Muistan, että lapsuuden kodissani oli Kollaa kestää kirja. Luinkin sen joskus ennen rippikouluikää. Muistan miten Isä joskus kertasi naapurin miesten kanssa sotakokemuksia. Kollaastakin puhuttiin. Kun aikuisena aloin selvitellä talvisodan tapahtumia, jouduin toteamaan, ettei Kollaalla taistelleista merikarvialaisten joukko-osastoista löytynyt mainintoja.

Isäni Arvo Mäkelän ja jatkosodassa Hiitolan takaisinvaltauksessa kaatuneen setäni Toivo Mäkelän kantakortit auttoivat etsimään selitystä. Talvisodan osalta Arvon kantakortissa oli merkinnät 2/KT-P12 ja 8/JR35 ja Toivolla 2/KT-P12 ja 9/JR 36. Molemmat olivat siis aloittaneet Kenttätäydennyspataljoona 12:n toisessa komppaniassa. Sodan puhjettua Arvo siirrettiin Jalkaväkirykmentti 35:n 8. komppaniaan. Merikarvian sotainvalidit 1941-2012 kirjassa on jostakin syystä merkintänä 2./JR36. Toivo siirrettiin Jalkaväkirykmentti 36:n 9. komppaniaan ja hän taisteli läheisellä Uomaalla.

Talvi ja jatkosodasta on alkuperäisasiakirjoja hyvin saatavana. Tässä artikkelissa olen edellä mainittujen kantakorttien lisäksi käyttänyt Kenttätäydennyspataljoona 12:n sotapäiväkirjoja ja miehistöluetteloita. Kantakortteja on laadittu eri aikoina kustakin henkilöstä usein enemmän kuin yksi. Niissä saattaa olla toisistaan poikkeavia merkintöjä. Matrikkeleista tärkein on Aseveljistä veteraaneiksi. Merikarvialaiset sodissa 1939 – 1945. Merikarvian sotaveteraanit ry, historiikki. Toimittanut Maria Nevala. Merikarvian Sotaveteraanit ry. 2024. Olen käyttänyt myös Merikarvian sotainvalidit 1941-2012 kirjassa olevaa matrikkelia ja heti talvisodan jälkeen julkaistua Vapautemme hinta -teosta.

Talvisodan jalkaväkirykmentit

Ylimääräisten kertausharjoitusten aikana lokakuussa 1939 perustettiin joukko-osastot, jotka sitten talvisodan puhjettua olivat rintamajoukkoina. Talvisodassa ja jatkosodassa reserviläisten jalkaväkirykmentit perustettiin paikallisesti. Kollaalla talvisodassa taistelleet joukot kuuluivat 12. Divisioonaan ja sen rykmenteistä suurin osa oli perustettu Ylimääräisten kertausharjoitusten aikana Karjalan sotilasläänissä.

Pro patria verkkosivuston mukaan JR 34 perustettiin keskisen Laatokan Karjalan pitäjien Sortavalan maalaiskunnan, Rautjärven, Uukuniemen, Ruskealan, Harlun, Jaakkiman ja Kirvun reserviläisistä. Suuri osa tästä alueesta jäi Neuvostoliitolle. JR 35 joukot tulivat Savonlinnan sotilaspiiristä Leppävirralta, Enonkoskelta, Rantasalmelta, Punkaharjulta ja Kerimäeltä. Jalkaväkirykmentti 36 perustettiin Joensuussa.

Kenttätäydennyspataljoona 12

Rykmenttien ja erillisyksiköiden lisäksi divisiooniin perustettiin kenttätäydennyspataljoonia. Kenttätäydennyspataljoona 12 kuului 12. Divisioonaan. Kenttätäydennyspataljoonat olivat suoraan yhtymien komentajan alaisia, ja niiden alkuperäisenä tehtävänä oli yhtymän joukkojen täydennyksen vastaanottaminen, huoltaminen, jatkokoulutuksen antaminen rintaman välittömässä läheisyydessä sekä täydennyksen lähettäminen erissä taisteleville joukoille sen mukaan, kun tarvetta ilmeni.

Kenttätäydennyspataljoona 12 sotapäiväkirjat on tallennettu digitaalisesti Sotapäiväkirjat kokoelmaan nimellä Talvisodan sotapäiväkirjat https://digihakemisto.net/aineisto/2398926180 Hakemistonumero on SPK2090 ja 2091. Nimensä mukaisesti päiväkirjoja pidettiin joukko-osaston päivittäisistä tapahtumista. Usein nämä olivat ruutuvihkoja ja kirjaamiset olivat lyhyitä. Kirjaajien nimiä ei yleensä mainita. Kenttätäydennyspataljoona 12 komppanioiden päiväkirjoja ei säilynyt.

Kenttätäydennyspataljoona 12:n sotapäiväkirjoja on kaksi. Ruutuvihkoon on kirjoitettu käsin päivittäisiä tietoja. Käsialoista päätellen muistiin kirjaajia on ollut enemmän kuin yksi. On myös koneella kirjoitettu sotapäiväkirja. Se ilmeisesti perustuu aikaisempiin käsin kirjoitettuihin asiakirjoihin ja siinä on enemmän tietoja kuin käsin kirjoitetussa vihossa. Sen on allekirjoittanut reservin luutnantti T Sundman Viinijärvellä 25.4.1940. Sundman oli pataljoonan perustamisvaiheessa sen talousupseerina.

Pataljoonan miehistö- ja hevosluettelot on merkitty saapuneiksi Sota arkistoon 16.7.1940. Numero 2428.

Pataljoona perustettiin Porissa 14.10.1939. tai 13.10. Todennäköisesti 13.10. oli pataljoonan kokoontumispäivä ja 14.10. varsinainen perustamispäivä. Pataljoona koottiin Toejoen koululla, 3. komppania ja konekiväärikomppania majoittuivat Ruosniemelle.

Merikarvialaiset olivat kokoontuneet Lankoskelle ja sieltä linja autokuljetuksella Noormarkun rautatieasemalle. Miehet eivät olleet suostuneet jatkamaan matkaa marssimalla. Jatkosotaan lähdettäessä kokoontumispaikka oli Ylikylässä, sieltä marssimalla Lankoskelle ja Lankoskelta Poriin linja-autoilla.

Pataljoonan komentaja Kosti Niemelä oli Rauman Suojeluskunnan aluepäällikkö. Kaikki muut olivat reserviläisiä. Pataljoonan miehistö oli pääasiallisesti kotoisin Ahlaisista, Noormarkusta, Pomarkusta, Merikarvialta ja Siikaisista. Tuntolevyluetteloiden mukaan miehiä oli myös Porista ja Porin maalaiskunnasta sekä yksittäisiä miehiä muista Satakunnan pitäjistä ja joitakin muualta maasta. Upseerit tulivat Porista ja muualta Satakunnassa.

Pataljoonan perustamisvaiheessa jaettiin tuntolevyt. Tuntolevyluetteloihin merkittiin kustakin miehestä tuntolevyn numero, syntymäaika, lähin omainen ja osoite. Sotilasarvoja ei merkitty. Joitakin nimiä on luettelossa yliviivattu. Tämä tarkoittaa todennäköisesti, että he eivät lähteneet pataljoonan matkaan.

Tuntolevyluettelot kertovat pataljoonan perustamisvaiheen tilanteesta. Myöhemmin miehiä siirrettiin joukko-osastosta toiseen eikä siirtojen seuraaminen ole helppoa. Asevelvollisuus-aikana jokaisesta tehtiin kantakortti, johon merkittiin tiedot joukko-osastoista, siirroista ja ylennyksistä, sodan ajalta myös taistelupaikoista. Kantakortit olivat käsin kirjoitettuja ja niitä saatettiin myös kirjoittaa uudelleen. Esimerkiksi isästäni Arvo Mäkelästä on kaksi kantakorttia. Palveluksen päättyessä kotiutettaville jaettavassa sotilaspassissa tuli olla kantakortista saadut tiedot.

Netissä on myös virheellinen tieto, että pataljoona olisi koottu Pomarkun, Noormarkun ja Porin alueen reserviläisistä. https://talvisodanjosleimat.blogspot.com/2019/12/blog-
post_81.html

Vaikka kantakortissa tulisi olla luotettavat tiedot kaikista, yksittäisten virheiden mahdollisuus on suuri. Tämä kävi ilmi Merikarvian sotamatrikkelin kokoamisessa. Matrikkelin kokoaminen oli suurtyö. Oikeiden tietojen kokoaminen oli työlästä. Vanhempien ikäluokkien osalta myös sukunimien vaihtuminen aiheutti ylimääräistä työtä. 1920- ja 1930-luvuilla sukunimiä suomennettiin ja muutenkin niiden vaihtaminen oli helppoa.

Sotapäiväkirjan mukaan pataljoonan koko vahvuus oli 847 henkeä, joista 27 upseereja ja Harlun aikana annetun tiedon mukaan 81 aliupseereita. Esikuntaan kuului 6 upseeria. Useimmat komppanianpäälliköistä olivat luutnantteja, joukkueen johtajat kaikki vänrikkejä. Esikuntakomppanian vahvuus oli 63 henkeä, 1. komppanian 199, 2. komppanian 185, 3.
komppanian 215, konekiväärikomppanian 115, tykkiosaston 33, kuormaston 32.

Tuntolevyluetteloiden mukaan ensimmäisessä komppaniassa oli 115 merikarvialaista, toisessa komppaniassa heitä oli 130. Kaikkiaan pataljoonassa oli noin 300 merikarvialaista. Pataljoona varustettiin ja aseistettiin Porissa, mutta vain vaillinaisesti. Suojeluskuntalaisilla oli sotilaspukuja, muilla siviilipuvun lisäksi lakki, kokardi ja vyö. Ennen lähtöä varusteista puuttui 85 prosenttia ja aseistuksesta 65 prosenttia.

Pataljoona tarvitsi myös hevosia, jotka olivat välttämättömiä joukkojen huollolle. Pataljoonan asiakirjoissa on ote Hevosluettelosta, ilmeisesti Divisioonassa pidetystä. Siinä on 80 hevosta. Sen mukaan hevoset oli otettu vastaan Porissa. Muiden asiakirjojen mukaan pataljoonan käyttöön tulleet hevoset ja ajoneuvot otettiin ilmeisesti pääosin Pomarkusta. Luetteloihin kirjattiin omistajan nimi, numero, hevosen väri ja merkit, sekä korkeus. Hevoset olivat joko tammoja tai ruunia.

Harlu ja talvisodan alku

Pataljoona lähti Porista 22.10. kello 10.15 junalla ja saapui Harluun Laatokan Karjalassa 23.10. kello 19.30. Koulutusta ja varustelua jatkettiin, Vaatetusta ja aseistusta parannettiin, samoin autettiin maanviljelijöitä syystöissä.

Joukkueen johtajana aloittanut vänrikki Teuvo Innola määrättiin pataljoonan papiksi. Innolan yhteydet merikarvialaisiin alkoivat siis jo Ylimääräisten kertausharjoitusten ja Talvisodan aikana. Jatkosodassa hän oli samassa rykmentissä merikarvialaisten kanssa pataljoonan pappina, ei tosin pataljoonassa, jossa pääosa merikarvialaisista oli. Sotien jälkeen hän oli Merikarvialla virallisena apulaisena eli nykykäytännön mukaan seurakuntapastorina, myöhemmin kirkkoherrana.

Sodan syttyessä pataljoona oli edelleen Harlussa. Siirrot divisioonan muihin joukko-osastoihin alkoivat. Muun muassa joulukuun 6. päivänä siirrettiin koko ensimmäinen komppania ja joitakin joukkueita. Komppaniassa oli 115 merikarvialaista. Pataljoonan sotapäiväkirjan mukaan he taistelivat Uomaan maastossa. Joukko-osasto oli JR36. Toivo Mäkelän kantakortissa onkin merkintä: siirretty 9./JR36 7.12.1939. Lisäksi oli joukkueita, joiden vahvuudesta ei ole merkintää. Joulukuussa siirrettiin lisäksi 240 henkeä. Pataljoona siirtyi Loimolaan Kevytosasto 12:lle alistettuna. Pataljoonan varustamista jatkettiin, niin että kovien pakkasten alkaessa melkein kaikilla oli hyvät jalkineet ja lämpöiset vaatteet. Paleltumisia kuitenkin tapahtui.

Pataljoona lakkautettiin sotapäiväkirjan mukaan tammikuun 24.päivänä ja pataljoonan kirjoissa vielä oleva miehistö siirrettiin divisioonan muihin yksiköihin

Kollaanjoen taistelut

Talvisodan aikana Kollaan rintamavastuussa olivat erityisesti Jalkaväkirykmentit 34 ja 35. Tilanteen salliessa joukkoja vaihdettiin. Etulinjassa olevia joukkoja oli välttämätöntä siirtää huollon ja levon takia välillä taaemmaksi. Neuvostoarmeijan suurhyökkäysten aikana tarvittiin vahvennuksia. Jalkaväkirykmentti 36, Kevytosasto 12 ja 12. Divisioonan tykistö sekä osia Jalkaväkirykmenteistä 24,37, 38, 39, 41, 42, 64 ja 69 taistelivat Kollaalla ja viereisessä Uomaan maastossa.

Kollaan taisteluja kuvaavista kirjoista on tunnetuin rintamalla valistusupseerina toimineen Erkki Palolammin Kollaa kesti (WSOY, Porvoo 1940). Kirjassa kerrotaan Jalkaväkirykmentti 34 ja Jalkaväkirykmentti 35 taisteluista. Merikarvialaisia oli näissä joukko-osastoissa, mutta suoria viittauksia merikarvialaisiin on vähän. Kerronta keskittyy komppanianpäälliköihin.

Perusteellinen Kollaan taisteluiden kuvaus on Sotatieteen laitoksen toimittamassa Talvisodan historian kolmannessa osassa. Talvisodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. Karjalan Pojat 1959 3-4-aikakauskirjassa on laaja kuvaus Kollaan taisteluista. https://karjalanpojat.fi/dataflow/karjalanpojat2/files/media/1959_34_243.pdf

Hannu Narsakka arvioi kriittisesti ”Marokon kauhun”, Reserviluutnantti Aarne Juutilaisen johtamistapaa JR34 komppanianpäällikkönä. Hannu Narsakka, Tulimyrsky Kollaalla. Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Painopalvelu Yliveto. 2017.

Jorma Heiskanen julkaisi kirjan kokemuksistaan Kollaalla. Jorma Heiskanen, Kenttäpappina Kollaalla. Werner Söderström osakeyhtiö. Porvoo Helsinki 1941.

Talvisodan alkaessa Laatokan ja Repolan välille oli keskitetty Neuvostoliiton 8. armeija, joka käsitti yhteensä kuusi jalkaväkidivisioonaa ja yhden panssariprikaatin. Sen vahvuus oli noin 120 000 miestä, noin 400 panssaroitua ajoneuvoa ja lähes 600 tykkiä tai kranaatinheitintä.

Kollaan taistelut olivat talvisodan kovimpia. Se oli vaillinaisesti varustettu puolustuslinja Suistamon pitäjän itäosassa. Laatokan rannalla oli asutuskeskuksia, mutta Suistamon itäosa oli melko harvaan asuttua. Teitä oli vähän. Kollaalle muodostui useiden kilometrien pituinen rintamalinja, jonka keskuksessa oli itä-länsi suuntaiset rautatie ja maantie. Sen eteläpuolelle muodostui toisen itä-länsi suuntaisen tien hallussa pitämiseksi Uomaan rintama. Näiden välissä ja Kollaan rintaman pohjoispuolella oli laajoja metsäalueita, joissa käytiin partiosotaa. Laatokan rantatien katkaisemiseksi muodostui Pitkärannan rintama. Neuvostojoukot pyrkivät kiertämään suomalaisten selustaan, mutta kun ne eivät kyenneet helposti liikkumaan lumisessa maastossa, liikkumista varten metsäalueille raivattiin tieuria.

Paikan nimitykset vaihtelevat; Kollasjoki, Kollaanjoki, Kollaa. Jos Kollaa olisi murtunut, neuvostojoukot olisivat tie- ja rautatieyhteyksiä käyttämällä päässeet iskemään Laatokan rantatien maastossa Pitkärannassa ja Karjalan kannaksella puolustautuvien suomalaisjoukkojen selustaan.

Joukkojen toimintaa hankaloitti kireät pakkaset ja muun muassa 17. tammikuuta mitattiin Kollaalla pakkaslukemaksi -42 astetta. Joulukuu oli ollut luminen, mutta suhteellisen leuto.

Taistelut ylivoimaista vihollista vastaan Kollaalla alkoivat joulukuun 7. päivänä 1939. Suomalaisilla oli alkuvaiheessa Kollaalla pari rykmenttiä neuvostoliittolaisten 3 – 4 divisioonan ylivoimaa vastaan. Suomalaisen jalkaväkirykmentin ohjesäännön mukainen määrävahvuus oli vähän vaille 3000 henkeä, neuvostodivisioonan vahvuus noin 18000 henkeä. Joulukuun loppu ja tammikuun alkupuoli olivat Kollaan rintamalla rauhallista aikaa. Taisteluille tyypillistä olikin suurhyökkäysten väliset rauhallisemmat jaksot, asemasodan tapaisen sodan vaiheet.

Suomalaisten joukkojen pääaseena oli kivääri. Upseerien käsiaseina oli pistooleja. Ohjesäännön mukaan joukkueessa oli kaksi konepistoolia ja kaksi pikakivääriä. Pataljoonaa kohti piti olla 12 konekivääriä. Rykmentissä piti olla myös 4-6 kappaletta kranaatinheittimiä. Tykistöä oli Kollaalla Kenttätykistörykmentti 12:n osia, mutta ammuspula vaivasi tuen

Talvisodan alkutilanne Neljännen armeijakunnan (IV AK) vastuualueella. Neuvostoarmeijan oletetut hyökkäyssuunnat. https://jput.fi/Kollaa_kesti_Talvisodan_loppuun.htm

Neuvostojoukkojen toinen suurhyökkäys alkoi 21. tammikuuta ja jatkui kuun loppuun saakka ankarana. Tykistötuli oli kovaa ja panssarivaunut tukivat jalkaväen hyökkäyksiä. Helmikuussa neuvostojoukkojen todettiin rakentavan teitä korpialueiden halki, joten uusi hyökkäys oli odotettavissa.

Neuvostoarmeijan kolmas suurhyökkäys alkoi maaliskuun toisena päivänä, tuhoamissodan luonteisena. Neuvostoarmeijan yksiköt pystyivät murtautumaan asemiin, mutta suomalaisten onnistui kuitenkin iltaan mennessä tuhota asemiinsa edenneet neuvostojoukot. Muutaman päivän hiljaisemman jakson jälkeen aloittivat neuvostojoukot uuden laajemman hyökkäyksen aamulla 7. maaliskuuta. ja niiden onnistui saavuttaa noin 0,5 - 1,5 kilometriä syvä sisään murto. Rintama oli vaarassa murtua. Rauha keskeytti taistelut 13.3.1940.

Merikarvialaiset Kenttätäydennyspataljoonan lakkauttamisen jälkeen

Kenttätäydennyspataljoona 12 lakkauttamisen jälkeen merikarvialaisten sotatien selvittäminen Kollaalla on palapelin kokoamista.

Merikarvian sotamatrikkeli valmistui vuonna 2024. Aseveljistä veteraaneiksi. Merikarvialaiset sodissa 1939 – 1945. Merikarvian sotaveteraanit ry, historiikki. Toimittanut Maria Nevala. Merikarvian Sotaveteraanit ry. 2024. Teoksen valmistuttua tuli mahdolliseksi laatia mahdollisimman kattava luettelo merikarvialaisten vaiheista.

Talvisodassa Kollaalla merikarvialaisten pääosa kuului neljään joukko osastoon. Jalkaväkirykmentit 34 ja 35 olivat päävastuussa Kollaan rintamalla. Jalkaväkirykmentti 36:n miehistön pääosa oli läheisen Uomaan maastossa, osa Kollaalla. Merikarvialaisten neljäs joukko-osasto oli Kevytosasto 12. Näiden kirjoissa oli yhteensä 277 merikarvialaista. Valtaosa näistä oli aloittanut Kenttätäydennyspataljoona 12:ssa. Joukossa on myös joitakin näihin joukko-osastoihin kuuluneita evakkoina Merikarvialle sotien jälkeen tulleita. Tilanteen mukaan joukkoja vaihdettiin, joten osan aikaa Kollaalla oli myös muita joukko-osastoja.

Jalkaväkirykmentti 34 108 merikarvialaista.
Jalkaväkirykmentti 35 70 merikarvialaista
Jalkaväkirykmentti 36 74 merikarvialaista
Kevytosasto 12 25 merikarvialaista

Yksittäisiä Kollaalla taistelleita merikarvialaisia kuului Jalkaväkirykmentteihin 37, 38, 39, 41, 42, 64, 67, 69 sekä Kenttätykistörykmentti 12 ja Rannikkoprikaatiin.

Jalkaväkirykmentti 64 oli osallistunut Suomusalmen taisteluihin ja siirretty Laatokan Karjalaan tammikuun alkupuolella. Merikarvialaisia oli 7 henkeä, ilmeisesti sodan alusta alkaen rykmenttiin kuuluneita. Jalkaväkirykmentti 69 tuli Kollaalle helmikuun lopulla. Se koottiin maan eri puolilta sotatalvena siviilistä asepalvelukseen kutsutuista miehistä. Rykmentti kävi talvisodan viimeisinä viikkoina niukoin varustein ja ammuksin kiivaita taisteluita venäläisylivoimaa vastaan Kollaalla. Merikarvialaisia oli 6 henkeä.

Esikunnissa ja huoltojoukoissa palvelleita oli 10 henkeä. Matrikkelissa on lisäksi 26 merikarvialaisen todennäköisesti Kenttätäydennyspataljoonassa aloittaneen ja Kollaalle päätyneen nimet, joiden myöhemmästä yksiköstä ei ole merkintää.

Palolammi, Heiskanen ja Narsakka kertovat myös Antti Rantamaan vierailuista ja toiminnasta Kollaalla. Rantamaa oli kansanedustaja ja Joroisten kappalainen. Hän oli syntynyt ja kasvanut Merikarvialla.

Merikarvian sotainvalidit 1941- 2012 teoksessa on matrikkeliosuus yhdistyksen jäsenistä. Kun marraskuussa 2011 alettiin valmistella yhdistyksen lakkauttamista, sotainvalidijäseniä oli vielä elossa 9, keski ikä 89 vuotta. Osasto kirjattiin purkautuneeksi 25.11.2012. Matrikkelissa on tietoja kaatuneista ja sotien aikana haavoittuneista sotainvalideista, jotka olivat taistelleet Kollaalla.

Kollaan taistelut olivat raskaita merikarvialaisille. Kaatuneita ja haavoittuneita oli monia. Merikarvian sotainvalidit 1941 - 2012 teoksen Matrikkelin mukaan Kollaalla kaatuneita ja haudattuja tai kadonneita oli 28 henkeä. Kadonneita näistä oli 6. Matrikkelitietojen mukaan kaatuneista 10 henkeä kuului Jalkaväkirykmentti 34:een, 14 henkeä Jalkaväkirykmentti 35:een, 3 henkeä Jalkaväkirykmentti 36:een. Yksi Jalkaväkirykmentti 43:ssa palvellut on merkitty Kollaalla kaatuneeksi. Lisäksi viereisellä Uomaalla kaatuneita oli 5 henkeä. Lähes joka kymmenes lokakuussa Porista lähteneestä merikarvialaisesta siis kaatui.

Suomen Kuvalehden julkaiseman muistojulkaisun mukaan Kollaalla kaatui 20 merikarvialaista. (Vapautemme hinta. Sodan 1939 -1940 sankarivainajat). Kaikkiaan teoksen mukaan merikarvialaisia kaatui talvisodassa 72 henkeä.

Aseveljistä veteraaneiksi teoksen matrikkeliosassa on tietoja kaatuneista ja haavoittuneista. Kollaalla haavoittuneita ja sairastuneita oli paljon. Haavoittuneita oli vähintään 80. Joidenkin kohdalla matrikkelissa on merkintä: haavoittui lievästi. Todennäköisesti ainakin lievästi haavoittuneet palasivat rintamalle. Tämän lisäksi oli veteraaneja, jotka selvisivät sodista haavoittumatta. Jatkosodassa kaatuneista jotkut olivat talvisodassa olleet Kollaalla.

Kenttätäydennyspataljoona 12 sotapäiväkirjan loppusanat:

”Että KT-P12 sotilasaines oli ensiluokkaista saatiin kuulla toistumiseen ja poikien urhoollisuutta, kestävyyttä ja hyvää esiintymistä on usein kehuttu. Sota on vaatinut paljon uhreja ja noin kaksisataa pataljoonan miehistä ei koskaan saa palata koteihinsa.”

Jaakko Mäkelä
TT. Rauhanturvaveteraani. YKSP 13-14. Pataljoonan pappi. Kypros 1970.

LIITE
LUETTELO KOLLAAN JA LÄHIMAASTON TAISTELUIHIN OSALLISTUNEISTA MERIKARVIALAISISTA

Jaakko ja Maija Mäkelä
Lokakuu 2025

Luettelo sisältää Kenttätäydennyspataljoona 12:ssa (KT-P12) aloittaneiden merikarvialaisten miesten nimet sekä muiden merikarvialaisten nimiä, joiden taistelupaikaksi on merkitty Kollaa tai Kollaanjoki.

Kaatuneista on merkitty tiedot kaatumispaikasta. Haavoittuneita oli monia.

Päälähde Aseveljistä veteraaneiksi. Merikarvialaiset sodissa 1939 – 1945. Merikarvian sotaveteraanit ry, historiikki. Toimittanut Maria Nevala. Merikarvian Sotaveteraanit ry. 2024.

Jalkaväkirykmentti 34 JR34
Rykmentti perustettiin Laatokan Karjalan Sortavalan maalaiskunnan, Rautjärven, Uukuniemen, Ruskealan, Harlun, Jaakkiman ja Kirvun reserviläisistä. Suuri osa tästä alueesta jäi Neuvostoliitolle. Rykmentti osallistui koko talvisodan ajan Kollaan rintaman taisteluihin. Rykmentin taistelupaikkoja: Suolahti, Kollaa, Ulismainen, Korpijärvi, Saarijärvi. I pataljoona oli Uomaan - Uuksujoen alueella. II ja III pataljoonat olivat Kollaan rintamalla. Rykmentin kirjoissa oli 108 merikarvialaista.

I/JR34
Salminen Erkki Eelis Kustaanpoika. Saarijärvi, Polvijärvi, Uomaa. Asealiupseeri.

1/JR34
Harju Jonne Jalmari Artturinpoika haavoittui Kollaanjoella, kuoli haavoihinsa.
Salminen Eero Johannes Juhonpoika. Uomaa, Käsnäselkä, Patalennoje.

2/JR34
Grönbacka Paavo. Kollaa. Haavoittui.
Haukoranta, ent. Stenbacka Eelis Edvard Edvardinpoika, haavoittui Uomaalla, kuoli haavoihinsa JSP:llä.
Taimi Kalle Johannes Malakiaanpoika. Uomaa

3/JR34
Ristiniemi Eino Johannes Nestorinpoika. Kollaa

4/JR34
Grönlund Kaarlo Iivar Hildanpoika. Kollaa
Heinonen Ilmari Fransinpoika. Kollaa
Honkametsä, ent. Hernberg Juho Vihtori Juhonpoika. Kollaa
Lehdonheimo, ent. Lundgren Erkki Olavi Oskarinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Niemi Frans Mikael Juhonpoika. Kaatui Kollaalla.
Peltomäki Martti Ilmari Vihtorinpoika. Kollaa. Sairastui.
Pontela Veini Armas Juhonpoika. Kollaa
Rantamäki Väinö Vihtori Oskarinpoika. Kollaa, Lavanjärvi, Saarijärvi
Rantanen Erik Herman Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Rikalainen Eero Johannes Mauritsinpoika. Kollaa
Salmela Jaakko Salomon Mikonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Salo Viljo Vihtori Vilhelminpoika. Kollaa, Ulismainen. Haavoittui.
Sillanpää Jonne Jeremias Artturinpoika. Kollaa, Saarijärvi
Sinervä Eelis Herman Hermanninpoika. Kollaa. Haavoittui lievästi Kollaalla.
Tuomela Onni Johannes Artturinpoika. Kollaa

5/JR34
Harna, ent. Norrbacka Paavo Viljami Matiaanpoika. Kollaa. Haavoittui.
Järvelä, ent. Myllykallio Kaarlo Herman Fransinpoika. Kollaa
Leppänen Vilho Johannes Juhonpoika. Kollaa
Mellanoura Väinö Johannes Antoninpoika. Kollaa, Ulismainen, Korpijärvi. Haavoittui lievästi.
Mäki Viljo Johannes. Kollaa, Ulismainen. Haavoittui.
Mäntylahti ent. Högnäsbakka Eino Aulis Iisakinpoika. Kollaa, Ulismainen, Korpijärvi
Oksila, ent Linden Lauri Ilmari Aleksanterinpoika. Kollaa, Ulismainen. Oli saanut tärähdyksen päähänsä. Toipumislomalla. Rintamalle paluun ajankohdasta ei merkintää.
Santamanner, ent. Tyykoura Artturi Mikael Aaroninpoika. Kollaa. Haavoittui lievästi.
Viitala, ent. Grönlund Kaarlo Johannes Emilinpoika. Kollaa. Loukkaantui kranaatin räjähdyksessä.

6/JR34
Erkkilä Erkki Eino Johannes Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Eronen Reino Olavi Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Heikkilä Viljo Johannes. Kollaa
Helmejoki, ent. Isostrikka Frans Johannes Fransinpoika. Kollaa
Huhtinen Yrjö August Augustinpoika. Kollaa
Itämäki Urho Akseli Juhonpoika. Kollaa
Jakonen Matti Matinpoika. Syntynyt Hiitolassa. Ei kuulunut KT-P12:aan.
Järvinen Aarne Rikhard Rikhardinpoika. Kollaa
Luoma Erkki Nikolai Vilhelminpoika. Kaatui Kollaanjoella.
Marttila Kaarle Julle Johannes Einonpoika. Kaatui Korpijärven Ulismaalla.
Metsäniemi Lauri Henrik Oskarinpoika. Kollaa, Ulismainen
Mäkitalo, ent. Nylund Heimo Henrikki Fransinpoika. Kollaa, Ulismainen
Niemelä Vieno Oskari Fransinpoika. Kollaa, Ulismainen
Ouramaa, ent Jakobsson Eino Herman Vihtorinpoika. Kollaa Ulismainen
Perähannu Lauri Artturi Fransinpoika. Kollaa
Pirttijärvi Antton Johannes Emilianpoika. Kaatui Korpijärven Ulismaalla.
Rantanen Frans Erik Fransinpoika. Kollaa, Ulismainen. Sairastui.
Rinne Toivo Vihtori Vihtorinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Salmi Reino Johannes Kustaanpoika. Kollaa, Ulismainen. Haavoittui Ulismaisissa.
Salokanta, ent Sundberg Leo Johannes Fransinpoika. Kollaa, Ulismainen
Starck Kaarlo Johannes Hermanninpoika. Kollaa, Ulismainen
Sädemaa, ent. Svanström Vilho Valtter Fransinpoika. Kollaa. Kaatui Korpijärvellä.
Toivola Toivo Vihtori Vihtorinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Tornikoski Paavo Anttoni Anttoninpoika. Kollaa. Haavoittui.

Tuomela Kosti Teodor Artturinpoika. Kollaa, Korpijärvi. Haavoittui.
Tuulivaara Viljo Johannes. Kollaa. Haavoittui kasvoihin ja oikeaan silmään.
Uusi-Rantala Tuomas Fritjof Nestorinpoika. Kollaa, Ulismainen
Uusitalo Eino Ilmari. Kollaa, Uomaa
Vainio Leo Vilhelm Väinönpoika. Kollaa, Ulismainen
Vienonen Erkki Ilmari Fredrikinpoika.
Viertonen Viljo Ilmari. Kollaa. Haavoittui, luoti lävisti vasemman käsivarren.
Virtanen Urho Johannes Fransinpoika. Kollaa. Kaatui.
Vuorinen Eino Ilmari Heikinpoika. Kollaa.
Välimaa Yrjö Johannes Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui, kivääriluoti läpi oikean reiden.
Österman Onni Olavi Fransinpoika. Kollaa, Ulismainen

7/JR34
Haanpää Yrjö Viktor Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Hakosalo Veikko Juhani Akselinpoika. Kollaa
Koivumäki Paavo Rikhard Juhonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Pontela Jorma Mikael Juhonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Rantanen Juho Mikael Fransinpoika. Kollaa
Saine Viljo Rafael Juhonpoika. Kollaa
Salo Viljo Alvar Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Santa Vilho Johannes Kustaanpoika. Kollaa. Haavoittui.
Vainio Eelis Mikael Väinönpoika. Kollaa. Sairastui.
Viertola Vilho Jalmari Kustaanpoika. Kollaa
Viitalähde Paavo Henrikki Almanpoika. Kollaa. Kaatui.

8/JR34
Aulu, ent. Sundkvist Veikko Ilmari Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Heino Lauri Johannes Hermanninpoika. Kollaa
Kari Veikko Antero Viljaminpoika. Kollaa
Koivula Eino Johannes Hermanninpoika. Kollaa
Malmi Olli Asseri Juhonpoika. Kollaa
Peltonen Akseli Jalmari Juhonpoika. Kollaa
Salonen Arvo Johannes Jalmarinpoika. Kollaa
Santala Frans Viljam Vilhelminpoika. Kollaa

9/JR34
Elomaa Kalle Jalmari. Kollaa
Halme Viljo Jalmari Jalmarinpoika. Kaatui Kollaanjoella ja jäi kentälle.
Jylhänkoski, ent. Norrgård Eino Vihtorinpoika. Kollaa
Kallio Reino Vihtori Vihtorinpoika. Kollaa
Lammi Paavo Johannes Juhonpoika. Kollaa
Lehtojoki, ent. Dahlroos Arvo Jaakko Herman Kaarlonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Pihlajamäki Heikki Lennart Anselminpoika. Kollaa. Kaatui, jäi kentälle.
Rantanen Heikki Johannes Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui, sirpalevamma vasemmassa silmässä.
Salomaa Onni Olavi Toivonpoika. Kollaa
Salonius Onni Edvard Edvardinpoika. Kollaa
Tommila Martti Johannes Antoninpoika. Kollaa. Kaatui, jäi kentälle.
Valkonen Kaarlo Hildanpoika. Kollaa. Haavoittui.
Vesterbacka Eino Edvard Vihtorinpoika. Kollaa

E/I/JR34
Vahala, ent. Vaksholma Lauri Johannes Miinanpoika. Saarijärvi, Polvijärvi, Uomaa

EK/III/JR34
Lehtonen Paavo Vihtori Vihtorinpoika. Kollaa

Esik.K/I/JR34
Malmila Erkki Evert Antoninpoika. Uomaa

2KKK/JR34
Selin Anton Arvid Fransinpoika. Kollaa Korpijärvi
Vasama Vilho Ilmari Arvidinpoika. Kollaa Korpijärvi. Haavoittui.
Välimaa (Sundila) Tyko Armas Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.

3KKK/JR34
Hirvonen Toivo Juhonpoika. Kollaa. Syntynyt Hiitolassa. Ei kuulunut KT P12:aan.
Koivisto Lauri Johannes Erkinpoika. Kollaa
Santanen Martti Iivari Juhonpoika. Kollaa

KrhK/JR34
Pirttijärvi Hugo Johannes Vihtorinpoika

JR34. Komppaniasta ei merkintää
Aalto Eero Antero Juhonpoika. Kollaa
Kuvaskangas Arvo Johannes Hilmanpoika. Kaatui Ulismaisissa Kollaalla.
Laineranta Arvo Eelis Arvonpoika. Kollaa
Lauha Viljo Ilmari Antoninpoika. Saarijärvi, Uomaa
Peltomäki Viljo Ilmari Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.

Jalkaväkirykmentti 35 JR35
Rykmentin joukot tulivat Savonlinnan sotilaspiiristä Leppävirralta, Enonkoskelta, Rantasalmelta, Punkaharjulta ja Kerimäeltä. Rykmentti osallistui Kollaanjoen rintaman taisteluihin koko talvisodan ajan. Osia rykmentistä osallistui eri vaiheissa rintaman etelä- ja pohjoispuolella saarrosta yrittäneiden neuvostoarmeijan joukkojen pysäyttämiseen. Rykmentin kirjoissa 70 merikarvialaista

1/JR35
Eloranta Tauno Tapani Valfridinpoika. Kollaa. Jalat paleltuivat. Haavoittui.
Heikintalo Eino Valdemar Oskarinpoika. Kollaa
Linja Heikki Nestori Oskarinpoika. Kollaa
Metsäniemi Felix Rikhard Oskarinpoika. Kollaa, Koirinoja, Pitkäranta

2/JR35
Karinen, ent. Berg Valla Viljami Fransinpoika. Kollaa
Mäkelä Arvo Vihtori Vihtorinpoika. Kollaa. Sotasairaala 2.1.1940, palellutti varpaansa. Toipumislomalla helmikuun alussa, kihlautui Selma Katriina Vanhatalon kanssa. Rintamalle paluupäivästä ei merkintää.

7/JR35
Elomaa Frans Henrik Vihtorinpoika. Kaatui Kollaanjoella.
Haapala Martti Bernhard Oskarinpoika. Kollaa
Heikintalo Kaarlo Yrjö. Kollaa
Heikkilä Väinö Henrik Vilhelminpoika. Kollaa
Hietasalo Vilho Einari Juhonpoika. Kollaa
Kalliosalmi Onni Armas Juhonpoika. Kaatui Kollaanjoella.
Kasvinen Vilho Eelis Fredrikinpoika. Kollaa
Kaukosalmi, ent. Revell Veikko Allan Nestorinpoika. Kollaa
Ketola Valter Aleksei Oskarinpoika. Kollaa
Kortessalo Heikki Vihtori Emilinpoika. Kollaa
Laiho Heikki Juhani Artturinpoika. Kollaa
Lehtonen Lauri Johannes Juhonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Leppämäki Viljo Anton Antoninpoika. Kollaa
Luoma Tuomo Vilhelmi Vilhelminpoika. Haavoittui ja kuoli haavoihinsa Kollaanjoella.
Länsikylä, ent. Nyroos Kalle Ville Juhonpoika. Kollaa
Mellanoura Aaro Iisakki Nikolainpoika. Kollaa
Mellin Jalo Eelis Mikonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Mäki Heikki Nikolai Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Mäkitalo Allan Ossian Fransinpoika. Kollaa.
Mäntymäki Frans Einar Vihtorinpoika. Kollaa. Haavoittui korvaan ja kranaatinsiru vasempaan käteen.
Nygård Juho Rikhard Oskarinpoika. Kaatui Kollaalla.
Ollila Jonne Mikael Fransinpoika. Kollaa
Pajunen Eino Oskari Juhonpoika. Kaatui Kollaalla.
Paulakangas Uuno Johannes Juhonpoika. Haavoittui.
Pihlajamäki Niilo Viljami Hildanpoika. Kollaa. Kaatui, kuoleman aiheutti kranaatti.
Rajala Väinö Jalmari Fransinpoika. Kollaa. Kaatui, jäi kentälle.
Sala August Brynolf. Kollaa
Santanen Kaarlo Iisakki Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Södergård Tuomo Olavi Juhonpoika
Tamminen Väinö Jalmari Juhonpoika
Tarkkio, ent. Starck Arvo Antero Arvidinpoika. Kollaa. Haavoittui vasempaan reiteen ja kylkeen.
Törmä Eero Johannes Hermanninpoika. Kollaa. Haavoittui, kiväärinkuula läpi vasemman reiden.
Vanhatalo Onni Ilmari Leanderinpoika. Kollaa. Kaatui.
Viitala Pentti Johannes Vihtorinpoika. Kollaa. Haavoittui, kranaatinsiru oikeaan reiteen ja vasempaan käteen.
Välimaa Veikko Viljami Fransinpoika. Kollaa. Kaatui.

8/JR35
Alho Tuomo Ilmari Hugonpoika. Kollaa
Haapaniemi Niilo Johannes Uunonpoika. Kaatui Kollaalla.
Koivuluoto Frans Artturi Nestorinpoika. Kollaa
Koskela Vilho Mikael Vernerinpoika. Haavoittui Kollasojalla, kuoli haavoihinsa kenttäsairaalassa.
Koski Eelis Veli Väinö Robertinpoika. Kollaa
Linja Frans Johannes Hannanpoika. Kaatui Kollatojalla.
Marikko, ent. Mikkelsson Niilo Viljam Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.
Mikkola Sulo Oskari Fransinpoika. Kollaa
Peltomäki Vihtori Valtteri Vihtorinpoika. Kollaa
Pihlajaviita Väinö Jalmari Juhonpoika. Kollaa. Haavoittui.
Rajala Jaakko Aukusti Fransinpoika. Kollaa
Saine Heimo Ilmari Juhonpoika. Kollaa
Salo Niilo Johannes Fransinpoika. Kollaa
Tammisto Valtter Johannes Artturinpoika. Kollaa
Tuominen Frans Vilhelm Fransinpoika. Kollaa
Virta Uuno Johannes Juhonpoika. Kollaa, Loimola. Haavoittui.
Vuorisalo Eero Edvard Almanpoika. Kollaa

9/JR35
Isostrikka Väinö Fredrik Juhonpoika. Kollaa. Haavoittui lievästi.

10/JR35
Lahtinen Iisak Mikael Arvidinpoika. Kollaa. Haavoittui.

11/JR35
Jylhänkoski, ent. Norrgård Lauri Henrik Vihtorinpoika. Kollaanjoki, Koirinoja, Pitkäranta

KrhK/JR35
Aalto Arvo Rafael Juhonpoika. Kollaa

KKK/JR35
Tähtinen Tyko Akseli Nestorinpoika. Kollaa

1KKK/JR35
Ruohomäki Vieno Armas Kaarlonpoika. Kollaa
Salmi Frans Jalmar Fransinpoika. Kollaa

3KKK/JR35
Nevala Eelis Artturi Artturinpoika. Kollaa
Rajala Frans Vihtori Fransinpoika. Kollaa

Esik.K/III/JR35
Heikkilä Edvard Juho Nestorinpoika. Kollaa
Lehtonen Emil Akseli Vihtorinpoika. Kollaa

Os. Siitonen/JR35
Itäkylä, ent. Österby Erkki Johannes Erkinpoika. Kollaa

Jalkaväkirykmentti 36 JR36
Rykmentti perustettiin Joensuussa. Rykmentti taisteli Uomaan maastossa Kollaan rintaman eteläpuolella. Tärkeää oli pitää suomalaisten hallussa Kollaan rintaman eteläpuoliset harvat tieyhteydet. Osia rykmentistä oli eri vaiheissa Kollaan rintamalla. Rykmentin kirjoissa 74
merikarvialaista.

3/JR36
Paasimäki Jonne Feliks. Kaatui Uomaalla.

4/JR36
Luotonen Paavo Johannes Vihtorinpoika. Lavajärvi, Pitkäranta

6/JR36
Aalto Alli Valfrid Akselinpoika. Impilahti, Uomaa
Österlund Antton Johannes Oskarinpoika. Kollaa, Ulismainen

7/JR36
Aittamäki Heikki Uljas Oskarinpoika. Kaatui Uomaalla.
Artovaara, ent. Östervik Reino Ossian Fransinpoika. Kotajärvi, Uomaa
Eloranta Heikki Viljami Viljaminpoika. Lavajärvi, Uomaa
Kallioinen Erkki Taisto Edvardinpoika. Lavajärvi, Uomaa
Lähdekorpi Fredrik Jalmari Jalmarinpoika. Loimola. Jv.Koul.k3, 15.2.1940.
Mäkinen Vihtori Johannes Kustaanpoika. Loimola, Kollaa
Niittyniemi Kaarlo Johannes Juho Vihtorinpoika. Lavajärvi, Uomaa
Nurmi Lauri Valtteri Oskarinpoika. Loimola, Näätälä
Peltola Viljam Rafael Vihtorinpoika. Lavajärvi, Uomaa
Perähannu Eero Mikael Fransinpoika. Lavajärvi, Uomaa. Haavoittui lievästi.
Rata, ent. Lindell Erkki Johannes Rikhardinpoika. SotaS loukkaantumisen vuoksi.
Rata, ent. Lindell Heikki Johannes Rikhardinpoika. Kaatui Impilahden Kotajärvellä.
Tarkkio, ent. Starck Olavi Erik Arvidinpoika. Kollaa, Uomaa, Kotajärvi, Syskyjärvi. Haavoittui sääreen Uomaan ja Kotajärven välillä.
Teuramo, ent. Vaksholma Toivo Artturi Teklanpoika. Uomaa
Viljanen Jonne Viljami Juhonpoika. Kollaa

8/JR36
Alinen Oskari Leonard Oskarinpoika. Kotajärvi, Pitkäranta. Haavoittui.
Karumäki, ent. Österlund Viljo Nikolai Vihtorinpoika. Koivuselkä, Pitkäranta
Kärri Juha Anttoni Aleksandranpoika. Kaatui Impilahden Lavajärvellä.
Lehtinen Reino Alvin Hermanninpoika. Taistelupaikasta ei merkintää.
Ollila Martti Johannes Juhonpoika. Lavajärvi, Uomaa. Haavoittui kaksi kertaa.
Santala Arvo Johannes Juhonpoika. Loimola. Haavoittui.
Santala Eerik Jalmari Fransinpoika. Kollaa. Kaatui, ruumis jäänyt kentälle.
Seppälä Martti S. Jaakko Juhonpoika. Kollaa, Kotajärvi, Koivuselkä, Pitkäranta. Haavoittui lievästi.
Sumia, ent. Sundqvist Abelset.
Viikilä Frans Vilhelm Juhonpoika. Kollaa. Kaatui, ruumis jäi vihollisen kentälle.
Viitanen Juho Arvo. Kollaa. Haavoittui lievästi.
Välimaa Arvo Johannes Viljaminpoika. Kotajärvi, Uomaa

9/JR36
Alinen Eino Henrik Oskarinpoika. Uomaa, Korpijärvi
Heino Uuno Aleksanteri Jaakonpoika. Saarijärvi, Uomaa, Korpijärvi
Hietasalo Erkki Ilmari. Käsnäselkä, Uomaa
Jokinen Mikko Johannes Rafaelinpoika. Impilahti, Saarijärvi-Kotajärvi kannas
Järvinen, ent. Mäkitalo Hugo Osvald (Oskari). Uomaa, Impilahti, Saarijärvi-Kotajärvi kannas
Lahtinen Pauli Hannes Fransinpoika. Saarijärvi-Kotajärvi kannas, Siiran motti
Laine Reino Johannes Juhonpoika. Saarijärvi, Kotajärvi, Uomaa, Siira
Mäkelä Toivo Ludvig Vihtorinpoika. Saarijärvi-Kotajärvi kannas, Siiran motti, Uomaa, Korpijärvi
Paattiniemi Väinö Vihtori Fransinpoika. Kaatui Saarijärven-Kotajärven taisteluissa.
Rajajärvi Väinö Arvid Idanpoika. Kotajärvi, Uomaa. Haavoittui vaikeasti päähän Uomaalla.
Rantamäki Arvo Johannes Juhonpoika
Törmä Eino Vihtori Hermanninpoika. Uomaa. Haavoittui lievästi.
Uusirantanen Otto Valtter Iisakinpoika. Saarijärvi, Kotajärvi, Siiran motti, Uomaa. Haavoittui lievästi Uomaalla.
Vanhatalo Viljo Åke Johaninpoika. Saarijärven-Kotajärven kannas. Haavoittui vaikeasti oikeaan jalkaan.
Virtanen, ent. Heinineva Frans Jalmar. Ägläjärvi, Impilahti, Suojärvi. Haavoittui Ägläjärvellä, luoti vatsaonteloon.

2/JR36
Viitala Henrik (Heikki) Vihtori Vihtorinpoika. Uomaa

III/JR36
Vaihinen Heikki Ensi Touko Heikinpoika. Siira, Uomaa

Esik.K/III/JR36
Lindell Kalle Johannes Rikhardinpoika. Kaatui Uomaalla.
Luotonen Väinö Valtteri Juhonpoika
Paasimäki Frans Vihtori Vihtorinpoika. Uomaa
Rantanen Viljo Johannes Fransinpoika. Sairastui.

EK/JR36
Kataja, ent Katajamäki Vilho Johannes Vihtorinpoika. Lavajärvi, Uomaa

EK/II/JR36
Vuorinen Paavo Johannes Eevertinpoika. Pitkäranta, Uomaa

1KKK/JR36
Paasimäki Heikki Mikael Vihtorinpoika. Uomaa. Haavoittui, kuoli haavoihinsa.

3KKK/JR36
Heinonen Juho Jalmari Fransinpoika
Jalonen Tyko Fransinpoika. Uomaa
Korpunen Toivo Johannes Juhonpoika. Laatokan koillisrintama
Lehtinen Toivo Johannes Juhonpoika. Mustalammi, Uomaa
Mellin Reino Mikael Mikonpoika. Laatokan koillisrintama
Mäkinen Jaakko Rafael Oskarinpoika
Nevala Paavo Armas Artturinpoika. Laatokan koillisrintama
Niemi Eino Johannes Arvidinpoika. Lavajärvi, Uomaa
Ranta Allan Armas Emil Vilheminpoika. Laatokan koillisrintama. Haavoittui Uomaan Kotajärvellä.
Saaristo Viljo Asser
Salmi Frans Fredrik Kustaanpoika. Laatokan koillispuolen taistelut
Stenroos Villehard Aleksander Augustinpoika
Uotila Eino Vihtori Klausinpoika. Siira, Uomaa
Uusitalo Tyyko Johannes Juhonpoika. Uomaa, Korpijärvi
Veikkola Kelpo Matti Toivonpoika. Laatokan koillispuolen taistelut
Österlund Kaarlo Johannes Fransinpoika. Uomaa. Haavoittui.

KrhK/JR36
Nieminen Vilhelm Adiel Fransinpoika. Uomaa, Saarijärvi, Siiran motti, Lavajärven motti
Peltola Eino Mikael Fransinpoika

JR36. Komppaniasta ei merkintää.
Haanpää Viljo Iivari Fransinpoika. Impilahti, Saarijärvi-Kotajärvi kannas

Kevytosasto 12 Kev.Os12
Osasto osallistui Kollaan rintaman ja Uomaan, Pitkärannan ja alueen muihin taisteluihin. Ratsuväestä ja polkupyöräjoukoista alettiin 1920-luvun aikana käyttämään termiä ”kevyet joukot”, joilla tarkoitetaan tavalliseen jalkaväkeen verrattuna kevyesti aseistettuja ja nopeasti liikkuvia joukkoja. Osaston kirjoissa 25 merikarvialaista.

E/Kev.Os.12
Haukoranta, ent. Stenbacka Martti Mikael Henrikinpoika. Uomaa, Kollaa
Lamminpää Frans Taavetti Fransinpoika
Niemi Taisto Henry Jenninpoika. Koirinoja, Pitkäranta

Esik.K/Kev.Os.12
Alinen Viljo Johannes Fransinpoika. Koirinoja, Pitkäranta
Lahtinen Uuno Valfrid Arvidinpoika. Kollaa, Koirinoja, Pitkäranta
Lindqvist Vieno Johannes Juhonpoika.
Mäki Edvin Oskarinpoika. Koirinoja, Pitkäranta
Mäkitalo Kaarlo Oskari Fransinpoika. Koirinoja, Pitkäranta
Perähannu Juho Vilhelm Fransinpoika. Koirinoja, Pitkäranta

PPK/Kev.Os.12
Heitto Frans Mikael Juhonpoika.
Isohaka Fritiof Jaakonpoika. Kollaa
Kaihe, ent. Skutholma Toivo Johannes Villenpoika. Koirinoja, Pitkäranta
Kallioinen Heikki Valtteri Edvardinpoika. Kollaanjoki, Lavajärvi, Koirinoja
Ketonen Esko Jaakoppi Juhonpoika. Kollaanjoki, Lavajärvi, Koirinoja, Pitkäranta. Haavoittui
Pitkärannassa ja kuoli kenttäsairaalassa.
Mattila Siinto Aleksander. Kollaa
Myllyharju Toivo Nikolai Davidinpoika. Kollaa, Lemetti, Koirinoja

KK/Kev.Os.12
Nurmi Armas Alarik Taavetinpoika. Kollaa, Kivioja, Pitkäranta

Kev.Kol/Kev.Os.12
Perähannu Arvo Nikolai Fredrikinpoika. Koirinoja, Pitkäranta

RsK/Kev.Os.12
Palomäki Henrik Verneri Iidanpoika. Kollaa, Lavajärvi, Koirinoja, Pitkäranta

Komppaniasta ei merkintää:
Eränen Bruno Osvald Fransinpoika. Kollaa, Koirinoja, Pitkäranta
Halleva, ent. Eklund Oskar Leander
Laine Viljo Alarik Iisakinpoika. Kollaanjoki, Lavajärvi, Lemetti, Koirinoja
Rajasaari Toivo Ilmari Kaarlonpoika. Kollaa, Koirinoja, Pitkäranta
Viitanen Leo Jeremias. Pitkäranta. Haavoittui oikeaan käteen.

Kenttätykistörykmentti 12 KTR12
Koski Esko Jalmari Robertinpoika. KTR12 YH:n alusta. Loimolan suunnan taistelut, haavoittui. Ei KTP-P12

9/KTR12
Kurki Viljo Einar Juhonpoika. Kollaa. Syntynyt Kuusjärvellä. Ei KT-P12

Jalkaväkirykmentti 24 JR24
Rykmentti perustettiin Kokkolassa ja Nurmossa. Talvisodan loppuvaiheessa osia siitä oli Kollaalla

7/JR24
Kallio Juho Vihtori Rikhardinpoika. Kollaa. Haavoittui

Jalkaväkirykmentti 37 JR37
Rykmentti perustettiin Mikkelissä. Viivytysvaiheen päätyttyä ja IV armeijakunnan siirtyessä joulukuussa vastahyökkäysvaiheeseen rykmentti hajosi taistelemaan lähes koko loppusodan ajaksi erilaisten tilapäisten organisaatioiden alaisuudessa eri puolille Laatokan Karjalaa.

7/JR 37
Koivunen Eino Valtteri Fransinpoika. Kollaa

Esik.K/JR37
Santikko Lauri Aleksanteri Vihtorinpoika. Saarijärvi, Polvijärvi, Uomaa

Jalkaväkirykmentti 38 JR38
Rykmentti perustettiin Kuopiossa ylimääräisten harjoitusten alkaessa. Sodan alun viivytysvaiheen (30. marraskuuta-11. joulukuuta 1939) ajan rykmentti pysyi suurin piirtein yhtenäisenä, mutta sen jälkeen rykmenttiorganisaatiot korvattiin hyvin vaihtelevilla kokoonpanoilla.

6/JR38
Rinne Toivo Vihtori Vihtorinpoika. Kollaa. Haavoittui.

Jalkaväkirykmentti 39 JR39
Rykmentti perustettiin Kuopiossa. Rykmentti toimi talvisodassa sen varsinaisessa kokoonpanossa vain ensimmäisen sotaviikon ajan. Kotajärven ja Lavajärven taisteluissa 7.-8. joulukuuta ja siitä eteenpäin sen joukot toimivat pääasiassa erinimisten taisteluosastojen ja ryhmien osina.

2/JR39
Salonen Valle Viljami Viljaminpoika. Kollaa, Ulismainen. Haavoittui lievästi Kollaalla.

8/JR39
Tähkänen Eino Johannes Aleksanterinpoika. Kollaa

3KKK/JR39
Peltonen Väinö Viljam Juhonpoika. Laatokan koillispuolen taistelut

Jalkaväkirykmentti 41 JR41
Rykmentti muodostettiin Ilomantsin torjuntavoiton jälkeen 14.1.1940 Kenttätäydennysprikaati 12:n kolmesta pataljoonasta. Yksi pataljoona irrotettiin käytettäväksi muualla. Ei KT-P12.

4/JR41
Tarkkio, ent. Starck Eero Johannes Vihtorinpoika. Oinassalmi, Moukonniemi, Putkela, Parissavaara

Jalkaväkirykmentti 42 JR42
Osasto tunnettu myös nimillä 1. erillinen Sissikomppania, Erillinen pataljoona 10. Sen perusti Salmin suojeluskuntapiiri.

7/JR42
Michelsson Paavo Johannes Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui.

Jalkaväkirykmentti 64 JR64
Jalkaväkirykmentti 64 oli perustettu Kemissä. Rykmentti keskitettiin aluksi Suomussalmelle ja se oli mukana Suomussalmen taistelussa. Tammikuun alkupuolella rykmentti siirrettiin Laatokan Karjalaan. Ei KT-P12.

1/JR64
Heinonen Arvo Ilmari Arvonpoika. Suomussalmi, Uomaa, Kollaa
Merivaara Toivo Johannes. Uomaa, Kollaa

1KKK/JR64
Heino Eino Verneri Patrikinpoika. Suomussalmi, Uomaa, Kollaa

3/JR64
Salonen Urho Villiam Vihtorinpoika. Uomaa, Kollaa

1Krh.K/JR64
Näsi, Jaakko Jorma Betynpoika . Suomusalmi, Raate, Uomaa

3/1/JR64
Leppänen Arvo Nikolai Juhonpoika. Haavoittui Uomaalla.

Komppaniasta ei merkintää
Rikalainen Väinö Erik Juhonpoika.

Jalkaväkirykmentti 67 JR67
Rykmentti oli sodan alkuvaiheessa varuskuntarykmenttinä Kuopiossa ja Mikkelissä. Tammikuun loppupuolella 1940 JR 67 siirrettiin Karjalan Kannakselle torjumaan vihollisen voimistuvaa hyökkäystoimintaa. 

6/JR67
Myllyrinne Vilho Kalervo Nestorinpoika. Kollaa, Näätäoja

Jalkaväkirykmentti 69 JR69
Rykmentti tuli Kollaalle helmikuun lopulla. Se koottiin maan eri puolilta sotatalvena siviilistä asepalvelukseen kutsutuista miehistä. Rykmentti kävi talvisodan viimeisinä viikkoina niukoin varustein ja ammuksin kiivaita taisteluita venäläisylivoimaa vastaan Kollaalla. Ei KT-P12

7/JR69
Asunto Vieno Vilhelmi Nikolainpoika. Kollaa
Erkkilä Eino Fabianinpoika

8/JR69
Mäkinen Eino Johannes Kustaanpoika. Kollaa. Haavoittui lievästi.

9/JR69
Tähtinen Tyko Henrik Fransinpoika. Kollaa

3KKK/JR69
Aalto Martti Johannes. Sotamatrikkelin mukaan Kollaalla, joukko-osastoksi merkitty JR6
Aalto Pauli Mikael Juhonpoika. Kollaa

Rannikkoprikaati

6/II/RPr
Laine Juho Henrik Aukustinpoika. Kollaa. Haavoittui 26.2.40 ilmeisesti Honkaniemen maastossa, jonka jälkeen hänestä ei ole tietoa. Kuolinpäiväksi merkitty 14.8.40.

12. Divisioonan huollossa ja muissa erikoisyksiköissä palvelleita

Viestipataljoona 12 ViestiP12
Peltomäki Frans Edvard Fransinpoika. 1/ViestiP12. Kollaa
Rantanen Yrjö Matias Fransinpoika KeskusK/ViestiP12

Panssarintorjuntakomppania 12. Divisioona. Pst.K/12D
Korpela Eino Viljami Kustaanpoika. Kollaa, Suvilahti. Ei KT-P12

Armeijakunnan esikunta
Innola Teuvo Päiviö.KT-P12 Pataljoonan pappi. III AK past.apul. ja KEK:n johtaja

Järjestelykeskus 12.Divisioona Järj.K/12D
Metsänurmi ent. Nordlund Lauri Johannes Fransinpoika. Muonittaja
Peltomäki Johannes Valtteri Fransinpoika. Muonitus-au. Kollaa
Peltomäki Toivo Jeremias Fransinpoika. Ei KT-P12
Saarinen Mikko Fritiof Heikinpoika. Rehumestari
Vuorela Valtteri Arttur Artturinpoika.

Kenttätäydennyspataljoona 12, KT-P12.
Luettelo henkilöistä, jotka viimeistään KT-P12 lakkauttamisen jälkeen siirrettiin muihin joukko-osastoihin ja joiden myöhemmästä yksiköstä ei ole merkintää. Taistelupaikka
Sotamatrikkelin tietojen mukaisesti. 26 henkeä.

Aalto Heimo Iivari Fransinpoika. Kollaa
Aaltonen Henrik Mikael Vihtorinpoika. Kollaalla reservissä
Alho Juho Jalmari Hugonpoika. Kollaa
Anttila Lauri Johannes. Kollaa
Anttila Urho Eino Fransinpoika. Kollaa. Haavoittui
Fager Jalmari Gunnar Fridolf Jalmarinpoika. Ilomantsi
Fagerroos Tuomo Israeli Jaakonpoika. Kollaa. Haavoittui
Haukoranta, ent Stenbacka Väinö Valtteri Edvardinpoika
Heinonen Heimo Aapeli Jaakopinpoika. Kollaa
Järvenpää Vihtori Edvard Jalmarinpoika. Kollaa
Laiho Heimo Artturi Salomonpoika. Järj.K/RO (tai 120)
Lehdenheimo, ent. Lundgren Erkki Olavi Oskarinpoika. Kollaa. Haavoittui
Mikkelson Kaarlo Mikael Fransinpoika. Sotasairaalassa, vapautettiin 15.1.40.
Mäkinen Eino Johannes Josefiinanpoika. Kollaa
Pihlajamäki Onni Olavi Anselminpoika. Kollaa
Pihlajamäki Yrjö Johannes Anselminpoika. Kollaa
Rinne Väinö Vilhelm Vihtorinpoika. Siirrettiin 1/I/JR41. Kaatui Ilomantsissa.
Ruohonen Artturi Jalo Juhonpoika. Siirrettiin RAVR1/TKK1.
Ruohonen Uuno Juhonpoika. Siirrettiin 5/JR8.
Salmi Martti Valtteri Arvidinpoika.
Salminen Erik Emil Emilinpoika. Siirrettiin 9.Pontt. Km:oon maajaksoauton kuljettajaksi.
Santala Frans Ilmari Jalmarinpoika. Siirrettiin 4/41. Ilomantsi, Parissavaara
Stenroos Frans Vihtori Fransinpoika. Kolonnamiehenä Loimola, Kaartojoki
Tuomela Aimo Artturi Artturinpoika. Kollaa
Virtanen Viljo Matias Fransinpoika. Kollaa
Ylineva Arvo Johannes Vihtorinpoika. Kollaa. Haavoittui.