Tämä sivu on tulostettu Merikarvia-seura ry:n internetsivuilta. torstaina 25.4.2024 klo 6:31



Etusivu > Tarinoita > Jukka Uusitalon tarinat > Elvytys ja Suomi-kuvan prändäys

Elvytys ja Suomi-kuvan prändäys

Otsikossa olevat käsitteet ovat olleet viime aikoina useasti esillä lehtien palstoilla ja tv:ssä. Edellinen tosi kova elvytys ja Suomi-kuvan luominen tapahtui 1940 ja 1950 luvuilla. Ne ikäluokat, jotka olivat syntyneet 1890- 1920 luvuilla, osallistuivat tähän mittavaan urakkaan. Ensin he taistelivat ylivoimaista vihollista vastaan ja säilyttivät maamme itsenäisyyden. Sodan jälkeen alkoi varsinainen elvytys ja prändäys. Asutettiin uudelleen suuri joukko siirtolaisia ja sodasta palaavia miehiä. Korjattiin sodan vaurioita, synnytettiin suuri joukko lapsia ja ennen kaikkea maksettiin ennätyssuuret sotakorvaukset. Sotakorvausten maksaminen synnytti työpaikkoja mm. raskaaseen metalli- ja telakkateollisuuteen. Metsäteollisuus lähti vauhtiin, syntyi Nokian kaapelitehdas, josta kehittyi myöhemmin kännykkäjätti Nokia Oy. Näin syntyi Suomeen sellaista osaamista, josta on ollut hyötyä näihin päiviin asti. Kaiken tämän takana oli koko Suomen työtätekevä kansa, nuo alussa mainitsemani ikäluokat. Myöhemmin mukaan tuli myös 1930 luvulla syntyneitä. Eläke-edut eivät olleet kovinkaan hyvät, muut sosiaaliset etuudet olivat vaatimattomat ja palkat pienet. Säästettiin kaikilla rintamilla ja maksettiin velat ja korvaukset. Suomesta syntyi maailmanlaajuinen Suomi-kuva, maa joka maksaa velkansa. Ei tarvittu toimikuntaa miettimään Suomi-kuvaa. Ei puhuttu prändäyksestä, tehtiin työtä ja elettiin vaatimattomasti. Nämä ihmiset kuokkivat sarkansa, mutta mitä tekivät 1930-luvun loppupuolella syntyneet ja suuret ikäluokat? Syntyykö nyt sellainen Suomi-kuva, että Suomi on maa, joka ei pysty maksamaan velkaansa? Onko Suomi-kuva jatkossa sellainen, että Suomi on maa joka eli yli varojensa? Viime vuosien nousukauden hyvinvointia ulosmitattiin kaikkeen mahdolliseen, mutta valtion jättimäisen suuren velan maksaminen jäi vähemmälle. Nyt tehdään uutta velkaa, jonka maksaminen jää niille ikäluokille, jotka syntyvät 2010 luvulla ja sen jälkeen. Mielestäni tämä ei ole oikein reilu teko näitä ikäluokkia kohtaan. Pitäisi ottaa oppia yli kasikymppisten suomalaisten teoista. Muuten Norjalla on satojen miljardien eurojen varmuusrahasto tulevien sukupolvien turvaksi eikä euroakaan velkaa.

Terveisiä Hämeenlinnasta
Jukka Uusitalo
Kirjoittaja on nykyään yhteiskunnan elätti ja tuottaa vain haitallisia ilmastokaasuja ja yhdyskuntajätettä.
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä