Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Jatkoa vielä Porin yliopistosta
» Mielipidekirjoitukseni SK:ssa:"Porin Yliopistosta puhuminen on realismia"
» Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär
» Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta
» Kuvamuisto Suurkisoista
» Mies ja työhevonen, tänään jo entisajan perinnehistoriaako?
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia-Siikainen, kunnallinen uutis- ja ilmoituslehti 1944
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
» Vähä-Näsin kulttuuritalo
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948

Lauri Hakosalo
Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948

Päätoimittaja Esko Sipilä, Painotalo oli Tyrvään Kirjapaino Oy, Vammala.
Kunnanlääkäri T. Carlson
Siikaisissa lääkärinä on Vera Seppälä
Hammaslääkäri Into Parviala
Asianajajia Porissa:
Juusela & Sarvilinna
N. J. Jaakkola
Olavi Karumo.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Siltanen
Kunnansihteeri Hemminki Hakasalo
Lalli, Satakunnan maaseutuväen äänenkannattaja.
Lehti on sisällöltään pirteä, ytimekäs, reipas, asiallinen, iskevä, monipuolinen ja tuore!
Näin kerrotaan…
Näin Lalli mainosti itseään tämän lehden ensimmäisen numeron yläotsikossa.
Talon vanha -emäntä Ida Maria Heikkilä kuoli Askolassa 19.12.1947, mille hautausmaalle hänet haudattiin.
Vainajaa jäivät kaipaamaan lapset perheineen. Hän oli syntynyt Merikarvialla 8.12.1869.
Vihtori Aleksanteri Lehtonen kuoli 25.12.1947. Hän oli syntynyt 30.8.1866.
Kunnan väkiluku 31.12.1947 oli 8 234 henkeä. Pienten lasten kuolleisuus on vähentynyt.
Suojautukaa tuberkuloositartuntaa vastaan.
Tuo tauti oli paljon esillä.
V.E. R. Olisiko ollut rovasti Väinö Raitala, kirjoitti katsauksen Merikarvian seurakunnan elämästä.
Merikarvian metsänhoitoyhdistys r.y. kirjoitti Merikarvian metsänomistajille lehdessä 8.1.1947.
Metsäteknikko Martti Pietilältä saa lisää tietoa.
Penikkamaista ilkivaltaa tehtiin Köörtilässä.
Esko Sipilä käytti ”reipasta” otsikkokuvausta.
Opettaja Hilma Vaihinen kirjoitti runon: ” Uudenvuoden aattona”. Vaihisen runoja on paljon löydettävissä
paikallislehtien sivuilta. Herkkiä ja syvällisiä runoja
Hjalmar Lindman, Embarras Minn, USA kirjoitti lehteen kuulumisia USA:n Minnesotan ranta-alueen
merikarvialaisista. Mielenkiintoista luettavaa, käy lukemassa tämä juttu kirjastossa.
” Täällä Minnesotassa asuvilla merikarvialaisilla on tapana vierailla toistensa luona ahkeraan”.
He keskustelevat Pajun Kallen kummituksesta Kalpakanmäellä – lieneekö ollut Tajun Kalle sekä
Hööpringin aaveesta Peipun ja Köörtilän välillä.
Kunnanvaltuuston päätöksistäkin kerrotaan lehdessämme seuraavasti: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Hanna Alho ja J.H. Mäkipuro, molemmat tunnettuja kunnallishenkilöitä. Valtion verolautakuntaan valittiin äänin
11-6 kalastaja Herman Mäkilehto ja varalle yksimielisesti F. J. Viertomaa.
Poliisiviranomaiset hävittivät pontikkatehtaan Kränistä.
Hugo Pukkila myi separaattoreita Riispyyssä.
Merikarvian apteekki osti pulloja.
Tuberkuloosi – joukkotarkastus Työväentalossa.
Aili Järvinen ilmoitti jälleen kampaustyötä vastaan Vuorelan talossa, Siulon talon takana.
Vaatturi Kärkkäinen myi miesten päällystakkia.
Erkki ja Sirkka Seranto ilmoittivat 15.1.1948: ” Nimemme Salminen on tästä lähtien SERANTO”.
Merikarvian kunnallislehdessä alettiin pitää ”Muistiluettelo” -palstaa. Esim. Henkikirjoituksenpirimiehet ovat
Paavo Heikkilä ja Juho Romppanen. Tärkeitä tietoja kunnan jäsenille tiedoksi.
Kasalassa syntyi kahdeksanjalkainen vasikka.
Kunnallisvaalit jälleen nurin Merikarvialla?
Pienviljelijä Arvo Nygård o n tehnyt kantelun lääninhallitukselle kunnallisvaalien toimittamisesta lainvastaisesti
Lammelan ja Alakylänäänestysalueissa.
Viinatehdas on poliisien toimesta hävitetty Kränissä.
Merikarvialaiset, Keuhkotauti on meillä suuri vitsaus.
65 vuotta täytti taloustirehtööri, Merikarvian Sähkö Oy:n toimitusjohtaja J.O. Rikalainen.
”Victor Hugo” kirjoitti 8.1.1948 Kasalanjoen kuulumisia.
Tilatkaa muualla asuville paikallislehti.
Nimimerkki Vilkku kirjoitti runon Tienvarrelta.
K.A. Joki myy Insuliittia eli kuitulevyjä erlstysaineeksi.
Merikarvian terveyssisaret ovat Ebba Ingström ja Maija Heinänen.
Varkaat liikkeellä Pohjansahassa.
Nimimerkki ”Farmari” kirjoitti pikku runon.
Merikarvian Marttayhdistys kokoontui Ahlströmin koululla.
60 vuotta täytti 23.1.1948 Peipussa Selma Agnes Mahlamäki-Suvanto os. Heikkilä. Hän on syntynyt Siikaisissa.
Toiminut Multialan maanviljelysopiston emäntänä. Hän solmi avioliiton maanviljelijä Jalmari Mahlamäen kanssa.
Jäätyään leskeksi hän kasvatti yksin ”nelikon” eli neljä poikaa, joista kaksi ehti jo päästä ylioppilaiksi. Perheen
kolme poikaa kaatuivat sankareina Suomen vapauden alttarille.
Hän solmi toisen avioliiton maanviljelysneuvoja J. Suvannon kanssa.
Nimimerkki ”Pelkkä pulliainen” kirjoitti: ”valtuuston ovensuusta”. mm näin” valtuuston ensimmäinen tehtävä oli valita
puheenjohtaja. Porvarivaltuutetut ehdottivat puheenjohtajaksi K.V. Lehtojokea ja vasemmisto Eino Siltasta. Porvareilla
oli yhden äänen enemmistä ja näin valituksi tuli Lehtojoki ja edellinen puheenjohtaja Siltanen joutui syrjään”
Ihan luettava juttu.
Nimimerkki ”lukija” pohti…
Hilma Vaihinen os. Pihlajamäki kirjoitti ”omalla nimellään” 18.1.1948 kirje merikarvialaisille USA:ssa ja Kanadassa.
Se oli tervehdyskirje tuhansin kotiseututerveisin.
Tamma- ja varsanäyttely Merikarvialla, järjesti Satakunnan hevosjalostusliitto.
Polkupyörä- ja urheiluliike V. S. Kari ilmoitti, että liike myy aikuisten ja lasten suksia ja huoltaa polkupyörät.
J. Hyrskylahti ilmoitti: ” Polkupyörät korjaukseen”.
Merikarvialla pidettiin ”Hevospäivät”. Näytteillä oli kaikkiaan 80 hevosta.
Kaikkiaan 71 tilaa on perustettu kuntaamme maanhankintalain perusteella.
Kirkko oli varkaitten saalistuspaikkana
Hiihtokilpailuja Kallträskissä ja Ylikylässä.
Nimimerkki ”Helmi-Terttu” julkaisi runon Ladulla.
Nimimerkki Petteri pohtii ”lumikengistä”.
Leikatkaa irti! Helmikuun korttiannokset. Kovaa tai kidesokeria. Ravintorasvoja. Margariinia, laardia tai kotivoita.
Maitoa ja kermaa. Saippuaa, suopaa ja parranajovalmisteita. Tupakkavalmisteita. Sakariinia.
Merikarvian Naisvoimistelijoita johtaa Leila Sipilä, sihteerinä Eeva Lehtinen ja rahastonhoitajana Aili Lammi.
Lasse Järvenpää ilmoitti löytäneensä Merikarvia-Tuorilan välitä hevosloimen Sen saa häneltä puh 44.
Frans ja Lahja Lindroos ilmoittivat, että heidän nimensä Harju on muutettu sukunimeksi Lindroos.
Merikarvian Työväen mieskuoron lauluilta pidetään Lauttijärven Maamiesseurantalolla 12.1948.
Tauno Nurmela voitti Innon hiihdot.
Nimimerkki ” Victor Hugo” kirjoitti Kasalanjoen kuulumisia.
Kuka oli tämän nimimerin takana, kysyy Lauri Hakosalo 19.11.2020.
Mielenkiintoisaa, että Kasalassa oli oman kylän oma toimittaja?
Sandra Virta kuoli 31.1.1948.Hän oli uhrautuvimpia ja avuliaimpia ihmisiä, joka unohtaen itsensä käytti kaiken
voimansa ja mahdollisuutensa lähimmäistensä hyväksi. Hänen pienen asuntonsa ovet olivat satamassa aina auki,
kertoi nimimerkki I.T.
Ottilia Rantamäki julkisti laatimansa selostuksensa Merikarvian Vapaan Huollon Keskuksen toiminnasta
vuosilta 1945.46 ja 1947.
Nimimerkki Vilkku kirjoitti: ” runon Tienvarrelta” 2.2.1948.
Mielenkiitoinen luettelo merikarvialaisista hevosten omistajista ja hevosista. hevosia oli silloin vielä
pitäjässämme paljon ja hevoskilpailujakin.
Nimimerkki Vilkun mietteitä oli lehdessä 5.2.1948.
Urheiluseura Marsin vuosikokous valitsi seuran johtoon Lauri Lehtosen.
Merikarvian Pohjoisen Maamiesseuran hiihtäjät kisasivat Anttoni Krinnilän lahjoittamasta kiertopalkinnosta,
joka on jo vuosikausia kiertänyt henkilöltä toiselle sen joutumatta vielä kenellekään lopullisesti. Nyt se päätettiin
antaa hänelle, joka saa voiton kolme kertaa. Kisan voitti jälleen Martti Asmala ja Antti Krinnilä hankkii uuden
kiertopalkinnon. Kahden muun sarjan voittajat olivat Tauno Joutsenvirta ja Mikko Aaltonen.
Sataman koulu voitti koululaishiihdot:
Eino Siltanen kirjoitti ennakkoverosta.
Nimimerkki Rp. kirjoitti: ” Sisu taisteli sisukkaasti”. Siikaisten Sisu saavutti kaksoisvoiton viiden seuran
viestissä, joka hiihdettiin 15.2.1948. Hauska kisaselostus oli lehdessä.
Kotiseutumuseo-kirjoitus oli lehdessä. Siitä selvisi mm, että museosta on paljon puhuttu, kirjoitettu
monissa yhteyksissä, mutta mitään ei ole saatu aikaan. Esille tuli, että kunnanvaltuusto antaisi museota
varten tontin ns. Erkkilän tontista Yhteiskoulun vierestä. Pyynnön esittivät Merikarvian naiset puolesta Ines Tommila 9.12.1947. Heidän mielestään tontti on erityisen sopiva museolle.
Sven Lonberg kirjoitti Helsingissä 8.2.1948 ”Rakkaat ystävät ja tuttavat Merikarvialla”. Siinä hän mielenkiintoisesti tuo mieleen, mitä hän koki käydessään Merikarvialla. Hän vie terveisiä Amerikan
suomalaisille ja kiittää saamastaan huomiosta. Hän oli saanut mukaansa opettaja Aihe Lastun laatiman adressin, jossa oli kirjoitettuna Hilma Vaihisen runo. ” ja sitten lahja, joka seuraa adressin mukana.
Merikarvialaisaiheinen ryijy presidentti Hooverille. Rovasti Raitalan kaunis puhe lämmitti kertojan mieltä.
Pastori Innolan laulusta Lonberg myös kiitti, samoin Heikki Vaihisen säestyksestä.
Jutusta ei oikein saa varmaa käsitystä, tuliko ryijy kirjoittajalle vai Hooverille?
Hän kirjoittaa:” Lapsemmekin nauttivat ryijyä katsellessaan kotimme seinällä?”
Esko Sipilä valittiin edelleen Reservinupseerikerhon puheenjohtajaksi. Kerhon tilintarkastajiksi
Kosti Kouhi ja Vilho Kurki. Juhani Aitasalo johti puhetta ja sihteerinä oli Risto Rantala.
Lukija arvostelee lehden sisältöä mm kirkollisten tiedotteiden ja kyläkuulumisten puuttumista lehdestä.
Nimimerkki Tuorilan mies kysyy: ”Eikö sovita niin, Ojala, että ajatte päivittäin Tuorilan reissut? Emme
usko, että tulos on huonompi kuin Kasalan matkastakaan.”
Urheiluseura Lauttijärven Lukko järjestää ensin hiihtokilpailut ja sitten illalla ohjelmalliset iltamat.
Merikarvian Karjalaisseura pitää kalevalanjuhlan 28.2.1948 Seurojentalossa, nykyään Mieslaulajaintalolla.
Nimimerkki Isto haluaisi puristaa Tänään jutussaan kättä nimimerkki Victor Hugon kanssa. Isto tuntuu olevan erityisen iloinen terveystalon eteenpäin menosta, kun hankkeeseen on saatu kunnan ulkopuolista rahaakin yli miljoona markkaa…
Nimimerkki Vilkku kirjoitti Tienvarrelta 23.2,1948.
Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 21.2.1948. Parhaat olivat Vilho Stenbacka, Aimo Kunnasmaa ja Kauko Mäki sekä Terhikki Hirvonen, Eeva Muurinen ja Inkeri Perähannu.
Puheenjohtaja Martti Tiittanen kertoi lehdelle paikkakunnalla pidetystä Karjalaseuran järjestämästä Kalevalajuhlasta.
Ahlströmin kansakoulun poikien hiihtomestari oli Isto Pohjola ja tyttöjen Liisa Ratala.
Erkki Itäkylä valttiin Innon puheenjohtajaksi.
Nimimerkki Victor Hugo kirjoitti Kasalanjoen kuulumisia 25.2.1948, mm että Kasalan ruotsinkielinen kansakoulu täytti 1948 50 vuotta. Toverijuhla koululla hienossa säässä. H. Bondfolk lausui kaikki juhlaan tervetulleiksi.
Opettaja Lennart Appelö kertoi koulun alkuvaiheista. Paikalla olivat neljä koulun entistä oppilasta 23.2,1898 koulun alkaessa. heidät esiteltiin. Todella hieno kertomus on täynnä kotiseutuhistoriaa, joka kannattaa
Jännittävä hiihtokilpailu Lauttijärvellä 7.3.1948.
Lehdessä nimimerkki ” Entinen merikarvialainen” kirjoitti ” Puhutaanpa taas meijeriasioistakin” mm hän pohti meijerin sijoituspaikkaa: Yksi sopiva paikka voisi olla Grönbergin tontti kunnanhuoneen mäen alapuolella, toinen entisen Markun talon tontti tai sen vastarannalla ns. Yskämyllyntontti, ehkä joku muukin paikka voisi olla hyvä
Meijerin paikaksi.
Muistiluettelossa mainitaan, että henkikirjoituksen piiriasiamiehet ovat Juho Romppanen ja Paavo Heikkilä.
Keittiökasvien siemeniä myyvät K. Häyrinen Ylikylä ja K.G. Häyrinen Kuvaskangas.
Joka tietää lainanneensa kirjoja F.J. Viertomaalta, olisi niin ystävällinen ja palauttaisi ne ensi tilaas.
Satakuntaan ehdotettiin päivänkakkaraa maakuntakukaksi! Tänäänhän 2020 se on tyrni.
V. Jerkku voitti Innon mestaruuden hiihdossa 7.3.1948.
Satakunnan maakuntakirja on suunnitteilla,
Petteri pohtii kolinoista.
Tuorilan Tuisku haastoi Innon ja Reippaan hiihtojoukkueet viestinhiihtoon 3 x 10km.
Nimimerkki Isto kirjoitti otsikolla: ” Tänään”, johon Nimimerkki Vilkku vastasi nimimerkkinsä takaa.
Kotiseutumuseosta ja Satakunnan museosta he keskustelivat Maila Talvion innostamana.
Helsingissä pontikankeittäjä sijoitti rahansa pontikkaan inflaation varalta?
E. Lehdes kirjoitti: ” Sydämen soitin” runon.
Vuonna 1947 olivat Merikarvialla influenssa ja tuhkarokko tavallisimmat taudit, ilmeni kunnanlääkärin
vuosikatsauksesta.
Kauppias V. A. Kari myi hetekoita.
Karjalaisseura päätti lainata seuran kahvikuppejaan jäsenilleen korvausvastuulla. Seuran
puheenjohtajaksi valittiin Toivo Hannukainen ja sihteeriksi Hilja Ravi sekä rahastonhoitajaksi Toivo Pulkkinen.
75 vuotta täytti 19.3.1948 Ylikylässä valokuvaaja Hj. Renvall.
Kunnanvaltuusto päätti 11.3.1948: valita yhteiskoulun vanhempain neuvostoon 1.9. lukien Martta Pitkärannan,
Signe Itäkylän, Julius Viertolan, Viljo Saineen ja Reino Salon.
Terveystalonperustustyöt päätettiin teettää kuluvan kesän aikana.
Urheilukenttätoimikuntaan valittiin Martti Levander, Esko Sipilä, Lauri Lehtonen, T. Innola, Matti Koskenkorva ja Risto Rantala.
Sataman koulun pihamaan aitaamiseen myönnettiin kunnan metsästä siihen tarvittavat aitatolpat ja aitariukut.
Tienhoitokunnan tehtäväksi annettiin Myllysillan korjauttaminen tai uusiminen.
Kirkonkokokseen päätöksiä julkaistiin lehdessä 18.3.
Merikarvialla olivat influenssa ja tuhkarokko yleisimmät taudit.
Viinajuttuja paljon Merikarvian käräjillä. Viinankeittäjien nimet ja tuomiot julkaistiin lehdessä?
Tuorilan Tuiskun puheenjohtajaksi valittiin Olavi Dahlroos.
Nimimerkki saunottaja kirjoitti runon sauna.
Yleinen ostokorttijakelu alkaa 23.3.1948.
Petteri pohti pääsiäistä.
John Mäki USA:sta lähetti toimitukseen kirjeen lännestä 25.3.1948.
Hän muisteli Pooskerin hyviä kalavesiä.
Polttopuutilannetta selviteltiin lehdessä.
Märkärupi-ihottumista ja sen hoidosta oli juttu, kun täällä sodan jälkeen tätä tautia ilmeni entistä useammin.
E. Lehdes kirjoitti runon ”Tuskien tie”.
Merikarvian jokikalastusyhdistyksen kevätkokous. Pidettiin Uuno Peltomäen kauppatalossa
22.3.1948. Puhetta johti Hemminki Hakasalo ja sihteerinä oli U. Kallio. Kalan pääsyn estäminen verkoilla joutui erityistarkkailuun. Hauen mätiä otetaan talteen, kun kalakanta on huonontunut joessa. Päätettiin
järjestää iltamat seurojen talossa 40 vuotisen toiminnan kunniaksi. Yhdistyksessä on 55 jäsentä.
A-M Lepistön runo ”Yön hetkinä” julkaistiin.
Laitos Oy myy kahden viikon ajan varastostamme keittiökalusteita ainoastaan Erkkilässä.
Mikko Jylhänkoski ilmoitti lehdessä: ” Kouhin pajalla on valmiita hevosenkenkiä, kaikkia kokoja, valmiina myyntiin. Myös nauloja on. Muitakin sepän tuotteita.
Merikarvian kunnallislautakunnan päätöksiä julkistettu lehdessä 1.4.1948: Kunnanhallituksen puheenjohtaja J.H. Mäkipuro valittiin Raumalle kuntapäiville yhdessä Hanna Ahon ja kunnansihteeri Hemminki Hakasalon kanssa.
Huomattavimmista seurakunnallista asioista tiedotettiin. Pyhäkoulukursseja.
Sokeria mehiläisten kevätruokintaan.
Amerikka muistaa Suomen lapsia.
Venäläistä elokuvataidetta kaivataan Meri-Kinoon.
Lammas sai viitoset Pohjarannalla ja kaikki voivat hyvin.
VPK:n vuosikokous totesi, että palokuntaharrastus on täällä heikko.
VPK:n päällikkönä on E. Rata ja varapäälliköiksi Frans Peltonen ja Lasse Lehtonen.
Nimimerkki Victor Hugo kertoi Kasalanjoen kuulumisia.
Petteri pohtii ” Tuleeko sota sittenkin”.
Nimimerkki Jorj kirjoitti: ”Mars pakisee”.
Mikä reipas ja iloinen, huolia ja murheita vailla oleva nuorisojoukko. täyttäkää tiistai ja perjantai iltaisin työväentalon avara Sali!
Hilma Vaihinen kirjoitti 8.4.1948 runon, Kateus.
Viinatehtaan lähes 110 litran valmis tuotos kaadettiin poliisin toimin maahan Köörtilässä.
Käärmeitä löydettiin peräti 206 käärmettä Kuvaskankaalta suon laidasta pesästä.
Kaksi loukkasi kätensä sirkkelissä.
V.J. Laaksonen kirjoitti pitkän kirjeen Kanadasta siirtolaiskohtaloista. Vuoden 1895 vaiheilla siirtyivät August Öberg ja Hilma Uusitalo Lammelasta Vancouverin saarelle Länsi-Canadaan.
Juttu jatkuu siitä edelleen…
Hilma Vaihinen kirjoitti merikarvialaisille USAhan ja Canadaan 10.4.1948 pitkän kirjeen, joka on julkaistu lehdessä 15.4.1948.
Hilma kuvaa mm, mitä Merikarvialle kuuluu? ” kuvaa, miltä Ylikylässä nyt näyttää”
Hän lähtee kävelymatkalle satamaan eli Krookkaan. Hilma lähtee Brandista, jossa asuu
taloustirehtööri J.O. Rikalainen kauniissa hyvin hoidetussa talossaan. Sitten tulemme Varvinmäelle,
joka on suunnilleen entisellään. mutta sitten merenpuolella tietä on Satakunnan Osuuskaupan
sivumyymälä kalasuolaamoineen ja kahviloineen. Asutus on entisellään, mutta taloja on korjattu.
Snellmanin, nykyisin Sevion kaupan kohdalta kävely jatkuu kohti kirkonkylää. Tie apteekille asti
on parannettu leveämmäksi ja suoremmaksi ja tasaisemmaksi. Tukkikuormia kulkee Salmen sahalle,
joka sijaitsee Söydöön nokassa. Apteekkia vastapäätä on uusi talo Hautamäen paikalla. Lindenin Jussi,
Säilänteen rakennuttama uusi talo. Talon takana näkyy tehdas, jossa valmistetaan yhtä ja toista.
Vassan puolella oli rapakkoinen niitty, joka oli aivan mihinkään kelpaamaton alue suuren
vedenperäisyytensä takia. Nyt on tämä rapakko kadonnut ja paikalle on Bruno Erkkilän omistama ja
rakennuttama hattutehdas yksityisasuntoineen. Tien vasemmalla puolella on Jokisen Kaisan asunto
ja oikealla luotsi Stenfors- vainajan talon, josta emäntäkin hiljattain siirtyi manan majoille. Sitten oikealla
on Louhen eli Lembergin Kustaan talo. Vasemmalla on Merikarvian paperikauppa. ja taas vasemmalla on
Elon Jennyn, Salinin Jennyn, kauppaliike. Teräksen nahkuriliike jää vasemmalle. Työväentalo oikealla ja
vasemmalla Siulon, Stranbergin kellosepänliike. Sitten on jo kauppias Jaakko Kankaanpään kaksi-
kerroksinen liiketalo, jossa emäntänä on Bergkankun Artturin ja Rosnellin Fiinan tytär Kaisa.
Sitten tulee jo Meri-Kino, johon mahtuu noin 500 henkilöä. Vasemmalla puolella on Virtapuron talo,
jonka nykyisin omistaa kauppias Ahti. Sen apteekinpuoleisessa päädyssä on Merikarvian kemikaliokauppa
jossa ystävälliset neidit T. Ulfves ja Ottilia Rantamäki myyvät kyläläisille kemikalioita.
Sitten olemme jo kirkolla asti. Se on maalattu joku vuosi sitten sekä ulkoa että sisältä. Vasemmalla on
Näsin talo, jossa Urho isännöi. Kauempana on Lännennnäsi. Aivan Näsin vieressä on Satakunnan osuuskauppa ja
sitä vastapäätä Työväen osuuskauppa entisessä leipuri Sysimetsän talossa.
Entisen kauppiaan V, Popoff- Riihivaaran talo, jonka nyt omistaa Onni Koskivuo, sijaitsee kirkolta päin tulevan
uuden tien ja vanha Näsin kautta kulkevan tien risteyksessä.
Niin matka jatkuu…
Nimimerkki tuorilalainen kirjoitti: ” Tuorilassakin harrastettaisiin asutustoimintaa”.
Perustakoon Rauma-Raahe Oy omistamalleen Tuorilan tilan alueelle asuntotontteja joku määrä.
Talkooviinat johtivat kuolemaan Alakylässä.
Pienoisröntgenkuvaus Merikarvialla.
Viinatehdas mataksi Lauttijärvelläkin.
Victor Hugo kirjoitti 18.4.1948 Kasalanjoen kuulumisia.
Hilma Vaihinen kirjoitti 17.4.1948 runon Saavu Suvi Armas!
Mene siis pienoisröntgenkuvaukseen, Sinä itse ja Sinun perheesi!
Yhteiskoulun voimistelukerhon sisähyppytuloksia: Lasse Peltonen, A. Viertola, V. Stenbacka,
R. Vuorela ja Lasse Hiltunen, sekä T. Ritola, H. Hiltunen, H. Metsänheimo, J. Mäkipuro, R. Lukola,
A. Koskimäki, V. Elovara, A. Aalto, J. Peltovirta, P. Hakasalo ja M. Itäkylä.
Hilma Vaihinen kirjoitti 3.5.1948 runon äidilleen
Victor Hugo kirjoitti 1.5.1948 Kasalanjoen kuulumisia
Satakunnan maakuntahistoriahankkeesta.
E. Lehdes kirjoitti runot ”kestävä rakkaus” ja ”Onnen maahan”.
Into haastoi Tuiskun ja Reippaan maastojuoksukisaan.
Kunnanvaltuusto päätti mm, että Köörtilän koulun korjaukseen myönnettiin 190.000mk lisämääräraha.
Kunnansihteeri Hemminki Hakasalo pyysi 27 vuoden jälkeen eron virastaan, joka myönnettiin.
E. Lehdes kirjoitti runon: ” Siunatut kyyneleet” ja ”jos vielä voisin”-
Eero Järventausta kirjoitti runon: ”kerran…”.
Victor Hugo, Kasalanjoen kuulumisia.
Johtajatar kirjoitti vapusta Merikarvian kunnalliskodissa.
Urheilukenttää ryhdytään tasoittamaan. Kentälle tulee 300m rata, kun pidempää ei kentälle mahdu.
Kronikka kutomakurssin lopettajaisissa oli lehdessä 20.5.1948.
Palolain määräyksiä ei totella.
Erityisen pitkä kirje Canadasta. Siirtolaiskohtaloita ja uudenaikainen tiskari.
Liikkeen lopettamisen vuoksi Otto Kaipainen myy kaksi käytettyä paattia ja hyviä suolaustiinuja
satamassa 27.5.1948.
Tiilitilanteesta Merikarvialla niminen kirjoitus oli lehdessä. Oskari Pitkärannan tiilitehdas.
Ukkomiehet haastoivat palloilevat poikamiehet pesäpallokentälle.
Rojukeittola hävitetty Alakylässä. Viinanvaraa oli 600 litraa.
Haulikko räjähti ampumakilpailussa.
Victor Hugo kirjoitti Kasalanjoen kuulumisia 22.5.1948.
” Vilkku ” muistelee runomuodossa mennyttä aikaa…
Kutomakurssin päättäjäiset Koittankoskella. Kronikkaakin pukkaa…
Canadan kirje jatkuu lehdissä.
Marsin voimisteluiltamat Köörtilän maanmiesseuratalossa.
Lehden toimitus muistuttaa, että kirjoitusten todellisten kirjoittajien oikea nimi tulee olla aina
toimituksella tiedossa. Ellei näin ole, niitä ei julkaista lainkaan.
Heimo Uusitalo Harvalassa myy ori Pujon, korkeus 160cm ja vankkarakenteinen.
Yhteiskoulu päättäjäiset. V luokan päästötodistukset jaettiin mm Kauko Mäelle, A. Lindellille,
Liisa Purosalolle, A. Salolle, Reijo Salolle, A. Särmälle ja Helmi Tähtiselle.
Into voitti maastojuoksun ja Lukko pesäpallon.
Suurpalo Etelämaassa. Tunnissa 3 miljoonan markan vahingot. VPK odotti yli 20 minuuttia kyytiä
palopaikale, Liisa Etelätalon omistama Norrgårdin navettarakennus ja heti miten myös Kalervo
Ruohosen Mäkitalon talousrakennukset.
Lehti ilmoitti, että ylemmän oikeustutkinnon on suorittanut Heikki Herman Salo Helsingin yliopistossa.
Urheilukentän tasoitustalkoot 7.6.1948. Lapiot mukaan.
Urheilukentän tasoitustyöt käyntiin. Lähin tavoite on kenttäalueen tasoitus pelikelpoiseksi talkoovoimin.
Tuisku järjesti suulitanssit K. Ojalan suulissa 6.6.1948 klo 20.
Kalpakan lavalla tanssit 5.6. ja 6.6. klo 20. Järjestää Sv:n Merikarvian alaosasto ry.
Juhlakonsertti seurojentalolla kourallinen yleisöä kuuntelemassa Merikarvian Nuorisoseuran
Sekakuoron 35 vuotiskonserttia. Hieno ohjelma.
K.V. Lehtojoki teki kaksi ehdotusta, toinen oli, tehdään lehteä talkoolla ja toiseksi laitetaan
lehdet arkistoon…
Puuseppä Juho Lindell täytti 70 vuotta 26.6.1948. Tunnettu ja pidetty henkilö.
Fil. tri I. Kaukamaa esitellään satakuntalaisena ehdokkaana tulevissa vaaleissa.
V. J. Laaksonen kirjoitti Köörtilästä olevasta Edvard Stenbäckista Canadan kirjeessään.
Vilho Stenbacka ja Lasse Peltonen hyppäsivät seivästä 310 Innon poikakisoissa.
V.E. R., papiksi vihkimisestä 45 vuotta.
Maanviljelijä Urho Asarias Näsi kuoli 17.6.1948. Hän oli syntynyt 1.5.1893. Häntä
suremaan jäivät puoliso Selma ja kolme poikaa Antti, Heikki ja Erkki Näsi.
Urhon vaikuttava hautaus tapahtui 27.6.1948 klo 14. Siunauksen toimitti rovasti
Väinö Raitala.
Muistosanat U.A. Näsistä. Isonäsin isäntä ehti olla monessa riennossa mukana.
Avioliittoon 19.6.1948 Pentti Nojomaa ja Anni Saari. Samoin vihittiin avioliittoon
26.6.1948 Yrjö Salmela ja Sirkka-Liisa Väre. Vielä avioliittoon vihittiin 4.7.1948 kanttori
Reino Rannikko ja terveyssisar Ebba Ingström.
Arvo Nygårdin valitus kunnallisvaaleista ei menestynyt KHO:ssa.
Pysähtyykö urheilukenttätalkoot alkuunsa, kysyy talkoopäällikkö Martti Levander?
Nokkahauki saatiin Truutinkarin Lukkarinrannasta 6.6.1948. Kala saatettiin yhteiskoulun
kokoelmiin. Juho Ranta sai kalan ja vei kalan Sulo Laineelle.
Jussi Hurtola ja Anni Jaakkola vihittiin 23.6.1948.
Kunnanvaltuustosta päätti mm kunnan ammattitarkastajaksi valita äänin 8-5 edelleen
Mikko Palomäki.
Esitys kunnan uuden kirjastotalon rakentamisesta sai raueta.
Seurakunnan sankarihautatoimikuntaan valittiin kunnan edustajiksi Reino Salo,
Viljo Yli-Kerttula ja J.H. Mäkipuro. Ehdotettiin toimikuntaan myös sotaleskien edustus.
K.V. Lehtojoki kirjoitti Uudesta taikasanasta Trolssi-Pohjanrannan kouluasiassa.
Trolssin kouluriidasta. Koulun nimi ja sijoituspaikka kiistan aiheena. Santamäen seuduille
oikein Kalastajien koulu merenrannalle.
Lähetys- ja nuorisojuhla 10-11.6.1948.
Marita Cajander kirjoitti 17.6.1948 runon.
Heinäkuun korttiannokset julkaistiin lehdessä.
Intoon on perustettu poikaurheiluosasto. Lasse Hiltunen, Erkki Viertola, Lasse Peltonen, Juhani Mäkipuro
ja Martti Ratala.
Vieno Lindström myy hyvän lypsävän kutun Alakylässä.
Tervetuloa Rintalan Kahvilaan. Se viihtyisissä suojissa saatte virvoitusjuomia, joutuessanne Tuorilaan-
kuntamme vilkkaimpaan liikennekeskukseen.
Heinähuutokauppa Lauttijärvellä Hamppulan Metsämaa-tilalla.
Merikarvian v.t. lääkäri M. Roukkula T. Carsonin sijaiseksi.
Taas pontikkatehdas mäkeen Suolakydöllä Pellavakorvessa. Poliisit Väkinen ja Salminen löytöretkellä.
Nimet mainittiin lehdessä?
Raivostunut lehmä pahoinpiteli emäntänsä.
Merikarvialaiset voittoisia laulujuhlilla. I palkinnot mies- ja sekakuorolle sekä Erkki Itäkylälle.
Valtuusto on istunut, kertoi lehti, että Merikarvian kunnan kirjuriksi on hakenut seitsemän hakijaa.
Valittiin sosionomi Eero Rantanen Lokalahdelta ja varalle sosionomi Kaarina Rautalin Tottijärveltä.
Maanviljelijä Juho Romppanen täytti 50 vuotta 31.7.1948 Köörtilässä. Kunnan ulosottomies 16 vuotta.
Victor Hugo kirjoitti 24.6.1948 Juhannusyö 1948 ja Kasalanjoen kuulumisia.
Nimimerkki V.E. R. kirjoitti: ” Pieni historiallinen henkilötieto Merikarvialta”. Jaakob Henrik Ziden.
Vaimo oli Merikarvialta Albertina Kriander, kirkkoherran tytär. Vänrikki Stoolin tarinoissa kerrotaan
Zidenistä. Vihkinen vuonna 1806.
Nimimerkki Sivullinen kirjoitti ”Leirivalkealla” Partiolaiset Erkki Hakasalo ja Kauko Mäki…
Opettaja Eskola ja pastori Innola.
Terveisiä Peipun kansakoulusiirtolasta. Partiojuttu.
Jorma ja Joel Itäkylä myivät kasvavaa heinää Kärristä ja Puukoskelta.
N.V. Rantala myy seppeleitä ja kukkavihkoja maatuotteiden kaupasta.
K.V. Lehtojoki täytti 65 vuotta 4.8.1948.Hän on ollut tunnetuimpia ja keskisimpiä
kunnallisvaikuttajia vuodesta 1903 lähtien. Hoitanut suvun omistukseen vuonna 1796
tullutta tilaa mallikelpoisesti. Lehtojoen kirjalliset ansiot ovat mittavat.
Innon pojilla menestystä Satakunnan mestaruuskisoissa. Vilho Stenbacka 310 seiväshypyssä
ja Lasse Peltonen toinen 290. R. Vuori, Mikko Palomäki.
Kyläottelu Lauttijärvellä.
Siikaisten Sisu voitti Innon 77,5 – 60,5. Korkeus, V. Stenbacka 170cm.
Meteoriko putosi Herman Aaltosen niitylle 1,1 metrin syvyyteen. Värillinen kivi.
Nimimerkki Isto kirjoitti ”Tänään”.
Urheilukilpailut Kasalassa metsästysseuran toimesta.
Innon urheilukenttätalkoot5.8.1948.
Seuraottelu Into – Lukko - Tuisku – Reipas pidetään 9.8.1948 klo 12 Trolssin urheilukentällä.
Lindströmin puutarha myy ruusuja.
Innon parhaat poikatulokset. E. Viertola, L. Peltonen, S. Rantala, L. Hiltunen, M. Lähteenmäki ja R. Vuorela.
Yliajo Leipurinmäellä.
Juho Oskari Lehtinen kuoli 28.7.1948 Alakylässä. Sahanasettaja ja pienviljelijä. Kouhin sahalla oli työssä.
Hän oli syntynyt 1.3.1874 Merikarvialla.
Nimimerkki P.R, kirjoitti terveisiä Vierumäeltä. Ouran Pojat olivat edustettuina suurleirillä.
Victor Hugo kirjoitti 19.7.1948 eräästä rengasmatkasta. Opettaja Lennart Appelö ja autoilija Vihtori Ojala.
Graham Paige. Tampereelle matka suuntautui.
Merikarvialla juostiin maratonia, tosin vain noin 20km.
Kasalan Maamiesseuran köydenvetäjät haastoivat Merikarvian Pohjoisen Maamiesseuran urheilijat
köydenvetokisaan 29.8,1948 klo 12.
Victor Hugo kirjoitti 5.8.1948 Kasalanjoen kuulumisia mm USAssa asuvasta Oscar Aakasta, joka on asunut
jo 46 vuotta rapakon takana.
Reipas voitti poikien seuraottelun. Parhaita olivat M. Mattila Lauttijärveltä Lukon edustajana, E. Viertola Into
R. Rajasaari Tuisku, E. Vanhatalo Reipas. V. Stenbacka Reipas, M. Lähteenmäki Reipas., L. Peltonen Into ja
K. Malmi Into sekä O. Jakonen Tuisku. Reipas sai kokoon 138p. ja Lukko 130,5p. sekä Into 111p. ja Tuisku 63,5p.
Eero Tarkkio myy pitolehmän Lankosken Aitalammilla.
Tuorilalaiset urheilukenttätalkoissa isolla joukolla.
Kansakoulu seitsenluokkaiseksi kirjoitti Sataman kansakoulun johtajaopettaja Ilmari Hirvonen.
Victor Hugo kirjoitti 28.7.1948 Rengasmatkan toinen vaihe ja kolmannen vaiheen tapahtumat.
Oskar Joensuu kirjoitti kirjeen USAsta ja kiitti Hilma Vaihista kävelykirjeestä Ylikylässä.
Opettaja Martta Hanski kirjoitti ”Juhlarunon”, joka julkaistiin lehdessä 26.8.1948.
Runo kosketteli Peipun koulun vihkiäisiä.
Tuiskun kisat, 26 osanottajaa.
Vilho Kolsio myy särjetyn sydämen juuria.
Ikävä hukkumistapaus Ourassa. Kauppias Veikko Kari hukkui.
Turmassa pelastuivat Paavo Salmela ja Eelis Vuorisalo.
Kari oli syntynyt 1915. Hän haavoittui vakavasti sotarintamalla 1941. Häneltä jäivät puoliso ja kolme lasta.
Kari oli erittäin pidetty mies. Hän toimi uutterasti sotainvalidien osastossa. Veikko Karin isä hukkui myös
aikoinaan.
Kunnanvaltuusto päätti mm, että Kirjailijakodin johtokuntaan valittiin Ines Tommila, Hanna Alho, Leila Säynäjärvi
ja Hilja Laakso.
Hyviä tuloksia Innon poikakisoissa mm pituus Lasse Peltonen ja Lasse Hiltunen, kuula Heikki Metsäheimo ja
korkeus Vilho Stenbacka.
Siikaisten Sisu voitti Lauttijärven Lukon, LaLu, pistein 71-66.
Victor Hugo kirjoitti pakinaa Kasalanjoen maamiesseuran kesäjuhlasta 29.8.1948.
Into järjesti 10-ottelumestaruuskisan.
Kauppias Veikko Antero Karin kuolinilmoitus oli lehdessä16.9.1948.
Veikko Karin ruumis on löydetty Korsgrundin luodon läheltä.
Tehtailija A. Salmi täytti 70 vuotta 14.9.1948. Vuonna 1946 siirtyi Salmi pois liikkeensä johdosta
muodostaen tuolloin liikkeensä osakeyhtiöksi. Hän jakaa Salmelan tilansa viljelemistä.
Innon 10-ottelu mestari on Vilho Stenbacka pistein 4 350. Toinen oli Viljo Vuorinen 3 894 pistein.
Pituutta hyppäsi Lasse Peltonen 603. 100m juoksi vikkelimmin E. Viertola 12,1. 400m juoksu
V. Vuorinen 56,8 ja 3-loikka E. Viertola 12,35 ja V. Stenbacka 11,75. Seiväs E. Viertola 303 ja saman
tuloksen sai myös V. Stenbacka ja vielä L. Peltonen. 1500m juoksi nopeimmin V. Vuorinen 4.53,2.
Keihästä heitti pisimmälle Peltonen 46.15.
Hjalmar Lindman, Embarrass, Minnesota kiitti saamastaan vieraanvaraisuudesta käydessään
Merikarvialla.
Satakunnan seutukaavoittamisesta.
Tuiskun kisoissa oli 24 osanottajaa Tuorilassa.
Julius Ranta ilmoitti ajavansa vuokra-ajoa hyvällä autolla.
Innon poikaosastossa jo lähes sata jäsentä!
Pontikkatilannetta käsiteltiin kunnantalolla.
Pontikat mäkeen Riispyyssä Itäjärven kulmalla.
Lauttijärven Lukko voitti Isojoen Urheilijat pistein 67-59.
Kisattiin kauppias Häyrisen ja liikemies Perähannun kiertopalkinnosta.
M. Mattila hyppäsi pituutta 608.
Siikaisten Pienviljelijäkoulun perustamisvaiheet lehdessä 30.9.1948.
Innon poikaosasolla on 21 luokkaurheilijaa.
Vanginkuljettaja toimi on haettavana kolmeksi vuodeksi, ilmoitti nimismies Eero Koivisto.
Työttömyyttä Merikarvialla.
Puutarhakoulua puuhataan Satakuntaan.
Lapsilisälaki on astunut voimaan.
Victor Hugo kirjoitti jälleen Kasalanjoen kuulumisia.
Nimimerkki K.N. kirjoitti runon ”Syksyllä”.
Merimieslähetyspäivät 17-19.10.1948. Merikarvialla oli paljon merimiehiä
maailman merillä.
Amerikan kirje.
Kirjoitus Siikaisten Uudentalon maatalouskoulusta
Joulutervehdys Amerikkaan.
Merikarvian yhteiskoulun ompeluseurasta.
Yhteiskoulun tyttöjen urheilukilpailujen tulokset. Parhaat olivat Eila Mattila,
Ritva Yliknuussi, Liisa Kalaranta, Aino Pohjatalo, Laila Salonen, Anja Viinamäki,
Sinikka Linden ja Keiju Siltanen.
Kurjella on myytävänä kuivia ripoja.
Kalastaja Oskari Vuorisalo kuoli 20.10.1948. Hän oli syntynyt 17.3.1887.
Mankanevalta löytyi jälleen tislaamo.
Uusi moottoriruisku VPK:lle. Palokunnan päällikkö Erkki Rata. Poikaosaston
johtaja on Seppo Setälä.
Victor Hugo kirjoitti taas Kasalanjoen kuulumisia. Trollsbäck on Noitapuro tai Peikkopuro.
Innon poikaosasto avasi nuorisokirjaston.
V.J. Laaksonen kirjoitti Amerikan kirjeen, mm puhuu Trolssista Peikkolana
eikä Tonttulaksi halua kylää kutsuttavaksi.
Tansseja paljon järjestettiin: Lukon tanssit, Innon rytminnojailuilta ja Köörtilän tanssit.
K.A. Joki myi Köörtilässä, puhelin19, mm miesten avosuojapukuja, lehmänkahleita ja
suoralenkkikettinkiä.
Pastori Teuvo Innola on valittu Pyhärannan kirkkoherraksi.
Merikarvian Sähkö Oy on kytketty valtakunnan verkkoon
Kunnan autonkuljettajaksi valittiin Eino Itäpuro, hakijoita oli 18.
Valkeutta kunnan keskukseen. Tätä vaativat järjestysvalta ja sokkosilla
kulkevat asukkaat.
Kunta vastustaa käräjäkunnan uudelleen jakamista.
Tuiskulainen muisteli urheilumuistoja Tuorilasta 50 vuoden takaa
Merikarvian kunnan manttaalikunnan kokous Kosti Kouhin luona
20.11.1048.
Yleisöjuhla Työväentalolla, jossa Kauko Käyhkön kiertue esittää ohjelmat.
Lehdessä oli Puhe, joka on esitetty opettajattaren Aino Kyläkosken haudalla
6.11.1948. Puheen esitti Hilma Kotikoivu.
Vuoden 1948 25.11.-lehden etusivulla oli Amerikan terveiset mm Sven Lonbergilta
Kyllikki ja Emil Lindemanille, Hilma ja Kustaa Louhelle sekä Maija-Liisa ja Niilo Vesaselle.
Victor Hugo kirjoitti Kasalanjoelta. Maanviljelijä H.V. Bondfolk Kasalasta alias Victor Hugo, jonka
nimimerkki selvisi vasta nyt 25.11.1948 lehdessä lukijalle lehdessä oleva kuvajutun yhteydessä.
Hän on mies, joka itsekin tunteen Suuren Lännen.
Jorma- Kalevin juhla, oli kaikkien Merikarvian lastenjuhla.
Lehdessä oli Kasalan ruotsinkielisen koulun kuva.
Kirkkoherra Väinö Raitalan kirjoitus jouluna 1948. Ajatuksia valon ja rauhan joulun
Lehdessä oli hyvä kuvaa ” vanhaa hyvää krookanlahtea”. Kuvassa on kalastaja Välimaan
rantahuoneen katto ja ns. Kunnan möljä. Taustalla Kouhin lautatarhaa ja Kunelinranta.
Oskari N. Rimpiranta Virtalasta kirjoitti; ” Kerran Pohjarannaltakin”. ja lähetti terveisiä
Suureen Länteen.
Hieno juttu lehdessä on 25.11.1948, jossa on 6 upeaa kuvaa muutamasta arvorakennuksesta.
Kehittyvää Merikarviaa. Sodan jälkeen on noussut useita liike- ja tehdasrakennuksia:
Kouhin saha, Kuljetusliike Peltonen ja Kause. Merikarvian Talous- ja lyhyttavaraliike, T:mi E &A. Ranta,
Laitos Oy ja Merikarvian kirjakauppa. Harvinaisia kuvia siis lehdessä nyt on peräti seitsemän.
Lyhyt selvitys on mukana rakennuksista.
Nimimerkki V kirjoitti runon: ” Mietteitä”.
Samoin Petteri pohtii ”kieliopinnoista ym. jaloista harrastuksista”.
Jouluterveisin nimimerkki Vilkku Alakylästä lähestyi Merikarvialaisia USA:ssa.
K. V. Lehtojoki kirjoitti ”Pieniä muistoja”.
Jorma-Kalevin juhlasta on lehdessä erillinen kirjoitus ”Uutee” nimimerkillä.
Lauttijärven Lukko järjesti arpajaiset.
Jälleen julkaisi Victor Hugo Kasalanjoen kuulumisia kirjoituksensa. Deiskärin tie
puhutti.
Robert Kohvakka kirjoitti metsästyksestä ja muustakin.
K.V. Lehtojoki kirjoitti: ” Kun yritetään saada kirjoitetuksi Merikarvian historia”.
Lehtojoki oli sen toimikunnan puheenjohtaja.
Mandi ja Johan Mäki lähettivät Wisconsista kirjeen Lännestä.
Hyvää Joulua toivotti Sekatavarakauppa Aug. Aalto Pohjansahasta, puh Pohjajoki 12.
Merikarvian Villanjalostamo alkaa Tuorilassa tammikuussa villan ja sillan karstauksella.

Tervehtien Virpolasta 5.12.2020
Lauri Hakosalo

Laurin jälkikirjoitus:
Laurille jäi vuosikerrasta mieleen mm:
Hieno lehden vuosikerta oli koottu monista mielenkiintoisista Merikarvian asioista.
Paljo oli kirjoituksia esillä nimimerkkiä käyttäen.
Victor Hugo kirjoitti lehteen paljon tuolla nimimerkillä Kasalan kuulumisia. Hän oli Kasalan
kylän asioista kirjoittava henkilö. Aivan vuoden lopulla selvisi, kuka hän oli?
Paikkakunnan nuoriso alkoi entistä enemmän urheilla monissa kyläseuroissa, joka tarjosi sodan jälkeen
saada reipasta toimintaa. Tuorilan Tuisku ja Trolssin Reipas olivat innostavia kyläseuroja ja saivat
nuorisoa mukaansa toimintaan paljon.
Yhteydenpito Amerikkaan ja Kanadaan oli runsasta puolin ja toisin.
Pontikankeittoa harrastettiin todella paljon ja monet saivat laittoman tuotteen valmistamisesta
ja myynnistä rapsuja käräjillä sekä nimet mainittiin julkisesti esiin tuoden ja myös tuomiot
mainittiin.
Tuberkuloosi vaivasi Merikarvialla ihmisiä.
Liikkeet mainostivat kiitettäväsi tuotteitaan…
Vielä selvitettävä kuka oli nimimerkin Vilkun ja Iston takana. Kuka oli E. Liedes?
Olin tuolloin 8 -vuotias Sataman kansakoulun oppilas, joka ei kovin paljon tuosta vuodesta muista,
mutta nyt tietää jo paremmin, niin sinäkin…
Merikarvia alkaa nousta sodan jaloista uuteen nousuun.
Päivitetty 4.12.2020 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä