Soli sitä aikaa: Legenda jo eläessään

Aleksis Kiven veljessarjan vanhinta, Juhania pidetään suomalaisen miehen perikuvana; jääräpäinen harjastukka, ei tuumaakaan periksi, vaikka läpi harmaan kiven. Olen saanut siellä kotikylässäni seurata tällaisen "Juhanin" elämänmenoa. Tuossa Merikarvia-lehden kuvassa hän istuu moottoripyörän selässä, Olavi 85-v.

Vaikea vammautuminen nuorena Kouhin sahalla, invalideetti, puutteellinen hoidon taso, heikot apuvälineet. Eiväthän ne sinua pysäyttäneet. Et kaivannut sääliä, surkuttelua. Tartuit kiinni elämään.

Vuoden 1943 ikäluokkani aloitti opintiensä uudella koululla Salon Helmin hoivassa. Sota-ajastako johtui vai reviireistäkö oli kysymys; siinä Pikkupappilan ja viereisen riihen luona vanhan koulun joukot uhittelivat.

Uuden koulun salainen ase oli Vuorelan Veini ja ämpärillinen kiviä riihen katolla. Vastapuolen joukkoja johti, kukas muu kuin Osku.

Marsin voimisteluissa näytit osaamisesi. Tanssiparketeilla sujuivat polkat ja tangot. Pesäpalloa hakattiin Santapellossa ja urheilukentällä. Olit täysillä mukana. Uintitaitosi näytit pohjolan luona. Siihen Santapankille olit rakentamassa poukkulautaa.

Rosenlewillä laivauksia hoitaneena, Suomen satamia kiertäneet ostajan edustajat, "mittarit", sanoivat sinun ja työparisi Anttilan Erkin kopukkatyöskentelyä katsoessaan: "Parasta maassamme!"

39 vuotta työskentelin satamassa. Kuinka hyvältä tuntui kuulla förstien kehut: "Reipas, taitava, innostava, saa muutkin mukaan." Sinusta he puhuivat. Pitkä työurasi tankkilaivassa oli merimiesurasi finaali.

Olavi, voin kait sanoa "Osku", kaltaiseni tavalliset unohtuvat nopeasti, kuulut siihen mm. Sakarin ja Haka-Paavon joukkoon, joka muistetaan vuosien jälkeen.

Olen kiitollinen, että olen saanut elää yhteiset vuodet, tuntea sinut, nähnyt henkisen voimasi, erikoisen persoonasi, Peepeen kasvatin menestyksen.

Puhutaan urheilusankareista, tärkeitä hekin, mielessäni on paljon suurempaa, Kallion Ainon ja Onnin pesueessa Jukka pintapelastakollegoineen ja helikopterilentäjät ovat jotain käsittämätöntä.

He haastoivat Estonian surmayönä helvetillisissä olosuhteissa kilpaan Elämän korkeimman mahdin, Kuoleman.

Peepeestä löytyy erilainen elämän sankari, Laaksosen Olavi!
Antti