Tämä sivu on tulostettu Merikarvia-seura ry:n internetsivuilta. perjantaina 29.3.2024 klo 0:00



Etusivu > Tarinoita > Jukka Uusitalon tarinat > Juttua kanoista

Juttua kanoista

Juttua kanoista, kukoista ja kananmunista.
Täällä Hämeenlinnassa toimi aikoinaan Kanakoulu, oikealta nimeltään Siipikarjanhoitokoulu. Oli muuten Pohjoismainen ainoa tämän alan oppilaitos. Kun kävimme tutustumassa tuohon laitokseen, ilmeni monia asioita kanoista ja kanan munista. Siellä oli kanalan ikkunat pimennetty ja kanojen vuorokausirytmiä säädeltiin kainovaloilla. Oli tarkoitus saada kanat munimaan kaksi kertaa oikean vuorokauden aikana. Siellä tutkittiin häkkikanojen ja lattiakanojen onnellisuutta ja stressiä. Ihmettelin tätä tutkimusta, sillä jo katsomalla lattialla tepastelevien kanojen niitä hellivän kukon touhuja, voi päätellä, kumpi ryhmä oli onnellisempi. Häkeissä olevat kanat olivat levottomia ja ne nokkivat toisiaan. Kun tutustuimme koulun hautomoon, oli siellä lämpökaapissa satoja munia hautumassa. Oppaamme kertoi, että kun nämä munat kuoriutuvat ja pienet tiput kasvavat muutaman päivän, tulee taloon asiantuntija, joka erottelee tyttötiput poikatipuista. Sukupuolen tunnistus tapahtuu tähystämällä peräaukosta. Tyttötiput saavat kasvaa aikuisiksi kanoiksi ja pojat siirretään välittömästi kukkojen taivaaseen. Kun kysyin, että miksi tätä erottelua ei tehdä jo munavaiheessa, totesi opas, että ei ole mitään keinoa olemassa, jonka avulla voitaisiin ehjästä kananmunasta päätellä, kumpaa sukupuolta muna on. Minä totesin tähän, että minä tunsin miehen, joka pystyi tähän. Opas taas totesi, että tällainen mies olisi pian miljonääri, sillä hänen taitojaan tarvittaisiin kaikkialla maailmassa.
Tuntemani merikarvialainen Munamies asui Pirunpaskassa. Kun hän kävi meillä, pyysi äitini häntä valitsemaan kymmenen sellaista kananmunaa, joista tulisi kanoja. Mies valitsi munat ja laittoi vielä yhden munan lisää ja totesi, että laitetaan mukaan yksi kukkokin. Kun munat sitten kuoriutuivat, tepasteli navottopihassa olevassa häkissä yksitoista pientä tipua. Muutaman viikon kuluttua alkoi näkyä kanojen ja kukkojen erot. Kuinkas sattuikaan, tipulaumassa oli kymmenen kukkoa ja yksi kana. Munamiehen ohjelma olisi kaivannut uutta päivitystä.
Ja sitten vitsi:
Eräässä maalaistalossa alkoi kukko käydä vanhaksi. Isäntä ryhtyi hankkimaan uutta kukkoa. Kun hän sitten eräänä päivänä laski uuden kukon pihamaalle, jossa talon kanalauma tepasteli ja istui itse talon portaille seuraamaan asioiden kehittymistä. Vanha kukko kiiruhti heti uutta kukkoa vastaan ja sanoi tälle, että kanoja on niin vähän, että yksi kukko kyllä riittää. Vanha kukko ehdotti uudelle kukolle kilpailua jonka voittaja saa hoitaa kanat ja häviäjä jää sivuun. Kilpailu oli sellainen, että kumpi on ensin tallin ovella, on voittaja. Samalla vanha kukko ampaisi juoksuun kohti tallin ovea. Uusi kukko myöhästy hieman lähdössä, mutta ampaisi oitis vanhan kukon perään. Kun kukot olivat pihan puolivälissä ja uusi kukko oli saavuttamassa vanhan kukon, pamahti laukaus ja uusi kukko lensi pari volttia ilmassa ja putosi kuolleena maahan. Talon portailla istui isäntä savuava haulikko sylissä ja harmitteli huonoa tuuria, taas homokukko kuten kolme edellistäkin.
Olipas vanha kukko ovela.

Terveisiä Hämeenlinnasta

Jukka Uusitalo
Kirjoittaja on jo aika vanha, mutta ei kovinkaan ovela.

Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä