollari, Kriivarin kynästä. Svärmuarij joulumonolooki
Arvo Salo, Esterin laulu Ouraoopperasta
Vuosi 2003:
Jukka Uusitalo, Mylläri, myllykämppä ja myllärin juttuja
Jouko Ilvonen, tähdenvälejä
Liisa Manninen, Marttain kutomakurssit
Juhani Syrjä, Juhani 2002 Kirjailijan päiväkirja
Irma Mellin, ”Hou, Hou”, sanoi Elovaaran Taisto aikoinaan…
Jorma Rinne, Seitsemän sukupolven kuvat, Tuorilan Lehtojoen sukupolvia
Juhani Rikalainen, Majatalo ja joulu
Kerttu Pollari, Outo olo
Antti Väre, Tammisen tuvaas, Kryynimakkaran teos
Katja Rinne, Joulu kaukana poissa Merikrvialta
Altti Mäntylä, Vanha luhti ja Joulurauhan julistus Korpimatilla sekä Joulupukin paketti
Arvo Salo, Merikarvialaisia merkkimiehiä, Olavi Laaksonen eli Timmen Osku
Irma Vanamo, Merikarvia-seura täytti 10vuotta
Mirelle Kallioinen, Leikkikivi
Vuosi 2004:
Heikki Taimi, Tietoja ja muistikuvia Pohjansahan sahoista
Jorma Rinne, Merikarvialainen sairaanhoitaja sodassa
Anneli Rinne Gonzalez, Joulu kaukana poissa Merikarvialta. Joulu Kanariansaarilla
Anne ja Petri Sihvonen, Joulu Bangladeshissa
Jouko Vanhatalo, Lauttijärven raittiusseurassa ei haluttu ottaa
Jorma Rinne, Vihtori Lähteenmäki, Koittankosken Vaikuttaja
Jorma Rinne, Ensimmäinen rauhanajan joulu 1944, rintamamiehen joulu 1944
Irma Vanamo, Opiskelijatytön joulumuistoja vuodelta 1944 ja Joulumuisto sodan jälkeisessä
Suomessa vuonna 1944
Mirelle Kallioinen, Muistikuvia syksystä ja joulusta vuodelta 1944
Seija ja Antti Väre, Aliisa Muurisen lapsuuden joulut Kuninkaantiellä
Altti Mäntylä, Kun pukki silppukopassa mäkeä laski
Antti Väre, Erilainen joulu Ouraluodolla. Viljo österman
Jouko Ilvonen, Tähdenvälejä
Kerttu Pollari, Mummukka pöyhii muistojas
Liisa Manninen, Muistoja 40-luvulta
Unto Salo, Sastamalasta Sastmolaan 11.7.2004, varhaisia yhteyksiä
Vuosi 2005:
Heikki taimi, Heikkilän suku Lammelassa ja vähän muutakin tietoa kylän vaiheista
Kerttu Pollari, Muistaks viä tämmöisiä sanoja?
Tapani Viertola, Mennyttä aikaa Ouran Kaddissa, piiroksia
Liisa Manninen, Hamskeri Ouran saaristossa
Antti Väre, Merikarvian-Siikaisten reserviupseerikerho 60vuotta. Erkki Esko ollut monessa mukana
Antti Väre, Mum pukki
Valatilaisuus 26.8.2005 Merikarvialla
Mirja Kortesharju, Merikarvian rantojen laitumia
Jorma Rinne, Juuriin tutustumassa – Taina Elg Merikarvialla kesällä 2005
Jorma Rinne, Kapellimestari Veikko Rasta – soitto-oppilaasta kapellimestariksi
Altti Mäntylä, Tuija Vienonen, iskelmälaulaja
Hannu Tenkanen, musiikkia koko mies
Irma Vanamo, Merikarvia-seuran kassasta menee, mutta sinne tulee myös varoja
Altti Mäntylä, Joulupukin haave
Kerttu Pollari, Joululahajaa ostamas ja Joulusaunassa
Leila Shelton-Louhi, Erilainen joulu Panaman vuorilla
Jouko Ilvonen, Tähdenvälejä
Touko Salmi, ”Ja pröttiä kans”.
Vuosi 2006:
Jari Tuuri, Tummia pilviä lapsuuden taivaalta
Kerttu Pollari, Murremestari on poissa. Aliisa Muurinen 1932-2006
Marja Pietarila, Terveisiä teille rakkaat siellä kaukana kotiseudulla, tykkimies Tyyko Uusitalo
Tuula Ruoppa-Salo, Pyttyjä Ouraoratoriosta, Arvo Salo:Pytty poikineen, Travemunde 22.10.2006
Annti Väre, Laulun lahja tuo paljon. Kylän kuunari oli menestys vuosina 1992-93
Jukka Uusitalo, Lapsuuteni Joulut
Jorma Rinne, ”Hän oli maata monta nähnyt”, vanha merimies Erkki Kuuskeri muistelee
Kerttu Pollari, Kilisee kulukune
Lauri Hakosalo, Punainen Sulka-keräys auttaa nuorisoamme
Altti Mäntylä, Merikarvian Into 110-vuotias, Jaskan hiihti 1979
Leena Purosalo ja Heikki Taimi, Aune Heikkilä, kunnankätilö Lammelasta
Merikarvia seuran toimintaa vuoden varrella ja seuran tervehdys
Lauri Hakosalo, Vuosi 2007 on partiotoiminnan juhlavuosi, partiotoiminta aloitettiin Merikarvialla 9.8.1917
Irma Vanamo, Joulumuistoja Merikarvialta ja kun merikarvialainen kala matkasi maailmalle
Antti Yliknuussi, Vanhankoulun kuusijuhla
Seija Väre, Huopokkaat, huopokkaat…
Altti Mäntylä, Paluu kämpälle
Lea Nurminen, Vuosi aurinkokunnan elämää kuvateokseksi, kuvat Rainer Nikkanen
Antti väre, Vetoluisteluu
Mari Kallioinen,Luonnonhenget, totta vai tarua
Touko Salmi, Koolla Krookassa
Aino hellin Lehto, Muistelmia lapsuuteni jouluista
Vuosi 2007:
Antti Väre, Huhtiselta sai hotat ja tropit. Laura ja August Huhtinen
Heikki Taimi, Eduskunta Kauhajoella
Pirjo Koivukorpi, Joulumuistojen matkassa
Liisa Manninen, Muistojeni koulumatkoja
Jorma Peltoniemi, Metsälaitumilla
Kerttu Pollari, Son ny taas joulu!Jorma Rinne, merimiehen elämä keittiöissä ja salongeissa stuertti
Mikko Martinin elämänvaiheita
Ulla Koivula, Pikkutyttönä Merikarvialla
Kalevi Österman, Joululegenda, yhteiskoulu ja karttapallo
Jorma Rinne, Merikarvian puuastiateollisuudelle museo ja Uusivuosi 1938/39 Lauttijärvellä sekä
Sastamalasta soutaen ja sauvoen Sastmolaan
Antti Yliknuussi, Oikea joulupukki
Altti Mäntyä, Äiti ja tytär muistelevat jouluja Köörtilässä, Aino Vesanen
Antti Väre, Pulukalla ja seimellä
Jukka Uusitalo, Muistikuvia lapsuusaikani ruuista
Tuula Ruoppa-Salo, Nuolipoikien päiväkirjasta, Arvo Salo oli yksi jäsenistä
Rauha Leinonen, Merikarvian puku kolmekymmentä vuotta
Altti Mäntylä, Hetkiä muistojeni polulta ja Pyhalepan kirkko
Vuosi 2008:
Jukka Uusitalo, Isoisäni matkajärjestelyt
Tuula Ruoppa-Salo, Antti Lastu – opettaja ja rakentaja
Kerttu Pollari, Muari menopäällä
Antti Väre, Merellisä muistoja, Ensio Vären muistoja
Vuoden varrelta kuvin
Veli-Erkki Miettunen, Harrastukset, yhteisöllisyys vastuu, Merikarvian Lions Club, Partiokari
Sovinnon Joulu Merikarvialla vuonna 1945
Petri Hakosalo, Partio ja Ouran partiolaiset uudistuvat. Nettisivut
Antti Esko, Pytty- ja silakkamuistoja
Jorma Rinne, Pyttymuseon pystytystä
Antti Väre, Sotaveteraaneille neljä vuosikymmentä täyteen, Pentti Riihiahon 40-vuotishistoriikki
27.4.2008 veteraanijuhlassa
Altti Mäntylä, Pauli Varhila - tuhansien tanssien tahdittaja
Jorma Rinne, Suntin taimitarhassa juuret ovat syvällä
Seija Väre, Joli ja Jukka – karvilaisia sydämeltään
Juhani Aalto, Alina Hakanen, legenda ja persoona, kirjoitti Altti Mäntylä
Henri Lindholm, Merikarvian tulevaisuus, julkaisee SUP-lehteä
Liisa Manninen, Kouluruokailusta
Matti Väre, Kulkuset vaiti kulkijoille
Antti Yliknuussi, Leikkuulauta
Vuosi 2009:
Lauri Hakosalo, Merikarvian yhteiskoulu 90-vuotias
Jukka Uusitalo, Muistikuviani Kalkuttaan sahasta 40- ja 50-luvuilta
Pertti KAohvakka, Merikarvian Ylikylästä viisikymmenluvun tieverkostoa paikannimineen
Lauri Hakosalo, Klubin jäsen vuodesta 1975, Leijonat tehneet täällä jo 45-vuotta
hyväntekeväisyyttä
Tuula Ruoppa-Salo, Antti Lastu, Merikarvialaisia pitokokkeja, Lastu kuoli 1970
Kerttu Pollari, Plättejä ja perimmäisiä kysymyksiä
Touko Salmi, Joulusaunan vihta on vitsaksella tehty tuore pakastevihta
Jorma Rinne, Muistoja Merikarviajoen uitoista
Lasse Taimela, Joulukorttikokoelmasta, kirjoitti Lauri Hakosalo
Joulu Meksikossa ja Koittankoskella, Anu ja Esko Peltoniemen perheväki
Kuvien kertomaa vuoden varrelta
Antti Yliknuussi, Tuo armon valkokyyhky
Seija Väre, Kanadan Juhanin juuret Merikarvialla
Altti Mäntylä, Taunon viimeinen matka, Tauno Tuominen
Altti Mäntylä, Ympyrä on sulkeutunut, muistoja Tuorilan kansakoulusta
Heikki Taimi, Taiteesta, rukiin leikkuusta ja riihestä, Olavi Juutilaisen maisemakuva
Inkeri Heikkilä, Joulurunon tarina
Tuula Ruoppa-Salo, Matildan mökin historiaa
Antti Väre, Ei hanki luistaa
Eija Seppä, Muistoja Havulasta
Jouko Venho, Postileimat sen kertovat
Tuula Ruoppa-Salo, Matildan joulukuvauksia
Vuosi 2010:
Altti Mäntylä, Uusitalon ”Arkka” eli elämänsä musiikille
Kerttu Pollati, Mettikkö, Mettä-Mettistyy
Lasse Taimela, Kauneus on katsojan silmissä, kirjoitti ja kokosi Lauri Hakosalo
Irma Vanamo, Pilvissäkö ja meren aallokossako kotiseutumme muistot?
Heikki Moilanen, Laulu yhdistää, viihdyttää ja kehittää, kuorolaulamisesta
Antti Väre, Kirkon palvelija nauttii työstään, seurakuntamestari Seppo Marjamäki
Tuula Ruoppa-Salo, Joulu autiolla karilla
Jorma Rinne, Merikarvia seuran tervehdys
Juha Salmi, Tervahöyry ja näytelmä: täydellisiä – molemmat
Lauri Hakosalo, Antti Ahlströmin sukujuurista ja Merikarvian kaudesta, Ahlström 1827-1896
Pasi Koski, Yhteiskoulu 90 ja lukio 50 vuotta
Janet Aalto, Ihana, odotettu joulu, Puskakappelista: Entisten ja nykyisten
Puskakappelilaisten eli Koittankoskelaisten joulumuistoja
Tuula Fagerroos, Lumienkeli-runo
Antti Väre, Tukkijätkästä mestariksi, kertomus Olavi ”Ola” Heinosesta
Jorma Rinne, Rakentajat, Peltoniemen veljekset
Arvo ja Ruula Ruoppa-Salo, Kirjeitä joulupukille 1993
Tuula Ruoppa-Salo, Suomalaisuuden suurvoitto Merikarvialla, Hemminki Hakosalo 1935
Kuvia vuoden varrelta
Antti Yliknuussi, Yhteiskoulumuistoja
Lauri Hakosalo, Kuljen vanhoja muistellen, nyt Köörtilässä Tommilan sukutilalla
Vuosi 2011:
Merikarvian talvimatkailun tulevaisuus, Monoviikot Merikarvialla
Tuula Ruoppa-Salo, Arvo Salo muistettakoon Merikarvialla 1932-2011
Pertti Kohvakka, Muistoja Ahlströmin kansakoulusta
Antti Yliknuussi, Yhteiskoulumuistoja
Pertti Ratala, Hillaretki
Liisa Manninen, Viimeinen kesä kotona
Jukka Uusitalo, Lapsuuteni leikit
Janet Aalto, Koittaposti, perustettu 1.5.1948 pp, lakkautettu 1.11.1986, nro 3606
Jorma Rinne, Merikarvia seuran tervehdys
Kuvien vuoden varrelta
Runo- ja valokuvakisan antia
Seija Väre, Se oli silloin vuonna kuuskytkuus, Lasse Lehtonen muistelee
Yhteiskoulun harrastajakirjoittajien tekstejä
Mervi Lehto, Matka merikarvialaiseen kulttuuriympäristöön
Luotsia mietittiin Merikarvialle jo 230 vuotta sitten
Kerttu Pollari, Jouluruakaa tarijoo kunnov väki
Seppo Haukoranta, Korvenkangas, kulmakunta Merikarvian Kuvaskankaalla
Kalaherkut merikarvialaiseen tapaan
Henriikka Lehtonen, Toisenlainen joulukortti
Suomi Areena Merikarviallakin
Kulttuurikierros Merikarvialla, Merimaa kohteena
Jorma Rinne, Kahdeksan sukupolven kuvakertomus
Krookan tilaisuuksia
Lasse Taimela, Suomalaiset lähettävät joulukortteja, kirjoittanut Lauri Hakosalo
Paikallis-TV:n VHS-kasetit Digimuotoon Merikarvia-seuran hankkeena
Lauri Hakosalo, Kasalan kansakouluista
Vuosi 2012:
Jo kahdeskymmenes Merikarvian joulu
Antti Väre, Kynttiläkylä jää hallittee muistoja, Jäähalli tulee tilalle.
Seija ja Antti Väre, Peräkarissa aistii wanhaa aikaa, Juhani Talvimo ent. Fager
Pirjo Koivukorpi, Käännä lehteä-runo ja Tervehdyskäynti haudalla-runo
Pirjo Koivukorpi, Meitä laulattaa, Merikarvian sekakuoro
Tuula Ruoppa-Salo, Eemili E. Nordlund, nuorukainen perinteen tallentajana
Merikarvia-seura, Anja Luusalo: Keitä kuvat esittävät?
Jukka Uusitalo, Lyhyesti isäni Eelis Uusitalon suvusta
Juhani Syrjä, Joulutervehdys Kasalan kirjailijalta
Antti Hassi, Sukututkimusta eräkaudelta alkaen
Lasse Peltonen, Kahakka ja torjuntavoitto Merikarvialla 1808, kertojana ollut suutarimestari Frans Vilhelm Hämeenmaa, s. 1879, ent. Tavastland ent Äijälä ent Långfors ,
kuulijana Lasse s. 1931
Lea Blomberg, Kerrankin kunnon kinkku
Altti Mäntylä, Pupulaakson tarinoita, Alfredin iltasatu ja dekkarikerrontaa
Juha Mäntylä, Joulun taika
Antti Yli-Knuussi, Koulujen väliset hiihdot 1947
Seppo Haukoranta, Anton Amandus Krinnilä, Virsun tila
Jani Niittyniemi, Krookan kulisseissa
Elisa Blomberg, Jäähyväisten joulut
Jouko Ilvonen, Kymmenen savuista vuotta
Jorma Rinne, Merikarvia-seuran tervehdys, Nälkäkivi
Merikarvia-viikon tapahtumia
Maija Anttila, Helsingin öisellä joulukävelyllä Merikarvia on mukana
Jorma Huuhtanen, Kalakierros kiinnostaa vapakalastajia Mitä kuuluu Kaisa Känä?
Lea Blomberg, Haitari syliin, Kamera kaulaan
Antti Lastu, August Bäkkengi, runontekijä
Jorma Rinne, Kansanrunoilija August Bäckängin jäljillä
Liisa Manninen, Koulujenväliset hiihtokilpailut
Vuosi 2013:
Kimmo Puosi, Kuulumiset Merikarvianjoelta, Piinukosken riippusilta
Lea Blomberg, Kuuden maanosan insinööri Jouko Stenvall
Lea Blomberg, ”Tämmösten menevien ja tulevien” joulu ilman havuneulasia, Alpo ja Hilkka
Honkavesi
Sirkka Seppälä, Vierivä kivi ei sammaloidu! Eläkkeensaajat
Liisa Oja, Sukellus merikarvialaisen kalastuksen historiaan
Antti Väre, Kaarinan livekala toi joulun Värenmäelle, Timme ja Lyyli Väre, Ensio ja Kaarina Väre
Juha Mäntylä, Joulun tähti
Seppo Haukoranta, Kuvaskankaan Svanströmin talo vanha Raamattu, Svanströmin talon
tarinaa 200 vuoden takaa
Antti Yliknuussi, Kolmen koulun kuusijuhlat
Lea Blomberg, Tuomas tuopi joulun nykyään Kräsouraan
Anni ruohomäki, Merikarvialaisten historiaa tutkimassa
Antti Väre, Jouluneh horoskooppi ja Metsäpuffetti pian tarjolla
Pirjo Koivukorpi, Orjan laulu
Jani Niittyniemi, Mies monessa mukana: Juha Salmi
Jorma Rinne, Merikarvia- seuran tervehdys
Lea Blomberg, Rakkaudella, äiti
Jorma Rinne, Merikarvia Senioriseura. Iloa yhdessä toimimisesta
Jorma Rinne, Koittankosken Isomummut
Jouko Ilvonen, Tähdenvälejä
Seija Väre, Terveisiä väljemmiltä vesiltä. Kaikki puhuvat Ourasta
Vuosi 2014:
Pirjo Koivukorpi, Nuoret kysyvät meiltä-runo
Lea Blomberg, Vaeltakaamme-runo
Tom Broberg, Joulun kolme ihmistä
Jorma Rinne, Merikarvia-seuran tervehdys
Orvokki Muurinen, 75 vuotta sitten kaikki muuttui
Antti Väre, Koivuniämev vahti
Touko Salmi, Joka vuosi-runo
Lea Blomberg, Postimies Viljo Ehosen tähtihetket Merikarvialla
Pirjo Koivukorpi, Tarkoitus hakusessa
Erkki Vanhatalo, Joulupukin tuuraaja
Päivi Vanhatalo, Betonipainoilla muskelimieheksiJari Stenroos, Höyryvene Sandö, portti
Merikarvialta maailmalle 1800-luvun lopulla
Jukka- Pekka Kulosaari, Kulosaaren talon tarinaa
Pirjo Koivukorpi, Vuodet juoksevat käsistä
Pentti Riihiaho, Kolme joulua kenttäharmaissa, kirjoitti ja kokosi Antti Väre
Lauri Hakosalo, Lauttijärven Lukon värikäs historia
Seija Väre, Norkoolissa kutojia Amerikasta asti
Anne-Mari Lindfors, Hetken huumaa, Merikarvia-viikon tapahtumista
Antti Yli-Knuussi, Satamamuistoja 1950-luvulta
Juha Mäntylä, Öinen hiippailija
Juha Mäntylä, Joulukalenteri – 24 jännityskertomusta
Jorma Rinne, Stupilasta Amerikkaan
Altti Mäntylä, Historian havinaa kyläkierroksella
Mika Ruissalo, Merikarvian Lions Club 50 vuotta
Elisa Blomberg, Kissakätilönä Etiopiassa
Kuvaterveisiä vuosikymmenten takaa
Vuosi 2015:
Odottaa juttuja…


Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä