Merikarvian Lukon historian II osa

Lauri Hakosalo

Lauttijärven Lukko ( LaLu), osa II
Yksityiskohtaisempaa muistelemista

Lauttijärven Lukon perustamiselle antoi syyksi tietoisuus siitä, että jo vuonna 1921 seudulla vaikuttanut tunnettu urheilumies, silloinen pastori ja myöhemmin kansanedustaja ja rovasti Antti J. Rantamaa ja eräät muut urheilunharrastajat perustivat ensin Lauttijärven Pyrintö- nimisen urheiluseuran. Rantamaan muutettua pois paikkakunnalta kävi kuten merikarvialaisessa yhdistystoiminnassa niin tavattoman usein on käynyt, että seura kuihtui vähitellen pois. Sotien aikana seudulla lähinnä suojeluskuntatoiminnan ansiosta urheilutoiminta jälleen virkosi.
Antti J. Rantamaa kirjoitti 13.8.1975 toimitusjohtaja Juha Vihtorinpoika Lähteenmäelle seuraavasti:” Käydessäni yhdenpuolenpäivän pikakierroksella syntymäpitäjässäni 7.8.1975 sain ”Viisarinahteen” osuuspankin valokuvan, mistä kiitän Lähteenmäen Vikun poikaa. Kuten arvata saattaa, loppumattomat muistot palautuivat mieleeni, kun ylioppilaaksi päästyäni 1925 yhteydet alkoivat heiketä ja valmistuttuani 1928 papiksi ne loppuivat. Vielä kerran sain auttaa Lauttijärven Pyrintöä/Lukkoa, jonka perustin Paulakankaan pihamaalla 21.8.1921 eli 54 vuotta sitten puuhaamalla urheilukentän rakentamiseksi valtionapua, muistaakseni 800.000 markkaa ja kävin Laurin kanssa vihkiäisissäkin. Lahjoitin Laurin kanssa Paulakankaan Poikien Pokaalin ja nyt pyydän, että joku Lukon puheenjohtaja tai sihteeri kirjoittaisi minulle, onko, miten ja millaisin tuloksin siitä kilpailtu? Kuka on palkinnon voittanut ensimmäisen kerran? Missä palkinto nyt on?
Antti J. Rantamaan hieno Kronikka:
Veli sarjaa meillä on monet, ensin mainitkaamme Lahtiset, Uuno, vanha konkari ompi toisten tuomari, hän ne hypyt rikki määrää mittain, sääntöin kanssa häärää. Ennen juoksi pitkää matkaa, lusikoita kokosi monta tusinaa, kunnes sai veli Yrjö jatkaa. On hällä nyt Lukon ennätys tuon nätin mailin pyrähdys. Paljon pinnoja koonnut Sisulle, kiitos sieltä soikoon heille. Veli sarjaa Korpusen, mikään ei oo vertainen, heistä joka ainoa urheilee ja mitaleja kokoilee. Velisarja Koittassa ompi myös voimassa. Vanha kasvoi kirjuriksi tuli seuran sihteeriksi. Aina juosta, hiihtää koittaa, joskus ompi vuoro voittaa. Tuo Topi auto suhari, kumppaninaan on haitari. Hän koko viime kesän voitti, vain Isojoella häviö koitti. Nyt ensi kesänä jatketaan, ehkä joskus voitetaan.
Mikko-poika vasenkätinen, mies on monipuolinen. Ensin hyppää seivästä, sitten heittää keihästä, pituutta ja kolmiloikkaa, kuulan vielä perään työntää. Lahtisen Tuomaalla on kykyjä, lykkii myös lylyjä, vaan kun kesä jälleen koittaa, silloin monet lajit voittaa. Markkanen kun opetti, se kai hälle hyvää teki.
Vuoden 1945 lopussa toteutui se ajatus, joka oli jo jonkun aikaa kytenyt Merikarvian Pohjoispään urheiluväen mielissä, nimittäin urheiluseuran perustaminen Lauttijärvelle tai oikeamminkin urheiluseuratoiminnan uudelleen henkiin herättäminen. Sillä Lauttijärvellä oli aikaisemmin ollut nykyisen eduskunnan urheilukerhon puheenjohtajan, kansanedustajan pastori Antti J. Rantamaan ym. perustama seura Lauttijärven Pyrintö, joka ei kuitenkaan koskaan ollut rekisteröity, mutta sen pöytäkirjat ja kilpailukertomukset kuitenkin puhuvat nykyiselle urheilijapolvelle sen ajan urheilumiesten saavutuksista. Niinpä nykyinenkin seuramme on alkanut vaatimattomasti ja pienissä mittasuhteissa toimintansa. Ensimmäinen puheenjohtajanne maanviljelijä Viljo Mattilan osalle lankeaa kiitos siitä huomattavasta panoksesta, jonka voimalla seuramme toimintaa kohotettiin ensimmäisinä toimintavuosina. Sitten vuoden 1947 alusta siirtyi seuramme johtoon kauppias K. J. Häyrinen.
”Me allekirjoittaneet anomme täten, että voimistelu- ja urheiluseura Lauttijärven Lukko r.y.:n alaiseksi perustettaisiin Kalträskin kyläosasto- niminen kyläkuntaosasto, joka tulee toimimaan seuran nimissä ja noudattamaan, mitä sen toiminnasta on seuran sääntöjen 5 §:ssä määrätty. Kalträskissa 20.10.1946 Allekirjoittajia 10, joista mainitsen Toivo Korpusen, Into Kangasniemen, Veikko Vuorelan, Vilho Kangasniemen ja Tauno Aholan.

Lauttijärven Lukko perustettiin sitten 17.10.1945, rekisterinumerolla 41585. Heti alusta alkaen kehittyi seurasta pitäjän pohjoispäähän kaikkien kannattama ja suosima urheiluseura, sillä täällä ei ollut toimintaa hajottamassa TUL:n seura, kuten kirkonkylässä oli asianlaita. Seura alkoi heti käydä seuraotteluja Isojoen Urheilijoita, Siikaisten Sisua ja Merikarvian Intoa vastaan. Seuran urheilijat osallistuivat kilpailutoimintaan vilkkaasti. Oman urheilukentän puute todettiin, koska sen puuttuessa mm. vuokrattiin urheilutarkoituksiin heinäpelto. Juoksut suoritettiin maantiellä. Mutta vuonna 1948 alettiin raivata tulevaa urheilukenttää varten seurakunnalta 99 vuodeksi vuokrattua urheilukenttäaluetta.
Merikarvia-Siikainen paikallislehti kirjoitti 8.11.1945, että Pohjoisen Maamiesseuran talolla kokoontui 21.10.1945 joukko kyläläisiä perustamaan omaa urheiluseuraa. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Viljo Mattila ja varapuheenjohtajaksi Martti Jylhänkoski ja sihteeri, rahastonhoitajaksi Juha Lähteenmäki. Seura päätettiin rekisteröidä heti.
Perustamisvuodesta 1945 alkaen seuran toiminta on ollut vilkasta ja sitä ehkäpä parhaiten kuvaa se, että vuonna 1949 SVUL:n seurojen koko maata käsittävässä toimintakilpailussa saatiin E-luokan II palkinto. Seuran toiminta-alue on alkuvuosina käsittänyt vain pitäjän pohjoispään, mutta viime vuosina toiminta-alue on laajentunut käsittäen nyt vuonna 1960 koko Merikarvian pitäjän, keskuspaikan olleessa kuitenkin edelleen Kuvaskankaalla. Seuran jäsenmäärä oli vuonna 1960 160 kortillista urheilijaa. Seura kuului vuonna1960 SVUL:n alaisiin Urheilu-, hiihto, pesäpallo ja nyrkkeilyliittoihin.
Heti alusta alkaen kehittyi seurasta pitäjän pohjoispäähän kaikkien kannattama ja suosima urheiluseura.. Seuraotteluja järjestettiin Isojoen Urheilijoiden, Siikaisten Sisun ja Merikarvian Intoa vastaan, käytiin myös muualla kilpailemassa ja oma urheilijamäärä kasvoi jatkuvasti. Kentän puuttuessa vuokrattiin urheilutarkoitukseen heinäpelto ja juoksut suoritettiin maantiellä, kunnes vuonna 1949 alettiin raivata Merikarvian seurakunnalta 99 vuodeksi vuokrattu kenttäalue.
Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin: Voimistelu- ja urheiluseura Merikarvian Lukko r.y.13.4.1961: varapuheenjohtaja Antti Arvo Aapeli Aholan paikalle on valittu varapuheenjohtajaksi Heikki Juhani Mattila. Puheenjohtajana on Jouko Altti Kalervo Kunnasmaa ja sihteerinä Antti Johannes Karipalo.
Muutosilmoitus yhdistysrekisteriin: Voimistelu- ja urheiluseura Merikarvian Lukko r.y., yhdistyksen rekisterinumero 74217, 31.1.1964: Uusi varapuheenjohtaja on maanviljelijä Raimo Alvari Lehtimäki ja uusi sihteeri maanviljelijä Tapani Pellervo Peltola. Puheenjohtajana tuolloin oli kansakoulunopettaja Heikki Juhani Mattila s. 26.5.1932.

Liikemies Antton Krinnilä lahjoitti vaimonsa Siiri Krinnilän kanssa vuonna 1958 kiertopalkinnon yleisurheilun seuraotteluun Isojoen Urheilijoiden ja Merikarvian Lukon välillä. Kiertopalkinnosta laadittiin säännöt, jotka hyväksyttiin 28.1.1959. Nämä säännöt hyväksyttiin mainittujen seurojen johtomiesten yhteisessä neuvonpidossa Isojoella 10.10.1959. Kiertopalkinnon lahjoittajan tarkoituksena on tällä teollaan tukea ja vilkastuttaa paikkakunnan urheiluelämää, herättää henkiin vanha ottelukosketus entisen Lauttijärven Lukon ja Isojoen Urheilijoiden kesken, sekä yleensä aikaansaada kaikinpuolista urheiluhenkeä urheilevan nuorison keskuudessa nimenomaan yleisurheilun puitteissa. Kiertopalkinnosta käydään vuosittaista ja vuorottaista kilpailua kummankin seuran kotikentillä. Ensimmäinen kilpailu pidettiin jo 10.8.1958 Kuvaskankaalla ja sen voitti Lukko pistein 104-84 ja lahjoittaja katsoi, että näin Lukko on saanut ensimmäisen kiinnityksen . Kiertopalkinnon saa omakseen seura, joka saa siihen viisi kiinnitystä tai kolme peräkkäistä kiinnitystä. Säännöissä maitaan ne lajit, joista kilpaillaan. Kussakin lajissa on seurasta kaksi edustajaa.

Lauttijärven Lukon toimintakertomuksesta vuodelta 1957 selviää, että päällimmäinen ilonaihe oli oman urheilukentän valmistuminen harjoitus- ja kilpailutoimintaa varten. Vaativa ja aika ajoin pelottavakin kenttähanke on toteutunut. Tammikuussa tiedettiin kenttäasiasta vain se, että vuodelle 1957 siirretyksi saadut valtion ja kunnan kenttäavustusrahat on käytettävä vuonna 1957, sillä uusi siirto ei ole enää mahdollinen. Otettiin ”härkää sarvista” ja saatiin kentän urakkatarjouksia viisi.
urakkatarjousten vaihdellessa 530.000 markasta 1.550.000 markkaa saakka. Varoja oli käytettävissä noin 400.000 markkaa. Johtokunta kokoontui usein asioita pohtimaan ja kerran tarvittiin yleisen kokouksenkin mielipidettä asian hoitamiseen. Mutta niin vain alkoi kentän rakennusvaihe Seinäjoelta olevan Kenttämiehet nimisen toiminimen toimesta hyvin ripeästi. Niinpä jo neljän viikon kuluttua töiden aloittamisesta saatettiin kenttä avattua urheilutarkoitukseen. Kentän rakentaminen vaati paljon urheiluväeltä voimia. Niinpä varsinainen yleisurheilukausi jäi lyhyeksi. Jatkuvat sunnuntaisateet myös estivät kilpailemisen uudella kentällä. Mutta urheilussa mentiin kyllä eteenpäin, sillä seuran uusi kuulaennätys näki päivänvalon, kun Matti Luomansivu pukkasi kuulaa 13,42. Seuraottelukin saatiin aikaan Kullaan Urheilijoita vastaan ja se voitettiin pistein 134-75. Mutta Siikaisten Sisu voitti pistein 210,5 – 189,5. Hiihtoa harrastettiin tiiviisti. Varsinkin Arvo Hirvosella oli hyvä kausi. Hänen kilpailumatkansa Karkkuun, Parkanoon ja Harjavaltaan tekivät nimen Lauttijärven Lukko jo tunnetuksi maakunnassa. Pirkan hiihtoon seura osallistui neljän miehen voimin. Kunnan hiihtomestaruuksia tuli neljässä sarjassa, kaksi yleisessä ja kaksi naisten sarjoissa. Alle 15 v. sarjassa oltiin toisena. Pesäpallossa oltiin perussarjassa, sen III- lohkossa. Sijoitus oli ”hyvä kakkonen”. Seura järjesti kaksi pesäpallovalmennustilaisuutta, joissa opastivat Erkki ”Pulla” Heikkilä ja opettaja Äijälä Lankoskelta. Tehtiin uusi kenttäkin harjoituksia varten entisen Lähteenkorven sahan alueelle. Talvella hiihdettiin seuraottelu Siikaisten Sisua vastaan ja hävittiin pistein 73-29. Kuvaskangas voitti kylien välisen hiihdon kiertopalkinnon haltuunsa Koittankosken hiihdoissa.
Sisu –Lukko maastojuoksut hävittiin 45-42 pistein. Kesäkuulla oteltiin pesäpallon perussarjaa, hävittiin Pomarkun Pyrylle 9-17 ja voitettiin Sisu pistein 11-9. Sitten seuraottelussa heinäkuussa voitettiin Sisu pesäpallossa 16-8. Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina järjestettiin sateiset, ukkoselliset ja ensimmäiset paikan päällä paljon suukopua sisältäneet piirikunnalliset yleisurheilukilpailut. Elokuussa pidettiin 4 päivänä juhlalliset piirikunnalliset kentän vihkiäiskilpailut. Tilaisuudessa oli paikalla seudun urheiluelämän herättäjä ja lämmin ystävä, kansanedustaja Antti J. Rantamaa, vanhat urheilijaveteraanit, kunnan isät ja paikkakunnan urheilua kannattava, runsaslukuinen yleisö. Juhlaa suosi kaunis sää.
Pesäpallossa lyötiin Sisu 27-6. Pesäpallossa hävittiin Pyrylle 2-9, mutta Sisu voitettiin 7-5. Kunnan mestaruuskisat pidettiin seuran uudella kentällä. Sateisten ilmojen vuoksi ei enää kilpailtu seuran 10-ottelumestaruuksista eikä ”Paulakankaan Poikain Pokaaliotteluakaan” järjestetty. Mutta pikkujoulujuhlat järjestettiin 8.12.1957.
Seuran 12. toimintavuoden puheenjohtajana toimi Antti Karipalo, varapuheenjohtajana toimi Kallträskistä oleva Toivo Korpunen. Sihteerinä oli Heikki Mattila ja rahastonhoitajana Unto Kunnasmaa. Johtokunnan muina jäseninä toimivat Eino Peltola Lautijärveltä, Onni Korpunen Koittankoskelta, Heikki Lähteenmäki Koittankoskelta, Reino Autimo Lauttijärveltä, Aimo Kunnasmaa ja Jorma Pöntynen Honkajärveltä. Varalla olivat Lea Nummelin ja Pauli Peltola.
Kauko Nummelin johti yleisurheilu- ja hiihtojaostoa. Palloilujaostoa johti Antti Ahola. Suunnistusjaostoa johti Martti Jylhänkoski. Seuran huvitoiminta oli Kauko Varhilan varmoissa käsissä.
Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1957 yhteensä 153 kortillista jäsentä, joista miehiä oli 57, naisia 25, nuoria ja poikia 55 ja tyttöjä 16. Tanssi-iltamia oli pidetty 33.
Seura järjesti 15 erilaista urheilukilpailua. Kilpailijaosanottajamäärä oli noin 400 urheilijaa.
Luokiteltuja urheilijoita seuralla oli: C luokassa 6 miestä, 18-20 v. kolme C luokassa, 16-17 v. yksi B luokassa ja 1 C-luokassa. Yksi nainen oli C-luokassa. Nuorten viestijoukkue oli C-luokassa.
Lauttijärven Lukko kuului SVUL:n jäsenliitoista hiihtoliittoon, pesäpalloliittoon ja urheiluliittoon.
Seuran mestarit yleisurheilussa olivat: 100m Seppo Haukoranta 12,3. 400m Antti Myllykallio 58,2. 3000m Antti Mäntylä 10,05. kuula Matti Luomansivu 13,05. kiekko Vilho Pihlava 34,05. keihäs Reino Palomäki 46,60. Pituushyppy Antti Myllykallio 556. Kolmiloikka Olli Korpunen 11,19. Korkeus Seppo Haukoranta 150. Seiväshyppy, Matti Luomansivu 300. Seuran ennätyksiä ei vielä ollut saatu tarkistettua eikä luetteloa niistä ollut. Seura käytti palkintomenoihin 41,628 mk, matka- ja edustuskuluihin 39.391 mk, kilpailuvälineisiin 32.859 mk ja kenttään 519.600 mk. Seuran bruttovaihto oli viime vuonna 2.352.830 mk. Iltamat tuottivat nettoa 268.264 mk.
Todettiin vielä, että sellaiset kilpailupaikalla viime kilpailukautena esiintyneet kauneusvirheet kuin toimihenkilöiden kinasteleminen keskenään joskus itse urheilun kannalta hyvin mitättömistä asioista ei anna nousevalle nuorisolle suinkaan innostusta urheiluun, koska nuorisolle siinä näytetään, että urheilu saattaisi johtaa riitaisuuteen ja yhteishengen heikkenemiseen. Päinvastoin meidän olisi kyettävä osoittamaan nuorisolle, että urheilu kasvattaa ihmisessä hyvää toveri- ja yhteishenkeä, tervettä, raitista ja valoisaa elämänkatsomusta.

Seura anoi 25.1.1958 opetusministeriöltä ja valtion urheilulautakunnalta valtion urheiluvarojen jaossa vuonna 1958 seuran omalle urheilukentälle rakennettavan puku- ja välinesuojan rakentamiseen, kaivon rakentamiseen sekä katsomorakennelman rakennustyön aloittamiseen varoja 200.000 markkaa. Hakemuksen olivat allekirjoittaneet Heikki Mattila ja Antti Karipalo. Urheilukenttä sijaitsi Lauttijärven kylässä. Kenttä todettiin olevan seuraavassa rakennusvaiheessa: Urheilukenttämme saatiin vuoden 1957 kesällä Tmi Kenttämiehet, Seinäjoelta toimesta suorituspaikkojen, juoksuradan ja keskikentän osalta valmiiksi. Seura sai tähän rakennushankkeeseen veikkausvoittovaroja ja Merikarvian kunnalta rahallista avustusta, mutta joutui myös ottamaan lisäksi 10.000 markan lainan. Vuoden 1958 kesällä rakennettiin kentän laidalle yhdistetty puku-, väline- ja katsomorakennus tähän tarkoitukseen saatujen veikkausvoittovarojen ja kunnan rahallisen avustuksen turvin. Rahojen loputtua emme saaneet kaikkia töitä valmiiksi, sillä rakennuksen sisustustyöt ovat suorittamatta, ulkomaalaus puuttuu ja sähkö on rakennukseen vetämättä. Myös kaivon rakentaminen kentän laidalle on välttämätöntä, koska lähellä ei ole vettä urheilijoiden peseytymistä varten.
Hakemuksessa todettiin, että urheilukenttään on käytetty tähän mennessä valtion varoja 800.000 markkaa, kunnan varoja 301.000 markkaa ja seuran omia varoja 752.089 eli kaikkiaan yhteensä 1.853.089 markkaa. Seuran omissa sijoituksissa on laskettu oman työn arvoksi 300.000 markkaa. Seuran ottamien lainojenmäärä oli 220.000 markkaa.
Anomuksessa todettiin, että Lauttijärven Lukko kuuluu Satakunnan piiriin ja se on luokiteltu urheilutoiminnan perusteella II luokkaan. Seura on SVUL:n jäsenseura ja kuuluu liiton alaisiin Urheilu-, Hiihto- ja Pesäpalloliittoihin. Seuran toiminta on ollut perustamisvuodesta 1945 alkaen vilkasta, mitä kuvastaa mm. se, että seura sai vuonna 1949 SVUL:n seurojen koko maata käsittävässä toimintakilpailuissa E-kuokan II palkinnon.
Lauttijärven Lukon toiminta-alueena oli Lauttijärven, Honkajärven ja Källträskin kylät sekä Kuvaskankaan ja Koittankosken kansakoulupiirit. Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1957 yhteensä 153 kortillista jäsentä.
Sanotusta hakemuksesta käy selville, että Lauttijärven Lukon urheilukenttä saatiin kesällä 1957 Tmi Kenttämiehet, Seinäjoelta toimesta suorituspaikkojen, juoksuradan ja keskikentän osalta valmiiksi. Seura sai tätä varten veikkausvoittovaroja ja Merikarvian kunnan avustuksen, mutta seura joutui ottamaan lisäksi 100.000 markan lainan Merikarvian Pohjoisesta Osuuskassasta. Anomusta tehtäessä kentältä puuttuivat vielä puku- ja välinesuoja, kaivo sekä katsomo. Kaivo rakentaminen katsottiin välttämättömäksi sen takia, ettei vettä ollut urheilijoiden peseytymistä varten muuten läheltä saatavissa. Kaivo tulisi 5 metrin syvyiseksi ja siihen laitettaisiin sementtikehä, betonikansi ja tarpeelliset vedenottolaitteet. Sen arvioitiin tulevan maksamaan 60.000 markkaa. Maavallikatsomon arvioitiin tulevan maksamaan 400.000 markkaa.
Hakemuksessa vielä todettiin, että tähän mennessä urheiluhankkeeseen oli käytetty valtion varoja 700.000 markkaa, kunnan varoja 251.000 markkaa ja seuran omia varoja 702.469 markkaa eli yhteensä 1.653.469 markkaa. Oman työn osuudessa oli vapaaehtoisen työn osuudeksi merkitty 300.000 markkaa.
Seuran jäsenmäärä 11.8.1958 oli 170, joista miehiä oli 82, naisia 13, poikia 42 ja tyttöjä 23.
Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1958 154, joista miehiä 67, naisia 22, nuoria ja poikia 42 ja tyttöjä 23.
Seuran tarkoituksena oli vuonna 1959 rakentaa aita kentän ympärille. Seuran tulevaisuudenuskoa kuvastaa, että vuosina 1960-1962 tarkoitus oli rakentaa mahdollisesti urheilutalo.
Hakemuksessa lisäksi todetaan, että Lauttijärven, Koittankosken ja Honkajärven kansakoulujen opettajisto on läheisessä yhteistyössä seuran kanssa ja seura antaa jatkossakin kouluille pitää kaikki tarpeelliseksi katsomansa urheilutilaisuutensa tällä kentällä. Kunnan kansakoululaisten mestaruuskilpailut oli jo kahdesti pidetty seuran kentällä. Myöskin kunnan muilla seuroilla ja yhdistyksillä on oikeus käyttää kenttää kohtuullista vuokraa vastaan.
Urheilukenttä sijaitsi Lauttijärven ja Ylikylän kylien rajalla Kuvaskankaalla ja se oli laajan pitäjän pohjoispäässä ja sen keskeisimmässä paikassa. Kirkonkylään oli valmistunut oma kenttä vuonna 1955, jonne seuran kentältä oli matkaa noin 20 kilometriä, Koittankoskelle noin 8 km, Honkajärvelle noin 7 km ja Kallträskiin noin 10 km. Lauttijärven keskustaajamaan matkaa kertyi noin 5 kilometriä. Kun seuran urheilukenttä sijaitsi Krinnilän harjulla, tarjosi lähimaasto kangaspolkuineen myös hyvät harjoittelumaastot.
Hakemukseen oli vielä liitetty tietoja seuran vuoden 1957 toiminnasta. Seura oli järjestänyt 15 erilaista kilpailutilaisuutta hiihdossa, yleisurheilussa ja pesäpallossa. Hiihdossa oli kilpailtu seuraottelu Siikaisten Sisun kanssa ja järjestetty yhdet piirikunnalliset hiihdot sekä osallistuttu Pirkan hiihtoon. Yleisurheilussa oli järjestetty kahdet sisähyppykilpailut ja maastojuoksukilpailut sekä yhdet piirikunnalliset yleisurheilukilpailut sekä urheilukentän vihkiäiskilpailut. Kunnan mestaruuskilpailut ja jäsentenvälisiä kilpailuja pidettiin vuoden 1957 aikana. Huomionarvoista oli, että mainioita seuraotteluja oli kaikkiaan kolme kertaa kesän aikana. Vastassa olivat Siikaisten Sisu kahdesti ja Kullan Urheilijat. Osanottajia Lauttijärven Lukon kisoissa oli kaikkiaan noin 400.
Lauttijärven Lukko oli mukana pesäpallon perussarjassa, jossa se selviytyi II sijalle lohkossaan.
Seuraennätysluettelo oli myös liitteenä. Tuloksista mainittakoon: 100m 11,4. Pituus 6.33. Korkeus 180. Kuula 13.54. Kiekko 37.77. Keihäs 54.38. 1500m. 4.19,8. 800m 2.05,0. 400m 53,6. 200m 23,8.

Merikarvian Lukon vuosikertomuksesta vuodelta 1958 selviää, että mainittuna vuonna toimi Lauttijärven Lukko ensimmäistä kertaa Merikarvian Lukkona. Seuran nimenmuutoksesta tehtiin aloite jo vuonna 1956, mutta vasta 24.1.1958 yksimielisesti päätettiin seuran nimi muuttaa. Rekisteriviranomainen hyväksyi nimenmuutoksen lopullisesti 3.9.1958, rekisterinumero 74217. Näin seuran toiminta-alue laajeni käsittämään koko kunnan alueen. Se oli ymmärrettävää, sillä seuran jäseninä oli ollut jo pitkään urheilijoita mm kirkonkylästä ja Tuorilasta. nimenmuutoksella pyrittiin kokoamaan pitäjän hajanaista urheiluelämää yhtenäisemmäksi. Tämä oivallettiin Lankoskella ja siellä toiminut Tuorilan Tuisku lakkasi itsenäisen toimintansa ja liittyi alaosastona Merikarvian Lukkoon.
Kesän 1958 aikana Lukko kilpaili seuraotteluissa Siikaisten Sisua vastaan hiihdossa, maastojuoksussa, pesäpallossa ja yleisurheilussa, jotka kaikki Lukko voitti. Lukko sai lopullisesti palkintokaappiinsa Siikaisten Säästöpankin lahjoittaman kiertopalkinnon, josta oli taisteltu kolmasti. Yleisurheilussa kilpailtiin Isojoen Urheilijoiden, Kullaan Urheilijoiden ja Noormarkun Nopsan kanssa, jotka kaikki seuraottelut voitettiin. Seuralla oli siis menestyksekäs urheiluvuosi.
Hiihdossa seuran urheilijat U. Kunnasmaa ja A. Hirvonen voittivat sarjojensa kunnanmestaruudet. O. Korpunen oli Pirkan hiihdossa 7. sijalla. Ilahduttavasti nuori hiihtäjäpolvi oli mukana.
Kentällä jatkettiin rakennustöitä ja sinne valmistui 192.000 markkaa maksanut katsomorakennus pukeutumissuojineen sekä toimitsijain huone, kioski ja varasto.
Seuran hiihtomestareiksi hiihtivät A. Hirvonen, O. Korpunen, P. Aittamäki, A. Palomäki, U. Aittamäki, naisista L. Väliluoma ja tytöistä T. Sinervä. Seuran sisähyppymestareiksi tulivat K. Liutala, O. Korpunen, E. Santa, U. Aittamäki ja A. Salmi. Kesällä M. Luomansivu työnsi seuran uuden kuulantyöntöennätyksen 13,54. Ahlaisten piirikunnallisissa saavuttivat T. Kylvö toisen sijan pituudessa ja nuorten pituudessa E. Santa voitti ja J. Venho oli toinen. Pikkujoulujuhlassa 7.12.1958 jaettiin seuran erikoispalkinnot: vuoden urheilija Olli Korpunen, Touko Kylvö sai rehdin urheilijan palkinnon. Kari Vihervaara palkittiin parhaana nuorisourheilijana. Paras naisurheilija oli Sylvi Haanpää. Jäsenkeräyksestä palkittiin Pentti Aittamäki.
Seuran puheenjohtajana vuonna 1958 toimi Heikki Mattila, varapuheenjohtajana Antti Ahola, sihteerinä Jouko Kunnasmaa, rahastonhoitajana Vilho Pihlava sekä jäseninä Lea Nummelin, Antti Karipalo, Onni ja Toivo Korpunen, Pentti Riihiaho, Aimo Kunnasmaa, Päiviö Tommila ja Veikko Mattila. Urheilu- ja hiihtojaostoa johti Antti Karipalo, Palloilujaostoa Päiviö Tommila, suunnistusjaostoa J. Kunnasmaa, huvitoimikuntaa A. Kunnasmaa, naisjaostoa L. Nummelin ja nuorisojaostoa Heikki Mattila. Seuralla oli lisäksi omat järjestysmiehet ja jäsenkerääjät.
Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1958 yhteensä 154, joista miehiä oli 67, naisia 22, nuoria ja poikia 42 ja tyttöjä 23. Seura hankki tuloja mm. tanssi-iltamilla. Seuralla oli vuonna 1958 kaikkiaan 17 erilaista urheilutapahtumaa, joissa oli yhteensä 469 osanottajaa. Seuran vuoden 1958 jäsenluettelossa esiintyy mm. seuraavia urheilijoita: Pentti Aittamäki, Martti Taipale, Matti Nieminen, Kalevi Tarkkio, Touko Kylvö, Esko Kylvö, Reino Palomäki, Unto Peltoniemi, Raimo Lehtimäki, Seppo Haukoranta, Elias Santa, Jorma Venho, Lauri Hakosalo, Heikki Hakosalo, Arvo Hirvonen, Heikki Mattila, Antti Ahola, Seppo Hirvonen, Pentti Tiittanen, Unto Aittamäki, Jorma Rajamäki, Kalevi Aittamäki, Tapani Tarkkio, Hannu Peltola, Asko Ahola, Tapani Peltola ja Anna-Liisa Pajamäki.
Seuran vuoden 1958 mestarit yleisurheilussa olivat: 100m Touko Kylvö 12.0, 400m Touko Kylvö 53,3, 1500m Pentti Aittamäki 4,30,8, 3000 m Pentti Aittamäki 9.46,6, pituus Touko Kylvö 631, V. Vuorisalo 630, Paavo Hirsimäki 591, kolmiloikka Kalevi Liutala 13,06, Kari Vihervaara 12,41, korkeus Kalevi Liutala 174, Touko Kylvö 165, Paavo Hirsimäki 160, seiväs Veijo Vuorisalo 320, kuula Matti Luomansivu 13,54, Kiekko Esko Kylvö 36,00, Paavo Hirsimäki 34,42 ja keihäs Paavo Hirsimäki 50,10. 18-20- ikäisten poikien 5-ottelun voitti Kalevi Liutala, toisena Seppo Haukoranta ja kolmantena V. Tarkkio. 17-17-vuotiaiden poikien 3-ottelun voitti Veikko Tarkkio, toisena oli A. Palomäki ja kolmantena M. Taipale. 14-15-vuotiaiden poikien 3-ottelun voitti U. Aittamäki, toisena oli M. Nieminen ja kolmantena O. Erkkilä. Naisten 3-ottelun voitti S. Haanpää, toisena oli L. Nevala ja kolmantena P. Haanpää.
Siikaisten Sisun ja Merikarvian Lukon seuraottelun voitti Lukko pistein 224,5 -183,5. Ottelu käytiin Siikaisten urheilukentällä. Lukko sai tällöin neljännellä perättäisellä voitollaan Siikaisten Säästöpankin lahjoittaman kiertopalkinnon omakseen. Tuloksista mainittakoon mm. että 100m voitti P. Myllykallio 12,3 ja toisena oli myös Lukon Touko Kylvö 12,4. Touko Kylvö voitti myös 400m 55,4 ja nyt P. Myllykallio oli toinen 56,0. P. Aittamäki voitti 1500m 4.33,6, toisena O. Korpunen 4.35,4 ja kolmantena H. Lähteenmäki 4.36,6, joten kolmoisvoitto Lukolle. Kuula M. Luomansivu 13,09, toisena R. Palomäki 12,22. Korkeuden voitti Kalevi Liutala 174, pituus V. Vuorisalo 599, kolmas E. Kylvö 587, kuudes Elias Santa 553. 18-20 ikäisten poikien 200m voitti Kalevi Liutala 25,5, toisena Seppo Haukoranta 25,7, neljäntenä Jorma Venho 26,0. korkeus Kalevi Liutala 171, toisena Kari Vihervaara 168. 16-17 ikäisten poikien 100m sai Lukon trio kolmoisvoiton Jorma Venho 12,5, toisena Lauri Hakosalo 12,7 ja kolmantena O. Virtanen 12,7. Pituuden voitti Jorma Venho 580, toisena Elias Santa 564 ja kolmantena Lauri Hakosalo 548, siis jälleen hieno kolmoisvoitto Lukolle. Kuulassa V. Tarkkio voitti 12,33 ja Elias Santa oli kolmas tuloksella 12,05. Naisten pituuden voitti S. Haanpää 428.
Merikarvian Lukon ja Siikaisten Sisun seuraottelu kisattiin 14.8.1957 Kuvaskankaalla. Lukko voitti pistein 90-87. Lukon menestyneitä olivat: 100m voitti T. Kylvö 12,2, 1500m voitti P. Aittamäki 4.33,8, kolmiloikan voitti Kalevi Liutala 12,57, toisena H. Vuorela 12,05. 20 ikäisten poikien 100m voitti Seppo Haukoranta 12,1, neljäntenä Jorma Venho 12,6. 20 ikäisten korkeuden voitti Kalevi Liutala 160, toisena Seppo Haukoranta 155.
MeLu voitti Siikaisten Sisun 24.8.1958 pistein 224,5 – 183,5 ja sai kiertopalkinnon yksin haltuunsa.
MeLu voitti Noormarkun Nopsan pistein 90-87 14.8.1958
MeLu voitti Isojoen Urheilijat pistein 103-84.
16.2.1958 kylien välisen viestinhiihdon 3x10km voitti Kuvaskangas jo kolmannen kerran peräkkäin saaden kiertopalkinnon haltuunsa. 16.3. 958 seuran hiihtomestareiksi tulivat O. Korpunen, A. Hirvonen, Pentti Aittamäki, A. Palomäki, U. Aittamäki, L. Väliluoma ja T. Sinervä.
MeLu voitti Siikaisten Sisun hiihdossa 56-50. 27.4.1958 seuran sisähyppymestareita olivat Kalevi Liutala, O. Korpunen, E. Santa, U. Aittamäki ja S. Salmi. MeLu voitti Siikaisten Sisun maastojuoksukilpailussa pistein 45-43. 6.7.1958 kilpailtiin Paulakankaan Poikain pokaaliottelu koulupiirien välillä. Voittaja oli Kuvaskangas. Nimenmuuton vuoksi seura piti kaksi yleistä kokousta asian vuoksi 1.7. ja 15.7.1958. Pesäpallossa hävittiin Pomarkun Pyrylle juoksuin 17-2, mutta 20.7.1958 seura voitti Siikaisten Sisun juoksuin 27-7-.
MeLu voitti Kullaan Urheilijat 27.7.1958 pistein 103-65. M. Luomansivu työnsi kuulassa seuraennätyksen 13,54. Pesäpallossa voitettiin 31.7.1958 Isojoki juoksuin 4-2. 6.8.1958.
Ukkomiehet voittivat poikamiehet pesäpallossa juoksuin 26-12. Seuran mestaruuskilpailut olivat 31.8.1958. Joulujuhlassa 7.12.1958 palkittiin vuoden parhaana urheilijana Olli Korpunen. Touko Kylvö sai rehdin urheilijan palkinnon ja Kari Vihervaara oli paras nuorisourheilija. Sylvi Haanpää oli paras naisurheilija. Jäsenkeräyksestä palkittiin Pentti Aittamäki.
Seuran urheilijoista Touko kylvö oli toinen pituudessa ja nuorten pituudessa Elias Santa voitti ja Jorma Venho oli toinen. Isojoen Urheilijat voitettiin pesäpallossa toistamiseen juoksuin 11-6. 10.8.1958 voitettiin Isojoen Urheilijat yleisurheilussa pistein103-84. Ottelun aikana käytiin keskustelua lajijaosta.
Seura käytti vuonna 1958 palkintoihin 59.033 mk, matka- ja edustuskuluihin 61.370 mk ja kilpailuvälineisiin 22.078 mk. Iltamat tuottivat 343.665 mk. Seuran johtomiehet saattoivat todeta, että Merikarvian Lukko tunnetaan jo muuallakin kuin vain omassa pitäjässä.
Seuran urheilijat saivat käyttöönsä edustuspuvun, joten näinkin seura huomattiin kilpailupaikalla uudella tavalla.
Seuran puheenjohtajana oli Heikki Mattila, varapuheenjohtajana Antti Ahola ja sihteerinä Jouko Kunnasmaa sekä rahastonhoitajana Vilho Pihlava. Urheilu- ja hiihtojaostoa johti Antti Karipalo ja nuorisojaostoa Heikki Mattila.
Seuran edustuspuvun värit olivat tummansininen puku, jossa puseron hihansuut, vyötärö ja olkapäät kirkkaan keltaiset, siis Satakunnan värit, mutta sininen on tummempi
Nimimerkki A.A.A.A. julkaisi Kronikan Lukon pesäpalloilijoista 7.12.1958:
Ruonelan Tenho on lukkari sakin,
vaikkei olekaan joukosta huutaja pahin,
Syöttöjä hän antaa suoraan ja väärään,
kentälle ristiviitosta määrää.
Kierä hän on tositoimessaan,
sen vastustajakin tunnustaa.
Takapuolensa kai joskus vaan
paidanpalteella hunnuttaa.
*
Siepparin paikasta sotaa on käyty:
mistähän siihenkin nuoruutta löytyy.
Aholan Pentti sakin vanhin lienee,
mutt`siepparin paikalla hän voiton vienee.
Haukorannan Seppo siinä kuntoansa koitti,
mutt´kesken kesän hän kesälomille loikki.
*
Ykköseltä nousun alkoi Kallioisen Antti,
mutt vaatimimmissakin paikoissa mainetta hankki.
”Yritetään taas”, sanoi silloin tällöin Antti,
kun vastustaja juoksuluvuss´ edelle hankki.
Joskus hän itsensä kärpäseks´kärkkyy,
mutt´siitä ei pelityyli silti päässyt särkyyn.
*
Polttajan paikalla Mauno oli nopee,
sen kyllä vastustajat pian tuli kokeen,
pallot kun sieppaili sieltä ja täältä,
silti hän ehti vaikka seisomaan päällään.
Kesken heittää sai Maunokin pelit,
kun kenttäharmaat päällensä veti.
Kovin me Maunoa kaivattiin,
kun tapulikylältä päihin saatiin.
*
Tommilan Päiskän pitäisi olla pesäpallon pää,
mutt´johtajan taidossa hän jälkeen jää.
Perämies on paikallaan ykkösen, kakkosen eikä hän turhista asioista tappele.
Honkalaiset kentälle Traadellaan tuo,
palkaksi siitä hän limpsapullon juo.
*
Uudentalon Touko joukon vahvin mies,
itse hän kakkoselle valitsi tiens´.
Mutt´saki sen päätti, että sinne ei,
ja yhteishenki hänet kolmosvaraks´vei.
Siellä sitä olikin Toukolla työtä,
Tenholle hän huusi” Älä vielä syötä”,
Erkkilän metsässä kun juosta sai myötä.
Onhan se touko myös hirmuinen lyöjä.
*
Pöntysen Jorma pelitaitoaan korjaa,
varamies ennen, nyt kolmosta hoitaa.
Vaihtolyöjää kun tarvitaan,
siinä Jormankin nimi mainitaan.
A-sakissa hän olla tahtoo,
Beehen jos pyydetään, hän kotiin lähtee.
Mutta olkoon Aassa, se on päätös sakin,
eikä hän olekaan porukan pahin.
*
Mattilan Ossi kävi muurariks´koulun.
Kakkosen takana hän kentällä touhuu.
Lyöjänä lujana myös tunnetaan,
mutt´harvemmin hän juoksuja saa.
Ossi on ovela, hän kyllä vaihtaa.
sillä muka voisi palloa kaihtaa,
kyllä Kallträskinssäkin pallot pyörii.
Armeijassa rullissa nykyään hyörii.
*
Varamiehenä itseään piti Opettaja-Heikki,
muka liia raskasta ois´moinen palloleikki.
Annikkikin sanoi:” Älä Heikkiä peliin vaaadi,
sillä hän on siihen leikkiin liian paksu faari”.
Mutta Heikki se piikkarit jalkaansa hankki,
ja kahteen kertaan kohta kotipolun klämpsi.
Kaukana Heikillä pelist´oli leikki,
vaikka ne häntä Köörtilässä lusikalla heitti.
Vieläkin varmaan on varpaissa mustaa,
punumattakaan sitten paikoista muista.
*
Järvenpään Simo, sakin kuopus ja kloppi,
ukkomiehiä vastaan vasta pesäpallon oppi,
mutta sisua oli Simolla aina koppariks´asti,
parhaiten hän takarajalla vahti.
Sieltä pallon siivitti kotiin asti.
Ruotsissa nyt on tämä palloilijamahti.
*
Asunnon peli ensin varmalta näytti,
jopa sormenpäätään räpylänä käytti,
mutt´siinäpä rytäkässä sormikin katkes´,
ja siihen se Auliksen pelikin ratkes´.
*
Autimon Reino tässäkin on myöhäss,
aina hän alun jälkeen kentällekin ryöhäs´,
Saki siit´oli hermona aina ja kovin,
Heikki kyllä lohdutteli:” Odotetaan vielä tovin”.
Sauhan se Reinokin kassansa laskuun,
ja kohta jo pallo lensi paljaaseen tassuun.
Kohvakka Reinolle lusikan määräs´,
eikä se ois´ollutkaan paikassa vääräs´.
*
Aktiivina ei ole enää Karipalon Antti,
syötön valvojan tarkkuutta tarvittiin.
Kotipuolessa Antilla oli vinkkari kourass´,
kun hän lukkarin toimia seuras´.
”Ei tullut juoksua”, sanoi Antti taas,
omatkin pakkas´siitä manailemaan.
*
Kunnasmaan Jouko vaan pännää käyttää,
kun hän pelipöytäkirjaa täyttää.
”Kuutonen lyömään”, hän huuteli Jouko,
vaikka viimeksi palanut oli Uudentalon Touko.
Juoksuluvusta hän ei selvää tee,
vaikka sitä yks´ja toinen utelee.
*
Viimeksi vuorossa on tuomari taattu,
vaikka kukapa se takaa niiden tuomioiden laatuun.
Pilliinsä hän puhaltaa, vaikka ”kerkesin mä varmaan
mun se aina pölttaa, no, sen nyt kyllä arvaa”.
Lopputulos oli kolme ja nolla,
vaikka toisinkin se olisi voinut olla.
*
Jos tässä jutussa jotain on lyöty,
niin kostosta koskaan ei paljon ole hyötyy.
Lopuksi mä tahdon vielä kavereita kiittii,
jos yhteishenki yhtä hyvänä vielä meillä riittää,
niin ensi kesänä miehen voimalla voitetaan.

Näin hienosti nimimerkki riimitteli vuonna 1958 arkistokappaleen mukaan.

Merikarvian Lukon luokiteltuja urheilijoita olivat vuonna 1960 seuraavat: Olavi Jakonen seiväshypyssä 370, saavutettu 10.7.1960. Kalevi Liutala 3-loikassa 13.24, saavutettu Isojoella 31.7.1960. Reino Palomäki kuulassa 12,82, saavutettu Isojoella 31.7.1960. Jorma Venho 100m 11,5, saavutettu Porissa. Kari Vihervaara korkeus 179, saavutettu 10.7. Merikarvialla. Jouko Elevaara korkeus 168, saavutettu Merikarvialla 10.7.1960. Lauri Hakosalo 3-loikka 12,86, saavutettu Merikarvialla 10.7.1960. Esko Kylvö, pituus 609, saavutettu Merikarvialla 10.7.1960. Touko Kylvö 400m 54,2, saavutettu 10.7.1960. Lisäksi 1000m viestijoukkue 2.09,0 Isojoella 31.7.1960, jossa juoksivat Olavi Jakonen, Kalevi Liutala, Jorma Venho ja Touko Kylvö.
Merikarvian Lukko järjesti 10.7.1960 piirikunnalliset yleisurheilukisat urheilukentällään.
Seuraottelussa Isojoen Urheilijoita vastaan 31.7 1960 saavutti pituudessa Jorma Venho tuloksen 629. Seiväshypyssä Olavi Jakonen 330 ja Jouko Elevaara 310. Korkeudessa Kari Vihervaara 170. 3-loikassa Kalevi Liutala 13,24 ja Kari Vihervaara 13,14. 100m Jorma Venho ja Kalevi Liutala molemmat 12,0. Naisten pituudessa Sylvi Haanpää 4,48 ja Pirkko Haanpää 3.88. Seuraottelun voitti Isojen Urheilijat pistein 104-99.
Isojoen Urheilijoiden kansallisissa hiihtokilpailuissa 21.2.1960 menestyivät Kaarlo Linden MeLu miesten 20 km:llä toisella sijalla ajalla 1.46,04 ja Unto Kunnasmaa 6. sijalla ajalla 1.58,42. Poikien alle 16 sarjassa Pentti Tiittanen oli kolmas 5 km hiihdossa ajalla 31,15. Ikämiehissä Arvo Hirvonen oli 10 km hiihdossa ajalla 55.37 kolmas häviten Noormarkun hiihtomestari Onni Hatanpäälle vain 33 sekuntia.
Merikarvian Lukon toimintavuoden 1959 kertomuksesta selviää, että seuran hiihtäjät saavuttivat hyviä tuloksia. Kankaanpäässä maakuntaviestin B-sarjassa sijoitus oli toinen. Niinpä maakunnan lehdetkin ihmettelivät Merikarvian Lukon yllättävän hyvää hiihtoa, sillä peräti 15 muuta joukkuetta jäi seuran taakse. Piirin nyrkkeilymestaruuskisoissa oli myös seuran urheilijoita ja hyvillä sijoilla. Piirinmestaruus saatiin ja pronssisija. Nämä sijoitukset tulivat Tarkkion veljeksille Voitolle ja Veikolle. Yleisurheilussa etenkin seiväshypyssä on menty lujasti eteenpäin, sillä Olavi Jakonen jo alkukesästä saavutti 380 tuloksen, lisäksi Olavi oli kymmenottelussa hyvin sijoittuneena. Piirinmestaruus tuli Kari Vihervaaralle nuorten korkeushypyssä tuloksella 171. Pesäpalloakin on pelattu lähinnä kuitenkin ystävyysottelutasolla. Lentopalloa on harrastettu lähinnä kyläkunnittain.
Kuvaskankaan eduksi päättyi opettaja Nummelin kiertopalkinnosta kisailu.
Seuran urheilukentällä jatkettiin rakennustoimintaa, lähinnä sisustettiin puku- ja välinesuojaa. Huoneet paneloitiin ja maalattiin säälakalla.
Seuran eri sarjojen hiihtomestarit ratkaistiin ja voittajia olivat Unto Kunnasmaa, Arvo Hirvonen, Voitto Tarkkio, Kari Vihervaara, Hannu Peltola, Reijo Rantanen, Pentti Vanhatalo, Annikki Karipalo ja Pirkko Haanpää. Pesäpallo-ottelussa Lukko voitti Köörtilän Kirin 12-11. Lukko sai jo toisen kiinnityksen Krinnilän kiertopalkintoon, kun seura voitti Isojoen Urheilijat 112-89 yleisurheilussa. Vuoden parhaaksi urheilijaksi nimettiin Olavi Jakonen. Paras hiihtäjä Kaarlo Linden sai Turun Kultasepän lahjoittaman palkinnon. Reino Autimo sai pesäpalloilijan palkinnon ja nuorisourheilijan palkinnon pokkasi Matti Nieminen. Piirinmestarit Kari Vihervaara ja Voitto Tarkkio huomioitiin myös seuran pikkujoulujuhlassa.
Johtokunnassa puhetta johti Heikki Mattila, varapuheenjohtajana oli Antti Ahola, sihteerinä Jouko Kunnasmaa ja jäseninä Antti Karipalo, Lea Nummelin, Onni Korpunen, Eero Tarkkio, Aimo Kunnasmaa, Veikko Mattila, Raimo Lehtimäki ja Vilho Pihlaja. Urheilu- ja hiihtojaostoa johti Karipalo, palloilujaostoa Antti Ahola ja suunnistusjaostoa Jouko Kunnasmaa. Huvitoimikuntaa johti Aimo Kunnasmaa, naisjaostoa Nummelin ja nuorisojaostoa Mattila. Seuralla oli myös järjestysmiehiä, joina toimivat V. Tarkkio, V. Pihlava, J. Pöntynen, J. Kunnasmaa, A. Karipalo, M. Luomansivu, S. Haukoranta ja A. Pajunen.
Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1959 kaikkiaan 157. Miehiä oli 65, naisia 22, poikia 49 ja tyttöjä 21.
Seura järjesti tanssi-iltamia. Kaikkiaan kilpailutoiminnassa kauden aikana oli ollut noin 380 osanottajaa. Seuralla oli luokiteltuja urheilijoita seuraavasti: B-luokassa yksi, C-luokassa 4, nuorista B-luokassa 3, C-luokassa 2 ja pojista yksi oli A-luokassa ja samoin yksi B-luokassa ja C luokassa 4.
Seuran mestarit yleisurheilulajeissa olivat: 100m Seppo Haukoranta 12,6. 400m Kaarlo Linden 56,0. 1500m Kaarlo Linden 4.38,6. Korkeushyppy Kari Vihervaara 168. Kuula Olavi Jakonen 12,90. Kiekko Olavi Jakonen 32,05. Seiväshyppy Olavi Jakonen 362. pituus Olavi Jakonen 581.
Seuran talouden osalta voidaan todeta, että seura käytti palkintomenoihin 51.838 mmk, matka- ja edustuskuluihin 68,840 mk, kilpailuvälineisiin 8.520 mk. Iltamat olivat tuottaneet 242.912 mk.
Yhteenvetona todetaan urheiluvuodesta 1959, että oma kilpailutoiminta oli jonkin verran suppeampaa kuin vuonna 1958, mutta silti tehtiin hyviä tuloksia. Arveltiin, että liian tiheästi pidetyt jäsentenväliset voivat viedä kiinnostusta sekä urheilijoiden että suuren yleisön silmissä. Eräs seuran johtohenkilö arveli, että tanssi-iltamien oikeat pitämiskerrat asettuisivat noin 8-12 kertaan, jolloin myös tulisi olla parhaat orkesterit soittamassa.
Seura sai vuonna 1959 hiihdon maakuntaviestissä Kankaanpäässä B-sarjassa toisen sijan. Maakunnan lehdet kertoivat” Merikarvian Lukon yllättävän hyvästä hiihdosta”.
Seurassa on myös nyrkkeilijöitä. Piirinmestaruus tuli ja kunniapalkinto erittäin lupaavasta ja kauniista nyrkkeilystä. Lisäksi pronssimitali saatiin. Niiden tuojina olivat Voitto ja Veikko Tarkkio.
Olavi Jakonen saavutti seiväshypyssä tuloksen 380, joka oli piirin kolmanneksi paras tulos. Jakonen menestyi hyvin myös piirin 10-ottelussa. Piirinmestariksi tuli Kari Vihervaara korkeudessa 171 tuloksella. Pesäpallossa vain yksi ystävyysottelu ulkopuolella oli oman seuran toiminnassa. Lentopalloa pelattiin kyläkunnittain. Kuvaskangas voitti opettaja Nummelinin kiertopalkinnon.
Talvella hiihtomestareiksi tulivat sarjoissaan Unto Kunnasmaa, Arvo Hirvonen, Voitto Tarkkio, Veikko Tarkkio, Jouko Elevaara ja Pirkko Ollila. Sisähyppymestareiksi leivottiin sarjoissaan Paavo Hirsimäki, Onni Korpunen, Voitto Tarkkio, Kari Vihervaara, Hannu Peltola Reijo Rantanen, Pentti Vanhatalo Annikki Karipalo ja Pirkko Haanpää. Pesäpallo-ottelussa Lukko voitti Köörtilän Kirin juoksuin 12-11. Lukko voitti Isojoen pistein 112-89 ja sai toisen kiinnityksen Krinnilän kiertopalkintoon. Pikkujouluissa 6.12. jaettiin seuran parhaan urheilijan palkinto Olavi Jakoselle. Paras hiihtäjä Kaarlo Linden sai Turun Kultasepän lahjoittaman palkinnon. Reino Autimo pokkasi parhaan pesäpalloilijan palkinnon ja nuorisourheilija oli Matti Nieminen. Piirinmestarit Kari Vihervaara ja Voitto Tarkkio saivat erikoispalkinnon.
Unto Aittamäki ja Pentti Tiittanen olivat SVUL:n II luokan hiihtäjiä. III luokan hiihtäjiä olivat Tapio Blomberg, Jouko Elevaara, Aatos Mäkelä ja Juhani Tuominen.
Merikarvian Lukon luokitellut vuoden 1959 urheilijat olivat: Olavi Jakonen seiväs 380, Touko Kylvö 400m 53.1, Matti Luomansivu kuula 13,30, Kari Vihervaara korkeus 171, Pertti Järvenpää kuula 10,79, Matti Nieminen korkeus 160, Unto Aittamäki korkeus 150, Jouko Elevaara korkeus 155, Veikko Tarkkio 161, Martti Taipale korkeus 158, Olavi Virtanen 100m 12,2.
Merikarvian Lukko voitti Noormarkun Nopsan pistein 90-89 yleisurheilun seuraottelussa 14.8.
Tuloksista mainitsen 100m Touko Kylvö 12,2. Kolmiloikka Kalevi Liutala 12,57. 20 v 100m Seppo Haukoranta 12,1 ja neljäs J. Venho 12,6. 17 v. 200m Jorma Venho 25,7 ja neljäs L. Hakosalo 26,6.
17v. pituus Elias Santa 590 ja toinen Lauri Hakosalo 572. 4x100m viesti Lukko 47,2 (Seppo Haukoranta, Elias Santa, Kalevi Liutala ja Touko Kylvö).
Merikarvian Lukko voitti Isojoen Urheilijat yleisurheilussa pistein 103-84. Tuloksista mainitsen:
100m Touko Kylvö 12,0 ja kolmas Reijo Kallioinen 12,3. 400m Touko Kylvö 53,7. Pituushyppy Touko Kylvö 617 ja kolmas Elias Santa 584. Kolmiloikka toinen Kalevi Liutala 12,87. Korkeus toinen Kalevi Liutala 170 ja neljäs Seppo Haukoranta 150. Kiekko kolmas Esko Kylvö 32,78 ja neljäs Vilho Pihlava 32,60. Ikämiesten 100m Onni Korpunen 13,3 ja toinen Viljo Vuorinen 13,3. Ikämiesten keihäs Onni Korpunen 48,35 ja toinen Toivo Korpunen 41,89. 18-20 v 800m Pentti Aittamäki 2.10,8 ja toinen Voitto Tarkkio 2.14,4. 18-20 v. korkeus Kari Vihervaara 172 ja neljäs Elias Santa 145. 16-17 v 100m Olavi Virtanen 12,5 ja toinen Jorma Venho 12,5. 16-17 v, pituus Lauri Hakosalo 580 ja toinen Jorma Venho 573. Nuorten 4x100n viesti 47,5 ( O.Virtanen, S. Haukoranta, Elias Santa ja Kalevi Liutala).
Merikarvian Lukko voitti Kullaan Urheilijat yleisurheilussa 27.7.1958 pistein 103 - 65. Tuloksista mainitsen: 100m Touko Kylvö 12,0 ja toisena Kalevi Liutala 12,1. 400m Touko Kylvö 54,8 ja kolmas A. Myllykallio 58,1. 3000m O. Korpunen 10.00,6 ja toinen Pentti Aittamäki 10.13,0. Korkeus Kalevi Liutala 165 ja kolmas Seppo Haukoranta 160. Kolmiloikka Kalevi Liutala 12,63 ja kolmas Paavo Hirsimäki 12,29. Kuula toinen M. Luomansivu 13,54 ja neljäs Ismo Rajala 12,08. Kiekko kolmas Paavo Hirsimäki 34,26 ja neljäs Esko Kylvö 32,43. Keihäs Paavo Hirsimäki 49,29 ja toinen Esko Kylvö 48,97, kolmas O. Korpunen 48,94 ja neljäs R. palomäki 48,82. 20 v. 800m Pentti Aittamäki 2.11,2 ja toinen V. Tarkkio 2.15,8. Pituus Jorma Venho 5.94 ja toinen Elias Santa 5.92. 16.17 v. 300m Jorma Venho 41,5 neljäs Kari Vihervaara 48,0. Kuula kolmas Elias Santa 11,95 ja neljäs M Luomansivu 11,01. 15 v. 60m U. Aittamäki 8,3 ja toinen Matti Nieminen 8,5. Kolmiloikka Matti Nieminen 11,28.
Lauttijärven Lukko voitti Siikaisten Sisun pistein 45-43 murtomaajuoksussa. Yleisen sarjan 3 km voitti Sisun Kaarlo Linden Leväsjoelta, mutta toisena oli Lukon Olli Korpunen 11.05 ja kolmantena Heikki Lähteenmäki 11,19. 18-20 v 3 km toisena oli Pentti Aittamäki 11,28 ja kolmantena oli Voitto Tarkkio 12,06. 16-17 v. 2 km toinen Arvi Nevala 7.58 ja neljäntenä Veikko Tarkkio 8.12.
alle 15 v 1km voitti Matti Nieminen 3.12, toinen Unto Aittamäki 3.12 ja kolmas Pentti Tiittanen 3.15. 10. sijalla oli tuleva seiväshyppysuuruus ja kansanedustaja Antti Kalliomäki 3.39.
Merikarvian Lukon sarjakilpailuissa saavutettiin vuonna 1958 mm seuraavia tuloksia: Heittosarjan paras oli Paavo Hirsimäki 1778 pisteellä: kuula 12,46, kiekko 34,57, keihäs 48,25. Toinen oli Reino Palomäki 1645 pistettä, kolmas Matti Luomansivu 1502 pistettä, neljäs Esko Kylvö 1483 pist. viides Onni Korpunen 1442 pist. ja kuudes Vilho Pihlava 1335 pist. Hyppysarjan voitti Paavo Hirsimäki 1585 pist.: korkeus 155, kolmiloikka 12,59 ja pituus 564. Toinen oli Touko Kylvö 1537 pist.: mm pituus 576. Kolmas oli Jorma Venho, neljäs Voitto Tarkkio 1331 pist.ja viides Veikko Tarkkio 1255. Pikajuoksusarjan voitti Touko Kylvö 1611 pist. 100m 12,2 200m 25,0 400m 58,3. Toinen Seppo Haukoranta 1254 pist. ja kolmas oli Unto Kunnasmaa 781 pist. Keskimatkojen sarjan paras oli Pentti Aittamäki 1765 pist.: 800m 2.15,5 1500m 4.30,8 ja 3 000m 9.45,6. Toinen oli Olli Korpunen 1742 pist. Kolmas oli Heikki Lähteenmäki 1532 pist. Alle 19 v. 5-ottelun voitti Voitto Tarkkio 2065 pist. Toinen Veikko Tarkkio 1930 pist. Kolmas oli Anto Palomäki 1559 pist. Alle 15 v. 3-ottelun voitti Unto Aittamäki 253,6 pist. Toinen oli Matti Nieminen 240 pist. Kolmas oli Onni Erkkilä 204,4 pistettä.
Merikarvian Tuisku r.y. Lankoskelta ilmoitti Merikarvian Lukolle, että Lukkoon on ostanut jäsenkortin kaikkiaan 31 henkilöä mm Paavo Hirsimäki ja Viljo Vuorinen sekä Voitto, Veikko , Markku ja Marja-Sisko Tarkkio. Maisa ja Pekka Rajajärvi Timo Rajala, Kalevi Ojantakanen, Unto Aarniomäki, Erkki Kuuskeri, Pertti Laasonen ja Martti Etelätalo sekä Eero, Matias ja Hilma Harna.

SVUL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Jukka Laaksonen lähetti Turun ja Porin läänin urheilulautakunnalle puoltavan kirjeen 29.1.1958, jossa hän viittasi Lukon anomukseen saada veikkausvoittovaroista urheilukentän katsomon rakentamiseen. Laaksonen toteaa, että Lauttijärven Lukko toimii Merikarvian pitäjän Lauttijärven kylässä ja syrjässä itse pitäjän keskustasta. Seura on saanut erinomaisen uutteralla ja omatoimisella toiminnallaan läpivietyä oman urheilukenttäsuunnitelmansa lähes päätökseen saakka. Tällainen uhrautuva toiminta pienellä kyläseuralla on vaatinut lähes voittamattomia vaikeuksia, jotka seura on kuitenkin sitkeällä ponnistuksella ja suurilla taloudellisilla uhrauksilla saanut vietyä näinkin pitkälle. Tämä on osoitus siitä omatoimisuudesta, jota ensi sijassa olisi huomioitava myös veikkausvoittovaroja jaettaessa. Puollamme mielihyvin seuran anomusta, jotta kentälle saadaan katsomorakennus ja kaivo.
Seura anoi kaikkiaan 200.000 markkaa opetusministeriöltä ja valtion urheilulautakunnalta 25.1.1958. Anomuksen olivat allekirjoittaneet pj. Antti Karipalo ja sihteeri Heikki Mattila.
Valtion urheilulautakunta puheenjohtajansa Kauno Kleemolan allekirjoituksella myönsi Lauttijärven Lukolle 20.5.1958 yhteensä 100.000 markkaa pukusuojaa varten.

Lukon jäsentenväliset hiihtokilpailut Maamiesseuran luona pidettiin 16.2.?, joissa Kuvaskangas voitti kylien välisen 3x 10 km viestinhiihdon ajalla 1.55,0 ja kylä sai sillä omakseen kauppias L. Autimon lahjoittaman kiertopalkinnon. Nuorten hiihtoihin osallistui kaikkiaan 40. Keli oli mainio. Kuvaskankaan voittoisassa joukkueessa hiihtivät Unto Kunnasmaa, Unto Peltoniemi ja Väinö Karipalo. Toisena oli Koittankoski. Joukkueessa hiihtivät Olli Korpunen, Kauko Nummelin ja
MeLun piirikunnalliset yleisurheilukilpailut pidettiin 21.8.1961 Lukon kentällä sateen ja tuulisen sään vallitessa. Tuloksia: 100m kolmas Voitto Tarkkio 13,5. 400m voittaja Veikko Tarkkio 60,3. Toinen Voitto Tarkkio 62,4. Kolmas Jouko Elevaara 65,8 ja neljäs Esko Alakangas 70,0. 1500m voitti Antti Mäntylä 4.58 ja toinen oli Heikki Lähteenmäki 4.59. Kuulan voitti Reino Palomäki 12.16 ja toinen oli Veikko Tarkkio 12.04. Seiväshypyn voitti Jouko Elevaara 310. Kolmas oli Voitto Tarkkio 290. 18-20 v korkeuden voitti Veikko Tarkkio 155. Toinen oli Olavi Rikalainen 155. Neljäs oli Jouko Elevaara 155. 16-17 v pituushypyn voitti Olavi Rikalainen 504.
MeLun puheenjohtajana toimi Jouko Kunnasmaa, varapuheenjohtajana Heikki Mattila ja sihteerinä Antti Karipalo.
MeLu voitti Isojoen Urheilijat yleisurheilussa 6.8.1961 pistein 111-88. Kuulassa oli R. Palomäki toinen 12.60 ja Paavo Hirsimäki neljäs 12.38. Ikämiesten 100m toinen O. Korpunen 13,6. ja K. Nummelin neljäs 14,3. 100m toinen Jorma Venho 12,0 ja neljäs Touko Kylvö 12,6. 3000m voitti Antti Mäntylä 10,23,0 ja toinen oli Heikki Lähteenmäki 10,27,0. Seiväshypyssä toinen Matti Nieminen 310 ja neljäs Voitto Tarkkio 280. Pituuden voitti Jorma Venho 645 ja Esko Kylvö oli toinen 633. Kolmiloikan voitti Kalevi Liutala 13,23. Toinen oli Matti Nieminen 13,15.Kiekossa oli kolmantena Esko Kylvö 31,54 ja neljäs Veikko Tarkkio 27,83. 16-17 v 200m kolmas oli A. Juhola 26,0 ja neljäs oli P. Tiittanen 26,1. 18-20 v. korkeudessa toinen oli V. Tarkkio 165 ja kolmas Olavi Rikalainen 160. Naisten pituuden voitti Sylvi Haanpää 430. Alle 15 v. 60m voitti A. Elovaara 8,1.
MeLun sisähyppykilpailuissa 9.4.1961 3-ottelussa ( korkeus, pituus ja kolmiloikka) voitti Voitto Tarkkio ja toinen oli Jouko Elevaara. 16-17-v paras oli Olavi Rikalainen ja toinen oli Antti Pihlajamäki.
MeLun jäsentenvälisessä hiihtokisassa voitti ikämiesten 10 km Arvo Hirvonen 36,24. 17-18 v 10 km voitti Jouko Elevaara 35,30 ja toisena oli Pentti Tiittanen 35,43. 15-16-v 5 km paras oli Kalle Toivonen 19,35 ja toinen oli Kalle Aitasalo 21,17. 12-13-v. 2 km voitti Ismo Peltola 8,36. Toinen oli Seppo Hirvonen 8,49 ja kolmas oli Jorma Rajamäki 9,16. Neljäs oli Kalevi Aittamäki 9,28 ja viides Pekka Rajajärvi 9,30. 10-11 v 2 km voitti Reijo Syrjäsalo 9,59. 12-13 v tyttöjen 2 km voitti Anna-Liisa Pajamäki 10,49 ja toinen oli Aulikki Korpunen 10,50.
MeLun kokonaisjäsenmäärä oli vuonna 1961 74, joista miehiä oli 51 ja naisia 18.
MeLun jäsenmäärä vuonna 1960 oli 160, joista miehiä 57, naisia 13, poikia 42 ja tyttöjä 23

Seuraottelu 31.7.1960? MeLu Isojoen Urheilijat voitti Isojoki pistein 104-99. Tuloksista totean, että Jorma Venho oli 100m toinen 12.0 ja kolmas oli Kalevi Liutala 12,0. Touko Kylvö oli 400m toinen 53,8. Neljäs A. Mäntylä 65,0. 3000 m A. Mäntylä toinen 10,27 ja Heikki Lähteenmäki kolmas 10,34. 800m toinen Pentti Tiittanen 2,15,0 ja neljäs Veikko Tarkkio 2,41. Ikämiesten 100m toinen Onni Korpunen 13,0 ja neljäs K. Nummelin 13,7. 17 v. 200m kolmas Pentti Tiittanen 26,4 ja neljäs Jouko Elevaara 28,0. 15v 60m Ari Elovaara toinen 8,0 ja kolmas Heikki Vanhatalo 8,2. 20 v korkeus voittaja Kari Vihervaara 170 ja toinen Veikko Tarkkio 155. Seiväshypyn voitti Olavi Jakonen 330 ja toinen Jouko Elevaara 310. Pituushypyn voitti Jorma Venho 629 ja toinen oli Touko Kylvö 584. 15 v. pituudessa toinen oli Ari Elovaara 497 ja neljäs Heikki Vanhatalo 458. Kolmiloikassa Kalevi Liutala oli toinen 13,24 ja Kari Vihervaara kolmas 13,14. Naisten pituuden voitti Sylvi Haanpää 4.48 ja toinen oli Pirkko Haanpää 3.88. Kuulassa R. Palomäki oli toinen 12,82 ja kolmas M. Luomansivu 11,78. Kiekon voitti Olavi Jakonen 36,05 ja kolmas oli M. Luomansivu 32,72. Keihäässä R Palomäki oli toinen 48,39 ja kolmas oli O. Korpunen 47,05. 17 . kiekossa kolmas oli P. Tuulivaara 31,00 ja neljäs T. Peltola 30,18.
Kunnan mestaruuskilpailut pidettiin Lukon kentällä vuonna 1960.
Isojoen Urheilijoiden kansallisissa hiihtokilpailuissa MeLun Kaarlo Linden sijoittui miesten 20 km hiihdossa toiseksi ajalla 1.46,04 ja Unto Kunnasmaa oli kuudes 1,58,42. Poikien alle 16v. 5 km Pentti Tiittanen oli kolmas ajalla 31,22. Ikämiesten 10 km oli Arvo Hirvonen kolmas ajalla 55,37.
Vuonna 1960 Olavi Jakonen kuului Piirin ns. valmennuksen ulkorenkaaseen. Hän sai liitolta 3-6 valmennus- ja harjoituspäivää hyväkseen.

Merikarvian Lukon piirikunnalliset kilpailut Kuvaskankaalla pidettiin Kuvaskankaalla hyvässä kilpailusäässä. Yleisöä oli 200 henkeä. Tuloksia: Kauko Välimaa Köörtilän Kiristä oli toinen 100m 11,7. 400m Touko Kylvö toinen 53,6. 3000m voittaja A. Mäntylä 10,07,0 ja toinen Heikki Lähteenmäki 10,07,o. Kuulassa Olavi Jakonen oli viides 12,73 ja M. Luomansivu kuudes 12,40. Pituuden voitti Kauko Välimaa Köörtilän Kiristä 614, Jorma Sulkava 610 oli kolmas ja Olavi Jakonen neljäs 602 ja Touko Kylvö viides 584 ja Esko Kylvö kuudes 578. Seipäässä Olavi Jakonen oli toinen 360. 18-20 v 800 m oli Voitto Tarkkio kolmas 2.12,5. ja Jouko Elevaara viides 2.30,0. 18-20 v pituudessa toinen oli Voitto Tarkkio 544 ja kolmas Veikko Tarkkio 534 voittaja oli Uolevi Uusitalo 595 edustaen Kankaanpään urheilijoita vaikka oli Merikarvian Ylikylän urheilijoita.16-17-v 100m voitti Olavi Virtanen 12,2 ja kolmas oli Matti Nieminen 12,8 ja neljäs M. Taipale 12,9 ja viides A. Lahti 13,0. 16-17 v korkeuden paras oli Kari Vihervaara 167, toinen Matti Nieminen 160, kolmas M. Taipale 158 ja neljäs J. Elevaara 155. Naisten 100m toinen oli S. Haanpää 14,3. ja viides oli P. Haanpää 14,8.
Vuonna 1958 kisailtiin parhaasta ehdotuksesta MeLun seuramerkistä. Voittajatyössä juoksurata väritettiin keltaisella värillä, merkin pohja oli vaalean sininen, voimakkaan siniset kirjaimet ja aallot, kädet vaalean ruskeat ja käsien viivat ja kapulat tummempi ruskea. T:nimi Taitopaino Tampereelta valmisti seuramerkin
Vuoden 1958 toimintakertomuksesta selviää, että tämä vuosi oli seuran ensimmäinen vuosi Merikarvian Lukkona. Aloite nimen vaihtoon oli tehty jo vuonna 1956, mutta 24.1.1958 nimi vaihdettiin. Seuraan kuuluu miltei joka kolkasta pitäjää urheilijoita. Tämä yhtenäisyyden tavoittelu oivallettiin myös Lankoskella, jossa Merikarvian Tuiskun itsenäinen toiminta päättyi ja se liittyi alaosastona Lukkoon. Siikaisten Sisua vastaan suoritetut seuraottelut voitettiin hiihdossa, maastojuoksussa, pesäpallossa ja yleisurheilussa. Siikaisten Säästöpankin kiertopalkinto jäi Lukon haltuun pysyvästi. Lukko voitti yleisurheilussa Kullaan Urheilijat, Noormarkun Nopsan ja Isojoen Urheilijat. Onni Korpunen sijoittui Pirkan hiihdossa 7. sijalle.
Melun toiminta vuonna 1962:
Seuran vuosikokous pidettiin 21.1.1962 Kuvaskankaan koululla, läsnä 12 jäsentä. Seuran puheenjohtaja Jouko Kunnasmaa avasi kokouksen ja hänet myös valttiin kokouksen puheenjohtajaksi. Seuran sihteeri Antti Karipalo esitti seuran toimintakertomuksen vuodelta 1961. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 100 mk aikuiselta ja 50 mk alle 15 ikäiseltä jäseneltä. Urheilijoille maksetaan 5 mk /km matkakorvauksia. Seuran tulo- ja menoarvio päättyi 1.200.000 mk. Iltamista arveltiin saatavan 930.000 mk ja jäsenmaksuista 10.000 mk. Menoja aiheuttivat mm rakennukset 75.000 mk, palkinnot 60.000 mk, edustuskulut 70.000 mk, iltamakulut 845.000 mk, kilpailuvälineet 15.000 mk, velan lyhennykset 30.000 mk ja kentän kunnostus 60.000 mk. Päätettiin vuoden 1962 aikana harrastaa hiihtoa, suunnistusta ja yleisurheilua sekä sisähyppyjä. Myös palloilulajeja harrastetaan. Seuran puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Jaakko Lehtonen. Johtokuntaa kuuluu lisäksi 9 jäsentä. joista erovuorossa on kolme, jotka valitaan arpomalla. Jäseniksi tulivat V. Pihlava, L. Nummelin, T. Peltola, A. Karipalo, R. Lehtimäki, Voitto Tarkkio, J. Kunnasmaa, J. Pöntynen, H. Mattila ja Hannu Peltola. Urheilu- ja hiihtojaostoa johtaa Antti Karipalo, suunnistusjaostoa Kauko Nummelin, palloilujaostoa Antti Ahola, huvitoimikuntaa J Kalliovuo, naisjaostoa L. Nummelin. Järjestysmiehille maksettiin 300 mk iltamalta. Magnetofonin hoitajiksi valittiin Jouko Kunnasmaa, V. Pihlava, T. Peltola ja J. Kalliovuo. Kentän kunnossapitäjille maksettiin 155mk tunnilta.
Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin 19.2.1962 Heikki Mattila, sihteeriksi Jouko Kunnasmaa. lehdistösihteeriksi Antti Karipalo ja rahastonhoitajaksi Merikarvian Pohjoinen Osuuskassa. Seuran sihteerille maksetaan 5.000 mk vuodessa. Päätettiin järjestää 4.3.1962 mestaruushiihdot ja hiihtosuunnistuskisat 18.3.1962. 1.7.1962 päätettiin maalata urheilukentän pukusuoja ja annettiin se urakalla 14.000 mk Lauri Rosenbackalle. 26.8.1962 päätettiin uusia juoksuradan puureunus, jonka uudistaa Vilho Pihlava. Päätettiin kaivaa valtion kuoppaan kaivo ja siitä johtaa vesi muoviputkea pitkin ja käsipumppu miesten pukuhuoneeseen.
Vuoden 1962 urheilutoiminnan tuloksista mainitsen vain muutamia: 23.4.1962 pidettiin seuran sisähyppykilpailut Kuvaskankaalla. Naisten paras oli L. Pohjatalo: pituus 197, kolmiloikka 541. Alle 12 vuotiaat: Jori Tarkkio: pituus 187, 3-loikka 567, toinen Kari Tarkkio: pituus 182, 3-loikka 540. Alle 14 vuotiaat: Kalevi Saarinen: pituus 244, 3-loikka 730, toinen Markku Tarkkio: pituus 235, 3-loikka 700.Alle 16 vuotiaat: Lasse Haapamäki: pituus 211, 3-loikka 625. Alle 18 vuotiaat: Hannu Peltola: pituus 242, 3-loikka 747, korkeus 115. Yleisen sarjan voitti VoittoTarkkio: pituus 275, 3-loikka 834, korkeus 135. Maastojuoksukilpailut pidettiin 20.5.1962: 12 vuotiaiden kilometrin juoksun voitti Asko Ahola 3,37. 14 vuotiaiden juoksun voitti Kalevi Aittamäki 3.07.
16 vuotiaiden sarjan 2 km voitti Matti Viitanen 6.45 ja yleisen 3 km maastojuoksun voitti Jouko Elevaara 8.58. Yleisurheilukilpailuissa 29.7.1962 voitti yleisen 100 m juoksun Voitto Tarkkio 13.1. ja toinen oli Jouko Elevaara 13,2. Yleisen keihäänheiton voitti Torsti Peltoniemi 49.74, toinen oli Reino Palomäki 48.77 ja kolmas Unto Peltoniemi 47.32. 16-17 vuotiaiden poikien 3-ottelun voitti Mikko Kivilahti: Kuula 11.34, pituus 478 ja 100m 13.8.Naisten kuulan voitti Sylvi Haanpää 743. Naisten pituuden voitti Pirkko Haanpää 396. Naisten 100m voitti Sylvi Haanpää 15.3. Miesten kiekon voitti Paavo Hirsimäki 34.09, toinen Torsti Peltoniemi 33.24. Yleisen kuulan voitti Matti Luomansivu 13.29, toinen Reino Palomäki 12.80 ja kolmas Torsti Peltoniemi 12.58, neljäs Paavo Hirsimäki 12.30. 10-11 vuotiaiden poikien 3-ottelun voitti Veikko Lindberg: kuula 7.97, pituus 322 ja 60m 10,4. 12-13 vuotiaiden 3-ottelun voitti Reijo Syrjäsalo: kuula 11.15, pituus 432, 60 m 9.7. Toinen Kari Tarkkio: kuula 9.27, pituus 3.29 ja 60m 10.2. Poikien 14-15 vuotiaiden 3-ottelun voitti Kalevi Aittamäki: kuula 10.50, pituus 535 ja 60 m 8.3.Yleinen korkeus, voittaja Jouko Elevaara 160, toinen Voitto Tarkkio 150 ja kilpailun ulkopuolella Merikarvian Innon Olavi Rikalainen hyppäsi 165. Yleisen 1500 m juoksun voitti Hannes Peltomäki 4.32 ja samalla ajalla toinen oli Jouko Elevaara.
Isojoen Urheiljoiden ja Merikarvian Lukon välillä voitti 1962 Isojoki pistein 105-98 ja sai Antton Krinnilän kiertopalkinnon omakseen. Parhaita tuloksia: Yleisen 100m voitti Jorma Venho 12.3, toinen Kauko Välimaa 12.5. 400m toinen T. Kylvö 54.9, kolmas Kauko Välimaa 57,0. 15v. 60m kolmas I. Peltola 8.7 ja neljäs M. Tarkkio 9.8. 20v. korkeushyppy Olavi Rikalainen 165 ja samoin
Kari Vihervaara. Kolmiloikka Olavi Rikalainen 12.54, toinen V. Tarkkio 12.47. Pituus Esko Kylvö 619. Seiväshyppy Jouko Elevaara 300, toinen Jorma Venho 300. Lukon mestaruuskilpailuissa 26.8.1962 voitti alle 13 v. 60 m juoksun Reijo Syrjäsalo 9.6 , toinen Heikki Saarinen 9.7, kolmas Teuvo Tuulivaara 9.9 ja neljäs Kari Tarkkio 10.1. Reijo Syrjäsalo voitti myös sarjansa korkeuden 130. Kalevi Aittamäki voitti alle 15v pituuden 522, toinen Jorma Rajamäki 463, kolmas Jukka Koski 462 ja neljäs Markku Tarkkio 442. Hannu Peltola voitti 18-20 v pituuden 532.
Satakunnan Kansa kirjoittaa Satakuntalainen hiihtäjäpoika hiihtoleirillä Länsi-Saksassa. Ainoana satakuntalaisena mahtui Jouko Elevaara Merikarvialta 14 pojan joukkoon, joka sai tilaisuuden olla kaksi viikkoa hiihtoleirillä Länsi-Saksassa yhdessä Saksan parhaiden hiihtäjäpoikien kanssa. Jouko Elevaara oli tuolloin 18-vuotias ja yhteiskoulun V luokan oppilas. Joukolla oli jo tuolloin melkoinen urheilutausta. Hän oli piirin mestari nuorten 10 km hiihdossa. Piirin maastokisoissa Joukolla oli jo neljäs ja viides sija. Alle 17 vuotiaana hän saavutti jo mainioita tuloksia: korkeus 168, seiväs 310, 3-loikka 12.70 ja pituus 584. Merikarvian Lukko suoritti Joukon osanottomaksun 15.000 mk.
19.4.1962 Lukko teki yhdistysrekisteriin muutosilmoituksen, jossa ilmoitettiin uudet seuran nimenkirjoittajat: Puheenjohtaja kansakoulunopettaja Jaakko Juhani Lehtonen, varapuheenjohtaja kansakoulunopettaja Heikki Mattila ja sihteeri Jouko Antti Kalevi Kunnasmaa.
MeLun vuosi 1963.
Seuran vuosikokous pidettiin 3.2.1963 maamiesseuran talossa, läsnä 16 seuran jäsentä. Vuoden 1962 toiminnasta todettiin sen olleen vähäistä, mutta peli-illat kesän aikana kentällä ovatUolleet melko vilkkaita. Urheilijoille maksetaan matkakorvauksina 5p/km. Hyväksyttiin 8.650 mk talousarvio, iltamista arveltiin saatavan 6.650 mk ja jäsenmaksuista 100 mk. Opettaja Tuomisaari Tuorilasta oli tiedustellut mahdollisuutta saada perustaa Merikarvian Lukon alaosasto Tuorilan kylään. Asiaan suhtauduttiin myötämielisesti. Vuoden 1963 puheenjohtajaksi valittiin Heikki Mattila. Varapuheenjohtajaksi Vilho Olavi Pihlava ja sihteeriksi Jouko Altti Kalervo Kunnasmaa. Poismuuttaneen Jaakko Lehtosen tilalle valittiin opettaja Kalevi Tuomisaari Tuorilasta, Järjestysmiehille iltamalta maksetaan, vain kahdelle illassa 3 mk. Kentän kunnostajille maksetaan 1,50 mk tunnilta. 11.2.1963 valittiin seuran varapuheenjohtajaksi Vilho Pihlava ja sihteeriksi Jouko Kunnasmaa. Päätettiin vaihtaa seuran jäsenkortit jäsenkirjoiksi jaryhdyttiin pitämään irtaimistoluetteloa. Lukon jäsentenvälisten hiihtokilpailujen 3.2.1963 mestarit olivat Unto Peltoniemi, Kalle Aitasalo, Jorma Rajamäki, Jarmo Sädemaa, Tauno Peltoniemi ja samassa sarjassa toisena Asko Ahola, kolmantena Kalervo Kukko ja neljäntenä Tapani Paasimäki, Ahti Rantaneva, Hilkka Haapamäki, Sinikka Joutsenvirta ja Annikki Korpunen.
5.5.1963. Seuran verryttelypuvun tunnus puserossa päätettiin muuttaa tekstiksi Lukko.
24.11.1963 päätettiin pitää hiihtovalmennustilaisuus, jonka tulee pitämään liikuntaneuvoja Jouko Elevaara. Päätettiin tehdä luistinrata urheilukentälle.
Seuran sisähyppymestaruuskilpailuissa saatiin mm. seuraavia tuloksia: Yleinen pituus Matti Nieminen 265. Ikämiesten pituus Onni Korpunen 250 ja Kauko Nummelin 243. 17-18 v pojat Kalle Aitasalo 231 ja Rauno Peltomaa 230. Matti Nieminen hyppäsi korkeutta 125 ja kolmiloikkaa 853
4.8.1963 poikien 3-ottelun voitti Markku Tarkkio: pituus 480, 60m 8.1. ja kuula 4 kg 12.40. Toinen Kalevi Aittamäki pituus 526, 8.0 ja kuula 10.40, kolmas Pentti Vanhatalo pituus 522, 60m 8.2 ja kuula 11.00, neljäs Pekka Rajajärvi pituus 486, 60m 8.1 ja kuula 9.49. ja viides Reijo Syrjäsalo pituus 472, 60 m 8.4 ja kuula 10.53. Kuula 16-17 v 5,4 kg Markku Tarkkio 11.33 ja toinen Jorma Rajamäki 11.14. 18-20 v korkeus Hannu Peltola 160, toinen Mikko Kivilahti 140 sekä kuula Hannu Peltola 10.82 ja 100m Hannu Peltola 12.5. Keihäs Reino Palomäki 50.89.Kuula Reino Palomäki 12.76 400m Reino Autimo 62,0. Seuran mestaruuskisoissa 15.9.1963 400m Pentti Rajajärvi 62.4, Esko Alakangas 62.6 ja Kalle Aitasalo 62.6. Keihäs R. Palomäki 50,87 Kuula R. Palomäki 12.94, toinen Torsti Peltoniemi 12.01 ja kolmas M. Luomansivu 10.75. 18-20 v. 100m Hannu Peltola 12.8, toinen H. Vanhatalo 2.9 ja kolmas Kalle Aitasalo 13.8. 16-17 v. korkeus Heikki Vanhatalo 160, toinen Ismo Peltola 145. 16-17 v kuula 5,4 kg Jorma Rajamäki 10.62, toinen Kalevi Saarinen 10.48. Alle 15 v. 3-ottelu Pentti Vanhatalo: pituus 565, 60m 8.0 ja kuula 11.00. Toinen Kalevi Aittamäki pituus 543, 60m 7.9 ja kuula 9.94, kolmas Pekka Rajajärvi pituus 477, 60m 8.0 ja kuula 9.59 ja neljäs Reijo Syrjäsalo pituus 489, 60m 8.0 ja kuula 10.09. alle 13 v 2-ottelu Aku Ahola 60m 9.5 ja korkeus 120, toinen Asko Ahola 60m 9.5 ja korkeus 115, kolmas Heimo Vuorela 60m 9.5 ja korkeus 115 ja neljäs Tapani Paasimäki 60m 9.6 ja korkeus 105. Tytöt alle 15 v 2-ottelu Annikki Korpunen 60m 10.1 ja pituus 312 ja Sirkka-Liisa Rantaneva 60m 10.3 ja pituus 302. Lukon suunnistusmestaruuskisat 10.11.1963 Juha Lähteenmäki ja Kalle Aitasalo voittivat sarjansa.
Seurassa oli 31.12.1963 yhteensä 140 jäsentä, joista poikia 70 ja tyttöjä 30. Palkintotuomareita oli 26, joista 13 oli II luokan ja 13 III luokan tuomareita ja 7 lähettäjää.
Vuonna 1963 SVUL:n tilaston mukaan Merikarvian Lukossa oli jäseniä yhteensä 140, Merikarvian Innossa 128, Merikarvian Naisvoimistelijoissa 118 ja Merikarvian Pallossa 129.
Seuran vuosikokous pidettiin 19.1.1964, läsnä oli 19 seuran jäsentä. Seuran tulo- ja menoarvio päättyi 9.900 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuodeksi 1964 Heikki Mattila, jäseniksi valittiin Jouko Elevaara ja Rauno Peltomaa ja Voitto Tarkkio. Seuran hiihtoedustuspuvuksi valittiin mustat housut ja valkoinen pusero. Seura maksaa sen kaikille II luokan vaatimukset täyttäville hiihtäjille.
19.1.1964 varapuheenjohtajaksi valittiin Raimo Lehtimäki ja sihteeriksi Tapani Peltola. 5.4.1964 Keskusteltiin voimakkaasti oman tanssilavan pystyttämisestä. Hankittiin painonnostovälineet.
18.6.1964 päätettiin pitää jäsentenväliset yleisurheilukilpailut 28.6.1964 omalla kentällä. Päätettiin ostaa Jouko Elevaaralle esimerkilliselle urheilijalle verryttelypuku, piikkarit ja urheilutossut. Keskusteltiin Merikarvian urheiluelämän yhdistämisestä.
22.11.1964 päätettiin jäädyttää 25m x 50 m luistinrata urheilukentälle. Vuoden parhaaksi yleisen sarjan urheilijaksi valittiin Jouko Elevaara. Pekka Pietilä valittiin parhaaksi nuoreksi urheilijaksi ja parhaaksi poikaurheilijaksi Pentti Vanhatalo. Vielä palkittiin Pekka Rajajärvi saavutetusta B-luokan tuloksesta.
Lukon hiihtokilpailut pidettiin 8.3.1964 vesisateessa Maamiesseuran talon luona. Naisten 5 km voitti Terttu Mäkelä 40.53 ja Arja Mäkelä 41.05. Poikien 17-18 v 10 km voitti Pekka Rajajärvi 57.58. Lukon mestaruushiihdot hiihdettiin 22.3. Yleisen 10 km voitti Heikki Lähteenmäki 45,37 ja ikämiesten 5 km Kauko Nummelin 26.09. 19-20 v 10 km Jouni Ylineva 56.36 17-18 v 10 km Jorma Rajamäki 47.05 15-16 v 5 km Kalevi Aittamäki 24.59. Naisten 5km Hilkka Haapaniemi32.25.
Lukon ampumahiihtokisat pidettiin Koittankosken maastossa kauniin talvisään vallitessa. Ampumahiihto oli ensimmäistä kertaa Lukon ohjelmassa. /km matka, jossa ammuttiin 100m matkalta seisaaltaan ja 150 m matkalta makuulta, kummassakin 5 laukausta. Ohilaukauksista 2 min aikalisän. Yleisen sarjan voitti Heikki Lähteenmäki 54.06 ja toinen oli Olli Korpunen 55.25 ja kolmas Unto Kunnasmaa 59.42. Ikämiesten paras oli Mauno Viitala 1.01.10 ja toisena oli Juha Lähteenmäki 1.01.16
Merikarvian kunnan mestaruuskilpailuissa Lukon järjestämänä saavutettiin 9.8.1964 mm. seuraavia tuloksia: 3-loikka Jukka Koski 12.54 ja Jouko Elevaara 12.49. Kiekko Matti Luomansivu 33.67. toinen Paavo Hirsimäki 31.80 ja kolmas Torsti Peltoniemi 31.22. alle 16v pituus Pentti Vanhatalo 571, toinen Mauri Kivero 527, kolmas Heikki Niemi 526, neljäs Kalevi Aittamäki 517, viides Reijo Syrjäsalo 494. 100m Jouko Elevaara 12.5 ja Hannu Peltola 12.5. Alle 18 v. pituus Reijo Rantala 582, toinen Heikki Vanhatalo 581 ja kolmas Erkki Anttila 521.Alle 14 v 60 m Pertti Aarnisaari 8.8. ja Kari Tarkkio 8.8. Pituus Jouko Elevaara 589. 400m Jouko Elevaara 57.1. Alle 16 v seiväshyppy Jukka Koski 340, toinen Mauri Kivero 335 ja kolmas Pekka Rajajärvi 320. Alle 18v korkeus Reijo Rantala 180. Yleinen korkeushyppy Jouko Elevaara 175. Alle 14 v. pituus Kari Tarkkio 431, toinen Erkki Aarnisaari 426, kolmas Aku Ahola 425. Alle 18v kuula Markku Tarkkio 12.61. Alle 16 v 100m Kalevi Aittamäki 12.3, toinen Pekka Rajajärvi 12.4. kolmas Heikki Niemi 12.5.
Lukon mestaruuskisoissa 16.8.1964 parhaan tuloksen teki Jouko Elevaara hyppäämällä korkeutta 183. Lisäksi Joukon aika 100m oli 12.4, kuulantyönnössä 11.74, 400 m 56.2. 3-loikassa 12.92, pituudessa 610, keihäässä 46,15, 1500m 4.38.0. Pekka Rajajärvi hyppäsi seivästä 300, Veikko Perähannu 290 ja Jorma Varsamäki 280.
28.6.1964 Lukon kisoissa heitti keihästä Reino Palomäki 49.50, toinen Unto Peltoniemi 47.39 ja kolmas Markku Tarkkio 44.90. Reino Palomäki työnsi kuulaa 12.78. Pituutta hyppäsi Jouko Elevaara 587 ja Heikki Vanhatalo 547. 3-loikkaa Jouko Elevaara 13.07, toinen Pentti Vanhatalo 12.39. 18-20 v poikien korkeutta H. Vanhatalo 160. 16-17v pituutta Pentti Vanhatalo 575, toinen Kalevi Aittamäki 573, kolmas Pekka Rajajärvi 563, neljäs Jorma Rajamäki 511. Kari Tarkkio voitti alle 15v 3-ottelun 60m 9.1, pituus 441 ja kuula 10.97. Alle 13v 3-ottelu Aku Ahola 60m 9.4, pituus 405 ja kuula 9.40, toinen Jori Tarkkio 60m 9.6 ja pituus 363 ja kuula 7.18.
Jouko Elevaara hyppäsi 3-loikkaa 12.99 Kotkastenniemen piirikunnallisissa kilpailuissa, jossa Aulis Suominen KKV juoksi 11.0 100 metrin juoksussa. Jouko Elevaara hyppäsi 3-loikkaa 18.8.1964 Porin Pyrinnön kisoissa 13.74 ja korkeutta 175. Inon korkeushyppääjä Reijo Rantala hyppäsi 175. Hannes Peltomäki juoksi 1500m 4.11.2. Merikarvia voitti pistein 146 Isojoen 129 ja Siikaisen 104 pisteellä Merikarvialla 1964. Tuloksista totean: 100m Pekka Pietilä 11.6. 200m Pekka Pietiä 24.6. Alle 15v pituus Mauri Kivero 565 ja Reijo Syrjäsalo 529. Alle 20 v kuula Olavi Rikalainen 11.48, Eero Peltola 11.23. Markku Tarkkio 10.19.1500m Hannes Peltomäki 4.21,6. Tuomo Ylinen 4.40,0.
400m Touko Kylvö 56,0 ja Altti Leutonen 56,9. Alle 17v seiväs Reijo Rantala 320, Jukka Koski 320. Pituus Eero Peltola 624, Aimo Juhola 621. Alle 20 v 3-loikka Jukka Koski 12.75, Pentti Vanhatalo 12,58. Korkeus Reijo Rantala 170, Olavi Rikalainen 170. Keihäs Olavi Laine 52.41.
Vuoden 1964 kunnan mestaruuskilpailuissa saavutettiin hyviä tuloksia: mm Jukka Koski hyppäsi alle 16 v sarjassa seivästä 340, toinen oli Mauri Kivero 335 ja kolmas oli Pekka Rajajärvi 320. Alle 18v kuulan voitti Markku Tarkkio 12.61. Alle 14 v pituuden voitti Kari Tarkkio 431. Yleisen korkeuden voitti Jouko Elevaara 175. Alle 18 v. korkeuden Reijo Rantala 180 ja pituudenkin 5.82, toinen Heikki Vanhatalo 581.. Alle 16 pituuden voitti Pentti Vanhatalo 571. Yleisen pituuden voitti Jouko Elevaara 589.
Seurassa oli 30.9.1964 150 jäsentä.
Lukon parhaat yleisurheilutulokset vuonna 1964. 100m Pekka Pietilä 11.6,vielä nuorten sarjan edustaja, 200m Pekka Pietilä 24.6. 400m Jouko Elevaara 55.8. 1500m Hannes Peltomäki 4.11. 3000m Hannes Peltomäki 9.27,8. 5000m Hannes Peltomäki 15.59,6. 400m aidat Jouko elevaara 59.1 200m aidat Jouko Elevaara 27,5. 110m aidat Jouko Elevaara 17.6. 3000m esteet Jouko Elevaara 10.19,4. Kuula Reino Palomäki 12.81, Matti Luomansivu 12.76. Pituus Jouko Elevaara 617. 3-loikka Jouko Elevaara 13.74, Pentti Vanhatalo 12.98. Seiväs Jouko Elevaara 340. Pekka Rajajärvi 320 Korkeus Jouko Elevaara 183. Nuoret pituus: Heikki Vanhatalo 581. Pojat 100m Kalevi Aittamäki 12.0, Pekka Rajajärvi 12.2. Seiväs Pekka Rajajärvi 320, 3-loikka Pentti Vanhatalo 12.98. Kuula Markku Tarkkio 12.61. Pituushyppy: Pentti Vanhatalo 571. Reijo Syrjäsalo 550, hypätty Merikarvian yhteiskoulun mestaruuskisoissa. 6.10.1964.

Pöytäkirja, joka on tehty Merikarvian urheiluelämän yhdistämistä valmistamaan valitun toimikunnan kokouksesta, joka pidettiin Maijan Baarin kabinetissa keskiviikkona 27.5.1964. Läsnä olivat Innosta Jaakko. Hanhilhti ja Risto Rantala, Lukosta Heikki Mattila ja Antti Karipalo, MePasta Arvi Salo ja Kosti Sundelin, Kiristä Pekka Alastalo ja Naisvoimistelijoilla ei ollut edustajaa. Puheenjohtaja Hanhilahti ja sihteeri Mattila. Mouhijärven Urheilijoiden sopimuskirjaan tutustuttiin neuvottelupohjana.
Markku Tarkkio heitti kiekkoa 26.8.1964 32.59.

Yhdistysrekisteristä ilmenee, että puheenjohtajana on Heikki Mattila, varapuheenjohtajana mv Raimo Alvari Lehtimäki, sihteerinä mv Tapani Pellervo Peltola.
Jouko Elevaara otteli 10-ottelussa ja pistemäärään 5548 pist. olleen SM- kisoissa 11 sijalla.
12.5, 603,10,59,165, 56.6, 17.6, 29.25, 340, 46.58, 4.33,2.
Vuosi 1965:
21.1.1965 tulo- ja menoarvio päättyi 10.300 mk. Iltamista odotettiin saatavan 9.500 mk. 24.1.1965 vuosikokouksessa oli läsnä 15 jäsentä. Ryhdyttiin maksamaan päivärahaa 10 mk päivältä menetetyiltä työpäiviltä. Seuran puheenjohtajana jatkoi Heikki Mattila. Jäseniksi johtokuntaan tulivat Kalevi Tuomisaari ja Arvo Virtalainen ja Arvo Saari. 4.2.1964 valittiin varapuheenjohtajaksi Aimo Kunnasmaa ja sihteeriksi Tapani Peltola. 21.3.1965 päätettiin järjestää Merikarvian sataman jäällä suuret viestinhiihtokilpailut. Päätettiin ostaa Tuorilan alaosastolle kaksi paria nyrkkeilykäsineitä. 6.5.1965. Päätettiin osallistua pelastustoimintaan. 4.6.1965 Lukon yleinen kevätkokous, läsnä 15 seuran jäsentä. Päätettiin ryhtyä pitämään harjoitusiltoja maanantaisin ja perjantaisin. Jouko Elevaara ohjaa maanantai-iltaisin ja saa 10 mk illalta.
Vuosi 1966:
Tulo- ja menoarvio päättyi 6.800mk, jossa iltamien tuotto5.000mk ja iltamien kulut 4.500mk. Palkittiin paras miesurheilija Jouko Elevaara, paras poika Mauri Kiverö ja paras piirikisojen pistemies Markku Tarkkio. Seura ei osallistunut Suurkisoihin. Osallistutaan Innon laturetkeen 20.2.1966. 3.2.1966 vuosikokoukseen osallistui 10 jäsentä. Tulo- ja menoarvio vuodelle 1966 oli 6.800 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Heikki Mattila.
12.6.1966 valittiin varapuheenjohtajaksi Aimo Kunnasmaa ja sihteeriksi Tapani Peltola. Otettiin 500 mk laina tilapäisten laskujen maksamista varten 2 vuoden maksuajalla kylän Osuuskassasta. Onniteltiin Intoa sen täyttäessä 70v kukkalaitteella. Myönnettiin Jouko Elevaaralle ero seuran jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi.
14.6.1966 yleinen kevätkokous, läsnä 35 seuran jäsentä. Hyväksyttiin 500mk lainanotto.
Vuosi 1967
26.1.1967 ehdotettiin yleiselle kokoukselle tulo- ja menoarvio vuodelle 1967, joka päättyi 7.900 mk. Iltamien tuotto 7.100 ja niiden kulut 5.500mk. Palkittiin seuran paras urheilija Hannes Peltomäki ja parhaana hiihtäjänä Olli Korpunen. Paras poikaurheilija oli Mikko Peltovirta ja Tuomo Yliselle annettiin tunnustuspalkinto. Vuosikokous pidettiin 2.2.1967, läsnä 20 jäsentä. hyväksyttiin talousarvio, joka päättyi 7.900 mk. Keskusteltiin vilkkaasti Kunnasmaan ja Autimon ehdotusta seuran mahdollista osallistumista heidän kanssaan mukaan tanssilavahankkeeseen. Seuran puheenjohtajana jatkaa Heikki Mattila. Jäseniksi johtokuntaa tulee Tuomo Ylinen, Eero Tarkkio ja Tenho Ruonela. Juhani Ollila alkoi johtaa nuorisojaostoa, Valittiin kentän vahtimestariksi Untamo Mäki kesän ajaksi 50 mk palkkiolla. Seura liittyi ampumahiihtoliittoon. Valittiin toimikunta ottamaan selvää Kallträskissä olevasta soranottoalueesta, josta osa kuuluu seuran omistukseen. Antti Ahola, Heikki Mattila ja Antti Karipalo valittiin selvittämään asiaa. Tanssilavatoimikuntaan valittiin Heikki Mattila kokoonkutsujaksi. 2.2.1967 seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Aimo Kunnasmaa ja sihteeriksi Tapani Peltola. Ylimääräinen yleinen kokous oli 11.4.1967, läsnä 11 seuran jäsentä. Keskusteltiin paikkakunnalle mahdollisesti perustettavasta tanssilavahankkeesta, Aimo Kunnasmaa ja Reino Autimo olivat neuvotelleet seuran toimikunnan kanssa hankkeen ehdoista ja kustannuksista. Seura ei päättänyt lähteä mukaan tanssilavahankkeeseen.
Vuosi 1968:
Tulo- ja menoarvio päättyi 6.800mk, jossa tuloina olivat iltamatuotot 6.000 mk ja menoina niiden kulut 5.000 mk. Ei päätetty palkita erikseen seuran urheilijoita vuoden 1967 saavutuksista.
31.3.1968 Heikki Mattila seuran puheenjohtajaksi. Tapani Tommila valittiin uutena johtokuntaan. Keskusteltiin Kallträskissä olevasta soranottoalueesta. Luvaton soranotto estetään. Päätettiin palkita seuran aktiivisin jäsen. 23.7.1968 valittiin seuran varapuheenjohtajaksi Aimo Kunnasmaa ja sihteeriksi Tapani Peltola. Satakunnan kisoihin on osallistunut 12 seuran jäsentä. Kenttä kunnostetaan talkoovoimin. 30.12.1968, jolloin paikalla oli myös Merikarvian Lions Clubin edustaja Risto Lehtonen, joka lahjoitti seuran käyttöön 400mk lahjakortin johtokunnan parhaaksi katsomaan seuran toimintaan. Lionit saivat seuran rintamerkin vastalahjana. Myönnettiin seuran parhaalle ja ainoalle A-luokan urheilijalle Kari Tarkkiolle ero seuran jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi ja annettiin hänelle oikeus edustaa uutta seuraansa 1.1.1969 lukien. Palkittiin seuran parhaat urheilijat. Paras oli A-luokan saavuttanut Kari Tarkkio. Kari vastasi seuran ainoasta A-luokan tuloksesta. Lautaset saivat Hannes Peltomäki, Pentti Vanhatalo ja Tuomo Kukko. Paras hiihtäjä oli Olli Korpunen. Vielä lusikat saivat luokkatuloksista Tarmo Nummelin, Jori Tarkkio, Mikko Peltovirta, Untamo Mäki ja Kari Nummelin. 2.2.1968, läsnä 20 jäsentä. Tulo- ja menoarvio päättyi 7.000mk, jossa iltamatulot olivat 6.000mk ja iltamamenot 5.000mk. jäsenmaksuista kertyi 100mk. Palkintoihin käytettiin 600mk. Seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 1969 valittiin Mikko Kivilahti suoritetun lippuäänestyksen jälkeen, jossa Kivilahti sai 10 ääntä ja Tauno Haukoranta 6 ääntä. Johtokuntaan valittiin Heikki Mattila, Reijo Salonen, Asko Ahola, Ismo Peltoniemi, Marja-Liisa Nevala, Veikko Perähannu, Esko Alakangas, Hannu Tommila, Jori Tarkkio, Antti Karipalo ja Pentti Vanhatalo. Tauno Haukoranta johtaa yleisurheilu- ja hiihtojaostoa, naisjaostoa Lea Nummelin, palloilujaostoa Antti Kallioinen, nuorisojaostoa Reijo Salonen ja huvitoimikuntaa Veikko Perähannu. 2.2.1969 seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Mattila ja sihteeriksi Pentti Vanhatalo. 15.5.1969 keskusteltiin seuran rahoitus- ja tiliasioista. Kentälle päätettiin asettaa kieltotaulu: ”Kentällä ajo kielletty” 50 mk sakon uhalla. Päätettiin kunnostaa kenttää talkoilla 23.5.1969. 23.11.1969 keskusteltiin Merikarvian urheiluseurojen yhdistämisestä ja lähetettiin jäsenille kysely asian johdosta.
Vuosi 1970
15.12.1970, läsnä 11 seuran jäsentä. Vahvistettiin tulo- ja menoarvio vuodelle 1970, joka päättyi 7.000 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Veikko Perähannu. Jälleen keskusteltiin seurojen yhdistämisestä. Kannatettiin keskusseuran perustamista Merikarvialle.
20.2.1970 seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Mikko Kivilahti ja sihteeriksi Marja-Liisa Nevala. Keskusteltiin seurojen yhdistämisasiasta. Johtokunta hyväksyi asiassa yhdistämisehdotuksen vaihtoehdon no 1. Samalla keskusteltiin urheiluseurojen uudesta nimestä, joka jäi vielä avoimeksi.
Seuran ylimääräinen yleinen kokous 20.3.1970 kello 19.00, läsnä 9 jäsentä, vaikka kaikki pyydettiin kokoukseen osallistumaan. Käsiteltiin Lukon siirtymistä Merikarvian Innon alaosastoksi. Kokouksen avasi seuran puheenjohtaja Veikko Perähannu, mutta kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Karipalo ja sihteeriksi Heikki Mattila, kaksi kokenutta seuran johtohahmoa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Kivilahti ja Tauno Haukoranta. Todettiin, ettei kokous ole sääntöjen määräämällä tavalla kokoon kutsuttu, mutta osanottajienmäärältään se on päätösvaltainen.
Vaikka kokous ei ollut laillisesti kokoon kutsuttu, päätettiin kuitenkin käsitellä Merikarvian urheiluseurojen yhdistämisesitystä asiaa valmistelleen toimikunnan esityksen pohjalta. Keskusteltiin Merikarvian urheilun yhdistämisestä ja luettiin toimikunnan laatima ehdotus yhdistämissopimuksesta ja todettiin sen johdosta seuraavaa: ”Kannatamme ulospäin tapahtuvan urheilutoiminnan kehittämistä. Sopimusluonnoksen yleisten periaatteiden ja alaosastojen velvollisuuksien erittelyssä on täsmennystä vaativia kohtia sekä kohtia, joita on käytännössä mahdoton soveltaa”. Siksi seura päätti pyytää täsmällisempää sopimusluonnosta urheiluseuramme seuraavaan yleiseen kokoukseen. Ylimääräinen kokous päätettiin pitää 6.4.1970. Vielä keskusteltiin Lukon urheilukentän luovuttamisesta Merikarvian kunnalle urheilukenttänä hoidettavaksi. Asiaan otetaan vielä kantaa seuraavassa kokouksessa. Päätettiin tiedustella Merikarvian seurakunnan kirkkohallintokunnalta heidän suhtautumistaan urheilukentän luovuttamisesta kunnan urheilukentäksi.
Lukon ylimääräinen yleinen kokous pidettiin Kuvaskankaan kansakoululla 6.4.1970, jossa oli läsnä 8 seuran jäsentä ja SVUL:n Satakunnan piiristä Matti R. Holma. Kokouksen avasi seuran puheenjohtaja Veikko Perähannu ja hän lausui sekä seuran jäsenet että piirin edustajan tervetulleiksi tähän historialliseen kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Karipalo ja sihteeriksi Heikki Mattila. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antti Ahola ja Veikko Perähannu. Kokous todettiin nyt laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen 6 §:ssä luettiin Merikarvian urheilu yhdistämistoimikunnan puheenjohtaja Kauko Välimaan lähettämä kirje. Kirjeen johdosta keskusteltiin ja todettiin, että yhteistoimintaan voidaan päästä siten, että nykyiset seurat jäävät itsenäisinä rekisteröityinä alaosastoina voimaan. Nimestä keskusteltaessa kokous sen sijaan oli sitä mieltä, että keskusseuran nimeksi ei sopisi Into, vaan joku toinen, mutta ei välttämättä Urheilijatkaan. Muilta kohdin aikaisempia luonnosehdotuksia voidaan soveltaa. Päätettiin valita yhdistämistoimikunnan kokouksiin Mikko Kivilahti ja Pentti Vanhatalo sekä Veikko Perähannu ja Heikki Mattila. Lopuksi kuultiin piirin edustajan Holman mielenkiintoinen selonteko ”SVUL-70v” vuoden tavoitteista ja merkityksestä.
18.5.1970, läsnä 5 johtokunnan jäsentä. Puhetta johti Asko Ahola. Annettiin Pentti Vanhatalolle hänen pyytämänsä eroanomus seuran jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi. Vanhatalo toteaa vielä kirjallisessa eroanomuksessaan toivovansa, että seura suhtautuisi myötämielisesti urheiluseurojen yhdistämiseen ja että asian suhteen jätettäisiin henkilökohtaiset erimielisyydet, jotta kaikki voisivat toimia tehokkaan ja puhtaan urheiluhengen puitteissa.
3.3.1971 seuran vuosikokous, läsnä 6 jäsentä. Käsiteltiin seuran toimintakertomus kaudelta 1970. Vahvistettiin seuran vuoden 1971 tulo- ja menoarvio, joka päättyi 8.000 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Veikko Perähannu. Yleisurheilu- ja hiihtojaostoa johtaa Tauno Haukoranta. Palloilu- ja jääkiekkojaostoa johtaa Reijo Salonen. Naisjaostoa johtaa Lea Nummelin. Nuorisojaostoa Reijo Salonen ja Huvitoimikuntaa Veikko Perähannu.
3.3.1971 seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Mikko Kivilahti ja sihteeriksi Reijo Salonen. ja rahastonhoitajaksi Kuvaskankaan Osuuspankki. 7.4.1972 vuosikokous Salosen kaupalla, läsnä 7 jäsentä. Vahvistettiin talousarvio päättymään 8.000 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Reijo Salonen. 17.4.1972 seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Veikko Perähannu ja sihteeriksi Mikko Kivilahti.
12.8.1973 oli seuran vuosikokous, läsnä oli 17 jäsentä. Seuran talousarvio päätyi 5.560 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Veikko Perähannu ja sihteeriksi Jorma Varsamäki. Johtokuntaan valittiin Tapani Paasimäki, Asko Ahola, Jouni Korpunen, Timo Katajisto, Tauno Peltoniemi, Heimo Ollila, Antti Kallioinen, Mikko Kivilahti, Jorma Varsamäki ja Kunto Paasikoski. Lentopalloa varten varataan yksi ilta Merikarvialla. Asiaa hoitavat Ahola ja Varsamäki. Päätettiin tilata Kisapuku Oy:stä malliverryttelypuku, joka on valmistettu Spontex kankaasta. Pukuasia päätetään lopullisesti sitten myöhemmin. Pesäpalloharjoituksia päätettiin jatkaa tiistaisin ja perjantaisin. Varsamäki velvoitettiin selvittämään perussarjaan menemisestä aiheutuvat kustannukset ja lohkojaot. Päätettiin anoa SVUL:n jäsenyyttä 1.9.1973 lukien. Päätettiin järjestää 17.8.1973 kenttärakennuksen kunnostustalkoot. Perähannu, Varsamäki ja Ahola hoitavat käytännön järjestelyt. Asko Ahola ja Jorma Varsamäki velvoitettiin ottamaan selville Merikarvian Lukon alaosaston omistaman santakuopan tilasta.
16.7.1973 ylimääräinen vuosikokous, läsnä 20 seuran jäsentä. Otettiin käsittelyyn verryttelypukuasia. Päätettiin tilata mallipuku 2. Mallipuvun housuihin päätettiin lisätä musta raita keltaisten raitojen keskelle. Lasten puvut päätettiin tilata 50mm kirjaimilla. Valittiin tilausasiamiehet mm. Heikki Tommila, Kalervo Kukko, Jorma Varsamäki, Veikko Perähannu, Heikki Mattila ja Asko Ahola. Pukuja päätettiin kaupata ensi lokakuun loppuun saakka ja sitten tehdään lopullinen tilaus.
16.9.1973 valittiin seuran varapuheenjohtajaksi Timo Katajisto ja sihteeriksi Jorma Varsamäki.
3.2.1974 päätettiin seuran jäsenmaksuksi 5 mk aikuiselta ja 2 mk lapsilta. Seuran tuloiksi on merkitty 11.500mk, jossa on myös 300mk paikkakunnan Lions Clubin lahjoitus ja 500mk kunnalta sekä tanssi-illoista 9.750 mk. Menoissa on tanssikulut 5.500 mk. Seuran puheenjohtajana toimi Veikko Perähannu. Johtokuntaa tulivat nyt Seppo Ruuhikorpi ja Kalervo Kukko. Vuoden toiminnaksi tulevat lentopallo ja pesäpallo perussarjatasolla. Johtokunta ehdottaa, että seuralle valmistetaan uudet säännöt. 17.9.1974 vuosikokous, läsnä 17 jäsentä. Vahvistettiin tulo- ja menoarvio vuodelle 1974, jossa 12.450 mk tuloarviossa jälleen on Merikarvian Lions Clubin 300mk avustusraha. Seuran puheenjohtajana toimii Veikko Perähannu. Vuoden 1974 toimintasuunnitelmassa on lento- ja pesäpallon perussarjaan osallistuminen. Seuran jäsentenväliset hiihto- ja yleisurheilukilpailut järjestetään vuoden aikana. Keskusteltiin urheiluseurojen yhteistoiminnasta Merikarvialla. Päätettiin, että Lukko pitää toistaiseksi edustusurheilumuotona lento- ja pesäpalloilun. Palkittiin johtokunnan esityksestä vuoden 1973 parhaina palloilijoina Simo Rantamäki ja Tuomo Kukko. Rantamäen ehdotuksesta päätettiin Asko Aholasta tehdä sivutoiminen toiminnanjohtaja. Annettiin johtokunnalle tehtäväksi laatia ehdotus seuraavaan vuosikokoukseen mennessä seuran kunniajäseniksi kutsuttavista henkilöistä. 31.3.1974 johtokunta valitsi seuran varapuheenjohtajaksi Tapani Paasimäen ja sihteeriksi Jorma Varsamäen. Päätettiin pitää talkoot kenttärakennuksessa 20.4.1974. Valmisteltiin sääntöjen uudistamista. Simo Rantamäelle annettiin tehtäväksi laatia paikallislehteen kirjoitus lentopallosarjoista. Pukutilauksia otetaan vastaan huhtikuun loppuun saakka.
Vuoden 1975 talousarvio päättyi 16.000 mk. Edelleen saatiin 200mk avustus paikkakunnan leijonilta. Seuran toimintamuodot ovat entiset. Seuran puheenjohtajana jatkoi Veikko Perähannu. Johtokunta esittää, että seuran alaosastot lakkautetaan ja alaosastojen omaisuus siirretään pääseuralle. Vuosikokoukselle tehdään ehdotus, mitä Metsälässä sijaitsevalle urheilukentälle tehdään. Vuoden 1974 pesäpalloilijana palkittiin Simo Rantamäki.
6.4.1975 vuosikokouksessa oli läsnä 12 jäsentä. Tulo- ja menoarvio päättyi 16.400mk. Jälleen leijonilta saatiin avustusta 200mk. Veikko Perähannu edelleen seuran johtoon. Johtokuntaan valittiin nyt myös Hannu Vuorela. Heimo Ollila valittiin selvittelemään santamontun asiaa ja ottamaan vastaan mahdollisia ostotarjouksia. Alaosastot lakkautettiin ja niiden omaisuus siirrettiin pääseuralle.
Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Tapani Paasimäki ja sihteeriksi Jorma Varsamäki.
2.4.1976 talousarvio päättyi 16.600mk ja leijonilta saadaan jo perinteisesti 200mk. Veikko Perähannu johtaa seuraa vuonna 1976. Kuntokävelyn järjestäjiksi nimettiin Simo Rantamäki, Hannu Vuorela ja Timo Katajisto. Päätettiin lähettää miehiä lentopallotuomarikursseille, samoin pesäpallotuomarikurssille.
9.4.1976, paikalla 13 jäsentä. Kuntoliikunta otetaan seuran ohjelmaan mukaan. Veikko Perähannu jatkaa puheenjohtajana. Johtokuntaan valitaan nyt myös Heikki Ruohomäki ja Tarmo Joutsenvirta. Ottelujen mainosmiehiksi valittiin Vesa Ruohomäki ja Simo Rantamäki. 9.4.1976 valittiin illalla varapuheenjohtajaksi Timo Katajisto ja sihteeriksi Jorma Varsamäki
27.2.1977 toiminnassa oli lento- ja pesäpallo sarjatasolla, jäsentenväliset kilpailut ja kuntoliikunta. Vuoden parhaita urheilijoita ei palkita, Päätettiin järjestää laturetki Kuvaskangas-Honkajärvi-Kuvaskangas välisellä maastolla, toimeenpanijoiksi Asko Ahola ja Simo Rantamäki. Seuran vuosikokouksessa 13.3.1977 päätettiin ottaa jalkapallo harrastustasolla mukaan. P uheenjohtajana edelleen on Veikko Perähannu. Nyt Mikko Meura tulee myös johtokuntaan. Päätettiin järjestää laturetki 29.3.1977. Toimeenpanijoiksi valittiin Asko Ahola, Simo Rantamäki. Koittankoski- Kuvaskangas-Honkajärvi maastoon tulee laturetken matkareitti. 5.6.1977 varapuheenjohtajaksi. Simo Rantamäki ja sihteeriksi Jorma Varsamäki. 17.6.1977 seura järjestää pesäpallossa ukko- ja poikamiehet ottelun ja jalkapallossa myös.
5.6.1977 ylimääräinen vuosikokous, läsnä 8 jäsentä. Päätettiin järjestää susilenkki juoksemalla.
SVUL:n Satakunnan piirin edustaja Pauli Tuorila suoritti seurakäynnin Merikarvian Lukko ry:n johtokunnan ollessa paikalla 30.3.1978 kello 19.00. Läsnä olivat Asko Ahola, Tarmo Joutsenvirta, Kalervo Kukko, Heikki Ruohomäki, Jorma Varsamäki ja Antti Kallioinen sekä Heikki Mattila.
Jorma Varsamäki toivotti Tuorilan tervetulleeksi seurakäynnille, jonka jälkeen juotiin Annikki Mattilan keittämät pullakahvit. Tuorila kertoi tulevasta piirijuhlasta.
Vuosikokous 17.4.1978, läsnä 14 jäsentä. Tulo- ja menoarvio 6.300mk Iltama- tuloiksi on merkitty 2.935 mk. Tempaustuloiksi 250mk, avustukset 500mk, jäsenmaksut 800mk ja laturetkitulot 1,500 mk. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Simo Rantamäki, johtokuntaan tulivat nyt Vesa Ruohomäki ja Risto Korpunen.
Laturetki päätettiin järjestää ”Susilenkkinä” helmikuun viimeisenä sunnuntaina 1979.
Susilenkkiä hiihdettiinkin sitten vuoteen 1988 asti, jolloin tapahtumaa vietettiin 10vuotistapahtumanana. Lasse Lehtonen hiihti joka kera, myös Jaakko Mäkinen ja Eero Tuuli ja Jaakko Hanhilahti kiersivät usein jopa kahteen kertaan lenkin samana päivänä kun vauhtiin pääsivät. Ahti Rantaneva hiihti matkan aikaan 1.45 ja Kari Virtanen 1.51 sekä Juhani Äijälä 1.55.
Lukosta kerrotaan seuran omassa yhteenvedossa mm. seuraavasti: Voimistelu- ja urheiluseura Lauttijärven Lukko ry. perustettiin vuonna 1945. Sodanjälkeisen urheiluinnostuksen mukaisesti Lukkokin oli lähinnä kyläseura, jonka lajeina olivat yleisurheilun lisäksi hiihto ja pesäpallo. Innostus oli tuolloin valtava ja tilaisuuksissa oli yleensä edustettuna koko alueen väestö, jos ei ihan kilpaurheilussa, niin yleisölajeissa kuitenkin.
Oman kentän valmistumisen myötä seura menestyi mm. yleisurheilussa piiritasolla saakka ja vähitellen oli tarve laajentaa seuran alue koko kunnan kattavaksi, Näin jouduttiin nimenvaihtoon ja seuran uudeksi nimeksi tuli Merikarvian Lukko, MeLu vuonna 1958. Yleisurheiluinnostuksen laimenemisen myötä joutui Lukko arvioimaan tilanteen uudelleen ja paikallisten seurojen välisen sopimuksen mukaisesti Lukko keskittyi jatkossa erityisesti lentopalloiluun ja pesäpalloiluun, Näillä lajeilla seura lähinnä nykyisinkin toimii.
Merikarvian Lukko ei ole kuitenkaan yksinomaan palloiluseura, vaan alueensa yleisön palvelemiseksi Lukko on järjestänyt erilaisia yleisötapahtumia. Talvesta 1978 lähtien Lukko on järjestänyt erilaisia yleisötapahtumia. Niinpä Lukko on järjestänyt Susilenkki- niminen hiihtotapahtuma, joka on saanut paikkakuntalaisten suosion. Onpa siihen osallistunut hiihtäjiä pitäjän ulkopuoleltakin. Viimeisin harrastuskohde Lukolla on ollut kesällä 1986 ensi kerran melottu ”Antin melonta”, joka on Lukon kanoottijaoston junailema tapahtuma, joka liitettiin Satakunta-cupiin.
Näin Lukko on aina uusiin olosuhteisiin mukautuen taivaltanut sekä kilpaurheilun että yleisölle tarkoitettujen massaurheilutapahtumien myötä nykyhetkeen asti.
Suomen voimistelu- ja urheiluliiton alaisen seuran Merikarvian Lukko ry:n toimintasäännöt on vahvistettu. Niissä todetaan, että seuran kotipaikka on Merikarvian kunnan Kuvaskangas ja sen toiminta-alueena on Merikarvian kunta. Säännöissä todetaan niiden 4 §:ssä, että seura on perustettu jo 21.10.1945. Seuran johtokuntaa kuului 11 jäsentä

Lauttijärven Lukko ry:n Kallträskin kyläosaston valtuuttamana Toivo Korpunen ja Kylmäjärven pienviljelijäyhdistys ry:n puolesta Vilho Kangasniemi ostivat Emil ja Emilia Vuorelalta Siipyyn pitäjän Metsälän kylässä sijaitsevasta Jokitalo nimisestä tilasta, RN:o 4:13 ns. Metsäpalstan eteläisestä osasta, itse paikanpäällä paaluilla merkittyjä rajoja myöten, käsittäen vähintään kuusikymmentä (60 ) aaria metsämaata. Tämän alueen siis ostivat yllä todetut yhdistykset yhteiseksi urheilukentäksi 20.000 markan kauppasummalla. Määräalan erottamisesta vastasivat ostajat.
Maarekisteri osoittaa, että Urheilukenttä-niminen tila rekisteröitiin 30.1.1950 ja se sai rekisteritunnukseksi: RN:o 4:41.
Maarekisterin mukaan alueen pinta-ala on 0,61 ha.
Kylmäjärven pienviljelijäin yhdistys ry sekä voimistelu- ja urheiluseura Lauttijärven Lukko ry saivat lainhuudatuksen sanotulle tilalleen 11.7.1951 §:ssä 113.

Merikarvian Lukko r.y. teki Kylmäjärven Pienviljelijäyhdistyksen kanssa 28.6.1985 vuokrasopimuksen, jolla se vuokrasi sanotulle Pienviljelijäyhdistykselle 50 vuodeksi eli 26.6.1981-26.6.2031 väliseksi ajaksi yhden markan vuosivuokralla omistamansa osuuden eli puolet (1/2 ) Urheilukenttä, RN:o 4:41- nimisestä tilasta, joka sijaitsee Kristiinankaupungin Metsälän kylässä.
Tähän tilaan Lukko on saanut osuudelleen lainhuudatuksen jo 11.7.1951 §:ssä 113. Sopimuksen mukaan Lukko ei osallistu urheilukentän eikä sille rakennettavien rakennuksien eikä rakennelmien kustannuksiin.
Merikarvian Lukko ry vuokrasi Merikarvian seurakunnalta sen omistamasta Paulakankaan tilasta, RN:o 2, joka sijaitsee Merikarvian kunnan Ylikylän kylässä, noin 1,6 ha suuruisen maa-alueen käytettäväksi urheilutarkoituksiin. Maa-alue tarkemmin sijaitsee lännestä katsottuna Isojoen maantie, etelässä Lauttijärven kylätie ja koillisessa Lauttijärven kylän alueella. Vuokrasopimuksen vahvisti Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 26.6.1974 arkkipiispa Martti Simojoen allekirjoituksella. Seurakunnan kirkkovaltuuston päätös oli annettu 10.6.1974 ja sen olivat allekirjoittaneet kirkkohallintokunnan puheenjohtaja Kauko Lounasvaara, ja jäsenenä Aarno Pitkäranta ja jäsen Raimo Rekola. Heidän nimikirjoituksensa vahvistivat oikeiksi kirkkoherra Paavo Sillanpää ja opettaja Mikko Väre. Vuokra-aika oli 73 vuotta ja se alkoi 1.6.1974. Näin vuokrasopimus päättyy vuonna 2047. Lukolla annettiin oikeus rakentaa sanotulle alueelle urheilukenttä ja kaikki juhla- ja urheilutoimintaa varten tarpeelliset laitteet ja rakennukset. Tällä vuokrasopimuksella kumottiin 11.6.1949 tehty vuokrasopimus. Tämä vuokrasopimus katkeaa, jos seurakunta tarvitsee aluetta omiin tarkoituksiinsa. Irtisanomisaika on kolme vuotta, jona aikana alueelta on poistettava kaikki vuokraajan rakennukset ja laitteet.


Eräs joulumuistelo: ”Viides päivä joulukuussa kahdeksalta illansuussa. Nyt on aika pikkujoulun Paikaksi valitsimme Honkajärven koulun. Kolmellakympillä puuro ja kahvit Family hoitaa tanssin tahdit. Kympillä lahja tuo, niin pukki sulle uuden suo. Lukon juhlissa on tunnelmaa, ei kukaan pois jäädä saa. Tunnelma on katossa ja omat eväät hölskyy povessa. Siispä iltaluvat vetämään ja yhdessä hauskaa pitämään. Kympillä kyydin Ojalalta saa, jos muistat aikataulua noudattaa. Yhdeksäntoista nolla nolla parasta on Ooperilla olla. Sitten nokka kohti Tuorilaa, Unionilla väki odottaa. Puolelta ollaan Lauttijärvellä, siellä auto täyttyy metelillä. Loput Paulin pankilta noudetaan ja koko lasti koulun pihaan kipataan.” Että sillai kai---
MeLun toimintakertomuksesta 1973 ilmenee, että Lukon varsinainen toiminta alkoi toukokuussa pesäpalloharjoituksilla. Syksyllä vaihdettiin lentopalloharjoituksiin. Pesäpallossa pelattiin ystävyysotteluja Merikarvian Intoa vastaan kahdesti voitokkaasti, mutta Isojoella jo hävittiin 14-10 juoksuin. Syksyllä Lukko alkoi lentopalloilemaan V-sarjassa 1. lohkossa, jossa menestys oli aivan hyvä. Seuran toiminta vilkastui vuoden aikana tyydyttävästi.
MeLun vuosikertomuksesta vuodelta 1974 selviää, että pätevistä toimihenkilöistä on puutetta. Pesäpallon perussarjassa Lukko on pitkästä aikaa mukana. Samalla seuran ensimmäinen kausi lentopallon perussarjassa alkoi. Sen tuloksena saatiin 4. sija. Pj Veikko Perähannu ja varapuheenjohtaja Tapani Paasimäki ja sihteerin Jorma Varsamäki. Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1974 120.
MeLun vuoden 1975 vuosikertomuksesta selviää, että vuoden toiminta on ollut vilkasta. Muuttoliike paikkakunnalta tosin haittaa seuran toimintaa. Pesäpallon perussarjassa seura oli neljäs. Lentopallojoukkue on pelannut V-sarjan lohkossa kaksi. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Veikko Perähannu ja varapuheenjohtajana Tapani Paasimäki ja sihteerinä Jorma Varsamäki. Seuran jäsenmäärä oli 31.12.1975 yhteensä 120. Seura järjesti jäsentenväliset hiihtokilpailut ja yleisurheilukilpailut. Lukko voitti seuraottelussa yleisurheilussa Siikaisten Sisun.
MeLun vuoden 1976 toimintakertomuksesta selviää, että seura on ollut mukana lento- ja pesäpallon perussarjoissa. Viime kaudesta pesäpallo on laantunut. Lentopalloilu on kärsinyt pelaajien menetyksistä armeijan harmaisiin. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Veikko Perähannu ja varapuheenjohtajana Timo Katajisto. Lentopallojaostoa johtaa Asko Ahola, pesäpallojaostoa johtaa Jorma Varsamäki, yleisurheilu- ja hiihtojaostoa Jorma Varsamäki, naisjaostoa Ulla Korpunen, Nuorisojaostoa Kari Mattila ja huvitoimikuntaa Timo Katajisto. Lentopallossa osallistuttiin V-sarjan II lohkoon ja pesäpallossa perussarjaan. Kausi on ollut seuralle jo neljäs tappiollinen kausi.
MeLu järjesti vuonna 27.2.1984 Susilenkin. Osallistujia oli noin 300 henkeä ja järjestelytehtävissä noin 30 henkeä. Partiolaisia oli apuna juottopaikoilla. Naisjoukkue pelasi 3. sarjassa ja miehet sekä 4. sarjassa että 5, sarjassa. Kotiotteluita oli 28 ja vierasotteluja samoin 28. Lentopallossa aloitettiin juniorityö Kari Leppäsen opastuksella. Kesällä pelattiin lentopalloa Kuvaskankaan kentällä. Jalkapalloa ja pesäpalloa myös sillä kentällä pelattiin jonkin verran. Koskenlaskua elvytettiin muutaman seuran jäsenen toimin ja kanoottijaoston perustamista alettiin suunnitella. Seuran parhaana urheilijana palkittiin Kari Leppänen ja Sisko Nummela, myöhemmin Syväluoma.
Lukon lehtileikkelekansiosta selviää:
Luoteis-Satakunta Merikarvian Kunnallislehti kertoi 9.12.1982, että Merikarvian Lukko on nyt Ullan ohjaksissa. Merikarvia-lehti kertoi 8.12.1982: Ulla Saarinen Lukon johtoon. Hän on seuran ensimmäinen naispuheenjohtaja. Naisen valinta yleisseuran puheenjohtajaksi ei ainakaan Pohjois-Satakunnassa ole jokapäiväistä, joten Merikarvian Lukon päätöstä voidaan pitää rohkeana. Puhetta vuosikokouksessa johti Simo Rantamäki ja sihteerinä toimi Pauli Pihlajamäki. Seuran johtokuntaan valittiin Pauli Pihlajamäki, Asko Ahola, Sisko Nummela, nykyään Syväluoma, Kirsi Sjöblom, Jukka Kallioinen, Seppo Ruuhikorpi, Rauno Juuti, Kari Leppänen, Heikki Ruohomäki ja Hannu Vuorela. Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin Asko Ahola ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaoston puheenjohtajaksi tuli Kari Leppänen ja tempausjaoston vetäjäksi valittiin Asko Ahola. Kokouksessa todettiin Lukon hyvä menestys naisten ja miesten lentopallosarjoissa syksyn aikana.
Merikarvian Lukko sai jälleen uuden urheilupuvun, jota alettiin myydä mm. Urheiluliike Juhani Äijälän liikkeessä Ylikylässä. Puku oli tummansininen, jossa on valkoiset raidat.
Kaunis, joskin aamulla kylmä pakkassää suosi Susilenkin hiihtäjiä. Kaikkiaan 195 hiihtäjää taivalsi noin 30 km mittaisen hiihtolenkin, joka kiersi Kuvaskankaan, Honkajärven ja Koittankosken koulujen pihojen kautta. Hatunnosto annettiin Merikarvian Lukolle järjestelyistä.
Merikarvia lehti otsikoi 22.2.1984 ”Susilenkki hiihdetään seitsemättä kertaa. Lehti toteaa, että tempaukseen odotetaan runsaasti väkeä. Parhaana vuotena osallistujia on ollut 270. Latumestarina toimii Jouko Ollila, joka toteaa latujen olevan hyvässä kunnossa mainion lumitalven ansiosta. Hiihtäjien käytössä nyt on jopa savusauna Honkajärvellä. Susilenkin puuhamiehiä ovat Asko Ahola ja Simo Rantamäki, joka on suunnitellut hiihtäjille susimerkin. Mitalin on valmistanut Merikarvian Metalli Oy. Erikoista on, että Suomen urheilumuseo on niin kiinnostunut tästä tapahtumasta, että se haluaa tulla katsastamaan tapahtuman ja vie susimitalin urheilumuseon kokoelmiin.
Merikarvia Lehti kirjoitti 29.2.1984 susilenkillä sivakoineen 208 hiihtäjää. Hiihdon suoritti tänä vuonna myös Ruotsissa asuva Leena Martikainen, joka lupasi viedä susimitalin Suomi-seuralle tuliaisena. Susilenkin kahteen kertaan kiertäjinä mainittakoon Jaakko Mäkinen ja Eero Tuuli, jotka ovat myös Pirkan hiihdon konkareita. Paikallislehti kirjoitti 26.2.1986:”Yhdeksäs susilenkki hiihdettiin kauniissa pakkassäässä” Pakkasta oli 20 astetta. Matkaan 30 kilometrin Susilenkille lähti 93 hiihtäjää. Reitti hiihdetään ladusta johtuen lähinnä perinteellisellä hiihtotavalla. Vuoden 1988 Susilenkin kiersi 65 hiihtäjää, joka oli koko vuosittain hiihdettävän reitin vähäisin osanottajamäärä. Säätilanne oli epävakainen lumen vähäisyyden vuoksi. Aiemmin lumen puutteen vuoksi Susilenkkiä ei hiihdetty lainkaan vuosina 1980 ja 1987. Kisan vanhin hiihtäjä Lasse Lehtonen on hiihtänyt kaikki Susilenkit, usein jopa kahteen kertaan.
Lauri Hakosalo kirjoitteli paikallislehteen paljon Lukon lentopallo-otteluselostuksia. MeLu I nujersi Koiton 5.12.1984: selostuksen lopussa todetaan, että Lukko palkitsi vuoden lentopalloilijoina Seija Leppäsen ja Pekka Yliknuussin. Hakosalon kirjoituksesta 3.4.1985 selviää, että Lukon miesjoukkue nousi pelaamaan lentopalloa kolmossarjaan voittamalla ratkaisuottelussa Noormarkun Nopsan 3-0.
Porin Seudun Osuuspankki lahjoitti Lukon 12 pelaajalle uudet peliasut vuonna 1985.
Merikarvian Lukon tytöt saivat persoonalliset sinivalkoiset peliasut lahjoituksella Säästöpankilta. Säästöpankin johtaja Arto Varjonen oli kovin tyytyväinen tyttöjen itsensä suunnittelemasta peliasusta, varsinkin kun urheiluhousujen takalistossa komeili kehotus ”säästä hyvän päivän varalle”.
Merikarvian Lukon vuoden 1983 puurojuhlassa kuutisenkymmentä juhlijaa onnittelivat seuran vuoden lentopalloilijoita Maritta Riihiahoa ja Tarmo Peltoniemeä. Seura muisti myös pitkäaikaista sihteeri-rahastonhoitaja Pauli Pihlajamäkeä ja monitoimimiestä Asko Aholaa.
Lukon vuoden 1984 vuosikokouksessa valittiin Ulla Saarinen luotsaamaan seuraa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Asko Ahola ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Johtokuntaa tulivat uusina jäseninä Arto Ahola, Seija Leppänen, Jyrki Syrjäsalo ja Tarmo Joutsenvirta. Pesäpallojaoston, joka alkaa toimia uutena jaostona puheenjohtajaksi valittiin Antti Kallioinen. Kanoottijaoston, joka on myös uusi jaosto, johtajaksi valittiin Asko Ahola ja hänelle avuksi Mikko Meura.
Merikarvia-lehdessä oli Lauri Hakosalon laatima kirjoitus ”Kanoottiretki Kasalanjoelle”, jossa hän kirjoittaa Lukon kuntoilujaoston kanoottiretkeä Honkajärveltä Kasalanjokea myöten Pohjanlahdelle lämpimänä toukokuun iltana vuonna 1984. Kaiken kaikkiaan Kasalanjoki näytti tarjoavan aloittelevalle kanoottilaskettelijalle oivan ensi kosketuksen tähän harrastusmuotoon.
Merikarvia-lehti kertoo 16.5.1984, että seuran urheilija Kari Leppänen valittiin kunnan vuoden 1983 urheilijaksi. Palkintoa vastaanottaessaan Kari totesi ”joukkueurheilun opettavan huomioimaan kanssaihmiset”. Kari Leppänen on monipuolinen urheilija, jolle lento- ja jalkapalloilu ovat rakkaita harrastuksia. Merikarvian Lukossa Kari on pelannut vuodesta 1980 lähtien.
Lukon puurojuhlassa 5.12.1985 palkittiin pesäpalloilija sieppari Seija Lehtimäki. Parhaat lentopalloilijat olivat Ulla-Maija Saarinen ja Kai Tuomisaari .Lukko alkoi kauden aikana ohjata nuoria lentopalloilijoita ja pesäpalloilijoita Sisko Syväluoman ja Kari Leppäsen johdolla. Lukon 3-sarjassa pelaavat lentopalloilijat saivat uudet peliasut Shell-huoltamon ja Kone-Tuorilan lahjoittamina.
Merikarvian Lukko on saanut tukea paikkakunnan eri yhdistyksiltä mm. Merikarvian Lions Club antoi pitämiensä illallistanssiaisten tuoton Lukon 3-sarjassa pelaaville mies- ja naisedustusjoukkueiden käyttöön. Lukon ykkösjoukkueessa pelaavat Hannu Vuorela, Tarmo Peltoniemi, Jyrki Syrjäsalo, Timo Elovaara, Kari Leppänen, Arto Ahola, Heikki Mahlamäki. Lukolla oli sarjatasolla toinenkin miesjoukkue, joka pelasi nelossarjassa. Siinä pelasivat Hannu Salo, Veikko Tommila, Esa Kytölä, Taisto Tommila, Tapio Kunnasmaa, Tapio Katajistö, Kai ja Mika Tuomisaari. Lukon 3 sarjassa pelaavat naislentopalloilijat olivat: Jaana Rintamäki, Pirjo Lehtimäki, Satu Mikola, Helena Länsitalo, Jaana Lehtinen, Ulla-Maija Saarinen, Päivi Hietikko, Maritta Riihiaho, Anna-Liisa Ahola, Ulla Luoma, Sisko Syväluoma ja Milla Pietilä sekä Tanja Lappalainen.
MeLu järjesti vuonna 1984 Susilenkin 26.2.1984. Järjestelytehtävissä oli 40 henkeä ja hiihtäjiä oli 208. Naisjoukkue sijoittui naisten III sarjassa lohkossa V 6. sijalle. Miesjoukkue sijoittui sarjakaudella 1983-84 I joukkueella IV-sarjassa 3. sijalle ja II joukkueella V-sarjassa 3. sijalle. Muissakin turneissa pelattiin onnistuneesti. Seuran omalla kentällä Kuvaskankaalla aloitettiin pesäpalloilu, jossa vetäjänä toimi Teuvo Sillanpää. Kanoottijaosto järjesti perinteisen kanoottiretken Honkajärveltä Kasalanjokea pitkin mereen. Kolme venekuntaa osallistui. Lukon naisjoukkue voitti ilma-aseiden puulaakiammunnoissa . Joukkueessa ampuivat Ulla-Maija Saarinen, Maritta Riihiaho ja Pirjo Riihiaho. Parhaana naislentopalloilijana palkittiin Seija Leppänen ja miehistä Pekka Yliknuussi.
MeLun toimintakautena 1985 järjestettiin 24.2.1985 seuran ja Honkajärven –Kuvaskankaan ja Koittankosken kylätoimikuntien kanssa yhteisvoimin Susilenkki siten, että kylätoimikunnat huolehtivat kouluilla tarjoilusta ja puffetin pidosta seuran vastatessa kaikesta muusta. Järjestelytehtävissä oli 25 henkilöä ja hiihdon suoritti 103 hiihtäjää. MeLun naisjoukkue sijoittui keväällä viidenneksi ja syksyllä 4. sijalle. Miesjoukkue sijoittui sarjakaudella 1984-85 nelossarjassa voitokkaasti ja nousi kolmoseen. Viitossarjassa miehet olivat 2. sijalla. Moniin muihinkin turnauksiin osallistuttiin innokkaasti. Arto Ahola palkittiin seuran aktiivisena nuorena. Naiset pelasivat pesäpalloa piirin aloittelevien sarjassa Teuvo Sillanpää toimi vetäjänä. Kanoottijaosto järjesti perinteisen kanoottiretken Honkajärveltä Kasalanjokea pitkin mereen. Mukana oli kahdeksan venekuntaa. Syksyllä aloitettiin tyttöjen lentopallokoulu Sisko Syväluoman vetämänä. Poikien lentopallokoulua on vetänyt Kari Leppänen.
Satakunnan Kansa otsikoi 8.6.1986 ”Melat molskivat Merikarvialla jutussaan, että Antin melonta keräsi 6.6.1987 yli 200 innokasta melonnan ystävää Merikarvianjoen rannoille Merikarvian suurmiehen Antti Ahlströmin mukaan nimettyä kilpailua, joka samalla on Satacupin viides osakilpailu. Puuhassa olivat mukana Lukon lisäksi Ylikylän VPK ja SPR:n paikallisosasto. Melontamatka on noin 18 kilometriä. Matkan varrella on neljä suurehkoa koskea ja kaksi pienempää koskea. Melontaan otti osaa 65 kilpailijaa. Ensimmäisen Antin melonnan lähettäjänä sai toimia maanviljelijä Aarno Tarkkio, jonka haulikonlaukaus lähetti venekunnat matkaan. Kilpailujen johtajana toimi Asko Ahola. Vuoden 1989 Antin melonta jouduttiin perumaan huonon vesitilanteen vuoksi. Antin melonnassa vuonna 1980 ”Kivet kolisivat”, mutta reitin meloi lävitse 13 kanoottikuntaa, mikäli oli peräti vähän. Nyt suoritettiin myös Lankosken nopeuslasku, jossa reitti on noin 700 metriä pitkä. Sen voitti Pekka Valtonen Hinnerjoen jokimaratoonareista. Vuoden 1991 Antin melontaa osallistui 19 kanoottikuntaa ja Lankosken nopeuslaskuun 14 kanoottikuntaa. Satakunnan Kansa otsikoi 10.5.1992 ” Lankoskea laskettiin kanootti kainalossa”. Tapahtuma järjestettiin nyt kuudennen kerran. Veden puute on aina uhannut tapahtuman onnistumista, niin nytkin. Lankoskessa vettä tosin nyt oli kuohuiksi asti ja monet kanoottikunnat kaatuivat hyiseen veteen.
Lukko palkitsi pikkujoulussa 28.11.1986 parhaana naislentopalloilijana Maritta Riihiahon ja miesten osalta paras lentopalloilija oli Hannu Vuorela. Jaana Rintamäki oli paras pesäpalloilija, myös Satu Mikola huomioitiin. Seuran puuhamiespalkinnon sai Kari Leppänen.
Lukon pesäpalloilevat naiset saivat 26.8.1987 ensimmäiset yhtenäiset peliasut Porin Seudun Osuuspankilta. Ne siivittivät heti 20-3 voittoon Luvian Vedosta. Joukkueessa palloilivat Seija Peltomäki, Tarja Kulola, Seija Lehtimäki, Tanja Laine, Helena Länsitalo, Jaana Lehtinen, Jaana Rintamäki, Riitta Peräaho, Maritta Riihiaho ja Katri-Helena Saarinen.
Satakunnan Kansa otsikoi 19.5.1987: Kallträsk riitelee jalkapallokentästä. Traktori ja autoja kentällä, ottelu jouduttiin siirtämään. Peli jouduttiin siirtämään Merikarvian puolelle Kuvaskankaan kentälle.
Lukkohan oli vuokrannut oman osuutensa sanotusta kentästä 50 vuodeksi Kylmäjärven pienviljelijäyhdistykselle, kuten yllä on jo aikaisemmin kerrottu.
Seurakaudella 1986 järjestettiin Susilenkki, jonka kiersi 93 hiihtäjää. MeLun naisjoukkue pelasi kevätkauden aikana 8 ottelua ja sijoittuivat 4. sijalle ja syyskaudella 11 ottelua ja 8. sija. Tyttöjen lentopalloharjoitukset aloitettiin. Mieslentopalloilijat sijoittuivat 3-sarjassa 10. sijalle ja V-sarjassa 7. sijalle. MeLun 3-joukkue sijoittui 1. sijalle viitossarjassa ja he nousivat IV-sarjaan. Pihakisaan osallistui 10 kyläjoukkuetta. Seura sijoittui pesäpallon piirisarjassa 4. sijalle. Nuorten pesäpallokoulu aloitettiin. Kanoottijaosto järjesti Kasalanjoki soudun. Osallistuttiin Noormarkkujoki soutuun ja Kokemäki jokisoutuun. Järjestettiin I Antin melonta 7.6.1986, johon osallistui 65 melojaa 40:llä kanootilla.
Sarjakaudella 1986-87 Lukko pelasi I joukkueella 3. sarjassa ja kakkosjoukkueella, 4. sarjassa. I-joukkue sijoittui 9. sijalle ja II- joukkue 4. sijalle. Naiset pelasivat 3-sarjassa ja uusivat sarjapaikkansa uusintaottelussa Porin Vetoa vastaan. Pihakisa turnaukseen osallistui seitsemän joukkuetta. Naisten pesäpallojoukkue osallistui piirisarjaan ja sijoittui 4. sijalle. Kanoottijaosto järjesti kanoottiretken Honkajärveltä Kasalanjokea pitkin mereen saakka. Tähän 25 km matkaan osallistui seitsemän kanoottikuntaa. Toisen kerran järjestettiin Antin melonta 6.6.1987 ja suoritettiin Lankosken nopeuslasku. Melontaan osallistui 42 kanoottia ja nopeuslaskuun 10 kanoottia. Seuraväki teki 35 jäsenen kanssa matkan Ruotsiin 30.4-1.5.1987.
Lukon pikkujoulussa 16.12.1987 palkittiin parhaana lentopalloilijana naisista Jaana Lehtinen ja miehistä Jyrki Syrjäsalo. Vuoden pesäpalloilija oli Helena Länsitalo. Vuoden puuhanainen oli Kirsi Saarinen.
Lukko pelasi sarjakaudella 1987-88 kolmella joukkueella sarjassa. MeLun ykkösjoukkue oli 3-sarjassa ja kakkosjoukkue 4-sarjassa ja naisjoukkue 3-sarjassa. Miesjoukkueet sijoittuivat 10. sijalle ja naisjoukkue 5. sijalle. Pihakisassa oli 7 joukkuetta. Kyläsarjassa kahdeksan joukkuetta.
Merikarvia-lehti otsikoi 4.5.1988 ”Kasalanjokisoutu melottiin 23.4.1988 arktisissa olosuhteissa”. Lukon kanoottijaoston vetäjinä toimivat Hannu ja Antti Lehtimäki. Innokkaina mukana ovat Mikko Meura ja Asko Ahola sekä Kari Vehviläinen, Timo Kotiranta, Esa Perttula, Heikki Ruhomäki ja Juhani Nevala. Vuoden 1988 puurojuhlassa palkittiin seuran paras lentopalloilija Arto Ahola. Kanoottijaosto palkittiin erinomaisesta toiminnastaan.
Seuran vuoden 1989 toimintaan ei voitu kirjata Susilenkin hiihtoa, sillä lunta oli perin vähän. Sarjakaudella 1988-89 miesjoukkueet sekä III että IV- sarjassa, mutta III sarjasta pudottiin keväällä neloseen ja toinen joukkue säilyi nelosessa. Joukkueet yhdistettiin kaudelle 1989-90. Seuran naisjoukkue ei pelannut kevätkaudella, mutta kaudelle 1989-90 saatiin uusi joukkue IV-sarjaan. Lentopallon kyläsarja järjestettiin ja Pihakisa, jossa pelasi viisi joukkuetta. Melojat osallistuivat Suomi Meloo-tapahtumaan ja Kasalanjokisoutuun huhtikuussa.
Merikarvia lehti saattoi 27.3.1991 todeta Lukon naisjoukkueen kurotelleen itsensä kolmossarjaan.
Lukko joutui perumaan jo toistamiseen vuonna 1990 Susilenkin lumen puutteen vuoksi. Seuran toiminnassa lentopalloilulla oli pääpaino. Sarjakaudella 1989-90 miehillä oli 4-sarjassa joukkue, joka sijoittui 8. sijalle ja säilytti paikkansa sarjassa. Syksyllä 1990 aloitettiin Reijo Iisakkalan vetämänä poikien lentopallokoulu. Myös naisjoukkue pelasi 4-sarjassa ja sijoittui kolmanneksi. Kanoottijaosto järjesti seuran melojille perinteisen Kasalanjokimelonnan.
Vuonna 1990 MeLun puheenjohtajana toimi Seija Lehtimäki ja sihteeri-rahastonhoitajana oli Pauli Pihlajamäki.
MeLun vuoden 1975 puheenjohtajaksi valittiin edelleen Veikko Perähannu, varapuheenjohtajaksi Tapani Paasimäki ja sihteeriksi Jorma Varsamäki. Urheilu- ja hiihtojaosto, lentopallojaosto, pesäpallojaosto, naisjaosto, nuorisosjaosto, huvitoimikunta. Kentän kunnostustalkoot järjestettiin. Palkittiin vuoden 1974 parhaana pesäpalloilijana Simo Rantamäki ja lentopalloilijana Hannu Vuorela.
MeLun puheenjohtajaksi vuodelle 1965 valittiin edelleenkin Heikki Mattila varapuheenjohtajaksi Aimo Kunnasmaa ja sihteeriksi Tapani Peltola. Urheilu- ja hiihtojaosto, palloilujaosto, suunnistusjaosto: Kauko Nummelin, Heikki Vanhatalo, Kalle Aitasalo, Ossi Lähteenmäki ja Tapani Peltola. naisjaosto ja huvitoimikunta
9.4.1976 MeLu valitsi puheenjohtajaksi Veikko Perähannun, varapuheenjohtajaksi Timo Katajisto ja sihteeriksi Jorma Varsamäki. Urheilu- ja hiihtojaosto, lentopallojaosto, pesäpallojaosto, naisjaosto, nuorisojaosto, huvitoimikunta.
14.2.1979 valittiin ravintola Fyyrissä äänestämällä seuran puheenjohtajaksi Simo Rantamäki, varapuheenjohtajaksi Seppo Ruuhikorpi ja sihteeriksi Tarmo Joutsenvirta. Seuran urheilumuodot ovat lentopallo vetäjänä Seppo Ruuhikorpi, jalkapallo vetäjänä Veikko Perähannu ja pesäpallo vetäjänä Simo Rantamäki, tempaustoimikuntaan valittiin Asko Ahola ja Simo Rantamäki..
18.5.1980 valittiin seuran puheenjohtajaksi Simo Rantamäki, sihteeriksi Pauli Pihlajamäki. huvitoimikunnan johtoon Jukka Kallioinen, lentopallotoimikuntaan Asko Ahola, Seppo Ruuhikorpi ja Hannu Vuorela. jalkapallotoimikuntaan johtamaan Pekka Lähteenmäki, Timo Kortessalo ja Tapio Kunnasmaa, pesäpallotoimikuntaan johtamaan Simo Rantamäki, Jukka Korpunen ja Heimo Ollila, laturetkitoimikuntaan Asko Ahola, Simo Rantamäki ja Pekka Känä.
MeLun johtokunnan kokous oli 22.1.1981. Sen avasi johtokunnan puheenjohtaja Simo Rantamäki. Perinteinen susilenkki järjestetään 22.2.1981.
MeLun johtoon valittiin vuodelle 1981-82 puheenjohtajaksi Hannu Vuorela, varapuheenjohtajaksi Jukka Kallioinen, sihteeriksi Pauli Pihlajamäki. Huvitoimikunnan johtoon Jukka Kallioinen, lentopallojaoston johtoon A. Ahola, tempausjaoston johtoon Simo Rantamäki. Päätettiin vuokrata seuran ja Kylmäjärven Pienviljelijäyhdistyksen yhdessä omistama maa-alue urheilukentäksi em. pienviljelijäyhdistyksen naisjaostolle 50 vuodeksi 1 markan vuosivuokralla. Urheilukenttätoimikunta oli kokoontunut asian tiimoilta 26.6.1981, jossa seuraa edustivat Simo Rantamäki ja Pauli Pihlajamäki. Käytiin toteamassa kentällä sen hetkinen kunto. Puut oli raivattu ja kentän pinta oli osittain tasattu. kaikki työt oli tehty PV-yhdistyksen omin kustannuksin. Lukon edustajat totesivat, etteivät he voi osallistua kentän rakennuskustannuksiin varojen puuttuessa.
MeLu valitsi vuodelle 1983 puheenjohtajaksi Ulla Saarisen, varapuheenjohtajaksi Asko Ahola, sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Huvitoimikunnan tuli Kirsi Sjöblom, lentopallojaoston johtoon Kari Leppänen, tempausjaoston johtoon Asko Ahola. Susilenkki hiihdetään 27.2.1983. Päätettiin antaa Simo Rantamäelle tehtäväksi suunnitella seuralle pöytäviirin malli sekä hihamerkin malli.
MeLu valitsi vuodelle 1984 puheenjohtajaksi Ulla Saarisen, varapuheenjohtajaksi Asko Aholan, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäen. huvitoimikunnan johtoon Kirsi Sjöblom, lentopallojaoston johtoon Kari Leppänen, tempausjaoston johtoon Asko Ahola. Perustettiin pesäpallojaosto, jonka johtoon valittiin Antti Kallioinen avustajakseen Vesa Lehtonen. Painotetaan juniorityötä. Toukokuussa 1984 aloitetaan omalla kentällä. Asko Aholan ehdotuksesta seuraan perustettiin kanoottijaosto tarkoituksella kehittä kanoottiretkeilyä. Vetäjäksi valittiin Asko Ahola ja jäseneksi Mikko Meura. Päätettiin tehdä naislentopalloilijoidentoimesta kirje Merikarvia-lehdelle, jossa toivotaan myönteisempää suhtautumista lehden urheilutoimittajalta arvostellessaan seuran toimintaa ja etenkin lentopallo-otteluita.. Kyseltiin Simo Rantamäeltä, missä vaiheessa on seuran viiriluonnosehdotus.
MeLun vuoden 1985 puheenjohtajaksi valittiin Ulla-Maija Saarinen, varapuheenjohtajaksi Seija Leppänen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaoston johtoon Kari Leppänen, pesäpallojaostoon Teuvo Sillanpää tuli kanoottijaostoon johtoon Asko Ahola, tempausjaostoon johtoon Seija Leppänen, susilenkkijaostoon johtoon Asko Ahola, huvitoimikunnan johtoon Kirsi Saarinen. Keskusteltiin oman urheilukentän kunnostamisesta. Tarmo Joutsenvirta tutkii tilanteen
MeLun vuoden 1986 puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Saarinen, varapuheenjohtajaksi Seija Leppänen, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaoston johtoon Kari Leppänen, pesäpallojaostoon Teuvo Sillanpää, Seija Lehtimäki ja Tapio Katajisto, kanoottijaostoon vetäjäksi Asko Ahola, Mikko Meura ja Heikki Ruohomäki, tempausjaostoon puheenjohtajaksi Seija Leppänen ja susilenkin vetäjäksi Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Huvitoimikunnan johtoon valittiin Helena Länsitalo. Kanoottijaoston toimesta järjestetään 7.6.1986 kanoottikisat reitillä Lankoski-Merikarvian kk. Todettiin Merikarvian Innolla olevan seuralle maksettavaa vuoden 1984 kunniakierroksesta noin 720 markkaa. Asiaa tiukataan Innolta.
MeLun vuoden 1987 puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Saarinen, varapuheenjohtajaksi Seija Leppänen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaostoa johtaa Kari Leppänen, pesäpallojaostoa Seija Lehtimäki ja kanoottijaostoa Hannu Lehtimäki. Huvitoimikuntaa johtaa Pirjo Lehtimäki. Susilenkin vastuuhenkilöitä ovat Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Päätettiin alkaa kerätä vapaaehtoista pääsymaksua lentopallo-otteluihin Hannu Vuorelan tekemään lippaaseen.
MeLu antoi 24.3.1987 seuran urheilukentän liikuntalautakunnan varauslistan mukaisesti pitäjän muille urheiluseuroille käyttöönsä, kun keskuskenttä on kunnostuksen alla.
MeLun sarjakirjasta 1986/87 selviää mm. puheenjohtajan Kari Leppäsen tervehdys: Naiset pelaavat edelleen naisten 3-sarjassa, miesten I-joukkue säilytti paikkansa 3-sarjassa, II joukkue nousi 4. sarjaan ja uutena ovat ikämiehet, jotka pelaavat miesten 35. SM-sarjassa. Leppänen kiitti sarjakirjan monia tukijoita. Sarjakirjassa Heikki Mattila kertoo seuran historiasta lyhyen katsauksen. Talvesta 1978 lähtien on järjestetty Susilenkki-niminen hiihtotapahtuma, joka on saanut paikkakuntalaisten suosion. Kesällä 1986 suoritettiin ensi kerran Antin Melonta osana Satakunta-cupia. Näin aina uusiin olosuhteisiin mukautuen Merikarvian Lukko on taivaltanut sekä kilpaurheilun että yleisölle tarkoitetun massaurheilun myötä nykyhetkeen. Näin tapahtunee tulevaisuudessakin.
Ikämiesten sarjassa pelasivat Simo Rantamäki, Asko Ahola, Heikki Mahlamäki, Seppo Ruuhikorpi, Osmo Rantasalo, Pekka Kröpi ja Jukka Vanhatalo. Naisten sarjapelaajat olivat: Marita Riihiaho, Pirjo Lehtimäki, Jaana Lehtinen, Satu Mikola, Ulla Saarinen, Seija Lehtimäki, Satu Mikola, Anna-Liisa Ahola, Jaana Rintamäki, Päivi Hietikko ja Helena Länsitalo. Miesten 3-sarjan pelaajia olivat: Hannu Vuorela, Kari Leppänen, Jyrki Syrjäsalo, Arto Ahola, Pekka Yliknuussi, Tarmo Peltoniemi, Timo Elovaara ja Sampo Kuusinen. Lukon 4-sarjan pelaajat olivat: Hannu Salo, Kai ja Mika Tuomisaari, Tapio Katajisto, Taisto Toivola, Veikko Tommila, Esa Kytölä ja Tapio Kunnasmaa.
MeLun johtokuntaan vuodelle 1988 valittiin puheenjohtajaksi Kirsi Saarinen, varapuheenjohtajaksi Seija Leppänen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaoston vetäjäksi tuli Kari Leppänen, pesäpallojaoston vetäjäksi Seija Lehtimäki ja kanoottijaoston vetäjäksi Hannu Lehtimäki. Huvitoimikuntaa johtaa Pirjo Lehtimäki. Susilenkin vastaavat ovat Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Käsiteltiin ja tutustuttiin SVUL:n Satakunnan piiri ry:n 80-vuotisjuhlaesitteeseen.
MeLun kevätvuosikokous 17.3.1988 hyväksyi liikuntalautakunnan esityksen, että Lukko järjestää kyläsarjan lentopalloilussa. Tyttöjen pesäpallokoulun vetäjinä toimivat Seija Lehtimäki, Seija Peltomäki, Tarja Kulola ja Riitta Peräaho. Urheilukentän katsomorakennuksen kunnostamisesta vastaavaksi nimettiin Jukka Kallioinen. Päätettiin yrittää tehdä patikkaretki tehtäväpisteineen. Simo Rantamäeltä pyydetään seuran viirin luonnokset.
MeLu valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodelle 1989 Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Seija Leppänen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaostoa vetää Kari Leppänen, pesäpallojaostoa Seija Lehtimäki, kanoottijaostoa Antti Lehtimäki, Susilenkin vastuuhenkilöinä toimivat Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Huvitoimikuntaa vetää Kirsi Saarinen.
MeLun johtokunta päätti 31.10.1989 olla jakamatta nuorten Sisustipendiä. Päätettiin tehdä seuramatka Uumajaan pikkujoulujen merkeissä. Päätettiin anoa lahjoituksena naisten 4-sarjan pelaajille, 10-12 henkilöä varten veryttelypuvut Porin Seudun Osuuspankilta ja Mekamarketilta.
MeLun johtokunnan puheenjohtajaksi vuodelle 1990 valittiin Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Seija Sillman-Leppänen, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaostoa johtaa Arto Ahola, pesäpallojaostoa Seija Lehtimäki, kanoottijaostoa Antti Lehtimäki, Susilenkkitoimikunnan vastuuhenkilöitä ovat Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Huvitoimikuntaa vetää Jaana Lehtinen. Kortillisia järjestysmiehiä ovat Tarmo Joutsenvirta, Jyrki Syrjäsalo ja Arto Ahola.
MeLun johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 1991 Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Seija Sillman-Leppänen, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaostoa johtaa Arto Ahola, pesäpallojaostoa Seija Lehtimäki, kanoottijaostoa Antti Lehtimäki, Susilenkin vastuuhenkilöitä ovat Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Huvitoimikuntaa vetää Pekka Yliknuussi. Toimintakertomuksesta selviää, että Susilenkki jouduttiin perumaan lumen puutteen vuoksi jo kolmannen kerran peräkkäin. Sarjakaudella 1991/92 miehet pelasivat 4-sarjassa, jossa saavutettiin 4. sija syyskaudella. Syksyllä miehet osallistuivat vain Koiton turnaukseen Noormarkussa sijoittuen 6. sijalle. Naisjoukkue pelasi 4. sarjassa, vaikka naiset voittivat keväällä 1991 oman lohkonsa ja nousukarsinnat 3-sarjaan. Varoja ei ollut Pohjanmaan lohkoon menoon. Syksyllä 1990 aloitettiin poikien junioritoiminta 10 pojan ryhmänä ja se aktivoitui syksyllä 1991 niin, että aloitettiin sarjatoiminta. E- ja D-pojat osallistuivat Lounais-Suomen aluemestaruussarjaan. Poikia ohjaa Reijo Iisakkala. Myös tytöillä on ollut junioritoimintaa syksystä 1991 lähtien ohjaajanaan Seija Lehtimäki. naisten pesäpallojoukkuetta ei saatu keväällä 1991 piirisarjaan, kun se ei alkanut joukkueiden vähäisyyden vuoksi. Kanoottijaosto on toiminut aktiivisesti. Kasalanjoen soudulla aloitettiin 16.4.1991. Lampinjoella melottiin kahdesti ja Antin Melonta ja Lankosken nopeuslasku järjestettiin 11.5.1991. Ouran melontaan ja. Satakunnan Kansa soutuun osallistuttiin kuudella kaksikkokajakilla. Honkajoki soutuun osallistuttiin. Mikko Meura meloi Merikarvialta Uusikaupunkiin.
MeLun johtokunta antoi vuonna 1992 kanoottijaoston käyttöön Kuvaskankaan kentän katsomo- ja varastotilat. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Seija Sillman-Leppänen sihteeri-rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaoston vetäjäksi valittiin Arto Ahola, pesäpallojaoston vetäjäksi Seija Lehtimäki, kanoottijaoston vetäjäksi Esa Perttula, Susilenkki vastuuhenkilöiksi Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Huvitoimikunnan vetäjäksi valittiin Kirsi Saarinen. Toimintakertomus vuodelta 1992 selvittää, että lentopalloilu on pääasiallinen urheilumuoto. Sarjakaudella 1992-93 seuran miesjoukkue pelasi 4-sarjassa, jossa saavutettiin 4. sija. Syksyllä osallistuttiin vain Noormarkussa turnaukseen ja sijoituttiin 5. sijalle. Naisten joukkue pelasi kevätkauden 1992 4. sarjassa voittaen lohkonsa. Lukko nousi 3. sarjaan. Naiset saivat valmentajan ja seuran kulut kasvoivat suuresti 3. sarjassa. Kahden tuomarin käyttö lisäsi kuluja. Osallistuttiin myös eri turnauksiin mm. Frisco turnaukseen Porissa. Lisäksi vielä ystävyysotteluja pelattiin, joten virkeää toimintaa paljon oli. Pojat ovat harjoitelleet Kari Leppäsen ja Reijo Iisakkalan johdolla. C-pojat osallistuivat piirin motivaatiosarjaan. Syksyllä pojat osallistuivat SM-sarjaan, ja jatketaan 1.sarjassa syksyllä. E-pojat pelasivat aluemestaruussarjassa, sijoitus 5. sija. C-tytöillä on ollut peliharjoituksia vetäjänään Sisko Syväluoma. Tytöt saivat piirinmestaruushopeaa. Toimintamenot ovat kasvaneet. Naisten pesäpallojoukkue ei osallistunut piirisarjaan. Ystävyysotteluja oli. Kanoottijaoston pirteä toiminta jatkui. Kalustohalli valmistui. Kasalanjoelle mentiin jo maaliskuussa viidellä kanoottiryhmällä. Antin Melonta järjestettiin toukokuun lopussa. Lieksaan tehtiin melontaretki. Satakunnan Kansansoutuun osallistui neljä venekuntaa. Leppijoella melottiin 6.12.1992. Suunniteltiin omaa edustusveryttelypukua. Uimahallissa harjoiteltiin Eskimokäännöstä.
MeLun vuoden 1993 puheenjohtajaksi valittiin Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Esa Perttula, sihteeriksi Seija Sillman-Leppänen ja rahastonhoitajaksi Pauli Pihlajamäki. Lentopallojaostoa vetää Kari Leppänen, pesäpalojaostoa johtaa Seija Lehtimäki, kanoottijaostoa Esa Perttula, susilenkin vastuuhenkilöitä ovat Asko Ahola, Simo Rantamäki, Jukka Kallioinen ja Tarmo Joutsenvirta. Huvitoimikuntaa vetää Ulla-Maija Luoma. Toimintakertomuksesta ilmenee, että pääpaino on ollut perinteisesti lentopalloilussa. Keväällä miesjoukkue pelasi 4.sarjassa ja säilytti sarjapaikkansa. Syksyllä vetäydyttiin pelaajapulan vuoksi sarjasta. Naisjoukkue pelasi keväällä 1993 sarjassa, pysyttiin sarjassa. Satakunnan lohkossa pelattiin. Syksyllä jouduttiin pelaamaan sarjassa Etelä-Pohjanmaan lohkoon, pelimatkat tulivat liiankin pitkiksi. Valmentajana toimi Taito Tommila Noormarkusta. Osallistuttiin eri turnauksiin mm Fricoon Porissa. C-tyttöjen harjoituksia pidettiin keväällä 1993. Joukkue osallistui piirinmestaruuskilpailuihin. Syyskaudella ilmoittauduttiin SM-sarjaan, joka alkaa keväällä 1994. Tyttöjä valmentaa Seija Lehtimäki. Poikien D-sarja aloitti kauden 1993/94 kahdeksan pojan kanssa. Joukkue osallistui aluemestaruussarjaan. D poikia valmensi Reijo Iisakkala. Naisten pesäpallojoukkue ei pelannut kaudella 1993 piirisarjarjassa. ystävyysotteluja oli. Lentopalloilijat tekivät ”tyttökalenterin” varojen hankkimiseksi. Kanoottijaosto juhli 10-vuotiskauttaan ja toiminta jatkui vilkkaana. Melontaretkeily alkoi Tuorijoella. Antin melonta ja Lankosken nopeuslasku järjestettiin 22.5.1993. Ostettiin koskikajakki ja neljä inkkarikanoottia. Jaoston verryttelypuku valmistui ja saatiin kanootinkuljetuskärry. Tehtiin oma viiri kanoottijaostolle. Jaosto palkitsi kymmenvuotisjuhlassa Asko Aholan ja Mikko Meuran viirillä. Viirin saivat myös entiset puheenjohtajat.
MeLun puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 1994 Jaana Tommila, varapuheenjohtajaksi Esa Perttula, sihteeriksi Katri-Helena Saarinen ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lukon kanoottivaraston hoitajaksi valittiin Markku Vuorela. Lentopallojaostoa vetää Kari Leppänen, Kanoottijaostoa Kari Vehviläinen ja huvitoimikuntaa johtaa Sisko Syväluoma.
Toimintakertomuksesta vuodelta 1994 selviää, että miestenjoukkue ei pelannut keväällä sarjassa pelaajapulan vuoksi. joukkue aloitti svksyllä 5. sarjassa. Naisjoukkue pelsi kevään 1994 3. sarjassa eli Etelä-Pohjanmaan lohkossa. Syksyllä aloitettiin 5. sarjassa, jonne pudottiin. C-tyttöjen harjoitukset alkoivat. D-pojat aloittivat pelikautensa aluemestaruussarjassa ja sijoitus oli neljäs. Pojat siirtyvät syksyllä C-junioreihin, jolla kentällä on kuusi pelaajaa entisten viiden sijasta. Pesäpalloa harrastettiin.
Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 1996 valittiin Jaana Tommila, varapuheenjohtajaksi Esa Perttula, sihteeriksi Katri-Helena Saarinen sekä rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Jaana Tommila, varapuheenjohtajaksi Esa Perttula ja sihteeriksi Katri-Helena Saarinen ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaostoa vetää Kari Leppänen, kanoottijaostoa Kari Vehviläinen, huvitoimikuntaa Osmo Ruoho ja susilenkkitoimikuntaa johtaa Asko Ahola.
30.3.1995 seuran kevätkokouksessa selosti Reijo Iisakkala D-poikien lentopallomenestyksestä ja suunnitelmista osallistua Vaasan turnaukseen.
15.2.1995 johtokunta keskusteli Lukon perustamisen 50-vuotisjuhlasta. Alustavasti juhlaa vietetään urheilun merkeissä. Ennen 50-juhlaturnausta muistetaan seuran perustamisjäseniä antamalla tätä juhlavuotta varten suunniteltu seuran viiri.
Vuoden 1995 puheenjohtajaksi valittiin Jaana Tommila, varapuheenjohtajaksi Esa Perttula, sihteeriksi Katri-Helena Saarinen ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaostoa vetää Kari Leppänen, kanoottijaostoa Kari Vehviläinen, huvitoimikuntaa Sisko Syväluoma ja susilenkkijaostoa Asko Ahola. Melontakausi aloitettiin jo maaliskuussa, osallistuttiin Satakunnan kansansoutuun. Ostettiin koskikajakki. Miesjoukkue pelasi keväällä 1995 5. sarjassa ja voitti lohkonsa. Aloitettiin syksyllä 4. sarjassa pelaaminen. Naisjoukkue pelasi keväällä 4. sarjassa ja oli lohkonsa paras. Olisi noussut sarjaa ylemmäksi, mutta jatkoi 4. sarjassa lisääntyvien kustannuksien pelossa. C-tytöt aloittivat ohjatun pelaamisen, poikien junioritoimintaa alkoi ohjata Reijo Iisakkala. Pesäpalloa pelataan kesäisin Kuvaskankaan kentällä.
MeLun toimintakertomus vuodelta 1996 kertoo, että seuran toiminnan pääpaino on ollut lentopalloilussa. Naisjoukkue pelasi keväällä 1996 4.sarjassa ja oli lohkonsa paras. Ei onnistuttu karsinnoissa nousemaan 3. sarjaan. Miesjoukkue pelasi keväällä 1999 4. sarjassa, mutta putosi sarjaa alemmaksi, pelaajapulan vuoksi ei ilmoittauduttu syksyllä 5. sarjaan. Pesäpalloa pelattiin virkistysmielessä. Melottiin perinteisesti Kasalanjoella. kesäkuun alussa melottiin Lapissa Kuusamossa koskia laskien.
MeLun toimintakertomuksesta vuodelta 1997 selviää, että naisten lentopallojoukkue pelaa 4-sarjassa ja sijoittui parhaalle sijalle. Olisi päästy suoraan kolmoseen, mutta kustannuksista johtuen jäätiin 4. sarjaan.
MeLu valitsi seuran johtoon 1998 Jaana Tommilan, varapuheenjohtajaksi Esa Perttulan ja sihteeriksi Katri-Helena Saarisen ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppäsen. Lentopallojaostoa vetää Kari Leppänen, kanoottijaostoa Timo Kotiranta, huvitoimikuntaa Ulla Luoma, susilenkkijaostoa Simo Rantamäki. Päätettiin hankkia seuralle tuulipuku, johon tulee kanootti- ja lentopallojaoston logot. Toimintakertomus vuodelta 1997 kertoo, että naisten lentopallojoukkue pelasi 4-sarjassa, ollen lohkonsa paras. Vaikka joukkue olisi päässyt suoran 3-sarjaan, joukkue jäi 4-sarjaa sarjakulujen suuruuden vuoksi, miesten joukkue jatkoi lentopalloharjoituksia ja siitä innostuneena seura ilmoitti 35-vuotiaiden SM-sarjaan joukkueen. Syksyllä miesjoukkue meni 5-sarjaan ja menestyi hyvin Pesäpalloa pelattiin Lukon Kuvaskankaan kentällä. Melottiin perinteisesti aloittaen Kasalanjoelta. Tehtiin melontaretki Ikaalisten ympäristön jokiin. Salibandyssä pelaa kaksi joukkuetta sarjassa. I joukkue pelaa 3. divisioonassa ja II joukkue 6. divisioonassa.
MeLu valitsi vuoden 1999 puheenjohtajaksi Ulla Luoman, varapuheenjohtajaksi Olli Lehtimäen ja sihteeriksi Päivi Mäkisen ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppäsen. Seuran huvitoimikunta ja Susilenkkitoimikunta päätettiin lakkauttaa eikä järjestysmiehiäkään enää nimetty. Salibandyjaostoa vetää Hannu Tarkkio. Pertti Kangas on lupautunut tekemään Lukolle oman logon. Toimintakertomuksesta ilmenee, että naisten lentopallojoukkue pelasi 4-sarjassa ollen lohkossaan 3. sijalla. Miesten joukkue pelasi 5-sarjassa ollen keväällä toinen ja syyskauden päättyessä myös toinen. Lukon naispelaajat sparrasivat LC Merikarvian pelaajia parikin kertaa.
MeLun puheenjohtajaksi vuodelle 2000 valittiin Ulla Luoma, varapuheenjohtajaksi Olli Lehtimäki ja sihteeriksi Päivi Mäkinen sekä rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaostoa vetää Mairo Kaju, kanoottijaostoa Timo Kotiranta ja salibandyjaostoa Hannu Tarkkio. Naisten lentopallojoukkue pelasi keväällä 4-sarjassa voittaen lohkonsa. Miesten joukkue otteli 5-sarjassa, keväällä oltiin 4. sijalla ja syksyllä 5. sijalla. Keväällä 2000 MeLun miesten salibandyjoukkue varmisti moninaisten vaiheiden jälkeen nousun takaisin kolmanteen divisioonaan.
MeLun puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 2002 Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Ulla Luoma ja sihteeriksi Päivi Mäkinen ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaostoa johtaa Mairo Kaju, kanoottijaostoa Timo Kotiranta ja salibandyjaostoa Hannu Tarkkio. Keskusteltiin Kuvaskankaan kentän laittamisesta. Tarkistetaan kentän kunto keväällä. Katsotaan mitä tehdään ja kuinka paljon.
MeLun vuoden 2001 puheenjohtajaksi valittiin Mairo Kaju, varapuheenjohtajaksi Ulla Luoma ja sihteeriksi Päivi Mäkinen sekä rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaoston vetäjäksi valittiin Mairo Kaju, kanoottijaoston Timo Kotiranta ja salibandyjaoston vetäjäksi Hannu Tarkkio. Seuran toimintakertomuksesta vuodelta 2001 selviää, että naisten joukkue pelaili oman kunnon hyväksi ja osin huvin vuoksi., mutta huhtikuussa osallistuttiin lentopalloturnaukseen Isojoella ja oltiin sijalla 3. Naiset aloittivat syksyllä 4-sarjassa lentopalloilun ja syyskaudella ei hävitty kertaakaan. Miesten joukkue pelasi 5-sarjassa, keväällä oltiin 3. sijalla ja syksyllä 5. sijalla. Melontakausi aloitettiin Kasalanjoelta. Kesällä melottiin Luvian saaristossa. Salibandyssä maaliskuussa 2001 päättyneessä sarjassa oltiin lohkossa 8. sijalla. Pudottiin 4. divisioonaan.
MeLun toimintakertomuksesta vuodelta 2002 selviää, että naisten joukkue pelaa 4-sarjassa kevään 2002 ja voitti lohkonsa. Miesten joukkue pelasi 5-sarjassa, keväällä oli sijoitus 5. Syksyllä miehet ryhtyivät pelaamaan Karhus-Lentiksessä Porissa. Kanoottijaosto meloi merellä ja lähivesissä. Salibandyssä miesten joukkue pelasi 4. divisioonassa ja sijoittui lohkossaan kolmanneksi. Joukkue ilmoittautui Porin kaupungin ns. Cotton sarjaan. Vuosittaiset salibandypuulaakit olivat suosittuja.
MeLun puheenjohtajaksi vuodelle 2003 valittiin Seija Lehtimäki, varapuheenjohtajaksi Ulla Luoma ja sihteeriksi Sirpa Ketola sekä rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaostoa vetää Mairo Kaju, kanoottijaostoa Timo Kotiranta ja salibandyjaostoa Hannu Tarkkio. Muistettiin nuorisovetäjiä Olli Kaipiota ja Erkki Lähteenmäkeä. Toimintakertomuksesta vuodelta 2003 selviää, etteivät miehet pelanneet lainkaan salibandysarjassa. Pojille järjestettiin ohjattuja harjoituksia. Kanoottijaosto teki melontaretken Eurajoelta Raumalle ja Lukon naisille järjestettiin melontaretki Lauttijärven metsästysseuran majalle.
MeLun puheenjohtajaksi vuodelle 2004 valittiin Seija Harju, varapuheenjohtajaksi Ulla Luoma ja sihteeriksi Sirpa Ketola sekä rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Lentopallojaostoa vetää Mairo Kaju, kanoottijaostoa Markku Vuorela ja salibandyjaostoa Hannu Tarkkio.
Kolmen vuoden tauon jälkeen miesten joukkue ilmoitettiin liiton sarjaan salibandyssä vuonna 2004.
MeLu valitsi vuodelle 2005 puheenjohtajaksi Seija Harjun ja varapuheenjohtajaksi Ulla Luoman ja sihteeriksi Sirpa Ketolan ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppäsen. Lentopallojaoston vetäjäksi Mairo Kaju, kanoottijaoston vetäjäksi Olli Lehtimäki ja salibandyjaoston vetäjäksi Hannu Tarkkio. Naisjoukkue pelasi Lentopalloliiton 4-sarjassa ja voitti lohkonsa. Syksyllä naisten joukkue ilmoittautui ensi kerran Karhulentis-sarjaan. Miesten joukkue pelasi Karhulentis-sarjassa toista vuottaan ja sijoitus oli keväällä 4. ja syksyllä viides. Jo kahtena kesänä seuran omalla kentällä on pelattu pesä- ja jalkapalloharjoituksia, vetäjänä Erkki Lähteenmäki. Lukon naiset osallistuivat kanoottijaoston melontaa Siikaisjärvellä. Kanoottijaosto järjesti kesällä melontaretken Vaasan saaristoon.
MeLun toimintakertomuksesta vuodelta 2005 ilmenee, että keväällä naislentopalloilijat pelasivat Karhulentis-sarjassa toiseksi. Syksyllä sitä ei saatu kasaan, mutta seurassa ryhdyttiin harjoittamaan tyttöjä lentopalloilun saloihin. Miesten joukkue pelasi 3. vuottaan Karhulentis-sarjassa, keväällä sijoitus oli viides. Kari Leppänen alkoi ohjata poikien lentopalloharjoituksia. Myös Lukon ns. II-joukkue, jossa pelaa eri-ikäisiä miehiä ja naisia harrastivat. Lukon naiset osallistuivat kanoottiretkeen Lauttijärvellä kesäkuussa, mukana oli 10 melojaa. Miesten joukkue pelaa muutaman vuoden tauon jälkeen salibandyliiton sarjassa. Syksyllä 2004 aloitettiin ja sarja päättyy keväällä 2005. Joukkue pelasi V divisioonassa voittaen kaikki pelinsä kauden aikana ja niinpä noustiin IV divisioonaan. Joukkueessa pelasivat 18-37 ikäisiä pelaajia. Taina Lindgren piti kerran viikossa salibandyharjoituksia ala-asteikäisille tytöille. Olli Kaipio puolestaan ohjasi poikia. Lukon kanoottijaosto meloi keväästä syksyyn merellä ja lähivesillä. Kesällä tehtiin 3-päiväinen melontaretki Dragsfjärdissä.
Seura valitsi puheenjohtajakseen vuodelle 2006 Seija Harjun, varapuheenjohtajakseen Ulla Luoman ja sihteeriksi Katri Helena Saarinen-Holappan ja rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppänen. Kanoottijaoston vetäjäksi Olli Lehtimäki ja salibandyjaoston vetäjäksi Hannu Tarkkio.
Suomen Lentopalloliitto ry totesi Merikarvian Lukon eronneen lentopalloliitosta 24.3.2006.
MeLu palkitsi 11.11.2006 pikkujoulujuhlassaan salibandyvetäjät Taina Lindgrenin ja Olli Kaipion.
MeLu valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2007 Päivi Mäkisen ja varapuheenjohtajaksi Ulla Luoman ja sihteeriksi Katri-Helena Saarinen-Holappan sekä rahastonhoitajaksi Seija Sillman-Leppäsen. Lentopallojaoston vetäjäksi Mairo Kajun ja salibandyjaoston vetäjäksi tuli Mika Koski.
Seura päätti lopettaa kanoottijaoston ja sen tilit päätettiin lopettaa. Kanootit jäävät Lukon jäsenien käyttöön. Kanoottikärry todettiin varastetuksi. Yleinen kanoottien vuokraustoiminta samalla lopetettiin.
On ollut mukavaa hetken seurata ja muistella nuoruuteni tärkeän urheiluseuran elämää. Paljon on puuhattu ja moneen osallistuttu.

Virpolassa Onnin ja Sisun sekä Kalevalan päivänä 2016. Lukonkin toiminta on paljolti ollut Sisukasta ja paljon Onneakin vaativaa